edellinen  seuraava
Nettisanomat perjantaina 2009-05-01. N:o 975

Sanomisen ja julkaisemisen 
vapautta
vuodesta 1999.

Uusin lehti

Kymmenen vuotta myöhemmin.

Kaksi kuvaa vapunaattona, 1999 ja 2009. Suomalainen karnevaali alkaa ... jatkuu ...


Perjantai 2009-05-01
"Vaikka musta onkin arvokas väri pyydämme. ettette osallistuisi marssiin."

Työtä kaikille 1.5.1994. 2000-2001-2002-2003-
2004
-2005-2006-2007-
2008-2009- Vuosipötkö!

Linkit
joka etusivulle


Ilmoitukset

L.Launokari
S.Oksanen
M.Vanhanen

Haku arkistosta

nettisanomat
1999 alkaen
 

Suomalainen karnevaali jatkuu, osa2. Työn päivänä 1.5.2009 klo 11:32 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä.

Nettisanomat perjantaina 2009-05-01.
Suomalainen karnevaali jatkuu, osa2. Työn päivänä 1.5.2009 klo 11:32 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä.
Anarkistit osallistuvat työväen vappumarssille järjestäjien toivomuksesta 5 metrin hajuraon jättäen.
Jyväskylä. Järjestöjen talo - Kauppakatu (3 rinnan) - Lounaispuisto, jossa Lauri Ihalainen puhui viimeisen kerran.

"EI UUSIA YDINASEITA!"- "NO GODS NO MASTERS". Kuvasarja!
Keski-Suomi. Jyväskylä. Järjestöjen talo. Ilmarisenkatu. Perjantaina 2009-05-01 klo 11:32. Kuvat Pertti Manninen.

1. Anarkistit saapuvat. - 2. "Vaikka musta onkin arvokas väri pyydämme. ettette osallistuisi marssiin. Pyydän järjestysmiehiä valvomaan tilannetta". - 3. Anarkistit ryhmittyvät "Ei uusille atomiaseille"-banderollin taakse 5 metrin hajuraolla ja lähtevät matkaan kulkueen mukana Kauppakadun ihmisvilinään ilman välikohtauksia.
1. Anarkistit saapuvat. - 2. "Vaikka musta onkin arvokas väri pyydämme. ettette osallistuisi marssiin. Pyydän järjestysmiehiä valvomaan tilannetta". - 3. Anarkistit ryhmittyvät "Ei uusille atomiaseille"-banderollin taakse 5 metrin hajuraolla ja lähtevät matkaan kulkueen mukana Kauppakadun ihmisvilinään ilman välikohtauksia.

Kuvat Pertti Manninen. Keski-Suomi. Jyväskylä. Järjestöjen talo. Ilmarisen katu. Vapun päivä, suomalaisen työn päivä. Perjantaina 2009-05-01 klo 11:15-11:33. Sinitakkiset pojat ovat kaksosia.

Arkisto: Työtä kaikille! 2000-2001-2002-2003- 2004-2005-2006-2007- 2008-2009--2009

1.5.1994.

Comment is free Defence spending: New battle lines Editorial The Guardian, Friday 1 May 2009

Comment is free The Iraq war has been a monstrous crime Politicians crave a whitewash – but Britain must hold a fully open public inquiry into the bloodbath it helped to create Seumas Milne guardian.co.uk, Friday 1 May 2009 15.00 BST

News UK news Military British operations in Iraq come to an end • Army hands base over to US brigade, not Iraqis • Brown and Maliki sign economic agreement Richard Norton-Taylor and Ian Black The Guardian, Friday 1 May 2009

edellinen  seuraava - Nettisanomat perjantaina 2009-05-01. N:o 975



Nettisanomat torstaina 2009-04-30. Painos n:o 2. N:o 974


Sanomisen ja julkaisemisen 
vapautta
vuodesta 1999.

Uusin lehti

"Kymmenen vuotta myöhemmin".

Kaksi kuvaa vapunaattona, 1999 ja 2009. Katso myös kuva "Työtä kaikille" 1.5.1994. Kuva mm. 2002

.tupaan kannettiin ...
Torstai 2009-04-30 Painos n:o 2 (N:o 974)

Suomalainen karnevaali alkaa. Kuvat - 4 tapaa lähestyä sikainfluenssaa. Lue! - Rikosilmoituksia Jyväskylässä. Lue!

Linkit
joka etusivulle


Ilmoitukset

L.Launokari
S.Oksanen
M.Vanhanen

 
Suomalainen karnevaali jatkuu. Vapun aattona 30.4.2009 klo 17:48 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä
Minnan lakitusta odottaen. Viimeisen kerran Minnan lakitus onnistuu Jyväskylän kirkkopuistossa tällä paikalla.
Parkkihallin sisäänajoluiska rakennetaan puistoon juuri tälle paikalle. Isonna! - 1.4.2009 kirjoitus "Hattu vaarassa". Lue!
Varattu
Suomalainen karnevaali jatkuu. Vapun aattona 30.4.2009 klo 17:48 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä
Minnan lakitusta odottaen. Viimeisen kerran Minnan lakitus onnistuu Jyväskylän kirkkopuistossa tällä paikalla.
Parkkihallin sisäänajoluiska rakennetaan puistoon juuri tälle paikalle. Isonna! Yksityiskohta: Vappusoittaja!
Keski-Suomi. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Kirkkopuisto. Torstaina 2009-04-30 klo 17:48. Kuvat Pertti Manninen. 1.4.2009 kirjoitus "Hattu vaarassa". Lue!

"Kymmenen vuotta myöhemmin".
Kaksi kuvaa vapunaattona, 1999 ja 2009. Katso myös kuva "Työtä kaikille" 1.5.1994. Kuva mm. 2002

Varattu
Iltalehti torstaina 2009-04-30. "Vaikuttaako epidemia euroviisuihin?"
Kuva Pertti Manninen torstaina 2009-04-30 klo 16:32. Jyväslylä. Vapaudenkatu. Cumulus.

Liite. Nettisanomat 2009-04-01.

2000 2009
Nettisanomat torstaina 1. kesäkuuta 2000. harjun huminaa:

funkkis-bensa-asema puretaan



kuva: pertti manninen kesällä 1999

Jyväskylän ydinkeskustassa oleva vanha funkkis-bensa-asema puretaan paikalle suunnitellun konserttitalon alta.

Mitään käsitystä ei ole siitä rakennetaanko konserttitaloa ikinä, rahoja siihen ei ole osoitettu.

Kaiken lisäksi Sonera on jo nirhaissut nurkan arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta, joten tontin kohtaloksi näyttää tulevan valuminen liike-elämän tarpeisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla.

Luottamusnaiset ja -miehet ovat joko sokeita tai kyynikkoja. Rappeutumaan päässyttä rakennusta ei ole kehdattu purkaa suoraan bisnes-miehille.

nettisanomat.com, pertti manninen 01.06.00

nettisanomat.com/2000/06/01/funkis.htm

Lue myös!

viikon kettunen
"Voittajaehdotus Rhodorendron edellyttää tyhjää tonttia."

nettisanomat.com2000/06/01/viikonkettunen.htm

Nettisanomat keskiviikkona 2009-04-01.

Jyväskylän talous kuralla:
Kansalaiskeräys kaupunginjohtaja Markku Anderssonin kunniatohtorikuluille.

Hattu vaarassa.

Jyväskylän talous on luhistumassa, lainahanat sulkeutuvat, velkaa ei enää lisää saa, kaupungin peruspalveluiden hoito käy mahdottomaksi. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd) on ryhtynyt puuhaamaan kansalaiskeräystä kaupunginjohtaja Markku Anderssonin (kok) kunniatohtorikuluille.

Tänään avataan pieni kioski Kirkkopuistoon siihen paikkaan, johon puiston alle rakennettavan parkkihallin suuaukon, Moolokín kidaksikin kutsutun, kuilu tulee Kaupunginteatteria vastapäätä kirkon kaakkoiskulmalle.

Kioski pidetään paikallaan siihen saakka, kunnes myös bankettirahat on saatu kokoon ja jos rahoja ylitse jää, niin parkkihalliin johtavan kidan juurelle, myöhemmin tarkemmin määrättävään paikkaan, sijoitetaan reliefi, johon ikuistetaan parkkihallin idean ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ja hänen seuraajansa Markku Anderssonin sivuprofiilit.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toivoo ideoimalleen keräykselle hyvää menestystä, eikä itse halua tulla ikuistetuksi kyseiseen reliefiin. Hänen mottonsa kuuluu: ”Teot puhuvat puolestaan ja puumerkki kaupungin Kirkkopuistossa kyllä muistuttaa tulevia sukupolvia jatkuvasti olemassaolollaan päättäjistä vuodelta 2009”.

Kioskin sijainti selviää parhaiten vanhasta arkistokuvasta, jossa vuonna 2000 purettu funkis-huoltoasema on vielä pystyssä. Kioski on siis saman kadun, Vapaudenkadun, varrella rakennuksen takana kirkkoon ja kaupungintaloon päin.

Nettisanomat keskiviikkona 2009-04-01. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Kuva: wahlman.fi/tohtorinhattumallisto.html

1999 2009
Nettisanomat torstaina lokakuun 28. päivänä 1999 Jyväskylä:

Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari

Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on varsinainen ideanikkari, joka on tietenkin positiivinen luonnehdinta.

Ideoita on esitettävä, mutta ei saa suuttua, jos jotkut niistä ammutaan tylysti alas.

Ideana Kirkkopuiston alle rakennettava autopaikoituskellari ja varsinkin siihen liittyvä suora rappuyhteys kirkkoon on ihan hyvä.

Autollahan täällä ajellaan jo lyhyetkin matkat. Idean toteuttaminen onkin sitten toinen juttu. Minkälaisen tahansa ammottavan väylän rakentaminen Kirkkopuiston kupeeseen ei tule kysymykseen. Kuilun suu ei kertakaikkiaan sovi kyseiseen ympäristöön.

Jos autopaikoista on pulaa kyseisessä ympäristössä ja parkkikellari on tarpeellinen niin kulku sinne on järjestettävä jostain muualta vähemmän häiritsevästä paikasta.

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

nettisanomat.com/1999/10/28/n9913ks1.htm

Lue myös!

Kummallista kunniaa.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka ensi töikseen ajoi tiedotussihteerin pois kaupungin asunnosta muuttaakseen itse sinne ja joka ensi töikseen ilmoitti julkisesti Jyväskylän Ylioppilaslehdessä erikoisharrastuksekseen selvällä suomenkielellä olevan vittuilun ja joka sai kaupunginhallitukselta kehotuksen käyttäytyä arvokkaasti kaikissa olosuhteissa palkittiin kunniatohtorin arvolla Jyväskylän yliopiston promootiossa.

nettisanomat.com/2000/08/03/kunniatohtori.htm

 

Nettisanomat perjantaina 2009-01-16.

Kummallista kunniaa 2.

Tänään Keskisuomalainen kertoi, että kaupunginjohtaja Markku Andersson promovoidaan Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi.

Andersson on ollut muutaman vuoden kaupunginjohtaja ex- Pekka Kettusen sekoilujen jälkeen.

Kunniatohtoriksi vihittävällä pitäisi olla joitakin erityisiä ansioita. Tässä nyt ei tule mieleen mitään erityistä, tavanomaista kriisijohtamista, josta voi tietenkin palkita tai olla palkitsematta, mutta kovin sisäsiittoiselta palkitseminen tuntuu, nyt.

Andersson on päinvastoin ollut juonittelemassa kuntien: Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden liittymissopimuksen rikkomista, jotta tytär saisi lautakunnan puheenjohtajan paikan. Tämä ensimmäisen kauden valtuutettu onnistui siinä, kun kuntien liittymissopimusta rikottiin ja jaettiin yksi iso lautakunta häpeämättömästi kolmeksi. Katso kirjoitus aikaisemmin, liite.

Tästä päätöksestä, joka on kahden valittajan mielestä ja kuntaliiton lakimiehenkin selostuksen mukaan lainvastainen, on kaksi jyväskyläläistä valittanut hallinto-oikeuteen. Tässä voi mainita, että Keskisuomalainen kirjoitti näyttävästi vasta valtuuston päätöksen jälkeen.

Toinen erikoisuus: Pari päivää sitten saimme lukea, että valtuuston lisälistalla, siis kaupungin johtaja Anderssonin esityksestä, tuotiin esitys jolla kunnan omistamien liikelaitosten hallituspaikkoja nostettiin lähes 50 prosentilla.

Ilman julkista keskustelua, ilman että Keskisuomalainen kirjoitti asiasta mitään.

Demokraattisten menettelytapojen säälimätön hylkääminen ei sovellu kunniatohtorille. Kaupunginjohtajalle, joka alentuu tällaisten temppujen käyttöön, ja lehti sen kun ylistää häntä ja unohtaa nämä demokratian halventamiset, tulevaisuus on mielenkiintoinen.

Otsikko viittaa siihen kun edellinenkin lurjus-kaupunginjohtaja palkittiin samalla arvolla samassa yliopistossa. Lue, linkki.

Pertti Manninen 2009-01-16 klo 15:08, pari minuuttia linkin lähtöön.

nettisanomat.com/2009/01/16/etusivu.html

Nettisanomat torstaina 2009-04-30. Painos n:o 2. N:o 974

Nettisanomat torstaina 2009-04-30. N:o 973


Sanomisen ja julkaisemisen 
vapautta
vuodesta 1999.

Uusin lehti

. torstaina tupaan kannettiin ...
Torstai 2009-04-30 (N:o 973) Etusivu

4 tapaa lähestyä sikainfluenssaa. Ilta-Sanomat, lltalehti, Uusi Suomi, Helsingin Sanomat. Lue! Rikosilmoituksia Jyväskylässä. Lue!

Linkit
joka etusivulle


Ilmoitukset

L.Launokari
S.Oksanen
M.Vanhanen

 
Suomalainen karnevaali alkaa. Vapun aattona klo 16:15 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä.
Suomalainen karnevaali alkaa. Vapun aattona auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä. Keski-Suomi- Jyväskylä. Vapaudenkatu. Torstaina 2009-04-30 klo 16:15. Kuvat Pertti Manninen Cumuluksen terassilta granaattiomenasiideriä nauttien, tarjoilijan suositeltua tätä uututta. Oli hyvää, kuitenkin aika makeaa, joten seuraavaksi juomaksi tuli aito englantilainen. Katso! Liikkuva kuva!

News World news US domestic policy Obama: 'I believe waterboarding was torture, and it was a mistake' US president cites Churchill's refusal to resort to torture during the Blitz as he rejects use of interrogation technique Ewen MacAskill in Washington guardian.co.uk, Thursday 30 April 2009 03.23 BST

News World news Iraq John Hutton honours British troops killed in Iraq Defence secretary visits Basra for memorial service as British military presence ends Matthew Taylor guardian.co.uk, Thursday 30 April 2009 09.49 BST

News World news Iraq British troops officially end combat operation in southern Iraq • UK hands over Basra base to US forces • Memorial service honours dead troops Richard Norton-Taylor and Matthew Taylor guardian.co.uk, Thursday 30 April 2009 12.07 BST

News World news Iraq Six years after Saddam Hussein, Nouri al-Maliki tightens his grip on Iraq The Iraqi prime minister arrives in Britain today seeking UK investment. Ghaith Abdul-Ahad reports on how a leader once seen as weak is now being compared to his infamous predecessor Ghaith Abdul-Ahad The Guardian, Thursday 30 April 2009

Nettisanomat torstaina 2009-04-30. N:o 973

Nettisanomat torstaina 2009-04-30. N:o 973

Nettisanomat torstaina 2009-04-30. N:o 973
Suomalainen karnevaali alkaa. Vapun aattona klo 16:15 auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä. Liikuttele osoitinta kuvan päälle ja pois niin näet molemmat kaverukset!
Suomalainen karnevaali alkaa. Vapun aattona auringon lämmössä tuulen hiukan viilentäessä. Liikuttele osoitinta kuvan päälle ja pois niin näet molemmat kaverukset!
Keski-Suomi- Jyväskylä. Vapaudenkatu. Torstaina 2009-04-30 klo 16:15. Kuvat Pertti Manninen Cumuluksen terassilta granaattiomenasiideriä nauttien, tarjoilijan suositeltua tätä uututta. Oli hyvää, kuitenkin aika makeaa, joten seuraavaksi juomaksi tuli aito englantilainen. Katso myös! Rinnakkain!

2009 jatkuu täällä!

Liite alkaa.

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/etusivu.htm

torstaina 27. huhtikuuta 2000




1.5.1994 Jyväskylässä


kuvannut Pertti Manninen.





12.5.1994 Helsingissä


kuvannut Pertti Manninen.

Lisää kuvia

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



työn päivän edellä, torstaina 27. huhtikuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

IT-palsta aloitti Petteri Perälän huomassa!

Työn
päivä
1.5

Nykyaika.com sisältää Mika Hännisen visuaalisen ilmaisun sivut.

Viime kerralla 20.04.00

Evankeliumi Matteuksen mukaan.

Kuvia Pier Paolo Pasolinin elokuvasta
Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

Viikkoa tammikuisen kasvuennusteen nostamisen jälkeen JOT:n perustaja ja suurin omistaja Veikko Lesonen myi valtaosan omistamistaan JOT-osakkeista. Hän ansaitsi osakekaupoilla noin 820 miljoonaa markkaa.

Tulosvaroituksen jälkeen yhtiön osakkeen arvo on romahtanut lähes puoleen.
Vanhassakirkossa ruttoon kuolleiden hautuumaan vieressä kuunneltiin maanantaina karmeita tarinoita.

"Ajattelimme, että miksei luettaisi piinaviikolla ihmisten oikeista kärsimyksistä eikä vain 2000 vuoden takaisista"
, diakoniasihteeri Kaarina Lappalainen kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta sanoo.

"Ja niin verottaja, pankki, velkojat ja pesänhoitajat veivät kaiken, minkä kykenivät kenenkään estämättä."

"Minun elämäni pelasti kylläkin työ. Työ oli sekä pelastukseni että ansani. Olin takaajista ainoa, jolla oli palkka ja jota voitiin kuitata."

Aleksander Rodshenko: Tyttö ja Leica, 1934.

Tyttö ja Leica sinetöi uudistajan uran.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/etusivu.htm

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/helsinki120594.htm

torstaina 27. huhtikuuta 2000

 



1.5.1994 Jyväskylässä


kuvannut Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/helsinki120594.htm

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/jyvaskyla010594.htm

torstaina 27. huhtikuuta 2000

 




12.5.1994 Helsingissä


kuvannut Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2000/04/27/jyvaskyla010594.htm

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/etusivu.htm

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



vapun jälkeen, torstaina 4. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

Nyt 04.05.00

Onnellinen lapsi.




30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Onnellinen lapsi.



Nyt 04.05.00





30.4.1999 Laukaassa

kuvannut Pertti Manninen.

Onnellisia lapsia.
torstaina 4. toukokuuta 2000

 

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/etusivu.htm

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/onnellinenlapsi040500.htm

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.
vapun jälkeen, torstaina 4. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.
Onnellinen lapsi

Nyt 04.05.00

Onnellinen lapsi.




30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.




Onnellinen lapsi.


30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



vapun jälkeen, torstaina 4. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

torstaina 4. toukokuuta 2000

 

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/onnellinenlapsi040500.htm

2000

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/onnellisialapsia040500.htm

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.
vapun jälkeen, torstaina 4. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.
Onnellisia lapsia.

Nyt 04.05.00

Onnellisia lapsia.




30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.
Onnellisia lapsia.










katso myös:
Onnellinen lapsi.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



vapun jälkeen, torstaina 4. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

30.4.1999 Laukaassa
kuvannut Pertti Manninen.
torstaina 4. toukokuuta 2000

 

http://www.nettisanomat.com/2000/05/04/onnellisialapsia040500.htm

2000

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/etusivu.htm



LA VIE EST À NOUS
de Jean Renoir
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

.


torstai 26. huhtikuuta - keskiviikko 2. toukokuuta 2001.

etusivu 26.04.01.




TYÖTÄ KAIKILLE.

Suomalaisen työn päivä 1.5.



Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappu-mielenosoituken aikaan, silloin kun pääminiserinä ei ollut Lipponen.

Vappukuvia.

Eurooppalainen Paavo Lipponen.

"Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin. Hallituksella pitää olla toimintakykyä - riippuen siitä, miten suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä."

Helsingin Sanomat 22.04.01

Onnittelemme.
"Pääministeri ei ole aina äreä."

Mielistelemätön Marjaana Koskinen.

"Toimeentulotukea saa nytkin noin 490 000 ihmistä. Näistä osa käy töissä. mutta he eivät pärjää palkallaan.

Järkevää olisi tarjota työtä, josta saa elämiseen tarvittavan toimeentulon."

Keskisuomalainen 22.04.01

"Marjaana Koskinen - Mielistely on aina väärin".

Pääkirjoitus

Viikon kysymys: Pitäisikö työaikaa lyhentää?

Viikon kuva:
Villit ja vapaat.

Vuosi sitten.

Kuvat ja linkit.

 

ELÄMÄ ON MEIDÄN, LA VIE EST À NOUS de Jean Renoir 1935. Sunnuntaina 29.04.01 TV2:ssa.

Eurooppalainen Paavo Lipponen.


Helsingin Sanomat 22.04.01 Onnittelemme.

"Pääministeri ei ole aina äreä."


"Tässä asiassa minä vien ja muut vikisevät."

...
Toinen pyrkimys oli nostaa Suomi ylös lamakuopasta.

"Minusta saavutus on aivan kohtuullinen."


Lipposella on pääministeriaikanaan ollut kaksi suurta tavoitetta.


"Se oli sanoisinko, vähän ylimielinen lausunto. Se oli vaan sen hetken tunnelmassa , jossa tuntui että
on niin sanotusti oikeassa,


"Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin."

"Hallituksella pitää olla toimintakykyä - riippuen siitä, miten suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä."


Toinen oli siirtää Suomen paikka EU:n ovensuusta keskemmälle lattiaa.

että muut joutuvat kuitenkin tulemaan sille kannalle. Niin kuin kävikin."


Helsingin Sanomat 22.04.01
Onnittelemme.

"Pääministeri ei ole aina äreä."

Onnittelemme. "Pääministeri ei ole aina äreä."


ELÄMÄ ON MEIDÄN, LA VIE EST À NOUS de Jean Renoir 1935. Sunnuntaina 29.04.01 TV2:ssa.


Mielistelemätön Marjaana Koskinen.


Keskisuomalainen 22.04.01
"Marjaana Koskinen -
Mielistely on aina väärin".


"Toimeentulotukea saa nytkin noin 490 000 ihmistä."

"Näistä osa käy töissä. mutta he eivät pärjää palkallaan."


...
"Äitini on ollut työttömänä ja välillä työllistämistöissä, ja isänikin on joutunut vaihtamaan ammattia."


Kun hän ei jättänyt aatettaan, aate jätti hänet: oma eduskuntaryhmä antoi Koskiselle epäluottamus-lauseen.
...


"Järkevää olisi tarjota työtä, josta saa elämiseen tarvittavan toimeentulon."

Hän tietää myös omakohtaisesti mistä puhuu.


Kun köyhyyspaketista piti äänestää, Koskinen

"ei voinut mitenkään antaa hallitukselle luottamusta, koska hallitus ei tehnyt voitavaansa köyhien ihmisten asioiden ajamisessa."


"Sossutätinä" työskennellyt Koskinen tietää, kuinka ihmisiä pompotellaan yhä työttömyyskurssilta ja luukulta toiselle.
toiselle.

"Aviomieheni jäi työttömäksi Keskolta. KELA:n kuntoutustukien avulla hän koulutti itsensä kalavedenhoitajaksi, mutta hän on saanut ainoastaan määräaikaisia työllistämistöitä."


Keskisuomalainen 22.04.01
"Marjaana Koskinen -
Mielistely on aina väärin".

"Mielistely on aina väärin".

ELÄMÄ ON MEIDÄN, LA VIE EST À NOUS

de Jean Renoir 1935.
Sunnuntaina 29.04.01 TV2:ssa.

Pääkirjoitus
Pääkirjoitus

TYÖTÄ KAIKILLE. Suomalaisen työn päivä 1.5.

Esko Aho oli pääministerinä, kun kuvasin hiukan Jyväskylän vappua 1994.
Silloin vielä vaadittiin työtä kaikille ja pääministeriksi tuli vuoden kuluttua SDP:n Paavo Lipponen, joka vaalikampanjassaan lupasi puolittaa työttömyyden neljässä vuodessa.

Kun luvut eivät ottaneet alentuakseen tarpeeksi nopeasti ruvettiinkiin hokemaan, että kampanjalause olikin vain tavoite ja siinä rytäkässä jouduttiin uhraamaan myös työministeri Liisa Jaakonsaari.
Aikaisemmin oli toisessa rytäkässä uhrattu 2. valtionvarainministeri Arja Alho.

Lisäksi tilastoja ruvettiin rukkaamaan työttömyyslukujen alentamiseksi.
Työministeriön lukuja ei häveliäisyyssyistä kerrota enää ollenkaan julkisuudessa, vain Tilastokeskuksen "uudistetut" luvut.

TYÖTÄ KAIKILLE-vaatimus on edelleen ajankohtainen.
Näemmekö tällaisia banderolleja Suomalaisen työn päivänä 1.5.2001?

Eurooppalainen Paavo Lipponen.

"Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin."
" Hallituksella täytyy olla toimintakykyä - riippuen siitä miten suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä."

Tällaisenkin lausuman saa lukea Helsingin Sanomien syntymäpäiväonnittelusta 60-vuotiaalle Paavo Lipposelle.

Lehden omaksuman linjan mukaisesti "työttömyys"-sanaa ei kirveelläkään turhaan mainita.
Tässäkin laajassa onnittelussa mitään ei kysytä tästä tabusta ja Lipponen kuittaa asian näin vaatimattomasti.

Paavo Lipposta kiinnostaa enemmän olla eurooppalainen kuin askarrella kotimaisten paskamaisuuksien parissa.
Vasta historia tulee kertomaan, asettiko hän kykynsä ja kapasiteettinsa oikein.

Henkilökohtaisestesta hyvinvoinnistaan hän on huolehtinut.
Aluksi hän pimitti temppuluonteisesti olevansa Nokia-miljonääri. Ilta-Sanomat huomasi kuitenkin asian.

Siitä ei ole kirjoitettu, onko hän myynyt osakkeitaan kurssin ollessa korkealla. On vain kerrottu, että osakkeita on edelleen sama määrä kuin aikaisemmin.

Henkilöhohtaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tietenkin sallittu pääministerillekin, tiedon pimittäminen on sen sijaan kyseenalaisempaa.
Pääkirjoitus
Pääkirjoitus

Mielistelemätön Marjaana Koskinen.

"Toimeentulotukea saa nytkin noin 490 000 ihmistä."
"Näistä osa käy töissä. mutta he eivät pärjää palkallaan."
" Järkevää olisi tarjota työtä, josta saa elämiseen tarvittavan toimeentulon."

Näin sanoo omasta ryhmästään hetkeksi pois potkittu ja Kemiran hallintoneuvostopaikan menetyksellä rangaistu SDP:n kansanedustaja Marjaana Koskinen koko sivun haastattelussa Keskisuomalaisessa.

Kaikesta puolueohjailusta huolimatta eduskuntaan näyttää aina pääsevän oman päänsä pitäviäkin demokratian onneksi ja puoluebyrokraattien kauhistukseksi.

Kansanedustaja Marjaana Koskinen on se edustaja, joka ilmoitti puhemies Riitta Uosukaisen jakavan puheenvuoroja pärstäkertoimen mukaan.
Tästähän puhemies Uosukainen riemastui niin, että menetti itsehillintänsä ja vaati anteeksipyyntöä ja haukkui ilkeästi julkisuudessa Marjaana Koskisen.

Lopuksi katkelma Keskisuomalaisesta:
"Olen kokenut sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksissa, että minua kuunnellaan nyt aiempaa enemmän."
"Olen saanut arvoa muiden silmissä."
" He näkevät, että voin ajaa tärkeinä pitämiäni asioita, vaikka äärimmäisyyksiin asti."

Viikon kysymys: Pitäisikö työaikaa lyhentää?

Viikon kysymys viittaa maahan, jossa tehtiin jotakin työttömyyden vähentämiseksi, Ranskaan.
Siellä viikoittainen työaika lyhennettiin 35 tuntiin.
Ja keino tepsi, työttömyys aleni, ihmiset ovat tyytyväisiä.

Suomessa
puhutaan ylitöistä ja ylirasituksista, mutta ei tehdä mitään.

Pitkäaikaistyöttömyys on hyväksytty.
Korkeintaan askarrellaan erilaisten kurssien ja työaktivoinnin parissa.
Kun tarvitaan työpaikkoja!

pertti manninen 26.04.01 nettisanomat.com




Kansanedustaja Marjaana Koskinen.

Keskisuomalainen 22.04.01 "Marjaana Koskinen -
Mielistely on aina väärin".
Pääministeri Paavo Lipponen.

Helsingin Sanomat 22.04.01 Onnittelemme. "Pääministeri ei ole aina äreä".
lukijalta kirjoita
 

Kuvannut, kirjoittanut ja rakentanut Pertti Manninen.


ELÄMÄ ON MEIDÄN, LA VIE EST À NOUS de Jean Renoir 1935. Sunnuntaina 29.04.01 TV2:ssa.


26.04.01.

linkit

TYÖTÄ KAIKILLE. Suomalaisen työn päivä 1.5.

eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä - tapio soivio - pankkituki - pankinomistajien tuki -

nettisanomat.com 25.05.00


  ... "...harva velallinen on koskaan nähnyt rahoja, joita heiltä työttömyys- korvauksista tai eläkkeistä nyt ulosmitataan." "Sopimusoikeuden perusperiaate ...

etusivu - puhkupillit jyväskylän kesässä - viikon kuvakertomus - pehkonen - viitanen - perho - ikonen - helsingin sanomat - hurskastelu - työttömät - ...

elokuun 5. päivänä 1999 teemme ...
 
 ... heinäkuun 31 päivänä 1999 Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla, että nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat ...
 
 ... "Ei heikennetä työttömyyseläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä" Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikön ...
 
 ... Suomen pankin ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat ...

etusivu - jaakko pehkonen sai palkinnon - jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa -

nettisanomat.com 16.03.00


  ... "Viitanen: "Ei heikennetä työttömyys- eläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä."

muualta - nuoret eivät halua joutilaissuutta - käsitteet sekaisin: rikesakko, sakko ja maksimisakko - naiset osa-aikatyön armoilla - hyvinvointivalyion ...

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina ...
 
 ... Kuvatekstikin on toteava: "Tämän päivän Suomi ei ole pelkkää menestystarinaa. Työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen ja nälkä ahdistavat monia ...

professori jaakko pehkonen ei jätä työttömiä rauhaan - syyllistäminen jatkuu -

nettisanomat.com 07.10.1999


lokakuun 7. päivänä 1999 Joka ...

  ... sillä, että setelillä testattaisiin onko työttömyysturvan saaja todella työtön! "Setelistä ei ole hyötyä, ellei työn hakija itse etsi ja saa itselleen ...

on tuettava väestön muuttamista sinne missä työtä on - jaakko pehkonen - merita ruotsalaisille, siniristi haalistuu - diileri - suuri tietopuhallus - ...

  ... mukaan se, että se samalla testaisi, onko työttömyysturvan saaja todella työtön. Setelistä ei ole hyötyä, ellei työnhakija itse etsi ja saa itselleen ...

 

linkit

Eurooppalainen
Paavo Lipponen.



nato - vastustus 73 prosenttia - töksähdysisottelua - paavo lipponen - ulkopuolinen selvitys - elisabeth rehn - kriisinhallinta - gustav hägglund - ...
 
 ... 1) Pääministeri Paavo Lipponen: "Koska Norja ei ole EU:n jäsen, se ei voi olla päättämässä EU:n turvallisuuspolitiikasta."

2) Norjan pääministeri ...

  ... 3) Pääministeri Paavo Lipponen: "Tarkoitin, että Norja ei voi olla kokouksessa päättämässä." Tv1 ma 8.11.99. Töksähdysisottelua aluksi. Lipponen ei ...
 
 ... Lipponen pyörsi puheensa: Selittelyä lopuksi. Joustavaa diplomatiaa. Nettisanomat torstaina 11. marraskuuta 1999 pm

etusivu - ahne ahtisaari - heikko heinonen - lipevä lipponen - nihkeä niinistö -

nettisanomat.com 08.03.00 - avoin - joka torstai


 ... Liukas Lipponen

  ... Vaikka Lipponen ja Niinistö kuinka jyräisivät, niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon minua passaa mankeloida, ensin lasten ...
 
 ... Liukas Lipponen Perustuslaki ei ole minua varten! Kaikkihan sen tiesivät, että Ahtisaari oli jo hoitamassa omia asioitaan Wihurin lento- koneessa ja ...

köyhät tapelkoot keskenään! - paavo lipponen - sauli niinistö - asumistukileikkaukset -

nettisanomat.com 16.09.1999 -


  ... Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella Sen verran närää on ...
 
 ... Pääministeri Paavo Lipponen Ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkavat omaa valitsemaansa yhteiskuntapoliittista linjaansa: Tapelkoot köyhät ja ...
 
 ... Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella. > Zyskowisz peräytyy? Linden ...

etusivu - jaska jokunen - viikon kuvakertomus - stiller - kettunen - donner - lipponen - niinistö - sundqvist - arsenal - sippulanniemi - dilemma - ...

heinäkuun 29. päivänä 1999 teemme ...

  ... syrjäyttäminen on suunniteltu niin, että Niinistöstä tehdään presidentti ja Lipponen jatkaa pääministerinä. Haloselle on varattu sätkynuken rooli. Aho ...

etusivu - ilkka suominen armahdettiin - erkki tuomioja - björn wahlroos - niinistö - lipponen - puhkupillit - kiukas - zyskowicz - siitonen - virkkunen - ...

elokuun12. päivänä 1999 teemme ...

  ... on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin! ...

presidenttipeli - uosukainen pelastaja? - kokoomuskansa hurahtanut - sauli niinistö - paavo lipponen - esko aho -

nettisanomat.com 07.10.1999

kokoomusministerien vauhti tasapainossa: niinistö hiljentää, sasi kiihdyttää - niinistö ei viihdy ministerinä - sak: viialaiselle palkkiovirka - ... ...

  ... 1) Juuri kun Pääministeri Paavo Lipponen oli pyytänyt anteeksi ministeri Kimmo Sasin Saksan itsekkyyslausunnon liittokansleri Schröderiltä ja saanut ...

jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys pörssikeinottelijaksi? - kansanedustaja kalevi olin - osuusliike keskimaa -

nettisanomat.com 30.09.1999


  ... se ei ole kertonut. Onko vallan väärin arvattu, että pääoma tuottaa paremmin Nokia Oyj:n osakkeissa kuin perinteisessä ravintolatoiminnassa. Mikäli ...

etusivu - iso-britannian laivastovierailu helsinkiin 1957 - viikon kuvakertomus - nato ei tee virhearvioita - tahdotko poikasi balkanille tapettavaksi?

  ... Balkan Serbia Kosovo Suomi Turkki Paikat presidenttipeli sota Nato laivastovierailu Royal Navy Helsini 1957 kuva kuvat kuvia maanjäristys Asiat ja ...

linkit

Mielistelemätön Marjaana Koskinen.


etusivu - suomen rikkaat ja köyhät - viisi lipullista uutisia marraskuun alussa 2000 - uneksi! syksy! - animaatio - viikon kysymys -

nettisanomat.com ...

  
... Optio-voitot nostivat Nokia-johtajien vuositulot kymmeniksi miljooniksi. Aamulehti 2.11.2000 Jorma Ollila suurituloisin, Aatos Erkko yhä rikkain. ...
 
 ... Baldaufilla 30 miljoonan Nokia -salkku. 3.11.2000 Iltalehti Jorma Ollilan optiopotti jo 670 miljoonaa. Suomen köyhät: hylätyt Viikon kysymys: ...
 
 ... Nokia rikastuttaa yhä Äänekoskea. Keskisuomalainen on sulkenut sivun!

etusivu - puhkupillit jyväskylän kesässä - viikon kuvakertomus - pehkonen - viitanen - perho - ikonen - helsingin sanomat - hurskastelu - työttömät - ...
 
 ... heinäkuun 31 päivänä 1999

Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla, että nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat ...

  ... "Ei heikennetä työttömyys-eläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä" Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikön ...

  ... Suomen pankin ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat ...

pääkirjoitus - köyhyyden määritelmä - kritiikki - köyhyys - köyhä - absoluuttinen - suhteellinen - pertti manninen -

torstaina 29. maaliskuuta 2001, lisäykset ...
 
 ... Todella köyhän olisi herttaisen yhdentekevää olla köyhä, suhteellisesti, kunhan vain pärjäisi edes jotenkin. Mistä hitosta määritelmässä mainittu ...
 
 ... Päivän purtavaa: Kumpi olisit mieluummin, absoluuttisesti vai suhteellisesti köyhä?

köyhät - köyhättää - ben zyskowicz - päivi ketolainen - köyhien määrä laskenut? - köyhättääkö? - arki ja todellisuus

29. maaliskuuta 2001, lisäykset ...
 
 ... Päivän purtavaa: Kumpi olisit mieluummin, absoluuttisesti vai suhteellisesti köyhä? pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki. etusivulle sivun ...
  
... Mutta on kamalan noloa sanoa ääneen, että hei, minä olen köyhä. Vaikka köyhyys ei ole synti, se hävettää aika tavalla. Köyhää hävettää a) penkoa ...
 
 ... Köyhä kulkee mieluummin pitkin aitoviertä ja elää huomaamatonta elämää. Köyhä yrittää köyhyydestään huolimatta näyttää niin hyvin voivalta kuin ...

 

 


ELÄMÄ ON MEIDÄN, LA VIE EST À NOUS de Jean Renoir 1935. Sunnuntaina 29.04.01 TV2:ssa.

haku

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta". Tämä Risto Rasan lause painui heti mieleeni ja nyt keväällä 2001 se on todempi kuin sen kuullessani osasinkaan ymmärtää. Viikon kuva: kaikki mitä kirjoitan on kaipuuta.

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/etusivu.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/viikonkuva010426.htm





Viikon kuva: Villit ja vapaat.
pertti manninen 01.05.94


http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/viikonkuva010426.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/viikonkysymys.htm

Viikon kysymys: Pitäisikö työaikaa lyhentää?
Unelmoitu kuva:
Pocahontas 1994.

Pertti Manninen

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/viikonkysymys.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/lukijalta.htm

 

lukijalta

Date: Tue, 17 Apr 2001 21:19:59 +0300
To: nettisanomat@
nettisanomat.com

Subject: Matti Ahde

Hei!

 

Jos ihminen leimataan, niin pitää olla muutakin kuin sana vasten sanaa.
Näyttäkää niiden Monica Lewinskien kuvat!!

Olen todella typertynyt Suomen oikeuslaitoksen toimintaan, jos näin kevein
perustein ihminen tuomitaan. Toivon, että ette häpeä ottaa kantaa asiaan.

En ole soliaalidemokraatti, enkä myöskään sovinisti, mutta ottakaa järki
käteen.

 

Olemmeko menossa todella Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmään, jossa media on
muka aina oikeassa.

Minä häpeän ja olen sanaton...

Tehkää jotakin Matin ja Hilkan maineen palauttamiseksi.
lukijalta


 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/lukijalta.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/lavieestanous.htm

LA VIE EST A NOUS
de Jean Renoir
avec Jean Dasté, Jacques B. Brunius, Max Dalban, ...


Un instituteur évoque devant ses élèves les richesses de la France. Dehors, les gosses se plaignent de leur misère. Celle-ci trouve ses racines dans l'oppression que font subir au pays les " 200 familles " bourgeoises soutenues en France par l'extrême-droite et à l'extérieur par Hitler et le fascisme. Le Parti Communiste entend s'opposer à leurs entreprises. Dans son bureau, Marcel Cachin, rédacteur en chef de " l'Humanité ", lit des lettres de militants illustrant le rôle déterminant du Parti.
La première de ces lettres raconte comment une grève, dans une usine, a empêché le renvoi d'un ouvrier et la réduction des salaires. La seconde émane de paysans qui ont mis en échec la confiscation des biens d'un paysan dont les récoltes ne se vendent plus. La dèrnière évoque les malheurs d'un technicien au chômage que sauvera du désespoir la fraternelle solidarité de militants communistes.
Des dirigeants du Parti exposent leurs solutions à la crise : des travailleurs, confiants, se rassemblent en chantant.

Cette fiche est issue de la série n° 172 de la collection des fiches de Monsieur Cinéma (172/18)

 

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.nettisanomat.com/2001/04/26/lavieestanous.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/05/03/etusivu.htm

LA KERMESSE HÉROIQUE

de Jaques Feyder

torstaina 3. toukokuuta 2001.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

etusivu 03.05.01.

Vappu 2001.

NETTISANOMAT.COM: "Aaton alku sujui rauhallisesti." lue!

HELSINGIN SANOMAT: "Helsingissä vappu oli iloa, maailmalla mellakoitiin." lue!

KESKISUOMALAINEN: "Himoksen nudistirinne korkattiin vappuna." lue!


Ahde. Koskinen.
Helsingin Sanomat. Linden.

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!

HELSINGIN SANOMAT: Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue!


NETTISANOMAT.COM: Falhetta fai faktaa? Pääkirjoitus. lue!



Viikon kysymys:


Onko Sinulla kevättä rinnassa?

Viikon kuvasarja:

Falhetta fai faktaa?



Lätkäfanin hurma ja humala. Pertti Manninen.

F alhetta
ai
aktaa?
HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

nettisanomat.com

etusivu
03.05.01.

 

Vappu 2001.

NETTISANOMAT.COM: "Aaton alku sujui rauhallisesti." lue!



Tärkeä kirje oli kirjoitettava ja Erikan oli päästävä hamsterikauppaan ostamaan nuolukiveä. Ehdimme juuri ja juuri linkkiin ja kauppaan ja postiin.

Kävimme syömässä hampurilaiset, kuvasimme vapun aattoa, istuimme terassilla virvokkeita juomassa ja katselimme aurinkoista hulinaa.

Palloja oli alkuillasta kaikkialla, pulloja vähemmän. Erika valitsi delfiinipallon ja oli onnellinen. Hassut hatutkin ostettiin, niihin oli liimattu "Happy 2000"-merkin tilalle rehellisesti "Iloista vappua". Minä sain kullanvärisen ja Erika kirkkaanpunaisen, torvetkin ostettiin.

Kun kävin ruokakaupassa yksinäni, aikuiset hymyilivät iloisesti tälle hassulle hattupäälle. Lähdimme takaisin kotiin ja nurkan baarissa joimme kahvin ja kaakaon. Kotona avasimme siideripullon ja soitimme torvia.

pertti manninen, nettisanomat.com, jyväskylä 03.05.01.

NETTISANOMAT.COM: "Aaton alku sujui rauhallisesti." lue!

nettisanomat.com

etusivu
03.05.01.

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

nettisanomat.com

etusivu
03.05.01.


Vappu 2001.

HELSINGIN SANOMAT: "Helsingissä vappu oli iloa, maailmalla mellakoitiin." lue!


Helsingin Sanomat 02.01.2001

HELSINGIN SANOMAT
KOTIMAA  
Bush: USA:lle kattava ohjus-
kilpi
Yhtiöiden ylin valta meni jakoon
Nordean Vesa Vainio on nyt
suurten yhtiöiden hallitusten ykkösherra
Helsingissä vappu oli iloa, maailmalla mellakoitiin.
Mari Östman ja Matti Korte viettivät yhteistä vappua Helsingissä. 10 000 mellakkapoliisia oli vappuyönä töissä Berliinissä, jossa sekä äärivasemmisto että äärioikeisto mellakoivat.
Vuoren-maa: Teollisuus vaarantaa tulo-ratkaisut Poliisi raahasi globalisaatiota vastustavia mielenosoittajia pois Australian pörssin edestä Sydneyssä.
Venäjällä marssi vappuna 730 000 ihmistä. Vanha mies osallistui kommunistien marssiin Moskovassa. "Vapunpäivän Monopolin" nimen saanut protesti keräsi tuhansia osoittamaan mieltään kapitalismia vastaan Lontoosssa.
Rogge ja Kim vahvat ehdokkaat KOK:n johtoon

Toukokuun ensimmäinen keräsi ihmiset kaduille Kaivopuistossa vappua viettäneiden helsinkiläisten sitkeys palkittiin, kun aurinko alkoi iltapäivällä paistaa puistoon tuotuihin piknikpöytiin. Maailmalla vappuna marssittiin, osoitettiin mieltä ja mellakoitiin. Kapitalismin ja globalisaation vastaisia mielenosoituksia järjestettiin Sydneystä Berliiniin, jossa poliisi käytti vesitykkejä äärivasemmistolaisia mielenosoittajia vastaan.KOTIMAA A 11; KAUPUNKI B 1 JA ULKOMAAT C 1.

Köyhyys vaivaa yhä Serbiaa Retkeilyn harrastajia Suomessa lähes 300 000  

Helsingin Sanomien uutisetusivu 02.01.2001.

Jäljentänyt Pertti Manninen, nettisanomat.com 03.01.01.

"Toukokuun ensimmäinen keräsi ihmiset kaduille

Kaivopuistossa vappua viettäneiden helsinkiläisten sitkeys palkittiin, kun aurinko alkoi iltapäivällä paistaa puistoon tuotuihin piknikpöytiin. Maailmalla vappuna marssittiin, osoitettiin mieltä ja mellakoitiin. Kapitalismin ja globalisaation vastaisia mielenosoituksia järjestettiin Sydneystä Berliiniin, jossa poliisi käytti vesitykkejä äärivasemmistolaisia mielenosoittajia vastaan.

KOTIMAA A 11; KAUPUNKI B 1 JA ULKOMAAT C 1."

Kuvien tekstit ylhäältä alkaen:

"Mari Östman ja Matti Korte viettivät yhteistä vappua Helsingissä.

10 000 mellakkapoliisia oli vappuyönä töissä Berliinissä, jossa sekä äärivasemmisto että äärioikeisto mellakoivat.

Venäjällä marssi vappuna 730 000 ihmistä. Vanha mies osallistui kommunistien marssiin Moskovassa.

"Vapunpäivän Monopolin" nimen saanut protesti keräsi tuhansia osoittamaan mieltään kapitalismia vastaan Lontoosssa.

Poliisi raahasi globalisaatiota vastustavia mielenosoittajia pois Australian pörssin edestä Sydneyssä."

nettisanomat.com

etusivu
03.05.01.

 

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

nettisanomat.com
etusivu
03.05.01.

 

Vappu 2001.

KESKISUOMALAINEN:

"Himoksen nudistirinne korkattiin vappuna." lue!


Keskisuomalainen keskiviikkona 02.05.01 Kotimaa

Himoksen nudistirinne korkattiin vappuna.

Kausi päättyi vappuna sateessa keskuksen ensimmäiseen viuhahtajaan: sen pituinen se.

Jämsä, Pentti Rytkönen

- Ooh, aah, purkautui huokaus naisten huulilta vastuttamattomasti, kun silmän välittämä tieto Himoksen vappuriehan viimeisestä laskijasta ehti aivoihin ja sieltä salamana takaisin äänielimiin.

Alaston totuus oli ohi parissa sekunnissa. Rinnettä viiletti alas viime lumilla vesisateessa salskea mies samassa asussa, jossa hän oli maailmaan tullessaan. Laskettelumonoja tietysti lukuunottamatta.
...

Keskisuomalainen keskiviikkona 02.05.01 Kotimaa.

Himoksen nudistirinne korkattiin vappuna. Kausi päättyi vappuna sateessa keskuksen ensimmäiseen viuhahtajaan: sen pituinen se. Jämsä, Pentti Rytkönen


nettisanomat.com etusivu 03.05.01.



Tämä viuhahtaja ei liity mitenkään tapaukseen. Hän ei ole rinteessä, eikä hänellä ole monoja jalassaan. pm.

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

Viikon kysymys: Onko Sinulla kevättä rinnassa?

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935. Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

http://www.nettisanomat.com/2001/05/03/etusivu.htm

2001

http://www.nettisanomat.com/2001/05/03/helsinginsanomatahdekoskinen.htm

LA KERMESSE HÉROIQUE

de Jaques Feyder

torstaina 3. toukokuuta 2001.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

ahde-sivu 03.05.01.

F alhetta
ai
aktaa?

etusivulle!

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen.

HELSINGIN SANOMAT: Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu.


NETTISANOMAT.COM: Falhetta fai faktaa? Pääkirjoitus.



Viikon kysymys etusivulla:

Onko Sinulla kevättä rinnassa?

Viikon kuvasarja: Falhetta fai faktaa?

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.

F alhetta
ai
aktaa?



 

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!


Lyhennelmä Pirkko K. Koskisen selvityksestä Oy Veikkaus Ab:n hallitukselle. ILTA-SANOMAT 18.04.01.
Minua on pyydetty selvittämään, onko toimitusjohtaja Matti Ahde syyllistynyt sukupuoliseen häirintään, ja myönteisessä tapauksessa tekemään ehdotukseni tarvittaviksi toimenpiteiksi. Selvityksen tuloksena esitän seuraavaa:

Tapahtumien kulku.

Olen kuullut seuraavia henkilöitä: toimitusjohtaja Matti Ahde, toimitusjohtaja Erkki Alaja, johtaja Jussi Isotalo. pääluottamusmies Teija Kallioperä, fysioterapeutti N.N. (ILTA-SANOMIEN nimiversio), copywriter N.N. (ILTA-SANOMIEN nimiversio), toimitusjohtaja Risto Nieminen ja Oy Veikkaus Ab:n juristi Carl-Henrik Nyberg.

Lisäksi minuun ovat ottaneet yhteyttä eräät henkilöt, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. He ovat kertoneet eräistä yksittäistapauksista.

Fysioterapeutin ja copywriterin mukaan Ahde on eri tavoin, halaamalla ja muutenkin koskettelemalla, puhein ja ehdotuksin lähennellyt heitä kumpaakin.
Heidän kertomuksensa ovat varsin yksityiskohtaisia.
Lähentely alkoi vuonna 1998, fysioterapeutin muistaman mukaan jo aikaisemminkin, ja jatkui, vaikka kumpikin on yrittänyt torjua sitä.

Copywriter oli Oy Veikkaus Oy:n palveluksessa useita vuosia, mm. Ahteen alaisessa tiedotusosastossa ja viimeksi yhteyspäällikkönä.
Työnsä vuoksi hän joutui tapaamaan Ahdetta myös kahden kesken yleensä muutaman viikon välein joko työpaikalla tai työasioissa jossain muualla.
Ahde oli kertojan kielloista huolimatta pyrkinyt usein halaamaan häntä tavalla, jota kertoja piti liian intiiminä, ja ehdottanut kahdenkeskisiä tapaamisia, joihin copywriter ei ollut kuitenkaan suostunut.
Copywriter sanoutui irti v. 2000 alussa oltuaan yhteyspäällikkönä vain puolitoista kuukautta.

Fysioterapeutti ei ole ollut työsuhteessa Oy Veikkaus Ab:hen.
Hänellä on oma yritys ja hänen asiakkaisiinsa kuuluu mm. Oy Veikkaus Ab:n palveluksessa olevia, joiden hieromisesta hän on laskuttanut Oy Veikkaus Ab:ta.
Ahteen kanssa hän joutui tekemisiin v. 1995, kun Ahteen sihteeri soitti hänelle varatakseen Ahteelle ajan.
Hän on hieronut Ahdetta, milloin Ahteen kotona, milloin Oy Veikkaus Ab:n tiloissa, milloin omissa toimitiloissaan.
Ahde oli fysioterapeutin estelyistä huolimatta toistuvasti yrittänyt lähennellä häntä.
Lopulta Ahteen käyttäytyminen oli käynyt niin asiattomaksi, ettei fysioterapeutilta hänen omien sanojensa mukaan "enää löytynyt hieronta-aikoja" Ahdetta varten.

Kumpikaan ei ole väittänytkään, että Ahde olisi vaatinut seksipalveluita joidenkin etujen vastineeksi tai ollut väkivaltainen.
Suoranaisesta esimiesaseman väärinkäytöstäkään ei ole ollut kysymys.
Kummallakaan ei ole mitään vaatimuksia; heidän mielestään olisi aikanaan riittänyt, että asia olisi selvitetty avoimesti ja että Ahde olisi pyytänyt aidosti anteeksi.

Ahde kiistää sukupuolisen häirinnän.
Hän myöntää, että hän on joskus voinut halata fysioterapeuttia ja copywiteria, koska se kuuluu hänen tapoihinsa, mutta on sitä mieltä, ettei halauksissa ole ollut mitään seksuaalista.
Hän kiistää myös ehdottaneensa koskaan copywriterille kahdenkeskistä tapaamista.

Näyttökysymykset ovat tällaisissa asioissa aina vaikeita.
Puolueettomia silminnäkijöitä ei yleensä ole.
On vain sana vastaan sana.
Kun häirinnästä on kysymys, ei voida edes soveltaa syrjintäväitteiden toteennäyttämisessä noudatettua jaettua todistustaakkaa: kukaanhan ei voi näyttää, ettei hän ole koskaan häirinnyt ketään sukupuolisesti.

Muu aineisto kuitenkin tukee epäsuorasti fysioterapeutin ja copywriterin kertomaa.
Ensinnäkin julkisesti nimellä esitettyjä, samansuuntaisia, mutta toisistaan riippumattomia kertomuksia on kaksi.
Jos niitä olisi vain yksi, se olisi helposti riitautettavissa, puhumattakaan sitten nimettä tai nimimerkillä esitetyistä kirjoituksista tai puhelinsoitoista, joilla ei juuri ole arvoa näyttönä.
Nekin voivat tosin antaa työnantajalle viitteitä siitä, ettei työpaikan henkilösuhteissa kaikki ole kohdallaan.

Fysioterapeutin ja copywriterin kertomukset saavat tukea myös siitä, että molemmat ovat aikaisemmin, joskin epävirallisesti, puhuneet muiden kanssa Ahteen käyttäytymisestä.
Copywriterin luotettuna on ollut Alaja, joka oli Oy Veikkaus Ab:n yhteyspäällikkö ennen copywriteria ja joka on tuntenut copywriterin vuosikausia.
Hän kertoo copywriterin soittaneen hänelle useita kertoja vuoden 1999 aikana valittaen sitä, että Ahde lähentelee ja tekee tungettelevia kysymyksiä, ja ihmetellen, mitä asiassa on tehtävissä.
Fysioterapeuttikin oli ottanut häneen yhteyttä joulun alla 1999 ja kuvannut omia kokemuksiaan Ahteen kanssa. Alaja, joka ei enää ollut Oy Veikkaus AB:n palveluksessa, kertoo myös keskustelleensa Ahteen kanssa tämän aloitteesta ja yrittäneensä välittää asiassa.

Isotalo puolestaan oli keskustellut copywriterin kanssa sen jälkeen, kun copywriter oli yllättäen eronnut yhteyspäällikön tehtävästä, jossa hän kuitenkin oli Isotalon mukaan "uransa huipulla".
Isotalo oli kysynyt copywriterilta, miksi hän sanoutui irti.
Copywriter oli ilmoittanut eräksi syyksi Ahteen käyttäytymisen, jota hän oli kuvannutkin.
Keskustelu oli käyty vuoden 2000 alkupuolella.
Copywriter ei ollut siinä vaiheessa halunnut asiaa käsiteltävän enempää sisäisesti kuin julkisestikaan eikä Isotalo näin ollen katsonut voivansa viedä asiaa eteenpäin.
Isotalo ei ollut sitä ennen kuullut Ahteen aiheuttamista hankaluuksista.
Aikaisemmalle esimiehelleen Niemiselle copywriter oli sanonut eronsa erääksi syyksi vain sen, että hän oli kokenut yhteistyönsä Ahteen kanssa "ahdistavaksi".
Mistään sukupuolisesta häirinnästä ei Niemisen kertoman mukaan ollut puhetta.

Epäsuora näyttö huomioonottaen pidän fysioterapeutin ja copywriterin kertomuksia pääpiirteissään uskottavina.
En epäile muidenkaan häirintäväitteiden paikkansapitävyyttä sinänsä; totean kuitenkin, ettei niiden tueksi ole esitetty edes epäsuoraa näyttöä.

Tapahtuneen arviointi.

Tasa-arvolain 6 §:n 2 momentin 4 kohta ei tarkkaan ottaen velvoita työnantajaa huolehtimaan muiden kuin työntekijöittensä suojelemisesta sukupuoliselta häirinnältä.
Fysioterapeutti ei ole ollut työsuhteessa Oy Veikkaus Ab:hen, vaan yhtiö on ostanut hänen toiminimeltään palveluita, joita mm. Ahde on käyttänyt.
Fysioterapeutin työoikeudellinen asema ei kuitenkaan vaikuta Ahteen käyttäytymisen arviointiin.
Tasa-arvolaista riippumatta työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin silloinkin, kun häiritty esim. on asiakas tai alihankkija.

Mielestäni on riittävää näyttöä siitä, että Ahde on syyllistynyt sukupuoliseen häirintään.
Hänen olisi pitänyt ymmärtää, että fysioterapeutti ja copywriter kokivat hänen lähentelynsä seksuaalisina.
Fysioterapeutti ja copywriter ovat myös osoittaneet Ahteelle, että hänen lähentelynsä oli heistä vastenmielistä, ja yrittäneet torjua sitä.
Sukupuolisen häirinnän tunnusmerkistö täyttyy.

Mikään yksittäinen teko ei ole ehkä sellaisenaan kovin vakava.
Kysymys on lähinnä asianosaisille kiusallisesta, asiattomasta ja sen vuoksi moitittavasta käyttäytymisestä.
Mutta arviointi muuttuu, kun otetaan huomioon, että häirintä on kielloista huolimatta toistunut ja sitä on jatkunut pitkän aikaa.
Merkitystä on silläkin, että häiritsijä on yhtiön toimitusjohtaja, siis työyhteisön ylin vallankäyttäjä.
Esimiesaseman väärinkäytöstä ei kuitenkaan ole kysymys.

Selvitys ei sen sijaan osoita, että työnantajan edustajat olisivat ennen copywriterin irtisanoutumista tienneet kuvatusta tai muustakaan sukupuolisesta häirinnästä Oy Veikkaus Ab:ssä.
Yhtiössä, jonka pääkonttorissa Vantaalla on noin 220 työntekijää, selvitettiin v. 1998 henkilöstön käsityksiä Oy Veikkaus Ab:stä työnantajana.
Vaikka työntekijät vastasivat tiedusteluun nimettä, ei vastauksissa ole mitään sukupuoliseen häirintään viittaavaa.

Yhtiö ei ole toteuttanut mitään sukupuolista häirintää ennaltaehkäiseviä toimia.
Kielteinen asenne on tosin pääteltävissä yhtiön itselleen vahvistamista arvoista, erityisesti siitä, että arvoihin henkilöstöpolitiikassa kuuluu avoimuus, tasapuolisuus ja inhimillisyys, mutta asiaa ei ole konkretisoitu tarkemmin.
Tietääkseni sitä ei ole käsitelty edes missään Oy Veikkaus Ab:n lakisääteisessä henkilöstösuunnitelmassa.

Lopputulokset ja ehdotukset.

Oikeuskäytännössä sukupuolinen häirintä on hyväksytty jopa työsuhteen purkamisperusteeksi.
Edellytyksenä näyttää olleen se, että työntekijää on aikaisemmin varoitettu tai työpaikalla on muuten tehty selväksi, ettei sukupuolista häirintää suvaita.

Kysymyksessä olevat teot eivät sinänsä ole kovin vakavia.
Raskauttavaa on kuitenkin se, että ne eivät ole vain yksittäisiä tapauksia, vaan häirintä on kielloista huolimatta toistunut ja sitä on jatkunut pitkän aikaa.
Silti jos kysymyksessä olisi työsuhteessa, vaikkapa korkeassakin asemassa oleva henkilö, voisi tässä vaiheessa varoitus tai siirto toisiin tehtäviin hyvinkin riittää semminkin, kun asia ei ole aikaisemmin ollut mitenkään esillä.

Toimitusjohtajan asemaa joudutaan arvioimaan hiukan toisella tavalla.
Toimitusjohtajahan ei ole työsuhteessa, van hänen ja yhtiön välillä on erityinen, luottamukseen perustuva palvelussuhde.
Toimitusjohtaja ei voi jatkaa tehtävissään, jos hän syystä tai toisesta menettää hänet nimittäneiden luottamuksen.
Kysymys ei näin ole niinkään tietyistä rikkomuksista, niiden arvioinnista ja seuraamusten määräämisestä.
Kysymys on luottamuksen säilymisestä.

Oy Veikkaus Ab:n hallitus päättänee harkintansa mukaan, nauttiiko Matti Ahde edelleenkin sen luottamusta.
Luottamuskysymyksestä riippumatta on nähdäkseni kuitenkin paikallaan, että yhtiö selväsanaisesti tuomitsee sukupuolisen häirinnän työpaikalla, päättää yleisellä tasolla tällaisen käyttäytymisen seuraamuksista ja nimeää jonkun henkilön tai joitakuita henkilöitä, joiden puoleen työntekijät voivat luottamuksella kääntyä, jos heitä sanotuin tavoin häiritään.
Järjestelyn yksityiskohdista voidaan päättää myös tasa-arvo- tai muussa lakisääteisessä henkilöstösuunnitelmassa.

Helsingissä, huhtikuun 17. päivänä 2001. Pirkko K. Koskinen OTT.


Lyhennelmä Pirkko K. Koskisen selvityksestä Oy Veikkaus Ab:n hallitukselle. ILTA-SANOMAT 18.04.01.
Nimien lihavoinnit ja lauseiden erottelu: nettisanomat.com.

nettisanomat.com

ahde-sivu
03.05.01.

1

x

2

p

e

n

n

i

t

m

i

l

j

o

o

n

a

k

s

i

1

x

2

p

e

n

n

i

t

m

i

l

j

o

o

 

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.
F alhetta
ai
aktaa?

nettisanomat.com

ahde-sivu
03.05.01.

 

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.


HELSINGIN SANOMAT:



Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue!

HELSINGIN SANOMAT 29.04.01 SANOJEN TAKANA.

Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä ja ihmisistä uutisten ja otsikoiden taustalla.

Älä turhaan lausu edes herran nimeä


Susanna Reinboth,
HELSINGIN SANOMAT

"Matti Ahteen ahdistelujupakan nostattamasta myrskystä on riittänyt roiskeita myös tiedotusvälineiden ylle. Mielipidesivuilla moni lukija on ihmetellyt median moraalia; heidän mielestään syytön mies tuomittiin ilman mitään näyttöä.

Eräät päätoimittajatkin ovat olleet samaa mieltä. Ennen kuin Veikkauksen hallituksen asettama selvittäjä, oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen edes ehti aloittaa työnsä, muutama lehti tiesi kertoa, ettei näyttöä ole.

"Leimaaminen seksuaalirikolliseksi on paha juttu. Tutkimusta ei ole tehty eikä syytteitä nostettu. On vain (Helsingin Sanomien) toimittajan Harri Nykäsen sana. Edes omat eivät tue häntä", kirjoitti Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Samoilla linjoilla oli Iltalehden vastaava päätoimittaja Pekka Karhuvaara:
"Väitetyt ahdistelutapaukset ovat yli vuoden takaa. Niistä ei ole tehty edes tutkintapyyntöä. Tapauksilla ei ole todistajia. On vain naisten kertomukset toimittaja Nykäselle."

+++

Kuinka paljon näyttöä tiedotusvälineellä sitten pitää olla väitteidensä tueksi? Eikö toimittajan työn perusmenetelmä, haastattelu, riitäkään todisteeksi? Pitääkö olla muutakin näyttöä?

Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Jos tiedotusväline aikoo säästyä kunnianloukkaustuomiolta, sen on pystyttävä todistamaan, että sillä on ollut riittävät perusteet kirjoittaa niin kuin se on kirjoittanut.

Haastattelut voivat riittää näytöksi, jos haastatellut suostuvat tulemaan oikeuteen todistajiksi. Tilanne on ongelmallinen, jos tiedotusväline on luvannut tietolähteille olla paljastamatta heitä. Tähän kompastui Suomen Tietotoimisto (STT) taannoisessa dopinguutisessaan.

STT ei tuonut oikeuteen salaperäistä tietolähdettään, sillä hänelle oli luvattu, ettei hänen henkilöllisyyttään paljasteta. Välttämättä tietolähteen todistajankertomuskaan ei olisi pelastanut STT:tä; yhden ihmisen kertomus ei ole parasta mahdollista näyttöä.

Tietolähde siis puuttui, eikä STT muutenkaan pystynyt todistamaan väitettään, että hiihtäjä Jari Räsänen olisi käyttänyt kasvuhormonia. STT tuomittiin maksamaan huomattavat korvaukset Räsäselle ja muutamalle Hiihtoliiton johtohenkilölle. Päätoimittaja ja toimittaja saivat sakkoja.

Lakikirja ei ole toimittajan ainoa ohjenuora, vaan media on itse luonut omat eettiset norminsa, journalistin ohjeet. Ne antavat yksityiskohtaisempia neuvoja muun muassa tiedonhankinnasta.

Ohjeissa muistutetaan, että hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja.

Toimittajaa kehotetaan suhtautumaan kriittisesti tietolähteisiinsä. Varsinkin kiistanalaisissa asioissa on muistettava, että tietolähteellä voi olla vahingoittamistarkoitus.

Toimittajan on kuultava kaikkia jutun osapuolia. Erityisen voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneen on saatava vastata häntä vastaan esitettyihin väitteisiin samassa yhteydessä.

+++

Nimen julkaiseminen vaatii oman harkintansa. Kun Helsingin Sanomat julkaisi 26. helmikuuta kohun käynnistäneen kirjoituksen, Matti Ahteen nimeä ei mainittu. Siinä kerrottiin vain naisalaisiaan ahdistelevasta toimitusjohtajasta.

Nimi paljastettiin vasta maaliskuussa Nelosen Palaneen käry-ohjelmassa.
Saiko Ahteen nimen sitten paljastaa? Kumpi toimi oikein, Helsingin Sanomat vai Palaneen käry?

Laki ei aseta esteitä nimen julkaisemiselle, vaan asia on puhtaasti eettinen. Journalistin ohjeista ja niitä tulkitsevan Julkisen sanan neuvoston (JSN) ratkaisuista löytyykin runsaasti aineistoa asian arvioinnille - olihan nimen julkaisemiseen liittynyt eettinen pohdinta aikoinaan yksi keskeisimmistä syistä koko ohjeiden tekemiseen.

Tarkalleen ottaen journalistin ohjeissa puhutaan nimen julkaisemisesta rikosuutisisssa. Niitä voi silti soveltaa Ahteen jutussa, vaikkei siinä ollut kyse rikoksesta, vaan muuten epäasiallisesta käytöksestä.

Ohjeiden mukaan nimen saa julkaista rikosuutisissa vain, jos sillä on huomattavaa yleistä merkitystä. Tätä ympäripyöreää ohjetta JSN on täsmentänyt lausumalla, jonka mukaan nimen julkaisemista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota kolmeen seikkaan.

Ensinnäkin otetaan huomioon epäillyn yhteiskunnallinen asema. Poliittista tai taloudellista valtaa käyttävän nimen suoja on pienempi kuin esimerkiksi viihdemaailman julkkisten. Kaikkein parasta nimensuojaa nauttivat tavalliset kansalaiset.

Toiseksi arvioidaan rikoksen törkeys. Mitä törkeämpi rikos, sitä helpommin nimen saa julkaista.

Kolmanneksi otetaan huomioon asian käsittelyvaihe. Jos jutun tutkinta on aivan alkuvaiheessa, nimen julkaisemisessa on oltava varovaisempi kuin tuomioistuimen päätöksen jälkeen.

Matti Ahteen ahdistelujupakka oli hankala rajatapaus. Siinä oli sekä nimen julkaisemista puoltavia että sitä vastaan puhuvia seikkoja.
Nimen julkaisemista puolsi Ahteen yhteiskunnallinen asema valtionyhtiön toimitusjohtajana. Hänen väitetty epäasiallinen käytöksensä liittyi hänen asemaansa, ja sitä oli väittämän mukaan jatkunut pitkään.

Toisaalta kyse oli nimenomaan epäasiallisesta käytöksestä, ei rikoksesta. Siten oli pohdittava, aiheutuiko nimen julkaisemisesta kohtuutonta haittaa Ahteelle ja hänen perheelleen.

Päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan Ahteen nimi jätettiin pois ensimmäisestä Helsingin Sanomien uutisesta, koska julkisuus olisi toiminut liian kovana rangaistuksena.

"Meillä ei ollut näyttöä niin vakavasta epäasiallisesta käyttäytymisestä, että olisi ollut itsestään selvä syy nimen julkaisemiseen."

Ahteen nimen paljastuttua jotkut päätoimittajat pitivät ongelmana sitä, ettei asiassa ollut tuomioistuimen päätöstä. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma. Toimittajat eivät ole virkamiesten kirjureita, vaan he voivat julkaista myös tietoa, joka ei ole koskaan edes ollut viranomaisten käsittelyssä.
Saiko nimen siis julkaista? Siihen ei ole vain yhtä oikeaa vastausta.

+++

Kun Pirkko K. Koskisen raportti julkaistiin, siinä mainittiin nimeltä kaksi Ahteen häirinnän kohteeksi joutunutta naista. Suurin osa tiedotusvälineistä jätti uhrien nimet julkaisematta. Ne noudattivat journalistin ohjeiden kohtaa, jonka mukaan tiedon julkisuus ei merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista. JSN onkin painottanut, että uhrin suojaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Poikkeuksen yleisestä linjasta tekivät eräät työväen lehdet. Sekä Uutispäivä Demari että Kansan Uutiset julkaisivat toimitusjohtajan häirinnän kohteiksi joutuneiden naisten nimet.
Ainakin ne osoittivat, kenen joukoissa ne seisovat."

HELSINGIN SANOMAT 29.04.01 SANOJEN TAKANA.
Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä ja ihmisistä uutisten ja otsikoiden taustalla.

Älä turhaan lausu edes herran nimeä. Susanna Reinboth, HELSINGIN SANOMAT


HELSINGIN SANOMAT:



Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue!


Tiedotusvälineiden nimien lihavoinnit ja tekstin ilmavointi nettisanomat.com.

lue myös!



HELSINGIN SANOMAT:
Ensimmäinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu.

Erään kirjoituksen tarina


lue myös!




HELSINGIN SANOMAT:


"Toimitusjohtaja painoi naisen seinää vasten."


lue myös!



HELSINGIN SANOMAT:


Palaneen käryä-ohjelma loppuu nelosella.




lue myös!

NETTISANOMAT.COM:

Nelosella esitetty suora tv-ohjelma oli liikaa Neloselle. Ohjelman toista osaa ei esitetä.



NETTISANOMAT.COM: Ex-toimitusjohtaja Ahde ja päätoimittajat Virkkunen ja Karhuvaara.

Totuuden vai median voitto?


Suojelivatko ja tiesivätkö päätoimittajat Janne Virkkunen ja Pekka Karhuvaara?

(Kysymyksiä vailla vastauksia!)



lukijalta
.

Tehkää jotakin Matin ja Hilkan maineen palauttamiseksi.



"Päätoimittaja"-linkki

Keskisuomalainen, 2. pääkirjoitus.


Toimittajalautakunta sai omituisen nimityksen.


"Toimittajalautakunnan yhdeksi uudeksi jäseneksi kulttuuriministeri Suvi Lindén on nimittänyt valtiotieteen maisteri Kari Väisäsen, joka taannoin menetti Suomen Tietotoimiston johtajuuden, kun hän oli julkaissut perättömän Suomen Hiihtoliittoon ja hiihtäjä Jari Räsäseen liittyneen dopinguutisen."


pe 16.2.2001 Keskisuomalainen, 2. pääkirjoitus

takaisin juttuun!

nettisanomat.com

ahde-sivu
03.05.01.

 

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935. Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.
F alhetta
ai
aktaa?

nettisanomat.com

Pääkirjoitus.
03.05.01.

F alhetta
ai
aktaa?

 

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.

NETTISANOMAT.COM: Falhetta fai faktaa? Pääkirjoitus. lue!


Pääkirjoitus.
Falhetta fai faktaa?

Ministeri Suvi Lindén on julkisuudessa esitettyjen tietojen (?) mukaan ilmoittanut etukäteen ennen Pirkko K. Koskisen raportin julkistamista, että Oy Veikkaus Ab:n hallitus erotetaan, jos se ei vedä oikeita johtopäätöksiä julkistamattomasta raportista. Ahde pitää erottaa!

Ilta-Sanomat oli saanut käsiinsä raportin etukäteen ja kissankokoisin kirjaimin kertoi etusivullaan, että Ahde erotetaan.

Sitten kun erottaminen oli tapahtunut lehdellä oli otsaa kirjoittaa "Jos luottamus menee, kaikki menee"- pääkirjoituksessaan keskiviikkona 18.04.01:

"On muistettava, että media ei ole syyttänyt eikä jaellut tuomioita, vaan raportoinut esiin tulleita tietoja ja päättäjien toimia."

Ahteen tuomio tuli kyllä juuri tällä raporttia edeltävän Ilta-Sanomien otsikoinnilla lopulliseksi.

Itse jutussa muuten kirjoitettiin, että tulossa olevassa raportissa näyttö on paljon rankempaa kuin aikaisemmin on esitetty.

Ainakaan siinä raportin osassa, jonka lehti julkaisi tuomiopäivänä, ei ole mitään rankkuutta, korkeintaan runkkuutta.

Nettisanomat.com on yrittänyt seurata, mitä ympärillä tapahtuu, etenkin mitä tiedotusvälineiden toimituksissa on tapahtunut ja kuka on antanut määräyksen nimen julkaisemisesta ja julkaisematta jättämisestä.

Nyt on kuitenkin sormi suussa ja on kysyttävä vain: falhetta fai faktaa ?

pertti manninen, nettisanomat.com 03.05.01

 

nettisanomat.com

Pääkirjoitus.
03.05.01.

1

x

2

1

x

2

1

x

2

F alhetta
ai
aktaa?

 

HERTTUA ETSII YÖSIJAA, LA KERMESSE HÉROIQUE de Jaques Feyder 1935.

Sunnuntaina 06.05.01 TV2:ssa.


http://www.nettisanomat.com/2001/05/03/helsinginsanomatahdekoskinen.htm

2001

2002

http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/etusivu.htm

   
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Koti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Pääkirjoitus Sota ja rauha Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva

"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

Torstaina 25. huhtikuuta 2002.

"Pocahontas".
"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen.
"

"Kaksi vuotta sitten." nettisanomat.com 27.04.2000
"1.5.1994 Jyväskylässä
kuvannut Pertti Manninen."

"Vuosi sitten."
nettisanomat.com 26.04.2001.
"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

"Nyt."
"Työtä kaikille". Pääkirjoitus.
"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

Aihe: Työtä! 14.03.02.
04.04,2002, Etusivulle!

Suuri lehtiuudistus. Pääkirjoitus.
"Nettisanomat.com uudistuu ja muuttuu yhä enemmän tekijänsä näköiseksi." Kuva Helsingin Kallio 56- sarjasta: "3 rullaa, 32 kuvaa"

Jeesuksen syntymäkirkon piirityksen ja tuhon aikoina keväällä 2002. Nettisanomat.com 21.12.2000: Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, eikä joulua. Niin kauan kuin jaksamme uneksia paremmasta maailmasta on toivoa. Imagine - uneksi imagine - uneksi Jäämmekö itse yltäkylläisyyden jalkoihin, polkijoina tai poljettuina? Pertti Manninen 21.12.2000

Kiirastorstaina 28. maaliskuuta 2002. Etusivulle!
2 vuotta sitten
Vuosi sitten
14.03.2002 Etusivulle!
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010. Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.

Helsingin Sanomat pakkoraossa. Kaupunki
kuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Gallupit oikein, tulkinnat väärin 2
Helsingin Sanomat tulkitsee väärin ydinvoimakyselyn tuloksia.

Aihe: Gallup: 32 gallup-linkkiä! 14.03.02.

Sairaalassa Helsingissä
"Vanhus huutelee yöllä aikansa ja kukaan ei kuule ja joutuu pissaamaan vuoteeseensa."

Kettunen vittuilijasta eetikoksi
Henkilöt: Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kertoo 50 vuotispäivänsä aattona muuttuneensa eetikoksi.
Onko Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen hyssyttelyn uhri?.
 Taivaallisen rahan aukio odottaa!
IT: Siirtyykö IT-miljonääri Rytsölä takaisin Ladaan?
Terveisiä Jyväskylästä! Taivaallisen rahan aukio on muutettu parkkipaikaksi ja myös rakennus, joka sinne osoittaa, on hävitetty.
Viikon kuva
Mestari. Pertti Manninen otti kuvan vuonna 1998 Hannoverin suurelta mainostaululta.
16.09.99. Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/etusivu.htm

2002

http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/pocahontas.htm

   
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Koti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Pääkirjoitus Sota ja rauha Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva

"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

Pääkirjoitus. "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

Seuraavana vuonna SDP ja Paavo Lipponen lupasivat puolittaa työttömyyden vaalikauden, neljän vuoden aikana. Kun tässä ei onnistuttu, vaikka tilastojakin rukattiin, niin lupaus oli muuttunutkin pyrkimykseksi. Kun sitten Esko Ahokin nujerrettiin työreformi-intoilussaan, SDP ja Paavo Lipponen saivat jatkaa hallituksessa. Nyt keväällä 2002 pääministeri Paavo Lipponen peräänkuuluttaa asioiden tärkeysjärjestystä. Häveliäästi hän on unohtanut työttömyyden puolittamiset ja vähentämisetkinko?

Näissä ympyröissä pyöritään ja vanhoja ei muisteta vuoden 2003 vaaleissa, Näin ainakin lujasti uskotaan ja toivotaan! Pianhanhan se nähdään!

PS. Uusia sivuja tulee odotettua hitaammin, peruskorjaus etenee kuitenkin koko ajan.

25. huhtikuuta 2002 Pertti Manninen


Katso myös: "Työtä".
Viime kerralla: "Suuri lehtiuudistus"
 

"Vuosi ja kaksi vuotta sitten." nettisanomat.com 27.04.2000 ja nettisanomat.com 26.04.2001.

"Pocahontas". "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen.

Tulossa

Muistoja
Kuvia pinnan alta ja päältäkin.

Muistoja
Fredssträff -84

Muistoja
Johan von Bonsdorff

Eduskunta

Kaksoset

http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/pocahontas.htm

2002

http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/tyotakaikille.htm

   
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Koti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Pääkirjoitus Sota ja rauha Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva

"Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

 
  Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen.


http://www.nettisanomat.com/2002/04/25/tyotakaikille.htm

2002

http://www.nettisanomat.com/aihe/tyota/es.htm

 
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com  
työtä

Kuva: Pertti Manninen

Torstaina 30. toukokuuta 2002
 
 

"Kaksi vuotta sitten." nettisanomat.com 27.04.2000
"1.5.1994 Jyväskylässä
kuvannut Pertti Manninen."

  "Vuosi sitten."
nettisanomat.com 26.04.2001
.
 

"Nyt"
"Työtä kaikille." Pääkirjoitus..

     
1999-2001    
Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa. 05.08.1999.
Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa.
"Jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa." 05.08.1999.
"Eläkeputki on harvalle oma valinta." Mikko Viitanen. 05.08.1999.
Professori Pehkonen ei jätä pitkäaikaistyöttömiä rauhaan.
Työttömien syyllistäminen jatkuu. 07.10.99.
Mitä Pehkonen oikein sanoi? 14.10.1999.

Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako? Kommentti kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoitukseen. 21.10.1999.
"Nuoret eivät halua joutilaisuutta" Keskisuomalainen. 21.10.1999.
"Naiset osa-aikatyön armoilla." Lotta Savola. 21.10.1999.
Jaakko Pehkoselle tieteellisen tiedon julkistamispalkinto. 16.03.2000.
Rapa roiskuu lakon jälkeen Jyväskylässä. 06.04.2000.
Otteita velkakertomuksista. 20.04.2000.

 

Työtä kaikille! 27.04.2000.

"Eduskunta vältteli totuutta pankkikriisissä." Tapio Soivio. 25.05.2000.

Esimakua tulevasta? Jäähyväiset Nokialle vai Nokian jäähyväiset?
Nokia lähtee 1. Tapaus Äänekoski. 10.08.2000.

 
Lue muistokirjoitus! 10.08.2000.

"Nokia tuotti pettymyksen." 10.08.2000.
"Nokia vie yli 20 miljoonaa"
10.08.2000.
"Nokia haudattiin pahoilla mielin"
10.08.2000.
"Nokia otti ja lähti"
10.08.2000.
"Viimeinen tervehdys"
10.08.2000.
Kirjoitukset Sisä-Suomen lehdessä 01.07.2000.

Niinistö - Pehkosen esitys perseestä. "Jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa." 17.08.2000.
Niinistön työllistämisesityksille tukea omilta. Keskisuomalainen 08.08.2000
Niinistö lievensi kantaansa työttömyysturvan porrastukseen.
Helsingin Sanomat 08.08.2000
Niinistön tukiseteli-idean takana radikaali malli. Keskisuomalainen 09.08.2000


"Määritelmä ei ole mikään määritelmä, jos se ei määrittele sitä, mitä sen pitäisi määritellä!"

  Suomen rikkaat ja köyhät: viisi lipullista uutisia marraskuun alussa 2000. 02.11.2000.
"Köyhien määrä on laskenut, niin pitääkin." Ben Zyskowicz 29.03.2001.
"Köyhättääkö?"
Päivi Ketolainen 29.03.2001.
Pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki.
Pertti Manninen 29.03.2001.
 

Työtä kaikille! 26.04.2001.
Pääkirjoitus.
Pertti Manninen. 26.04.2001.
Onnittelemme. "Pääministeri ei ole aina äreä." Helsingin Sanomat. 26.04.2001.

Anneli "Sonta" Sundberg on keksinyt monta hauskaa nimitystä työttömille nuorille. 10.05.2001.
"Velallista ei armahdeta." Ritva Anttonen. Keskisuomalainen. 17.05.2001.

Niinistö-Pehkosen esitys perseestä. nettisanomat.com 17.08.00. Iso peppu on pop! Ilta-Sanomat 19.05.01. Lola Odusoga: Olen takapuoleeni tyytyväinen Ilta-Sanomat 19.05.01. Naikkarien Jonna on trendikäs "pyllykkä" Ilta-Sanomat 19.05.01. Oi Jennifer minkä teit Ilta-Sanomat 19.05.01. Leveä lantio on terveellinen Ilta-Sanomat 30.05.01. Tony Blairillä on paras pylly Ilta-Sanomat 30.05.01.

"Opintolaina ainoa vaihtoehto?" Jenni Nurmi. Helsingin Sanomat. 09.08.2001.
Köyhä opiskelija ei yllätä. Helsingin Sanomat. 09.08.2001.

"Haista sinä Niinistö vittu!" Juice. Seura.30.08.2001.
  Suomen rikkaat ja köyhät: viisi lipullista uutisia marraskuun alussa 2000.
 
Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.
  pm 1234567890123456789012345678



http://www.nettisanomat.com/aihe/tyota/es.htm

2002

2003

http://www.nettisanomat.com/2003/05/01/etusivu.htm

 
 
  "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."

Juomat väärään kurkkuun eli pääkirjoitus: Sota ja urheilu.

Torstaina, Työn päivänä 01. toukokuuta 2003. Numero 196
  Presidentti George W. Bush julisti tänään televisiopuheesssaan USA:n ja liittolaisten varsinaiset sotatoimet päättyneiksi Irakissa. Hallinnon pystytys jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja?

Ex-pääministeri Paavo Lipponen voi puhua tänään kahdeksan vuoden jälkeen vappupuheessaan kaikesta muusta kuin työttömyyden puolittamisesta. Mm.
Pääkirjoitus. Eurooppalainen Paavo Lipponen. 26.04.2001. Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. 06.09.2001. Sonera. Ministerit olivat siellä sun täällä UMTS-kauppoja päätettäessä. Ainutlaatuinen kuvareportaasi. 10.10.2002. Vuoden nuolaisu. 02.01.2003. Helsingin Sanomat ei kertonut Lipposen Bush-nuolaisusta Washingtonissa ainakaan kaikissa painoksissaan. Netistä löytyi: 16.01.2003. Lipponen huono häviäjä. 03.04.2003.

Pääkirjoitus vuosi sitten:
Pääkirjoitus. "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen."
Seuraavana vuonna SDP ja Paavo Lipponen lupasivat puolittaa työttömyyden vaalikauden, neljän vuoden aikana. Kun tässä ei onnistuttu, vaikka tilastojakin rukattiin, niin lupaus oli muuttunutkin pyrkimykseksi. Kun sitten Esko Ahokin nujerrettiin työreformi-intoilussaan, SDP ja Paavo Lipponen saivat jatkaa hallituksessa. Nyt keväällä 2002 pääministeri Paavo Lipponen peräänkuuluttaa asioiden tärkeysjärjestystä. Häveliäästi hän on unohtanut työttömyyden puolittamiset ja vähentämisetkinko?
Näissä ympyröissä pyöritään ja vanhoja ei muisteta vuoden 2003 vaaleissa, Näin ainakin lujasti uskotaan ja toivotaan! Pianhanhan se nähdään!

PS. Uusia sivuja tulee odotettua hitaammin, peruskorjaus etenee kuitenkin koko ajan.

25. huhtikuuta 2002 Pertti Manninen.


Postia. To : <nettisanomat@hotmail.com>
Subject : Työttömyysturvan puolesta -adressi
Date : Sun, 6 Apr 2003 22:58:58 +0300 (EEST)
Hei! Olisitteko kiinnostuneita laittamaan lehtenne sivuille seuraavan linkin:

http://www.acamedia.fi/adressi.php
Olemme työttömien ja pätkätyöllisten työryhmä. Olemme muutaman työttömyyttä, pätkätyöllisyyttä, yrittäjyyttä ym. suhdanteiden riepoteltavana olemista kokeneen ihmisen kanssa reagoineet Sailaksen idioottimaiseen paperiin ja tehneet netissä allekirjoitettavan adressin Sailaksen teesejä vastaan. Adressin teksti on syntynyt käymiemme keskustelujen pohjalta.
Sivulta on linkki myös opiskelijoiden vastaavaan adressiin. TV:stä on tulossa tiistaina Nälkäpäivä-lähetys, ennen sitä olisi hyvä saada tämä juttu vauhtiin. Ystävällisin terveisin.

Tässä on adressitekstin alkuosa, lopun voi lukea sieltä adressisivulta.

Matkalaukkujohtaminen kunnissa harvinaista. Kuvateksti: Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen asuu Kramsunkadulla niin kutsutussa Karpion talossa. Kettunen osti vastikään asunnon myös Helsingin keskustasta vaimonsa, finanssineuvos Anne Brunilan kanssa. Keskisuomalainen 26.04.2003. Muut lehdet.
Lue myös! "Tullessaan Jyväskylän kaupunginjohtajaksi hän ensi töikseen savusti vuosikausia tiedotussihteerinä toimineen Anja Alanteen ensin pois virastaan ja sen jälkeen pois myös työsuhdeasunnosta. Tämän jälkeen talosta kunnostettiin kalliilla remontilla kaupunginjohtajan virka- ja yksityisasunto." Vittuilijasta eetikoksi. Nettisanomat.com 14.03.2002.
TYÖTÄ KAIKILLE
Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

Kuolema Nykissä

Juomat väärään kurkkuun eli pääkirjoitus: Sota ja urheilu.

3 x imagine

Verisuihku

Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään?

Pääkirjoitus Uusi demokratia

 


Häpeä, Raimo! Mielenosoitusjatko Adressin vähättely Väkivalta ja tunteet Veteraanipäivä

 

 

 

 

   
Kansallisaarteet ryöstetty Il Vangelo secondo Matteo Lahjoita ruokaa Fredsträff '84  

Irakin sota Median riippuvuus Sailaksen raportti Miss yliopisto Uusi erektiolääke

 

 

 

 


http://www.nettisanomat.com/2003/05/01/etusivu.htm


2003

2004

http://www.nettisanomat.com/2004/04/29/etusivu.htm

”Suomalaisissa kouluissa on ollut pakkokreikkaa, pakkolatinaa, pakkovenäjää ja pakkoruotsia, mutta jostakin syystä kaikkien tieteiden, viisauden ja suhteellisuuden tajun perustana oleva matematiikka on jonkinlainen vapaaehtoisluontoinen sivuaine, jota ei oikeastaan tarvitse osata."  Aarno Laitinen. Iltalehti VIIKKO lauantaina 24.04.2004. Minne katosi laskutaito?


Nettisanomat torstaina 29.04.2004.



Kuvat Pertti Manninen 01.05.1994.

 


"Villit ja vapaat".

   

Sunnuntaina 25.04.2004. Tuokio klo 06.55.

Kaksi varista lennähtää siipiään heiluttaen tähystyspuuhun jääden tarkkailemaan hetkeä auringon lämmittäessä.

Pakkasta on kolme astetta ja pellon sänki on hiukan harmaantunut varjopaikoissa. Aurinko on muuten jo sulattanut pois yöllisen parran. Lunta on enää vain pieni raita pohjoisen puoleisessa rinteessä. Myös järven takana on enää vain muutamia metsän suojaamia valkoisia lumivanoja.

Ja sitten taas kuulen joutsenen kuokatuksen ja hetken päästä joutsenpari lentää järveä pitkin pohjoisesta etelään. Hetki on lyhyt, kun ne häipyvät silmistäni puiden taa.

Järven jää on muuttunut entistä sinisemmäksi, tummemmaksi. Vain kymmenkunta valkoista kelkkojen jättämää lumivanaa kertoo talvisesta menosta.

Yksinäinen harakka lentää hetkeksi näkyviin. Myös yksinäinen pikkulintukin lentää näkökenttääni.

Kuoveja ei näy, mutta eilen päivällä pariskunta tepasteli pellolla maata noukkien. Näin ne oikein läheltä, koska viikolla hankin hyvät kiikarit vanhojen kadottua jonnekin maailman melskeissä. Ja juuri tämän kirjoitettuani kuovin raikas ääntely kantautuu korviini jostakin.

Eilen niiden liidellessä ja niitä kiikareillani katsellessani, annoin niille oman nimen: concorde. Jotain samanlaista siinä nokassa oli kuin tässä ihmisen rakentamassa uljaassa lentokoneessa, jota en koskaan omin silmin nähnyt, mutta jonka viimeisen lennon uutiskuvat tallensin kaikilta kanavilta, myös Ranskasta.

Nyt on hiljaista, onko pakkanen kangistanut? Ei ole, kuovit laskeutuvat pellolle ja tartun kiikariin.

Pellolle jäi toinen seisoskelemaan päätään käännellen puolisoaan etsien, ei kulje eikä noki. Vain pää kääntyilee kunnes hetken päästä' lähtee lentoon siipiään räpyttäen. .

Viikko sitten: Sunnuntaina 18.04.2004. Tuokio klo 06.05.

 


Vapun aatonaattona torstaina 29. huhtikuuta 2004. Numero 249.
   

Torstaina 29.04.2004. Irak.  Vuosi on kulunut siitä, kun presidentti George W. Bush julisti laivan kannelta varsinaiset sotatoimet päättyneiksi. Fallujassa taistelut ovat alkaneet uudestaan ja siellä on ollut viime öinä hirmuinen verilöyly. Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta kymmeniä tuhansia. Surmat siviiliväestöstä kymmeniä tuhansia. Kaadot liittoutumasta satoja. Tuhannen rajakin on mahdollisesti jo ylitetty, ainakin kun palkkasoturit lasketaan mukaan. Tappaminen jatkuu.

Torstaina 29.04.2004.  Sauli Niinistö on ostanut Tanja Karpelan asunnon. Päivi Lipponen aloitti Ilta-Sanomien kolumnistina. Jaakko Rytsölä julistettiin kuolleeksi. Lähes kaikki kaupan silakka on suositusten vastaista. Poliisi pelkää, että mietojen juomien käyttäjät vaihtavat väkeviin. Riitta Väisänen ja Erik Mäkkylä asuvat kahta maatilaa. Koko hommasta meni maku. Tarja Halosella kuulolaite. Vahtimestari kantoi Henry Salevan ravintolasta. Paino ei muuttunut grammaakaan. Jatkuu.
Torstaina 29.04.2004. Juhlaa ennen, sen keskellä ja jälkeenkin on syytä muistaa: "Meillä on nyt maa, jossa hallitus on edistänyt ja erittäin lämpimästi kannustanut alkoholin nauttimista." Professori Jeja-Pekka Roos. "Meillä on vastuuton alkoholipolitiikka, käyttö lisääntyy. On odotettavissa lisää lasten huostaanottoja."  Sosiaalityöntekijä, nainen, jonka nimi vilahti tajunnasta. Tv1:n A-studio keskiviikkona. 21.04.2004. 
Torstaina 29.04.2004. 10 vuotta sitten!  "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen." Vuosi sitten! Vuosi sitten 01.05.2003. Juomat väärään kurkkuun eli pääkirjoitus: Sota ja urheilu.  Työttömien adressi. Häpeä, Raimo! Mielenosoitusjatko Adressin vähättely Väkivalta ja tunteet
Torstaina 29.04.2004. Päivälleen 48 vuotta sitten! Partiolaisia, alkuperäinen kuvannimi. 29.4.1956.  Partiolaisten Yrjönpäivän-paraatin lippuryhmä Ruotsalaisen teatterin edessä Mannerheimintiellä. Muistikuva 42 vuotta myöhemmin. 1.4.1998 Pertti Manninen. 3 rullaa, 32 kuvaa, 13-vuotiaan koulupojan ensimmäiset valokuvat. Helsinki, Kallio 1956. Pertti Manninen. 

150 år sedan! 
Torstaina 29.04.2004. 150 vuotta sitten! 
"Kronkalle var den största festprinssen på Sveriges tron, fröstark påstås bönderna ha kallat honom. Ryktet utpekar honom som far till barn i stort sett varenda svensk och norsk stad. ... Kungen hade en betydande pornografisk samling och han älskade att låta sitt fartyg Drott ankra utanför dambadhuset i Marstrand, Kjolaholm kallat. Där satt han på däck, klistrad vid långkikaren." "Karl XV hade ett barn i varje stad." Aftonbladet Söndag 25 april 2004. SUPERHELG. Historia. Herman Lindqvist.

Guardian Unlimited
Guardian Unlimited Wednesday April 28 2004 Falluja pounded by US strikes 9.45am: US forces in Iraq unleash a thunderous show of force against Sunni insurgents in the Iraqi city of Falluja.
Huge US attack to crush uprising
US gunships pound Falluja
UN envoy presents plan for new rule
Special report: Iraq
Torstaina 29.04.2004. Moe haluatko miljonääriksi ohjelman juontajana. Matti Reijonen. Hei vaan kaikille myös kotikatsomoihin koska Lasse Lehtinen ei päässyt tänne tänään työvoimatoimisto järkkäsi minut tilalle. Ja sitten illan ensimmäiseen kysymykseen. Herra Manninen haluatteko miljonääriksi? a) kyllä b) ei c) en tiedä d) kanasalaatti. Sarjakuva.
Torstaina 29.04.2004. "Villit ja vapaat". Kuvat Pertti Manninen 01.05.1994.
Torstaina 29.04.2004.  "Kaksi varista lennähtää siipiään heiluttaen tähystyspuuhun jääden tarkkailemaan hetkeä auringon lämmittäessä. Pakkasta on kolme astetta ja pellon sänki on hiukan harmaantunut varjopaikoissa. Aurinko on muuten jo sulattanut pois yöllisen parran." Pertti Manninen. Sunnuntaina 25.04.2004. Tuokio klo 06.55. 
Torstaina 29.04.2004. ”Suomalaisissa kouluissa on ollut pakkokreikkaa, pakkolatinaa, pakkovenäjää ja pakkoruotsia, mutta jostakin syystä kaikkien tieteiden, viisauden ja suhteellisuuden tajun perustana oleva matematiikka on jonkinlainen vapaaehtoisluontoinen sivuaine, jota ei oikeastaan tarvitse osata."   Aarno Laitinen. Iltalehti VIIKKO lauantaina 24.04.2004. Minne katosi laskutaito?

Torstaina 29.04.2004. "Tuuli käy heidän ylitseen".
Poisnukkuneitten muistolle.
Kuvasarja.
Myös Bodom-järven uhrien muistolle.

Tulossa. Torstaina 29.04.2004. Minusta - muistista. Kuvasarja.

Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

Torstaina 29.04.2004. Maaliskuussa 2004 nettisanomat.comissa kävi 22 575 lukijaa!

Paavo Lipponen (sd) "Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyväkuulla." Helsingin Sanomat 11.11.2003.
Vastaus: Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? 02.09.1999.


http://www.nettisanomat.com/2004/04/29/etusivu.htm

2004

http://www.nettisanomat.com/2004/04/29/sarjakuvamoe.htm

Nettisanomat torstaina 29.04.2004.

Moe haluatko miljönääriksi ohjelman juontajana.

Matti Reijonen.

Hei vaan kaikille myös kotikatsomoihin koska Lasse Lehtinen ei päässyt tänne tänään työvoimatoimisto järkkäsi minut tilalle.

Ja sitten illan ensimmäiseen kysymykseen. Herra Manninen haluatteko miljonääriksi? a) kyllä b) ei c) en tiedä d) kanasalaatti.


http://www.nettisanomat.com/2004/04/29/sarjakuvamoe.htm

2004

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/01/etusivu.htm


Nettisanomat sunnuntaina 1. toukokuuta 2005.  Etusivu. Numero 353.  Työtä kaikille. Kaksi kuvaa 01.05.1994. Pertti Manninen.



Sunnuntaina 01.05.1994. Jyväskylä. Kuvat: Pertti Manninen.


 

Nettisanomat sunnuntaina 01.05.2005

     
     
     
       
     
     
Työttömien ja irtisanottujen shakkilauta. Hallitukset vaihtuvat, mikään ei muutu. Tavoitteet riittävät! Hävetkää te hyvinvoivat, röyhkeydellänne ei ole mitään rajoja! Sunnuntaina, Työn päivänä 01.05.2005 Pertti Manninen. Pääkirjoitus. PS. Kuvista linkit aikaisempaan historiaan!

http://www.nettisanomat.com/2005/05/01/etusivu.htm

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/etusivu.htm

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Etusivu. Numero 354.  Lätkäfani kerjää huomiota osakseen.



Lätkäfani kerjää huomiota osakseen.  Kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999.  Katso myös: Viikon kuvasarja: Lätkäfanin hurma ja humala. 2001/04/19 


 

nettisanomat  keskiviikkona 4. toukokuuta 2005  etusivu    nro 354 


Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Lätkäfani kerjää huomiota osakseen.  Kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999. Isonna! Katso myös: Viikon kuvasarja: Lätkäfanin hurma ja humala. 2001/04/19 
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Huussin perältä. Muut lehdet.
Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.
"Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia."  Lue lisää!
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Kuvasarja. Kevätkyntö tuo madot pintaan lokkien ja naakkojen suupalaksi. Siinä ne lentävät vaolta toiselle varmistaen parhaan mahdollisen paikan ja varman saaliin. Kaikille riittää. Hetkestä kannattaa ottaa kaikki irti ja tulla vielä myöhemminkin paikkoja tarkistamaan. Katso!
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Vappukirjoituksia. Muut lehdet.
"Vasemmiston jalka nousi ja torvet soivat räntäsateesta huolimatta." Keskisuomalainen. Uutiset maanantaina 02.05.2005.
"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein." Iltalehti. Pääkirjoitus maanantaina 02.05.2005.
"Muut lehdet. Työttömyys ohitettiin fraasein." Helsingin Sanomat. Muut lehdet tiistaina 03.05.2005.
Köyhyyskirjoituksia. Muut lehdet.
"Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä." Keskisuomalainen keskiviikkona 04.05.2005.
" - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -" Helsingin Sanomat keskiviikkona 04.05.2005. Lue lisää!
Oikeus
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Toimitukselle.
"Velka-asioiden oikeusturvassa myönteistä kehitystä - EOK vaatii muutosten tehokasta käytännön toteutusta.
EOK:lle on tullut runsaasti palautetta, jonka mukaan oikeuskäytännössä on räikeästi suosittu velkojia velallisten ja sivullisten oikeusturvan kustannuksella. ... Korkeimman oikeuden yksimielisestä ratkaisusta on luettavissa, että Vaasan hovioikeuden jäsenet Lasse Silvennoinen, Eija-Liisa Helin, Marjukka Huuskonen ja esittelijänä Harri Kurkinen olivat omassa ratkaisussaan käytännössä antaneet konkurssivelkojatahoa suosineen ratkaisun kotimaiselle laille vieraalla tavalla - ja vieläpä samalla loukaten sellaista sääntelyä, joka on tärkeä yritystoiminnan ja liike-elämän oikeusturvalle koko EU:n alueella. EOK:n näkökulmasta kyseiset Vaasan hovioikeuden tuomarit kehittelivät pitkälti omasta päästään "erityisiä syitä" Suomen perustuslain vaatiman lakisidonnaisuuden ja eurooppalaisen oikeusturvan syrjäyttämiseksi. " Lue lisää!

Bisquit

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Muut lehdet.
Ilta-Sanomat. Bisquit. Seppo Ahti tiistaina 03.05.2005. "Kovin kestiluokkaista. Suomessa on toisin. Tuoreen tutkimuksen mukaan näet yli puolet suomalaisista kannattaa Tarja Halosen matkaa Venäjälle. Tutkimuksen virhemarginaali on kuitenkin poikkeuksellisen suuri, sillä puoltajien joukkoon on laskettu myös ns. aidot suomalaiset. Aidot suomalaiset, aitoolaiset, jota lyhyempää nimeä heistä usein käytetään, kannattavat Halosen matkaa keskimäärin 50-prosenttisesti. Toisin sanoen mahdottoman hyvä, että matkustaa, mutta toisaalta takaisin tulolla ei ole niin suurta väliä."  Lue uudestaan!
Pääkirjoitus
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein" oli sentään Iltalehden pääkirjoituksen nimenä. Helsingin Sanomat ei kirjoittanut tästä vappuapatiasta itse yhtään mitään. Lainasi sentään vapun jälkeen ilmestyneessä lehdessään tätä Iltalehden pääkirjoitusta! Keskisuomalaisessa oli samana päivänä selostusta Helsingissä Eduskuntatalossa, siis Helsingin Sanomien toimituksen naapurissa, pidetystä seminaarista otsikolla: "Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä. Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria". Helsingin Sanomat ei kertonut halaistua sanaa tästä seminaarista. En myöskään tiedä olivatko työttömien ja opiskelijoiden viralliset virkamieskurittajat Raimo Sailas, Anne Brunila tai asiantuntijakurittaja Jaakko Pehkonen kuuntelemassa tai luennoimassa. Lue lisää! 
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Muut lehdet.
Helsingin Sanomat. Mielipide Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005. Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. "Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia."  Lue lisää! 
Kommentti ja hahmotelmakuvia. Lue lisää! 
Lue myös! Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28
SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/etusivu.htm

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/kuvakynto.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354.  Kevätkyntö tuo madot pintaan lokkien ja naakkojen suupalaksi.


03.05.2005.
Kevätkyntö tuo madot pintaan lokkien ja naakkojen suupalaksi. Kuvasarja. Pertti Manninen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354.


03.05.2005.

03.05.2005.

03.05.2005.

03.05.2005.

Kevätkyntö tuo madot pintaan lokkien ja naakkojen suupalaksi.


03.05.2005.

03.05.2005.

03.05.2005.

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Kuvasarja.

Kevätkyntö tuo madot pintaan lokkien ja naakkojen suupalaksi.

Siinä ne lentävät vaolta toiselle varmistaen parhaan mahdollisen paikan ja varman saaliin.

Kaikille riittää.

Hetkestä kannattaa ottaa kaikki irti ja tulla vielä myöhemminkin paikkoja tarkistamaan.

Kuvat Pertti Manninen. Laukaa tiistaina 03.05.2005.



http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/kuvakynto.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/oikeus.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Oikeus

Lehdistötiedote
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliittto - EOK ry
Laatinut toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen
Mielipide ja kannanotto


Velka-asioiden oikeusturvassa myönteistä kehitystä -
EOK vaatii muutosten tehokasta käytännön toteutusta

EOK:lle on tullut runsaasti palautetta, jonka mukaan oikeuskäytännössä on räikeästi suosittu velkojia velallisten ja sivullisten oikeusturvan kustannuksella. Monet väittävät, että syynä tällaiseen vinoutuneeseen oikeuskulttuuriin olisi tuomioistuinlaitoksen salainen poliittinen ohjaus (ks. esim. Googlen hakusana "Koiviston konklaavi"). Myönteistä muutosta on kuitenkin tapahtunut viime aikoina.

Laki saatavien perinnästä on muuttunut 1.5.2005 alkaen. Erityisen tärkeä on muutos velallisen oikeudesta saada tietoja. Tätä muutosta myös EOK on vaatinut ja kannattanut. Myös muita parannuksia velallisen oikeusturvaan on tullut samassa uudistuspaketissa. EOK tulee seuraamaan, ettei nyt voimaan tulevaa lainsäädäntöä ohiteta tai vesitetä sen enempää tuomioistuimissa kuin muissakaan viranomaisissa, ja että sitä noudatetaan perintätoimistojen ja luottolaitosten kaikissa käytännöissä.

Myös oikeuskäytännössä näyttää tapahtuvan muutoksia siihen suuntaan, että velkojien vaatimuksia ei enää ylivertaisesti suosita muiden oikeuksien ja yleisten eurooppalaisten oikeusturvavaatimusten kustannuksella. EOK:n taholla on aivan erityistä huomiota herättänyt tuore tapaus KKO:2005:47, jonka asian ovat ratkaisseet yksimielisesti presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Eeva Vuori, Kari Kitunen, Gustav Bygglin ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijänä oli Petteri Mikkola. Myös asiassa alioikeuden ratkaisun antanut käräjätuomari Kari Onikki Seinäjoen käräjäoikeudesta oli KKO:n linjoilla.

Korkeimman oikeuden yksimielisestä ratkaisusta on luettavissa, että Vaasan hovioikeuden jäsenet Lasse Silvennoinen, Eija-Liisa Helin, Marjukka Huuskonen ja esittelijänä Harri Kurkinen olivat omassa ratkaisussaan käytännössä antaneet konkurssivelkojatahoa suosineen ratkaisun kotimaiselle laille vieraalla tavalla - ja vieläpä samalla loukaten sellaista sääntelyä, joka on tärkeä yritystoiminnan ja liike-elämän oikeusturvalle koko EU:n alueella.

EOK:n näkökulmasta kyseiset Vaasan hovioikeuden tuomarit kehittelivät pitkälti omasta päästään "erityisiä syitä" Suomen perustuslain vaatiman lakisidonnaisuuden ja eurooppalaisen oikeusturvan syrjäyttämiseksi.

EOK seuraa jatkossa erityisen tarkasti Vaasan hovioikeuden linjaa näissä asioissa. Jos linjassa ei tapahdu muutosta, EOK tulee vaatimaan ylimmiltä laillisuusvalvojilta tarvittaessa hyvinkin ankaria toimia laillisuusvaatimusta ja eurooppalaista oikeusturvaa syrjäyttäviä HO:n tuomareita kohtaan.

Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK
Toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry
www.eok.fi
jarmo.juntunen@eok.fi

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/oikeus.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/paakirjoitus.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 








Pääkirjoitus

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein" oli sentään Iltalehden pääkirjoituksen nimenä. Helsingin Sanomat ei kirjoittanut tästä vappuapatiasta itse yhtään mitään. Lainasi sentään vapun jälkeen ilmestyneessä lehdessään tätä Iltalehden pääkirjoitusta!

Keskisuomalaisessa oli samana päivänä selostusta Helsingissä Eduskuntatalossa, siis Helsingin Sanomien toimituksen naapurissa, pidetystä seminaarista otsikolla: "Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä. Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria".

Helsingin Sanomat ei kertonut halaistua sanaa tästä seminaarista. En myöskään tiedä olivatko työttömien ja opiskelijoiden viralliset virkamieskurittajat: Raimo Sailas, Anne Brunila tai Jaakko Pehkonen kuuntelemassa tai luennoimassa.

Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.







Pääkirjoitus

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.
Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein" oli sentään Iltalehden pääkirjoituksen nimenä. Helsingin Sanomat ei kirjoittanut tästä vappuapatiasta itse yhtään mitään. Lainasi sentään vapun jälkeen ilmestyneessä lehdessään tätä Iltalehden pääkirjoitusta!

Keskisuomalaisessa oli samana päivänä selostusta Helsingissä Eduskuntatalossa, siis Helsingin Sanomien toimituksen naapurissa, pidetystä seminaarista otsikolla: "Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä. Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria".

Helsingin Sanomat ei kertonut halaistua sanaa tästä seminaarista. En myöskään tiedä olivatko työttömien ja opiskelijoiden viralliset virkamieskurittajat: Raimo Sailas, Anne Brunila tai Jaakko Pehkonen kuuntelemassa tai luennoimassa.

Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.








Vappukirjoituksia. & Köyhyyskirjoituksia.  Muut lehdet.

Keskisuomalainen. Uutiset maanantaina 02.05.2005.
"Vappu: Heinäluoma vaati työnantajamaksuihin alennusta. Paperiliiton lakko puhutti poliitikkoja. Vasemmiston jalka nousi ja torvet soivat räntäsateesta huolimatta.

Jyväskylä. Tero Karjalainen.
SDP:n puoluesihteeri, puolueen puheenohtajaehdokas Eero Heinäluoma vaatii hallitukselta pikaisia toimia yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi.
- Vielä tämän kevään aikana on sovittava työnantajan sotumaksun poistamisesta tai huomattavasta keventämisestä yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osalta, Lounaispuistossa Jyväskylässä vapunpäivänä puhunut Heinäluoma sanoi.
- Nyt tarvitaan toimia, joilla palkitaan niitä työnantajia, jotka pitävät huolta työntekijöistään eivätkä saneeraa jokaista 50 vuotta täyttänyttä kilometritehtaalle ja sitä kautta pitkäaikaistyöttömyyteen, itsekin kaupungin halki sunnuntaina marssinut Heinäluoma saatteli ehdotustaan. ...
Heinäluoman mukaan hallituksen työpanosta jatkossa vaativat työllisyysasiat sekä kuntien palveluiden turvaaminen ja sen edellyttämä kuntauudistus.
Lounaispuiston vappujuhlan avannut kaupunginvaltuutettu Kari Yksjärvi ...
- Toivon, että päätöksissä otettaisiin huomioon erityisesti pienituloiset kuntalaiset, heidän tarpeensa ja peruspalveluidensa jatkuvuus, hän sanoi.
Lipponen tulilinjalla. ...
Marssirivistöstä kuului huomattavasti äkkijyrkempää julistusta kuin puhujapöntöstä. Heikki Multanen, 23, sijouttuu sunnuntaisista puheistaan päätellen sosiaalidemokraateista vähintään kaksi tuumaa vasemmalle.
- (Paavo) Lipposen Mersussa virtaa työläisen veri, Multanen leukaili vanhaa herjaa mukaillen.
Myös Henna Puhakka, 25, ja Eeva Lehtonen, 27, kohdistivat vapunpäivän poliittisen viestinsä eduskunnan puhemieheen. Naiset vaativat banderollissaan, että 'Lipponen on haudattava naisten palkkakuoppaan.'
Haluamme herättää naisaloilla työskenteleviä ihmisiä puolustamaan oikeuksiaan, akateemisiksi pätkätyöläisiksi itseään tituleeranneet naiset kertoivat."
Kuvatekstit: "Arviolta 350 henkilöä marssi vapunpäivänä Jyväskylässä Ilmarisenkadulta kaupungin halki Lounaispuistoon. Kuva: Maarit Lindström. - Eero Heinäluoma vaati valtiovallalta toimia yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi."
Keskisuomalainen. Uutiset. Tero Karjalainen maanantaina 02.05.2005.

"Ihalainen vaati tukea Saloniuksen sovittelutyölle.
STT
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) kehottaa metsäteollisuuden työmarkkinaosapuolia luomaan parhaat mahdolliset edellytykset maanantaina alkaville sovitteluneuvotteluille.  ...
STTK:laisen Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Ilkka Joenpalo (sd.) varoitti, että jos Metsäteollisuus saaa vaatimuksensa läpi, tullaan muillakin aloilla ajamaan samankaltaisia huononnuksias työntekijöiden ehtoihin. Tästä vaarasta varoitteli myös vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala ...
Ahonen epäilee sovintohalukkuutta. Paperiteollisuuden työrauhan paluu riippu nyt työnantajien asenteesta, sanoi SAK:laisen Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen (sd.) vappupuheessaan Kuusankoskella. ...
Kokoomus tahtoo estää laittomat lakot. Koomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jyri Häkämies paheksui vuorostaan Kotkassa sitä, että hallitus omalla toimimattomuudellaan hyväksyy laittomat lakot. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén (ko.) vaati lainsäädäntöä laittomien lakkojen estämiseksi.
Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula taas vaati ay-eliittiä kuriin ja paheksui Paperiliiton lakkoa. ...
Keskisuomalainen. Uutiset maanantaina 02.05.2005.

"Kuntauudistus esillä vappupuheissa.
Helsinki, STT
... Räväkimmän puheenvuoron käytti SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, joka ampui täyslaidallisen hallitusta päin. Lipposen mukaan valmistelussa hukataan aikaa turhaan pikkupolitikointiin valtiosihteeritasolla, kun on aivan selvää, että nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä sekä kuntien radikaalia vähentämistä.
Myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) piti selvänä, että nyt tarvitaan kuntien yhdistymisiä enemmän kuin historiassa on koskaan nähty tai koettu.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti kuntapalvelu-uudistustaan ja vakuutti, ettei tekeillä ole leikkauksia kuntien palveluihin. ....
Muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila kehotti [Tarja] Halosta asettumaan pian ehdolle...
Keskisuomalainen. Uutiset maanantaina 02.05.2005.

"Huovinen torjui yksityistämispuheet.
Jyväskylä. Keskisuomalainen
Kansanedustaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd.) arvosteli vappupuheessaan keskustaoikeiston yksityistämisoppeja. ...
Kansanedustaja Kalevi Olin (sd.) vaati Jyväskylässä ja Joutsassa kuntia hakeutumaan tiiviimpään seutuyhteistyöhön terveyspalveluiden järjestämiseksi. ... Hallitukselta odotetaan jämäkämpiä esityksiä kuntien yhteistyön edistämiseksi, hän totesi.
SKP:n Jyväskylän piirijärjestö antoi vappujuhlassaan kyytiä kaupngin taloustoimikunnan säästöohjelmalle. Kaupunginvaltuutettu Petri Toikkasen mukaan säästöt ovat tietoista julkisen talouden alasajoa. ...
Keskisuomalainen. Uutiset maanantaina 02.05.2005.

Iltalehti. Pääkirjoitus maanantaina 02.05.2005.

"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein.
Kiistely kuntauudistuksesta tuskin lämmitti kuulijoita koleassa vappusäässä.
Suomalaisen työn päivänä sivuttiin sentään joukkotyöttömyyttä, mutta selkeitä, saati innostavia reseptejä esittämättä. Eero Heinäluoman vaatima yli 55-vuotiaiden sotu-maksun alentaminen olisi oikeansuuntainen, mutta kovin pieni rakenteellinen uudistus. Kuvaavasti Perloksen kuudesta sadasta irtisanomisuhan alaisesta vain muutama kymmen saapui vappumielenosoitukseen. Kun työttömyydestä ei saada otetta, se sivuutetaan muutamin fraasein.
Paperiliittolaisille lähetettiin tulisia taisteluterveisiä. SAK:n Lauri Ihalainen muistuttu kuitenkin kiitettävästi myös pelisääntöjen noudattamisesta. Hänen mukaansa paperiväen 'kannattaisi nyt antaa täysi tuki liiton neuvottelijoille olemassa töissä'. Maltti toisi duunariaatelille myös myötätuntoa, jota kaikissa työtaisteluissa tarvitaan.
Päällimmäiseksi teemaksi vappupuheissa nousi kuitenkin kuntauudistus. Aihe ei välttämättä lämmittänyt viileässä säässä toreilla värjötelleitä. Terveyskeskusten jonot tai koulujen lakkautusuhat ovat kansalaisille läheisiä pulmia, mutta niiden yhteyttä kuntareakenteseen ei aina nähdä.
Paavo Lipponen röykytti hallitusta kuntuudistusten vitkastelusta.
...
Kuvateksti: "Puhemies-puheenkjohtaja Paavo Lipponen röykytti hallitusta kuntauudistuksesta."
"IL sanoo. Ihalainen muistutti kiitettävästi pelisäännöistä."
Iltalehti. Pääkirjoitus maanantaina 02.05.2005.

Helsingin Sanomat. Muut lehdet tiistaina 03.05.2005.

"Muut lehdet. Työttömyys ohitettiin fraasein.
Lehdissä arvioidaan vapun poliittisia puheita.
Iltalehti kirjoittaa, että suomalaisen työn päivänä puheissa sivuttiin sentään joukkotyöttömyyttä, mutta selkeitä, saati innostavia reseptejä esittämättä.
"Kuvaavasti Perloksen kuudesta sadasta irtisanomisuhan alaisesta vain muutama kymmen saapui vappumielenosoitukseen. Kun työttömyydestä ei saada otetta, se sivuutetaan muutamin fraasein.
Paperiliittolaisille lähetettiin tulisia taisteluterveisiä. SAK:n Lauri Ihalainen muistuttu kuitenkin kiitettävästi myös pelisääntöjen noudattamisesta. Hänen mukaansa paperiväen 'kannattaisi nyt antaa täysi tuki liiton neuvottelijoille olemassa töissä'. Maltti toisi duunariaatelille myös myötätuntoa, jota kaikissa työtaisteluissa tarvitaan.
Päällimmäiseksi teemaksi vappupuheissa nousi kuitenkin kuntauudistus. Aihe ei välttämättä lämmittänyt viileässä säässä toreilla värjötelleitä. Terveyskeskusten jonot tai koulujen lakkautusuhat ovat kansalaisille läheisiä pulmia, mutta niiden yhteyttä kuntareakenteseen ei aina nähdä."
Helsingin Sanomat. Muut lehdet tiistaina 03.05.2005.


Lue myös!
Pääkirjoitus
Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan.
"Työttömyys ohitettiin työn päivänä fraasein" oli sentään Iltalehden pääkirjoituksen nimenä. Helsingin Sanomat ei kirjoittanut tästä vappuapatiasta itse yhtään mitään. Lainasi sentään vapun jälkeen ilmestyneessä lehdessään tätä Iltalehden pääkirjoitusta!
Keskisuomalaisessa oli samana päivänä selostusta Helsingissä Eduskuntatalossa, siis Helsingin Sanomien toimituksen naapurissa, pidetystä seminaarista otsikolla: "Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä. Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria".
Helsingin Sanomat ei kertonut halaistua sanaa tästä seminaarista. En myöskään tiedä olivatko työttömien ja opiskelijoiden viralliset virkamieskurittajat: Raimo Sailas, Anne Brunila tai Jaakko Pehkonen kuuntelemassa tai luennoimassa.
Työttömyys ja köyhyys, molemmista vaietaan. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.  Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.


Lue myös!
Keskisuomalainen. Uutiset keskiviikkona 04.05.2005.
"Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä.
Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria.
Helsinki Päivi Seppälä / STT
Suomessa on 340 000 köyhää ihmistä, sanoo Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) puheenjohtaja Kaarina Laine-Häikiö. Hän kutsuu köyhyyttä kokonaisvaltaiseksi kiputilaksi. Laine-Häikiö puhui eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa tiistaina.
Suomalainen köyhyys on saanut uudet kasvot. Joukossa on myös akateemisia pätkätyöläisiä ja liiallisen velkataakan nujertamia nuoreja pareja. Osalla köyhyys on pahentunut ja muuttunut pysyväksi.
- Aiemmin hyvä koulutus takasi opintojen jälkeen paremmat olot, mutta enää ei välttämättä niin käy. Hyvillä papereilla maisteriksi valmistuneelle naiselle voi olla tarjolla vain pätkätöitä.
...
Köyhyyteen voi juuttua.
Laine-Häikiön mielestä suomalainen köyhyys on muuttunut. 1990-luvun alussa mietittiin, voiko köyhistä edes puhua vai ovatko he pienituloisia. Nykyisin maahan on syntymässä pysyvä syrjäytyneiden luokka. Usein köyhäksi lasketaan ihminen, jonka nettotulot ovat alle 600 euroa kuukaudessa.
- Suomalaista köyhyyttä ei ole helppo havaita, sillä se ei näy katukuvassa. Köyhä voi hävetä köyhyyttään ja piiloutua, Laine-Häikiö sanoo.
Hänen mielestään asenteet köyhiä kohtaan ovat moralisoivia ja tuomitsevia. Ne estävät avun pyytämisen, antamisen ja jakamisen.
Köyhyydestä voi olla vaikea päästä pois. Usein näin on erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Köyhyys voi vaurioittaa ihmistä esimerkiksi avioerossa. Nuoret ihmiset joutuvat köyhyyskierteeseen ilman koulutusta ja työtä ja tottuvat elämään toimeentulotuella. Osalla köyhistä on monia ongelmia kuten sairauksia ja riippuvuuksia.
Voiko töitä tehdä osittain?
Köyhyyden nujertamiseksi ei ole helppoja ratkaisuja, mutta seminaarissa tuli esille, että ennalta ehkäisy on tehokasta. Erityisesti työelämässä haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset tavitsevat tukitoimia, jotta he pysyvät työelämässä, vaikka katkoksia välillä tulisikin.
Näitä haavoittuvia ovat Kelan johtavan tutkijan Helka Hytin mielestä ikääntyneet, vajaakuntoiset, synnytysikäiset naiset ja pienten lasten vanhemmat.
Suomessa työllisyysaste on viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin muissa pohjoismaissa ja työura 4-5 vuotta lyhyempi. Ruotsissa esimerkiksi vajaakuntoiset voivat olla osittain töissä ja nauttia osittaisesta sosiaaliturvasta. Suomalainen järjestelmä on vieläkin melko joustamaton, joko ihminen on töissä tai sitten ei.
Pohjoismaissa on käytössä esimerkiksi 'korkean riskin suoja' eli tukea työnantajalle, joka palkkaa kroonisesti sairaan, jonka tiedetään välillä sairastelevan. Työnantajan kustannuksia vähennetään myös, kun se palkkaa syynnytysikäisen naisen."
Keskisuomalainen. Uutiset keskiviikkona 04.05.2005.


Helsingin Sanomat keskiviikkona 04.05.2005.

" - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -"

Helsingin Sanomat keskiviikkona 04.05.2005.


"Keskisuomalaisessa oli samana päivänä selostusta Helsingissä Eduskuntatalossa, siis Helsingin Sanomien toimituksen naapurissa, pidetystä seminaarista otsikolla: "Maisterin paperitkaan eivät välttämättä pelasta köyhyydeltä. Köyhyys: Vähävaraisimpien joukossa on akateemisia pätkätyöläisiä ja nuoria".  Helsingin Sanomat ei kertonut halaistua sanaa tästä seminaarista.

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/paakirjoitus.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/varallisuusvero.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 


Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.

Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja on vain suuntaa antava."

"Taustat. Z hän tietää. 'Se veropolitiikka, jota hallitus nyt toteuttaa, toteuttaa kokoomuksen vaalitavoitteita, kokoomuksen veropolitiikkaa ja on vastoin sitä, mitä hallituspuolueet vaaleissa puhuivat ja yli tuplasti sen, mistä hallituspuolueet hallitusohjelmassa ovat sopineet.'  Näin sanoi ryhmäpuheenjohtaja Ben Zyskowicz (kok) eduskunnassa 3. joulukuuta. 'Zysse' tiesi, mistä puhui. ..."

"Näin tutkittiin. ... Vastaajilta kysyttiin: Hallitus on päättänyt esittää varallisuusveron poistamista kokonaan vuodesta 2006 alkaen. Onko varallisuusveron poisto mielestänne 1) oikein, 2) väärin vai 3) eivastausta / ei osaa sanoa.  Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 15-79 -vuotiaat mannersuomalaiset. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Atk-avusteisena puhelinhaastaatteluna tehtyyn tutkimukseen haastateltiin 1 003 henkilöä. Haastattelut tehtiin 7.-9.12.2004. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Kokonaistuloksen ("Kaikki vastaajat-sarake) virhemarginaali on +- 2,5 %-yksikköä."

"Varallisuusveron poistaminen on ...
Kaikki vastaajat
Oikein 38
Väärin 36
Eos 26"

"Koskee vain miljonäärejä.
... Valtaosan valtion varallisuusverotuotosta maksaa tuhatkunta vakavaraisinta suomalaista. ...
Viime vuosina varallisuusveroprosenttia on piennetty ja alarajaa nostettu. ...
Viime vuonna se tuotti 125 miljoonaa euroa.
ensi vuonna tuskin puolet siitä. ..."


Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.

Huussin perältä. Muut lehdet.

"Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.

"Hallitus on päättänyt tehdä oppositiopuolue kokoomuksen kannattajat onnellisiksi lopettamalla rikkaiden varallisuusveron. Demarien äänestäjät eivät ole yhtä tyytyväisiä, kertoo IL:n teettämä tutkimus.

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvän vero- ja investointipaketin kylkiäisenä punamultahallitus kertoi marraskuun lopulla yllättäen päätöksestään poistaa varallisuusvero vuodesta 2006 alkaen. Asiasta oli sovittu kolmen hallituspuolueen puheenjohtajien muodostamassa 'kolmen koplassa'.

Päätöstä on kehuttu järkeväksi, mutta sitä on myös ihmetelty ja kritisoitukin. On myös kysytty, miten tämä asia liittyy tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Eduskunnan käsittelyynkin hallituksen esitys tulee tupolaeista erillään vasta joskus ensi vuonna.

Kansa kahtia.
Iltalehti tilasi Taloustutkimus Oy:ltä kyselyn siitä, miten kansalaiset suhtautuvat varallisuusveron poistoaikeisiin.

Veron luonne tuntuu olevan monelle vieras, sillä neljänneksellä vastaajista ei ollut mielipidettä asiaan. Peräti puolet 15-24 -vuotiaista ei osannut vastata kysymykseen.

Kantansa ilmaisseiden näkemykset menivät kuta kuinkin tasan kahtia. Hallituksen hanke jakaa kansaa.

Miehet suhtautuvat selvästi naisia myönteisemmin veron poistoon. Eläkeläiset suhtautuvat duunareita myönteisemmin.

Kriittisimpiä hallituksen aikeiden suhteen oltiin vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajakunnassa.

Selkeästi myönteisintä suhtautuminen varallisuusveron poistoon oli odotetusti kokoomuksen tukijoukoissa. Keskustan ja pikkupuolueiden (sarake "muut") kannattajat sijoittuivat välimaastoon.

Ero kokoomukseen oli selvä.

Koskee vain miljonäärejä.
...

Ideologiaa ja ideologiaa.
Hallitus perustelee varallisuusverosta luopumista - kuinkas muuten - työllisyydellä, kotimaisten investointien lisäämisellä ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella.

'Kateusveroa' on pidetty ideologisena menneisyyden jäänteenä, joka fiskaalisesti merkityksettömänä joutaa historian romukoppaan. Veron poistoa arvostelleet ovat puolestaan muistuttaneet, että hallituksen esitys on yhtä lailla ideologinen arvovalinta."

Timo Hakkarainen.
Kokoomuslaiset hykertelevät varallisuusveron poistoa. Näin hallitus muistaa Suomen rikkaimpia." Iltalehti. Uutiset lauantaina 11.12.2004.

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/varallisuusvero.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/bisquit.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354.  Bisquit.



Kuva: 23.04.2005. Pertti Manninen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354.  Muut lehdet. Bisquit.

Bisquit Ilta-Sanomat. Bisquit. Seppo Ahti tiistaina 03.05.2005. "Kovin kestiluokkaista.
Suomessa on toisin. Tuoreen tutkimuksen mukaan näet yli puolet suomalaisista kannattaa Tarja Halosen matkaa Venäjälle.
Tutkimuksen virhemarginaali on kuitenkin poikkeuksellisen suuri, sillä puoltajien joukkoon on laskettu myös ns. aidot suomalaiset.
Aidot suomalaiset, aitoolaiset, jota lyhyempää nimeä heistä usein käytetään, kannattavat Halosen matkaa keskimäärin 50-prosenttisesti. Toisin sanoen mahdottoman hyvä, että matkustaa, mutta toisaalta takaisin tulolla ei ole niin suurta väliä." 

Ilta-Sanomat. Bisquit. Seppo Ahti tiistaina 03.05.2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/bisquit.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/helsinkikaava.html

Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354


Kuvateksti: "VR:n makasiinien alue Eduskuntataloa vastapäätä."

Helsinki. Töölönlahden kaava. Muut lehdet.

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
"Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Hyvälle kaupungille on ominaista se, että kaupunkirakenne on ainakin pääkohdiltaan harkittu ja kaupunkitilalla on uniikkeja piirteitä. Kaupungin rakenne vaikuttaa puolestaan siihen, miten dynaaminen ja houkutteleva asuin- ja työpaikka se on.

Esimerkkejä määrätietoisesti kehitetystä ja harkitusta ympäristöstä ovat Pariisin bulevardit ja Rooman kaupunkirakenteen akselit.

Aikana jolloin Helsinkiin kohdistuu merkittäviä laajentumis- ja tiivistymispaineita, tulisi rakentamisen täälläkin tapahtua harkitusti ja kokonaisuuden kannalta määrätietoisesti.

Helsingin Sanomat uutisoi SanomaWSOY:n luopuvan tonttioptiostaan Töölönlahdella (HS 21,4). Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen reagoi tähän esittämällä toiveen, että kiinnostus 'vapautuvaa' tonttia kohtaan kiihtyisi.

Mielenkiintoinen ja rikas kaupunkitila ei muodostu sattumanvaraisesti rakennusten väliin jäävästä tilasta tai siitä, että rakennuksia rakennettaessa jätetään vastuu kaupunkitilan muotoutumisesta yksittäisen suunnittelutoimeksiannon varaan.

Siinä tilanteessa olennaiset päätökset on jo tehty.

Merkityksellinen kaupunkitila muodostuu rakennusten sijoittelun, toiminnan ja arkkitehtuurin varaan, rakennusten välisistä tilallisista ja toiminnallisista rinnastuksista ja merkityksistä.

Onnistuessaan kaupunkisuunnittelu huomioi olemassaolevien rakennusten merkityksiä, tukien heikkoja rakenteita ja vahvistamalla ja täydentämällä laajempia kaupunginosien välisiä siteitä.

(Jatkuu viereisellä palstalla.)

Helsinki. Töölönlahden kaava. Muut lehdet.

Töölönlahden nykyinen asemakaava voi olla taloudellisesti ja poliittisesti onnistunut, mutta hyvää tai mielenkiintoista kaupunkirakennetta se ei luo.

Ongelma ei niinkään ole liikarakentamisessa tai näkymien sulkemisessa sinänsä vaan siinä, että kaava toteutuessaan suunnitellun kaltaisena ei auta nivomaan alueella olevia rakennuksia toisiinsa tai vahvista Töölönlahden rakennetta suhteessa muun kantakaupungin rakenteeseen.

Toiminnallisesti ja tilallisesti päätös säilyttää makasiinien sirpaleita vaikuttaisi lähinnä karhunpalvelukselta makasiinien toimintaa kohtaan. Miten rakennussirpale voisi korvata makasiinien siipien rajaamaa aukeaa?

Kyseessä on tilallisesti kaksi vastakohtaista pyrkimystä. Lisäksi on syytä epäillä, että pieneen rakennusfragmenttiin voidaan ylipäätään muodostaa mielekkäitä tiloja nykyistä korvaavalle toiminnalle.

Koska suunnitelmaa on huomattavasti halvempi ja helpompi muokata kuin valmiita rakennuksia, tulisikin alueen toteutuksessa kiinnittää huomioita alueelle sijoittuviin toimintoihin ja radan varren, Eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevien tonttien ja rakennusten muodostumiseen.

Pienin muokkauksin nykyisestä asemakaavasta voidaan luoda alueen kaupunkirakennetta eheyttävää kaupunkitilaa, jolla on tunnistettava painotus ja luonne.

Rooman Trajanuksen forumin tapaan alueella on jo nykyisellään hahmotettavissa kahden risteävän akselin muodostama rakenne: Eduskuntatalon keskilinjan varaan itä-länsisuuntainen akseli ja sitä risteävä, Erottajalta alkava Sanomatalon ja Kiasman välisen portaikon muodostama akseli.

Hyväksytyssä asemakaavassa Musiikkitalo vahvistaa näitä linjoja. Eduskuntatalon, Kiasman, Sanomatalon, päärautatieaseman ja toisaalta tulevan Musiikkitalon muodostamaa rakennetta tulisikin tukea.

Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia. Akselia voidaan vielä vahvistaa rakentamalla rakennus ehdotettujen makasiiniragmenttien paikalle Töölönlahdenkadun mutkaan.

Kaupunkilaisten tarpeet ja toiminnot huomioon ottaen kyseiselle tontille soveltuisi parhaiten yhdistelmä uutta pääkirjastoa ja kansalliskirjastoa, josta on lisäksi mahdollista varata korvaavia tiloja makasiinien toiminnoille.

Näin muodostuvan akselin varrelle keskittyisivät merkittävät suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin edustajat: valtiovalta, musiikki- ja kuvataide, media sekä kirjaston muodossa kirjallisuus ja kansallinen muisti.

Kulttuurin olennaisena osatekijänä myös arkkitehtuuri on läsnä muodostuvan kaupunkirakenteen ollessa tilallisesti harkittu ja merkityksellinen.

Eric Rawlins arkkitehti Helsinki.
Helsingin Sanomat. Mielipide tiistaina 03.05.2005.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Kommentti kirjoitukseen:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä:
Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28
SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 

Hahmotelma kirjoituksen lauseesta: "Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia. Akselia voidaan vielä vahvistaa rakentamalla rakennus ehdotettujen makasiiniragmenttien paikalle Töölönlahdenkadun mutkaan."

Selitys:
Suunnitellut uudisrakennukset punaisina,
Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä,
Musiikkitalo violettina,
Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina,
Sanomatalo keltaisena,
Holiday Inn-hotelli vihreänä.

Nettisanomat. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005.

Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005

 
Nettisanomat. Perttti Manninen. 04.05.2005.


Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Suunnitelmä aikaisemmin: 15.04.2004.


Isonna! 2005/02/03/optiokuva20040415.htm

Helsinki. Töölönlahden kaava. Kaksi suunnitelmaa.

 Suunnitelma vuotta myöhemmin: 03.02.2005.


Isonna! 2005/02/03/optiokuva20050203.htm


Nettisanomat keskiviikkona 4. toukokuuta 2005.  Numero 354. 

Kommentti kirjoitukseen:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005.
Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. 

Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä:
Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28
SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 

Tähän sitten lopuksi keskustelun pohjaksi jo Eliel Saarisen aikoinaan esille tuoma pilvenpiirtäjä-ratkaisu. Kaikki rakennusoikeus yhteen taloon, tulkoon siitä sitten 50-kerroksinen tai satakerroksinen. Näkyisihän sitten kauas Itämerelle loistavana Majakkana. Nimikilpailu saavuttaisi varmaankin suuremman osanoton kuin vaalit nykyisin. Tätä ei ole kirjoitettu 01.04.05 vaan 04.05.05.  Pertti Manninen.
PS. Hain kansainvälisesti tunnettua nimeä, mutta kun tuo Finlandiakin on jo käytetty. Mitä niitä on jäljellä? Sauna? Puukko? FIN? Kippis?

Selitys: Pilvenpiirtäjä punaisena,
Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä,
Musiikkitalo violettina,
Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina,
Sanomatalo keltaisena,
Holiday Inn-hotelli vihreänä.

Nettisanomat. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005.

Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005 

 
Nettisanomat. Perttti Manninen. 04.05.2005.

 

http://www.nettisanomat.com/2005/05/04/helsinkikaava.html

2005

http://www.nettisanomat.com/2005/04/28/paakirjoitushs.html

Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005. 

Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? 
Kysymyksiä! & Linkkejä!


"Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo."
 "Kansallismaisema vuonna 2010"
2000     2010    

Kansallismaiseman tuho voidaan harkita uudelleen?
 
Kuvapari julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 14.03.2002  "Kansallismaisema vuonna 2010"-kirjoituksen lopussa, jonne se oli unohtunut myöhemmin käytettäväksi. PM.  
Lue nyt! Pääkirjoitus.
Kysymyksiä! & Linkkejä! Tulossa!
Katso myös!  Sanomatalo.   Lue myös!   Ovela, outo optio.   Lue myös!  Kauppalehti Presson selvitys.

 

 

 

 

 

 



Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005.   



Tämä riitti!  Isonna!

Nettisanomat torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus.

Tämä riitti!
Viikko sitten jo lehden tehtyäni lisäsin lehteen ekstra-osasen: extra! Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005. "Suomalainen todellisuus". Huhtikuussa 2005. Tämä riitti!
"Aamuyöllä soi puhelin. Eräs tuttu soittaa ja kysyy olenko jo lukenut aamun Hesarin? Helsingin Sanomat luopuu optiotontistaan! Haen lehden laatikosta ja totean asian. Tämä numero oli jo melkein valmis, joten lisäsin vain tämän extran ja linkin viimeisimpään asiaa käsitelleeseen juttuun.  Bannerikin  täytyy sitten uusia myöhemmin!" 21.04.2005. Pertti Manninen.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii" 2005/03/29/pressosanoma.html


Vasta nyt liikeni aikaa palata asiaan. Lyhyesti: Helsingin Sanomien perusteluihin optiosta luopumisesta on tietenkin uskottava.

Uutinen oli kuitenkin silti niin dramaattinen, että sitä pitää tarkastella. Voi olla, että Helsingin Sanomien ja SanomaWSOY:n imago ei olisi kestänytkään kansalaiskeskustelua asiasta. Netti on myös hurja väline. Siltä ei voi enää piiloutua.

Voi olla, että lehti halusi vapauden ja oikeuden kertoa kansalaisia koskevista kaava-asioista. Nythän möhkälemäistä Kamppiakaan ei voinut kritisoida, kun oma lehmä oli ojassa mukana. Esim. Annankadun katkaiseminen slummiutti koko alueen.

Silti mahtavan pörssiyhtiön luopuminen Suomen parhaimmalla paikalla olevan tontin ostamisesta ei ole mikä tahansa juttu. Pörssitiedotusta en asiasta ole nähnyt.

Kysyä voi vain, oliko yhtiön tiedossa mahdolliset rikosilmoitukset ja mahdolliset poliisitutkinnat valtion ja kaupungin virkamiesten toimista. Rupesi näet näyttämään samanlaiselta kuin valtionsyyttäjän (?) käynnistämät tutkimukset oikeus- ja poliisitalojen vuokrasopimuksista, joista ei mitään hämärää kuitenkaan löytynyt. Virkamiesten toiminta näytti siltä, että heidän toimintansa oli vuosien varrella aina sopusoinnussa SanomaWSOY:n optiotontin toteutumisen kannalta.

Tottakai yhtiön tavoitteet saavat muuttua. Yleisesti oli kuitenkin tiedossa, että tontille oli tulossa Helsinki Media, joka toimii nyt Pohjolan vuokralaisena Munkkivuoressa. Kyllähän siellä varmasti on hyvät tilat tehdä “makasiineja”. Itse asiassa aikoinaan ihan ensimmäiseksi WTC-vaiheen jälkeen nykyiselle Sanomatalon tontille oli tulossa juuri silloinen Helsinki Media, näin muistan.

Nyt tärkeintä on tietenkin se, että Suomen valtio ja Helsingin kaupunki vielä kerran miettivät onko Eduskuntatalon eteen syytä rakentaa yhtään mitään, vaan jättää muun muassa koko Suomen itsenäisyyden ajan vapaana ollut näkymä rakentamatta.

Mielestäni Eduskuntatalon portailta pitää olla näkymä koko Suomeen, myös entiseen ja ehkä vähän nykyiseenkin työläiskaupunginosaan!

Lisäksi junalla Helsinkiin tullessani haluan nähdä Eduskuntatalon! Ihan totta!

Nettisanomat torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

PS. Tässä mainittu banneri:




Bannerista linkki muilla sivuilla kaavaselostukseen 03.02.2005.  2005/02/03/etusivu.htm ja tässä pääkirjoituksessa Kauppalehti Presson selvitykseen 29.03.2005.  2005/03/29/pressosanoma.html. Presson selvityssivulla on myös nyt tässä uudelleen julkaistu linkkilista. Nopeasti ajateltuna linkkilistaa ei tarvitse täydentää kuin yhdellä jutulla Helsingin uudesta kaupunginjohtaja Jussi Pajusesta:  "Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." 30.03.2005. 2005/03/30/etusivu.htm.
Sama.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005.   Muut lehdet.



21.04.2005.
"SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta. Sanomatalo riittää ydinkeskustassa."



21.04.2005.
"SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.  Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen."
Isonna!

Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.

SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta.
Sanomatalo riittää ydinkeskustassa.
Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

“SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa markkinahintaan tontti Sanomatalon läheisyydestä Helsingin keskustasta. Yhtiö on ilmoittanut Helsingille, ettei se tarvitse tonttia. ‘Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitila´’, sanoo SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

Mediakonsernilla oli aikaa tämän vuoden loppuun ilmoittaa, ostaako Töölönlahden tontti vai luopuako siitä.”
KAUPUNKI C1. (Pääuutissivulla 2/7 palstaa keskellä, ei kuvaa).

Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.KAUPUNKI.


SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.
Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen.
Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

"SanomaWSOY:n hallitus on päättänyt olla ostamatta toista tonttia Töölönlahdelta Sanomatalon läheisyydestä. Yhtiö on ilmoittanut Helsingin kaupungille, ettei aio käyttää tontinosto-optiotaan, joka olisi ollut voimassa tämän vuoden loppuun saakka.

‘Olemme analysoineet lähivuosien tilatarpeemme, ja meillä ei ole tarvetta uusille toimitiloille ydinkeskustassa’, johtaja Nils Ittonen SanomaWSOY:stä sanoo. Hän vastaa yhtiön rahoitus-, sijoitus- ja kiinteistöasioista.

Ittonen sanoo, että mediayhtiön keskeisiin päätoimialoihin ei kuulu kiinteistösijoitus. ‘Toimitiloja rakennetaan vain siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan omaan käyttöön.’

Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitilat’, vahvistaa SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

‘Siitä kun optiotontin saimme, yhtiö on paljon muuttunut. Mietimme asian uudestaan ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on vaihtoehdoista paras.’

Päätökseen ei Ittosen mukaan sisälly mitään neuvottelutaktisia kuvioita, vaan päätös on lopullinen.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen otti tiedon SanomaWSOy:ltä ‘jossain määrin yllättyneenä’ vastaan. Hän toivoo, että kiinnostus tonttia kohtaan nyt kiihtyy.

Korpisen mukaan kiirettä SanomaWSOY:ltä vapautuvan tontin markkinoimiseksi ei ole.

Parhaillaan on selvitettävänä, miten keskustatunnelin rakentaminen vaikuttaa Töölönlahden vapaiden tonttien rakentamiseen.

Lähellä maan pintaa kulkevan keskustatunnelin pelätään vaikeuttavan maanalaisten kerrosten rakentamista, joten Helsinki tutkii keskustatunnelin rakentamista syvemmälle.

Vapautuvan tontin rakentamiskelpoisuutta jarruttaa myös satamarata, joka poistuu Töölönlahdelta vasta 2009.

Korpisen mukaan tontille haetaan aikanaan ostaja joko tarjouskilpailulla tai neuvotteluteitse. Erittäin painavista syistä neuvottelutie riittää.

Painava syy on Helsingissä sijaitsevan yrityksen pysyminen kaupungissa tai pääkonttorin saaminen Töölönlahdelle. Korkeraa arkkitehtonista tasoa vaditaan joka tapauksessa, Korpinen sanoo.

Kiinteistöviraston maanluovutustoimiston päällikkö Jaakko Stauffer sanoo, että ainakin yksi varteenotettava ottaja SanomaWSOY:ltä jääneellä tontilla jo on. Schaufferin mukaan kysymyksessä on iso suomalainen konserni.

Pörssisäännösten vuoksi Schauffer ei voi ilmoittaa yhtiön nimeä.

Epävirallisissa keskusteluissa SanomaWSOY:lle esitettiin välittömästi Sanomatalon pohjoispuolella Töölönlahdenkadun länsipuolella olevaa tonttia.

Helsingin ja valtion välillä tehdyn maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kamppi-Töölönlahden rakentamisoikeudesta 62 prosenttia ja valtio 38 prosenttia.

SanomaWSOY:lle luvattu tontti kuului kaupungin kiintiöön ja kaupungissa uskottiin, että kaupungille ei muita rakennuspaikkoja enää jääkään, jos SanomaWSOY ostaa sille varatun tontin.

Kun lopullisia laskelmia korttelien ja kerrosalojen jakautumisesta ryhdyttiin tekemään, selvisi, että kaupungille jäikin kaksi rakennuspaikkaa Töölönlahdelta. Kerrosalaa näissä olisi yhteensä noin 28 000 kerrosneliötä.

Kun SanomaWSOY ei käytä osto-optiotaan, molemmat tontit ovat vapaina kaupungin luovutettavissa.
Tonteilla kaupunki rahoittaa Töölönlahden puiston rakentamista.”

(6/8 palstaa Kaupunkiosan sivulla C1. Kuva 5/7 palstaa. Kuvateksti: SanomaWSOY päätti olla ostamatta tonttia Sanomatalon pohjoispuolelta, kuvassa näkyvän kentän paikalta. Yhtiöllä ei ollut tarvetta uusille toimitiloille keskustassa. Kartta: Töölönlahden eteläiset korttelit. Kartan tekstit: Eduskuntatalo Mannerheimintie, Finlandiatalo, Hakasalmen huvila, Karamzininkatu, Musiikkitalo, viherkansi, Töölönlahdenkatu, makasiinipuisto, makasiineista säilyviä osia, kansalaistori, Kiasma, Sanomatalo, Kaupungin SanomaWSOY:lle ehdottama tontti, Töölönlahdenkatu, Holiday Inn -hotelli, Rautatieasema.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


21.10.1999.

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

Helsinki.

Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.

Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä.

Mutta sitten astui kuvaan apulais-
kaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.)
Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle.

Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.

Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.

nettisanomat.com 1999/12 torstaina
lokakuun 21. päivänä 1999. Sivut valmisti Pertti Manninen 21.10.99.

http://www.
nettisanomat.com/
1999/10/21/
n9912liikenne.htm
 

Sanomatalo. Linkkejä. Nettisanomat 1999 - 2005! Tässä 29.03.2005 saakka!

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm 

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen?
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm#vastaus

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: 3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2. "Kampin kaavamuutos paikallaan.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3. "Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta. http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm 

"Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta. Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista. Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä! http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm 

Helsingin sanomat pakkoraossa. Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/etusivu.htm 

Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. Raha ratkaisee!
http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kansallismaisema.htm  

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm 

Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm 

"Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta". Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm 

Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm 

Loppukommentti. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/etusivu.htm#helsinginsanomat 

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/optiokuva20040415.htm#outotilanne15042004


Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 03.02.2005. http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/optiokuva20050203.htm#outotilanne03022005

Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa. Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen. http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/etusivu.htm

Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta. Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta. http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/etusivu.htm 

Loppukommentti. Näinkö helppoa se on? http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/etusivu.htm   

Helsingin Sanomat maanantaina 14.02.2005. Kaupunki. "Hotellin lisärakennus uhkaa peittää Synagogan näkyvistä. Radisson SAS-hotellin lisäsiipeä yritetään sovittaa ahtaaseen paikkaan Helsingin Kampissa." http://www.nettisanomat.com/2005/02/17/etusivu.htm 

"Miten löysin tarkan selostuksen tämän kuvassa olevan Sanomatalon rakentamisen syntyhistoriasta sille paikalle, jossa se nyt on, ja sellaisena kuin se nyt on."
http://www.nettisanomat.com/2005/02/22/etusivu.htm 

Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä. http://www.nettisanomat.com/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm 

Helsinki. Uusi uljas Kamppi pimentää ja musertaa lauantaina 05.03.2005. Kuva: Pertti Manninen. "Hetkiä Helsingissä". Pääkirjoitus. Helsinki. Kamppi slummiutuu vastenmieliseksi möhkäleeksi.
http://www.nettisanomat.com/2005/03/08/kuvalauantaiaamu.htm

Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. "Tämä kuva on otettu ensimmäisen vaiheen valmistumisen hetkellä."
http://www.nettisanomat.com/2005/03/13/etusivu.htm   

Sarja jatkuu: Helsinki. Eduskuntatalon ja Sanomatalon edusta: Suomalainen kansallismaisema.
http://www.nettisanomat.com/2005/03/29/etusivu.htm 

Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista: Jääkö keskustatunneli tekemättä?
http://www.nettisanomat.com/2005/03/29/pressosanoma.html

Kansallismaisema vuonna 2010?

Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.

14.03.02
Pertti Manninen, nettisanomat.com

Raha ratkaisee!

Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee.

Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman.

Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!

Helsingin Sanomat - jäävi?

Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa.

Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu.

Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.

Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY.

Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.

Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.

Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita.

SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.

And so what?