Kalle Isokallio. Kolumni.
Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/
Lue myös!
Kansainvälinen parturi. ... Työttömyys alenee vain aitoja työtilaisuuksia
luomalla. Ovatko ne kokopäiväisiä, kuukausipalkkaisia, pätkätöitä vai mitä
ovatkaan, se on samantekevää. Kunhan vaan on työtä tarjolla halukkaille.
Tuntuu ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset, jotka ovat luoneet maahan
työnestojärjestelmän olisivat yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan
sen. ... Suomessa olevat työpaikat
voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset, jotka ovat kansainvälisen
kilpailun kohteena ja sellaisiin, joihin kohdistuu vain kotimainen
kilpailu. Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden väsääminen
ja muita sen tapaisia työtehtäviä jää ja syntyy Suomeen vain, jos olemme
niissä askareissa kilpailukykyisempiä kuin muut.
Jos emme ole, niin kyllä
maailmasta paikkoja löytyy, jossa kännyköitä kasataan, sellua keitetään ja
valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden tarpeisiin tähtäävät työpaikat ovat
sen sijaan alttiita vain kotimaiselle kilpailulle. Parturi kilpailee vain
suomalaisen parturin kanssa. On saman tekevää leikkaako joku Kuala
Lumpurissa tai Delhissä tukan halvemmalla kuin hän.
Poliitisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa
vain vähäisesti siihen, ovatko teollisuutemme työpaikat kilpailukykyisiä.
Enemmän kuin verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden
etujärjestöjen vouhotus pääomaveroista ja osinkoveroista on naurettavaa
älyllistä epärehellisyyttä. Jos teollisuus suostuu ylisuuriin
palkankorotuksiin, teolliset työpaikat katoavat Suomesta. Niin
yksinkertaista se on, vaikka eduskunta mitä äänestäisi. Kun kansallinen
eduskunta ei mahda kansainväliselle kilpailulle mitään, olisiko syytä
keskittyä niihin kotimarkkinatyöpaikkoihin.
Kotimarkkinatyöpaikkoja syntyy vain
palvelusektorille. Johtuen siitä, että teollisuutemme ei tee tuotteita,
joita ei tehtäisi jossain muuallakin. Piika- ja plankkipoikayhteiskunnalla
pelottelu on siis turhaa, ellei tavoitteena ole ylläpitää
työttömyyttä.
Työministeriön ajatus siitä, että työttömyys
katoaa kouluttamalla on absurdi. Teollisuudessa on tänään jäljellä yhtä
monta työpaikkaa kuin mitä maassa on työttömiä. Luulevatko ne siellä
työministeriössä, että teolliset työpaikat kaksinkertaistuvat
työttömyyskursseja lisäämällä? Minä en moiseen usko. Pidän työministeriön
suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana ja verorahojen
tuhlaamisena."
Kalle Isokallio.
Iltalehti 20.01.2003. 2003/01/23
Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa! Saunan
sytykkeistä. Sailaksen ehdotukset pulmallisia
köyhille. Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja
Antti Parpo. Helsingin Sanomat. Mielipide perjantaina 04.04.2003. Tulossa.
Kuva 08.03.2006.
"Naisen
palkka 1". Iltalehti. Kolumni. Kalle Isokallio.
Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita. Tulossa!
"Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti
Tarja
Halonen
olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta
ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla
kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota. Älykkyyden
puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää. Hän mainitsi puheessaan,
että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä.
Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme."
Tulossa!
Kuva 08.03.2006.
" Naisen
palkka 2". Aamulehti. Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun
mies ansaitsee euron, nainen saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen
tienaa vähemmän, vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka
Lehtovaara. Tulossa!
"Aamulehdessä
julkaistiin helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen
kylvetään jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää
viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka
3".
Aamulehti. 3. pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa
palkkahurskastelua. Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen.
Tulossa!
"Ammattijärjestöjen ohella myös poliitikot
päivittelevät vuodesta toiseen naisten huonoja palkkoja. Se on melkoista
hurskastelua. Ammattijärjestöt allekirjoittavat palkkasopimukset ja
poliitikoilla on sormensa pelissä julkisen puolen työvoimasta
päätettäessä. Milloinkahan naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot
huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla
pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?" Tulossa!
Elokuvalipulla kohtuuton
hinta.
2006/03/08
|
Pääkirjoitus. Tapoja Matti Vanhanen ja Jyrki
Katainen!
Kaiken korskeuden keskellä
ei tarvitse käyttäytyä moukkamaisesti naishenkilöä kohtaan. Vt.
pääministerinkin pitäisi ymmärtää, että hän on hallitustunnustelujen
vetäjä ja hänen edustamallaan puolueella on sittenkin vain neljäsosa
eduskuntapaikoista. Kohteliaisuutta korskeuden
sijaan. Hyviä tapoja välinpitämättömyyden sijaan. Eikö viiskymppinen
mies ole tällaista vielä oppinut? Huomaavaisuus naisen istahtaessa ja tuolin vetäminen
sopisi myös "Euroopan presidentiksi " itseään kutsuneelle
mörrikälle. Perjantaina 2007-04-13. Pertti
Manninen.
Suomalaiset herrasmiehet
Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen rojahtamassa
sijoilleen Tarja
Cronbergin vetäessä tuoliaan hallitusneuvottelujen
tiedotustilaisuudessa Säätytalolla perjantaina 2007-04-13. FST:n
uutislähetys klo 18.15. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!
Kalle Isokallio. Kolumni.
Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
Haluttomuus vai
kyvyttömyys?
Kun hallituksella ei ole näkemystä siitä minne sen
pitäisi Suomea viedä, se keskittyy tulevaisuuteen varautumisen sijasta
näpertelemään tämän päivän ongelmien kanssa tarjoten niihin eilisen
ratkaisuja.
Harvoin, jos koskaan
maassamme on ollut näin huonosti johdettu ja vain lyhyen tähtäimen
tavoitteiden perässä säntäilevä hallitus. Vanhasen toista hallitusta tulee
historia kutsumaan päiväperhohallitukseksi.
Globalisaatio on
tosiasia, jota viisimiljoonainen kansa ei kuusimiljardisessa maailmassa
voi olla ottamatta huomioon. Meidän pitää suojata itsemme mahdollisimman
hyvin globalisaation negatiivisilta vaikutuksilta ja samalla hyödyntää
maksimaalisesti sen positiiviset mahdollisuudet. Poliitikoille jääköön
kansalaisten suojeleminen ja yrityksille positiivisten mahdollisuuksien
hyödyntäminen.
Kansainväliset tilastot osoittavat, että
maailmankaupan vapauttaminen politiikan ulottumattomiin on johtanut
siihen, että sen seurauksena ovat pääomapelurit rikastuneet ja
työtätekevät köyhtyneet. Se johtuu siitä, että maailmanmarkkinoille on
tullut enemmän uutta työvoimaa, kuin uutta pääomaa. Tuo uusi työvoima on
tällä hetkellä heikommin koulutettua kuin kehittyneissä teollisuusmaissa,
mutta muutamassa kymmenessä vuodessa sen koulutustaso ajaa kiinni
teollisuusmaiden koulutustason. Yhä useampi osaamisen alue joutuu
kansainvälisen kilpailun kohteeksi.
Vääjäämätön lopputulos on se, että Suomessa yhä
useammasta työstä työnantajan on tulevaisuudessa mahdotonta maksaa
työntekijöilleen samaa reaalipalkkaa kuin tänään. Jotta se ei johtaisi
kansan kahtiajakautumiseen, tuloverotusta on jo ensi vuonna laskettava
reippaasti pienempien ansiotulojen kohdalla ja kohtuullisesti
keskituloisten osalta. Tuo verojen alennus on mahdollista rahoittaa
siirtämällä pääomatulojen verotus samalle asteikoille kuin työtulojen
verotus. Siten voidaan kansalaisille tasata globalisaation haitat ja
hyödyt.
Puheet siitä, että
pääomatuloja nauttivat ihmiset muuttaisivat pois Suomesta, perustuvat
väärinymmärrykseen ja ovat sen lisäksi loukkaavia. En usko, että yksikään
Herlinin veljeksistä muuttaa maasta, vaikka pääomatuloja ryhdytään
verottamaan kuin ansiotuloja.
Sen verran lujaan siinä suvussa on isänmaallisuus
poikiin istutettu.
Jos muutama kasinopeluri muuttaisikin, väliäkö sillä.
Yhtään työpaikkaa he eivät ole tähänkään mennessä maahan luoneet.
Enemmänkin ovat muiden selkänahasta rahansa riipineet.
Suomella on kaksi
vaihtoehtoa. Joko annetaan kansainvälisen kilpailun romuttaa yhteiskunta
tai ryhdytään toimenpiteisiin Suomen pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on
valinnut antaa-mennä vaihtoehdon, mutta meillä on mahdollisuus valita
seuraavissa eduskuntavaaleissa sen tilalle hallitus, joka haluaa pelastaa
Suomen. Se varmaan älyää ryhtyä verottamaan pääomaa samalla ankaruudella
kuin työntekoa.
Lue
myös!
nettisanomat
tiistaina 02.11.2004.
Miten aforismi
syntyy? (Kirjailija Kalle Isokallio ja kirjailija Seppo
"Bisquit" Ahti.)
MTV3-uutiset
30.10.2004 klo 22.00. ("Loppukevennys". Helsingin Kirjamessuilta isossa
hallissa yleisön joukossa.).
Toimittaja Raija Kantomaa:
miten voi olla hauska lokakuun synkimpänä ja pimeimpänä päivänä?
B: sehän on ammattitaitokysymys. I: en mä mä en
tiedä seppo meistä on hauska ja mä näytän profiilia
K: mistä teidän hauskuus kumpuaa?
B: no sä oot varmaan keksinyt itse nää kysymykset joo
täytyy Kirjailija Kalle Isokallio: siis me syvällisesti
analysoidaan suomalaista yhteiskuntaa ja tota noin sen historiaa ja
myöskin kansanluonnetta ja erilaisten etnisten ryhmien vaikutusta suomeen
ja ... B: ja sitten me ei välitetä siitä I: ... ja
senjälkeen mä kirjoitan hauskan jutun
K: onko ne hauskoja juttuja?
B ai mun omani
vai? I: Sepon on
ainakin hauskoja Kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti: on kyllä kyllä kalle
on musta hauskempi ja ennen kaikkea mä nautin siitä että mä en oo lukenut niistä yhtään I: no jos me
seppo säästää multa tuota aikaa hirveesti jos mä iltasanomissa aina
hyppään aina sepon yli niin tota noin niin aikaa säästyy K: miksi sinä kirjoitat
I: ei oo parempaakaan
tekemistä K:
oikeasti I: no ei
oo parempaakaan tekemistä rospuuttokausi ei voi ajaa moottoripyörällä tota
ei voi lumilautailla vielä niin jotainhan on silloin puuhattava silloin
kirjoitetaan kirja B: jos sä nyt tarkalleen mietit mitä tarkoittaa lause
ei ole parempaa tekemistä niin ett sä sitä pitäis mitenkään vähättelynä
ei ole parempaa
tekemistä jumalaut tästä tuli aforismi K. joo täst pannaan
kirjaan (epäselvä) B: joh joh joh (epäselvä)
Tomi Einonen: asia
vilpitön ja tätä kaksikon mainostamaa rospuuttoaikaa saadaan vielä ensi
yönä tunti lisää. (aika asiallisesti). Leena Kaskela: aivan (suu herttaisessa hymyssä).
Suomalainen todellisuus. Koiran ulkoiluttajia
Aleksilla. Kuva sarjasta Stokkalta Skattalle ja vähän
takaisinkin. Pertti Manninen, Helsinki lauantaina 14.08.2004. 2004/11/02
|