Haku arkistosta

Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!   phuket.fi     arsedel.fi
Midnight Sun Restaurant Patong Kata 

 Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto - Soneran rahat?  - Väitep.

  N:o 826. Lauantai  2008-07-19  
Tämän numeron etusivulle!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)
"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.  Netti 2008.  Kyselylomake lähtömuuttajille -  Kyselylomake tulomuuttajille

LAUKAASEEN TULOMUUTON SYYT: TÄRKEIN YKSITTÄINEN SYY
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
ASUNTO (20 %:lla), ASUINYMPÄRISTÖ (10 %:lla), TONTTI  (5 %:lla)

“Omistusasunnon hankinta, kohtuuhintainen asunto.”  “Laukaassa voisi joskus olla lapsille turvallinen kasvuympäristö.”  “Halpa järvenrantatontti ja valmis talo.”  “Sopivan hintainen talo.”  “Oma peritty maa.”

“Halu siirtyä pois taajama-alueelta.”  “Pienen taajaman kodikkuus ja turvallisuus.”  “Luonnon läheisyys.”  “Sisäsuomi rauhallisempi kuin ruuhkasuomi.”  “Omistin omakotitalon, iso tontti raskas hoitaa, jäin leskeksi v. 90.”  “OK-talo.”  “Rivitalo,”  “Omakotitaloon,”  “Oma talo.”

“Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Omakotitalo/maatila.”  “Rivitalo.”  “Maaseudulle, omapiha.”  “Maalle”.  “Muutto maalle.”  “Oma talo maalla.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “OK talo.”  “Omakotitalo.”  “Rivitalo.”

“Omakotitalo.”  “Soluasunnosta pois muutto.”  “Oma kämppä.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”

“Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Maalla.”  “OK.”  “Pienempi asunto, rivitalo.”  “Kerrostalosta omakotitaloon.”  “Omakotitalo.”  “Pienestä isompaan.”  “Maaseudulla asuminen.”  “Omakotitaloon.”  “Sattui löytymään se maailman paras paikka.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Pois kerrostaloasunnosta.”  “Pois kerrostalosta.”  “Avoliitto, lapsikin tulossa.”  “Avoliitto.”  “Uudempi, toimivampi.”  “Isompi.”  “OK talo maalla.”  “Omakotitalo.”  “Avoliittoon.”  “Suurempi asunto, maaseutu.”

“3 koiraa.”  “Iso talo.”  “Puutalo, uunilämmitys.”  “Pääsy isompaan.”  “Työ.”  “Ei naapureita seinän takana.”  “Mahdollisuus oleskella ulkona muuallakin kuin parvekkeella.”  “Pois kerrostalosta.”  “Lapset pienempään kouluun.”  “Oman asunnon myynti.”  “Muutto työpaikan perässä.”

“Vanhemman lapsen kielteinen kanta kaupunkiin muuttoon.”  “Oma rauha.”  “Lapsiystävällisempi, turvallisempi ympäristö.”  “Pomo asuu täällä.”  “Väliaikaisesti täytettävään virkaan tullessa ei voi edes ajatella harkita omistusasuntoa.”  “Halusin synnyinkuntaan työni loputtua.”

“Kesämökin hyödyntäminen.”  “Vilkkaampaan kanssakäymiseen.”  “Halu ns. omaan elämään, irrottautua kotipiireistä.”  “V-maiset naapurit.”

“Asuinpaikka mahdollista ostaa omaksi myöhemmin.”  “Vanhempien luo oli helppo palata.”  “Metsästä löytyy aina mieluista tekemistä.”  “Perhe, suku.”  “Sukulaiset asuivat täällä.”  “Koulun, päiväkodin ja ex-miehen työpaikan läheinen sijainti asuntoon nähden.”  “Lasten takia omakotitaloon.”  “Liikenneyhteyksiä ei Laukaassa ole.”  “Asuin Laukaassa v:sta 1965-90 joten tämä oli kuin kotipaikka.”  “Vanhemman lapsen tarve omaan huoneeseen.”  “Bussiyhteydet kaupunkiin hyvät, mutta Laukaaseen huonot.”

“Avomieheni asui täällä ennen muuttoani.”  “Asuntotoimistossa oli 2 kpl vaihtoehtoja joista vähemmän karmea piti ottaa.”  “Varma vuokranantaja.”

“Hintataso.”  “Olemme pettyneitä rauhattomuuteen, sekä tontin kokoon ja sijaintiin.”  “Koiriin (useampia) hyvin ymmärtäväisesti suhtautuvat naapurit.”  “Edullinen hankintahinta.”  “Kotipaikka.”  “Lisätilan ja asumisväljyyden tarve ahtaasti asumisen jälkeen.”
(Tulijoiden v. 93 kaikki vastaukset)
 Joka kolmannelle tulijalle (35 %::lle) ASUMINEN (ASUNTO, ASUINYMPÄRISTÖ, TONTTI) oli muuton tärkein syy.

Lähes kaikille tulijoille (95 %:lle) ASUMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT vaikuttivat päätökseen vaihtaa asuinpaikkaa. Ratkaisevimpia olivat:

-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon 40 %:lle, vuonna 93 jo 50 %:lle
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön 40 %:lle

-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos 35 %:lle
-  Omistusasunnon hankinta 30 %:lle (PYSYNYT SAMANA JOKA VUOSI!)

-  Isomman asunnon tarve 20 %:lle
-  Muutoin sopivamman asunnon tarve 20 %:lle

-  Muut syyt 15 %:lle
-  Asuinalueen rauhattomuus 10 %:lle
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saanti 10 %:lle

-  Asuinalueen likaisuus tai sateisuus 5 %:lle
-  Liian pieni tontti tai piha 5 %:lle
-  Liian korkeat asumiskustannukset 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Asunnon irtisanomisuhka 2 %:lle, vuosina 92-93 jo 5 %:lle
-  Liian tiukat rakentamismääräykset 1 %:lle.

Edellä mainitut tekijät on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä taulukossa TA1.

ASUNNON TYYPPI muuton aikaan ja nykyisin on esitetty taulukoissa TA6, TA7 ja TA8 ja asunnon HALLINTASUHDE muuton aikaan ja nykyisin taulukoissa TA9, TA10 ja TA11.

ASUNNON VALINTAAN vaikuttaneet seikat on esitetty taulukossa TA12, josta seuraavassa on poimittu tulijoiden arvio ko. seikoista RATKAISEVASTI vaikuttaneet asteikosta.

-  Asuinalueen luonnonläheisyys 45 %
-  Asuinympäristön rauhallisuus 40 %

-  Asuinalueen väljyys 35 %
-  Oma tontti 30 %
-  Riittävän tilava tontti 30 %

-  Muun perheenjäsenen tai sukulaisen asunto 20 %
-  Halvat asumiskustannukset 15 %, vuosina 93-94 jo 25 %
-  Mahdollisuus asua sukulaisten ja tuttavien läheisyydessä 15 %
-  Muita sopivia asuntoja ei ollut tarjolla 15 %
-  Liikenneyhteydet 10 %
-  Asuinalueen hyvä palveluvarustus 10 %
-  Työsuhdeasunto 10 %, vuosina 92-94 vain 3 %
-  Muut seikat 10 %

-  Vuokra-asuntoja helposti saatavilla 5 %
-  Muita tontteja ei ollut tarjolla 2 %
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
PERHE (30 %:lle)

“Muutin erilleen mieheni kanssa.”  “Syntyi ensimmäinen lapsi.”  “Avopuolisoni oli kuollut 2 kk aikaisemmin.”  “Lapset syntyivät Laukaassa.”  “Siskon kanssa yhteisasuntoon.”  “Lapset muuttivat luokseni,”  “ASuin yksin.”  “Mieheni kuoli.”  “Lasten isä ja vanhemmat sisarukset asuvat lähempänä Laukaata kuin kuntaa josta muutin.”  (v. 90 ja v. 91)		 Joka kolmannelle tulijalle (30 %:lle) PERHE oli tärkein muuton syy.

Joka kolmannella (35 %:lla) perhe muuttui muuton yhteydessä:

-  Avio- tai avoliittoon meni 20 %
-  Vanhempien tai sukulaisten luota pois muutti 5 %
-  Muun perheen luo muutti 5 %
-  Eron koki 5 %.

Taulukossa TP2 on luvut esitetty vuosittain eriteltynä.
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
TYÖ (20 %:lla)

“Edelleen toiveet saada työpaikka paikkakunnalta.”  “Saa asua kotona, lyhyt työmatka.”  “Oma työpaikka Laukaassa.”  “Toimialalle sopivat tilat asunnon yhteydessä.” “Oman yrityksen lopettaminen.”  “Pian työtön??”
“Toivottamasta työtilanteesta johtuen katson ettei entisellä ammatillani ole enää mitään merkitystä.”  “Osa-aikatyössä kaupassa.”  “Työtön.”

“Ennen yrittäjänä.”  “Yrityksen loppumisen takia maaseudulla halvemmat elinkustannukset.”  “Asumisen hintataso.”  “Rauhallinen ympäristö, työssä kiire.”  “Taloudelliset syyt.”  “Parempi palkka (Laukaalla).”  “Työssä saatavat km-korvaukset, ym etuudet.”  (v. 92 ja v. 93)		 Joka viidennelle tulijalle (20 %:lle) TYÖ oli muuton tärkein syy, tosin vuosina 92-93 enää vain 15 %:lle tulijoista.

Niille hiukan yli puolelle tulijoista (55 %;lle), joille työ ylipäätään oli vaikuttanut muuttopäätökseen, RATKAISEVIMMIN vaikuttivat seuraavat tekijät:

-  Perheenjäsenten työpaikka tai työnsaantimahdollisuudet 30 %:lle

-  Työpaikan saanti halutulta seudulta 20 %:lle

-  Hankala tai kallis työmatka 15 %:lle
-  Muuten sopivamman työn saanti 10 %:lle
-  Eteneminen ammattiuralla 10 %:lle
-  Työttömyys tai sen uhka 10 %:lle
-  Muut syyt 10 %:lle, vuonna 93 tosin 20 %:lle

-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö 5 %:lle
-  Oman yrityksen perustaminen 5 %:lle
-  Siirtyminen maanviljelijäksi 0 %:lle

Taulukossa TT8 on mainitut tekijät esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä.

Tulijan TOIMINTA muuton aikaan ja tällä hetkellä on esitetty taulukoissa TT3, TT4 ja TT5, TYÖSUHTEEN MUUTOS taulukossa TT6 ja NYKYISEN TYÖPAIKAN SIJAINTI taulukossa TT7
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
OPISKELU (1 %:lla)

“Opiskelu.”  “Iltalukion aloittaminen Jyväskylässä.”  “Opiskelumatkat.”  “Opiskelun aloittaminen Jyväskylässä.”  “Opiskelun aloittaminen.”  “Opiskelu toisella paikkakunnalla.”  “Opiskelu.”  (v.. 89-94)		 OPISKELUN takia Laukaaseen muutti (kirjansa muuttaen) 1 % tulijoista.

Kaiken kaikkiaan vain 5 % Laukaaseen tulijoista pitää heti muuton jälkeen pääasiallisena toimintanaan opiskelua. Sama 5 % opiskelee tälläkin hetkellä, joten voinee päätellä, että Laukaasta on löytynyt sopiva opiskelijaboksi. Tarkat luvut näkee taulukoista TT3, TT4 ja TT5
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
HALU PALATA KOTISEUDULLE (10 %:lla)

“Sydän Laukaassa, tulin perheen ja kavereiden luo.”  “Avopuolison kotikunta.”  “Aviopuolison oli muka pakko palata juurilleen.”  (v.89)

“Lähemmäs kotipuolta.”  “Synnyinpaikka - Lapsuuskoti.”  “Paluu kotiseudulle.”  (v. 90)

“Muutto synnyinseudulle.”  “Aviomies asunut koko ikänsä täällä.”  “Halusin kotimaakuntaan.”  “Kotiseutu.”  “Paluumuutto Ruotsista.”  (v. 91)

“Vaimon halu palata kotiseudulleen.”  “Syntymäkotini (vanha sukutila) oli myytävänä.”  “Jäin ansiotyöstä eläkkeelle joten muutin entiselle kotipaikalleni (ei enää pitkiä työmatkoja).”  “”Helsinki on helvetti.”  “Emme viihtyneet, halusimme palata entiselle asuin-alueellemme.”  “Muutto takaisin laukaalaiseksi, jotta saisin pitkämatkalaisena opiskelija-asuntolasta huoneen.”  “Muutin vaimon perintötaloon.”  “200 v. samalla suvulla ollut kotitilani oli myytävänä.”  “Savio/Lievestuoreen tuttuus ja ystävät.”  (v. 92)

“Halusin synnyinkuntaan työni loputtua.”  “Vanhempien luo oli helppo palata.”  “Asuin Laukaassa v:sta 1965-90 joten tämä oli kuin kotipaikka.”  (v. 93)		 HALUN PALATA KOTISEUDULLE ilmoitti tärkeimmäksi muuton syyksi 10 % tulijoista.

Tulijoiden LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU ilmenee taulukosta TP3, kotiseudun ASUINALUE taulukosta TP4.

Niiden mukaan tulijoiden kotiseutu oli:

-  Laukaa (20 %)
-  Muu Jyvässeutu (25 %)
-  Muu Keski-Suomi (20 %)
-  Muu Suomi (35 %)
-  Muu (2 %)

Ja kotiseudun asuinalue oli:

-  Kaupunki (30 %)
-  Muu taajama (30 %)
-  Taajaman ulkopuoli (40 %).
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
VAPAA-AJAN VIETTO (1 %:lla)

“Kaverit ja ystävät.”  “Harrastukset, elämän muoto maalle sopiva.”  “Voi laittaa puutarhan, voi pitää kotieläimiä.”  “Harrastukset.”  “Hevosharrastus.”  “Harrastus ja sen kulkuyhteydet.”  “Ranta-asuminen.”  “Hyvät urheilumahdollisuudet.”  “Hyvät harrastusmahdollisuudet, HYVIN RATKAISEVA,”  “Koiran pitäminen.”  Hevosharrastus.”  “Oma rauha.”  “Metsästä löytyy aina mieluisaa tekemistä.”  “Kesämökin hyödyntäminen.”  (v. 89-94)

 Nämä “Omat sanat” on poimittu lähinnä asumiseen liittyvistä vastauksista. Vapaa-ajan vietto on sitä, mitä sen itse kukin tahtoo olevan siinä ympäristössä, jonka asuinpaikakseen on valinnut tai johon on joutunut.

VAPAA-AJAN VIETON mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 1 % tulijoista. Kuitenkin vapaa-ajan PALVELUITA piti 85 % tulijoista kannaltaan merkittävinä, LASTEN HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA 65 % ja KULTTUURITARJONTAA 75 %. Taulukosta TK1 (ARVIO LAUKAAN ASUINALUEEN LAADUSTA) voidaan havaita, että hyvinä tai kohtalaisina tulijoista piti

-  Lasten harrastusmahdollisuuksia 85 %
-  Vapaa-ajan palveluita 75 % ja
-  Kulttuuritarjontaa 60 %.
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
MUU (2 %:lla)

“Lyhyt koulumatka lapselle.”  “Ex-miehen työpaikan, päiväkodin ja koulun läheisyys asuntoon nähden.”  “Laukaassa voisi joskus olla lapsille turvallinen kasvuympäristö.”  “Ystävät.”  “Tuttavaperhe.”  “Lapset pienempään kouluun.”  “Lapsiystävällisempi, turvallisempi ympäristö.”  “Oma rauha.”  “Halu ns. omaan elämään, irrottautua kotipiireistä.”  “Liikenneyhteyksiä ei Laukaassa ole!!”  (v. 93)

“Halu ympäristön vaihdokseen, kaveri houkutteli.”  “Peruspalvelut lähellä.”  “Että eläimien pito olisi halvempaa.”  “”Ystävät.”  “Tuttavat.”  “Pääsin kokonaan entisistä ympyröistä eroon.”  “Huonot ihmissuhteet ja kaksikielisyys.”  “Ajokustannukset Laukaa-Jkl.”  “Kaikki läheiset ystävät Laukaassa.”  “Koulun läheisyys (ala-aste), koulun pienuus.”  “Koirista häiriöitä muille.”  “Lyhyempi matka kesämökille.”  “Lähellä neuvola, koulu päiväkoti, kauppa, kirjasto.”  “Eläinten pito mahdollinen, eläimet turvassa paljolta liikenteeltä.”  “Liikenneyhteydet Jyväskylään.”  (v. 92)		 MUUN syyn mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 2 % tulijoista. Ylläolevat eivät välttämättä ole tärkeimpiä muuton syitä, vaan esimerkkejä muiden syiden moninaisuudesta.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

SISÄLLYSLUETTELO
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Muutosta. Muuton tärkein yksittäinen syy. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %.

 Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %.
 Opiskelu.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 1 %.
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.
 Tontti.
Lähtömuutto 1 %, tulomuutto 5 %.
 Asuinympäristö.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 2 %, tulomuutto 1 %.
 Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
 Muu.
Lähtömuutto 3 %, tulomuutto 2 %.
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. Muuton luonne. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  
Välttämätön muutto
Lähtömuutto 44 %, tulomuutto 24 %.
 Tavoitemuutto.
Lähtömuutto 48 %, tulomuutto 64 %.
 "En osaa sanoa"
Lähtömuutto 8 %, tulomuutto 12 %.
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Lue!
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!

Muutosta. Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %.

 Työ.
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %.

 Opiskelu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %.
Asunto.
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %.

 Tontti.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 20 %.

 Asuinympäristö.
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %.
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %.

 Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.

 Muu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 5 %.
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. 
Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!
Ylärivi: Muuton tärkein yksittäinen syy.
Alarivi: Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. 
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %
 Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %
 Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %
 Opiskelu.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 1 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %
 Tontti.
Lähtömuutto   1 %, tulomuutto   5 %
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 20 %
 Asuinympäristö.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto   2 %, tulomuutto   1 %
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %
 Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
 Muu.
Lähtömuutto   3 %, tulomuutto   2 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto   5 %
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.  Netti 2008.  Kyselylomake lähtömuuttajille -  Kyselylomake tulomuuttajille

Tämän numeron etusivulle!

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.

Kultatukka, kuvan kolme unelmointia:
CASQUE D'OR
de Jacques Becker avec Simone Signoret, Serge Reggiani, Claude Dauphin.
Un dimanche d'automne de 1898. Les hommes de la " Bande à Leca " envahissent bruyamment une paisible guinguette avec leurs " poules". L'une d'elles, Marie, fait sensation. Belle, arrogante avec sa coiffure " en casque " d'un roux flamboyant. Pour provoquer son homme Roland, elle accepte de danser avec un ouvrier charpentier, Manda, ex-compagnon de prison de Raymond, le loustic de la bande. ...
Kultatukka, kuvan kolme unelmointia.
CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai. torstaina 8, maaliskuuta 2001, lisäykset tarvittaessa.
kultatukka, kuvan kolme unelmointia pertti manninen

Serge Reggiani, la lumière de "l'Italien" s'est éteinte. Le chanteur et acteur est mort à son domicile parisien dans la nuit du 22 au 23  juillet. Il s'était rendu populaire tout en cultivant la discrétion. LeMonde.fr.

Kunnianosoitus Serge Reggianille. Joskus elokuva jää lähtemättömästi mieleen. Minulle kävi näin kun nuorena koin Jacques Beckerin elokuvan Rakastajatar. Myöhemmin se tuli ehkä muutaman kerran televisiossa, jonka innoittamana ilmeisesti kuva kuva miehestä ja naisesta tuli unelmoitua uudestaan, useampaan kertaan maaliskuussa 2001. Vasta ehkä vuosi sitten näin Ranskan televisiossa vanhan miehen haastattelun, jonka taustalle yht'äkkkiä heijastettiin kuva, jonka tunnistin. Samassa tunnistin jotenkin vanhan miehen jo hauraasta olemuksesta hänet 50 vuotta nuorempana. Sattumalta katsoin jälleen Ranskan televisiota viime perjantaina. Serge Reggianin kuolema oli monen uutislähetyksen pääaihe ja ylimääräisenä esitettiin ohjelmasta poiketen puolen tunnin mittainen pari vuotta sitten tehty jo 80 täyttäneen rakastetun näyttelijän ja laulajan haastattelu. Kunnianosoitus Serge Reggianille. Pertti Manninen 26.07.2004. Kultatukka, kuvan kolme unelmointia julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 08.03.2001.

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008

Ilmoitukset 

Arkisto 

Minne hävisivät Soneran rahat? (Jatkokertomuksen 2 jaksoa)  

Tallentakaa sivuja ennenkuin viranomainen sulkee mielivaltaisesti kaikki sivut! Väitepäätös


Etusivu tiistaina 19. heinäkuuta 2005.

Oikeusjuttu - Painajainen. 19.07.2005.
Täydelliset tekstit alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä.  Linkit dokumentteihin. Nettisanomat 17.05.2001 alkaen. 19.07.2005.

Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.

Ikikertut syksyllä.  Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen.
Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. Nettisanomat.com 04.09.2003. 

Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla.
Koska oikeudelle esitetty asiakirja ei ole vielä rikosoikeudellisesti vanhentunut selostan asiaa aikaisemmin julkaistujen asiakirjojen pohjalta. Seuraavan muistion laadin 24.03.2001 ja 27.03.2001 oikeudenkäyntiä varten,  silloin kun kaikki oli vielä muistissa. Ulosottovalitus käsiteltiin Jyväskylän käräjäoikeudessa ilman suullista käsittelyä. Päätöksen tästä teki käräjätuomari Matti Kuuliala yhtenä perustelunaan se, ettei valittajalle tulisi lisää oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen avustava ulosottomies Raino Rinteen  paikkansapitämätön kirjallinen lausunto sai suhteettoman painoarvon. Vaasan hovioikeus muutti sitten päätöstä ja lainvoiman saaneessa päätöksessä todettiin kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön toimineen virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hovioikeus ei myöskään välittänyt enää mitään siitä perusteesta, jolla vanhuksen etuoikeutettu vaatimus hylättiin. Näin ollen ulosoton operaatio vaatimusten hylkäämisestä osoittautui tarkkaan laskelmoiduksi tempuksi. Pertti Manninen. 24.06.2004.

19.07.2005. 

Nettisanomat torstai 2007-07-19  N:o 678.

Hunttalan Matin ohjaajat Katri ja Jan Nyquist hymyilevät onnellisina upean näytöksen jälkeen. Kuvia!


  

Three-quarters of the answer

In their desperation to sell you a home, property developers have come up with a new wheeze: they'll front up 25% of the asking price. Rupert Jones reports 
The Guardian, Saturday July 19, 2008



Nettisanomat N:o 825. Torstai 2008-07-17  
"Tuloveroihin aiottua suurempi kevennys". Lue! - Pekka Kettunen Oopperassa. Lue!
"Palokärki  nakuttaa lahoa puuta säleitä lennättäen." Helsinki Kivihaka tiistaina 2008-07-15 klo 11.24. Pertti Manninen.

Pekka Kettunen Oopperassa. Arkisto. Nettisanomat torstaina 28.10.2004.
"Hauskaakin täällä Helsingissä on ollut. Olin juuri oopperan ensi-illassa kuuntelemassa suomalaisen naisen säveltämää musiikkia. Kaikki oli tosi hienoa, paitsi sillä rouvalla, joka kesken kestävään rakkauteen uskovan sopraanon laulaessa päästi ilmoille kuuluvan pierun. Muistin, että aatelinen nainen päästää aatelisen pierun. Nurkat natisevat ja joskus ihmisetkin." Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on saanut Suur-Jyväskylän lehdessä kolumnipalstan. Kirjeitä kaupungista. 2004/10/28


Ilmoitukset 



Skeppargården Jukka Salo s/y Talassa Kippari/ veneentekijä Skeppare / båtbyggare 0400-975679 www.skeppargarden.fi

Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008



Nettisanomat 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008
1999/07/28  Kettunen ralliradan takuumiehenä. Laajavuoren ralliradan rakentamisesta on olemassa lainvoimainen päätös, jota ei viime kesänä uskallettu panna täytäntöön asukkaiden liian suuren vastustuksen takia. Rakentamisen on hyväksynyt kaupungin ylin johto ja viime talven aikana juonittiin rakentamistaktiikka. Mitään ympäristölupaa ei haeta, koska vedotaan siihen huuhaa-perusteeseen, että sellaista ei muka tarvita koska alue on jo kaavoitettu urheilukäyttöön. Tähän lankaan on joko tietoisesti tai tietämättään mennyt myös Keskisuomalainen. Radan rakentaminen liittyy yhtenä olennaisena osana kaupunginjohtaja Kettusen luomaan Jyväskylän imago-kampanjaan jossa kyllä Laajavuoren asukkaat jäävät toiseksi.
Kettunen: Lisäpanostusta avainkehittämiseen. "Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi"."
Kettunen: Muuttuva Johtajuus. "Vaikka johtamisessa tunnustetaan erilaisuus rikkautena ja kehittämisen voimavarana, pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen on tärkeä, koska se prosessina tarjoaa itse kullekin tilaisuuden omien ennakkoluulojen ja yksipuolisuuksien ihmettelyyn!" Pekka Kettunen Keskisuomalainessa 25.6.99. Taidatko sen selkeämmin sanoa!

2000/06/08  Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! Kesän hyvä teko: Hyppää kantapäät edellä! Viikon kuva: Muista liivit!

2001/06/07  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

2002/06/27  Minne hävisivät Soneran rahat? Minne hävisivät Soneran valvojat? Netissä julkaistun Sonera-kirjan valtio-omistajan valvonnan laiminlyöntiä koskevat luvut. Pääosissa viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö sekä maan hallituksen ydinosa sekä tietenkin vastuussa olevat virkamiehet.
Soneran portaat. Jatkoa.  Alkusanat 27.06.2002. "Ja minne se loppuu?" Näihin sanoihin päättyi eräs Soneraa käsittelevä nettisanomat.com:in sivu. Loppumisesta ei taida olla vielä tietoa, vaikka lopettamisesta on jo tehty päätöskin: fuusioituminen Telia Ab:hen. Aikaisemminkin olen käsitellyt omistajan vastuuta valvontavelvollisuuden romahtamisessa jutussa "Omistajan vastuu".
Suomessa on riittävästi talousasioita käsitteleviä toimituksia. kertokoot ne talousasioita. Silkkihansikkailla on kyllä käsitelty poliitikkoja. Ministeri Olli-Pekka Heinonen luuli pääsevänsä kuin koira veräjästä uuteen suojatyöpaikkaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö uhraa ministerin toisensa perään, jottei hänen neroutensa pääsisi oikeisiin mittasuhteisiin, siis kääpiösarjaan! Pääministeri Paavo Lipponen on taas niin paksunahkainen ja vahvasti varjeltu, ettei häntä mikään heilauta! Sonera-kirjan kuvailemat tapahtumat ovat pöyristyttäviä ja on ihme, jos ne onnistutaan painamaan villaisella. Sitä pahoin pelkään! Pertti Manninen

2003/07/03  Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-Gallup 15.06.2003.
Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen! Ilta-Sanomat, pääkirjoitus 17.06.2003: SDP noussut suosituimmaksi.
Uusi HS-Gallup todistaa virhemarginaalin unohtamisen tahallisuuden! HS-Gallup 30.06.2003.
Pääkirjoitukset 01.07.2003. Ilta-Sanomat: Keskusta putosi kannatuskuoppaan. Helsingin Sanomat: Keskusta maksaa kalliisti Jäättenmäen tähdenlennosta.

2004/06/17  Pääkirjoitus. Nettisanomien 5-vuotisen ilmestymisen kunniaksi olen kerännyt heinäkuun 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 ensimmäiset numerot jonoon. Otsikot ovat siis sattumanvaraisia, mutta myös kuvaavia. Tämän kirjoitan maanantaina 05.07.2004 ja päivään torstaiksi 08.07.2004. Jonkunlainen matka ja loma on siis mielessä. Ylivoimaisesti tärkeimmän asian tästä valikoimasta tahdon toistaa aina ja aina!  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Pertti Manninen,

2005/07/07  Lontoossa torstaina 07.07.2005 klo 11:44 - 11:47.

2006/06/19  Bisnesnainen? "Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä." Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.
Bisnesmies! "SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu. Pääkirjoitus.
Astian makua. (17.06.2006). SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!

2006/07/06  "Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006.

2007/07/07  Nettisanomien päätoimittaja pyytää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta asianajajan kunniaa loukkaavasta tuomiosta.

2008/07/10  Kettus-kusetus senkun jatkuu!

Jukka Ammondt. Kettunen ja Keljonlahti. "Pekka Kettusen eroraha on noussut jälleen valtakunnallisten uutiskanavien ykkösaiheiden joukkoon. Ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus 8.12.2003 ryhtyi Kettusen omasta tahdostaan tapahtuneen irtisanoutumisen vuoksi, ovat osoittautuneet Jyväskylän kunnallispoliittisen maineen kannalta onnettomiksi ratkaisuiksi. Kaupunginhallitus oli korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja näin ylittänyt toimivaltansa, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi päätöksessään keväällä 2005 ja jonka KHO päätöksessään 6.6.2006 vahvisti. Kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto 15.1 2007 taipui äänin 40-17 kaupunginhallituksen esitykseen erorahan perimättä jättämisestä, käynnistyi uusi näytelmä Kettus-draamojen sarjassa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 kaupunginvaltuuston päätöksen ja n&a