Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!   phuket.fi     arsedel.fi
Midnight Sun Restaurant Patong Kata 

 Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto - Soneran rahat?  - Väitep.

  N:o 826. Lauantai  2008-07-19  
Tämän numeron etusivulle!
"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.  Netti 2008.  Kyselylomake lähtömuuttajille -  Kyselylomake tulomuuttajille
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)
LAUKAAN KUNNAN MUUTTOTUTKIMUS

Laukaan kunnassa tehdään muuttotutkimus vuosina 1989-1994 kunnasta poismuuttaneista ja kuntaan muuttaneista. Tähän tutkimukseen liittyen lähetetään samaan osoitteeseen muuttaneista vanhimman henkilön nimellä kyselylomake, jossa kysytään muuton syitä ja myös mielipiteitä Laukaan kunnan toiminnasta. Kysymyksiin voi vastata kuka tahansa perheen aikuisista. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne yhdistetään tilastoiksi ja kaavioiksi ennen niiden julkaisemista. Osoitetiedot on saatu Väestötietojärjestelmästä (Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimisto, PL 253,  40101 Jyväskylä).

Jokainen vastaus on arvokas Laukaan kunnan kehittämisen kannalta, joten toivon kyselyyn suhtauduttavan myönteisesti. Vastattuanne kysymyksiin voitte palauttaa kyselylomakkeen mukaan liitetyssä kirjekuoressa, jonka postimaksun Laukaan kunta on jo maksanut.

Kiitoksia vaivannäöstänne!

Laukaa toukokuun 13. päivänä 1994  

Ystävällisesti
Pertti Manninen
projektisihteeri
Puh. (941)  833479

Kyselylomake lähtömuuttajille
Kyselylomake tulomuuttajille
Laukaasta, Laukaaseen   Laukaan muuttoliike vuosina 89 - 94
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
LAUKAA  Kunnon kunta kanavareitin varrella  Laukaan kunta 1995  ISBN 951-97182-0-6
Kartta: Laukaa kk  Vihtavuori  Leppävesi  Lievestuore  Jyväskylä  Vaajakoski  Tikkakoski  Lentokenttä  Äänekoski  Suolahti  Konnevesi
VT 4  VT 9  VT 13  KT 69  MT 637  MT 640  MT 642  MT 6375  Keite-Päijänne kanava  
!0 km  6 km  5 km  20 km 20 km  30 km  10 km  20 km  

Muutosta. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!
Ylärivi: Muuton tärkein yksittäinen syy.
Alarivi: Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa.
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %
 Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %
 Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %
 Opiskelu.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 1 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %
 Tontti.
Lähtömuutto   1 %, tulomuutto   5 %
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 20 %
 Asuinympäristö.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto   2 %, tulomuutto   1 %
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %
 Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
 Muu.
Lähtömuutto   3 %, tulomuutto   2 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto   5 %
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. Muuton luonne. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  
Välttämätön muutto
Lähtömuutto 44 %, tulomuutto 24 %.
 Tavoitemuutto.
Lähtömuutto 48 %, tulomuutto 64 %.
 "En osaa sanoa"
Lähtömuutto  8 %, tulomuutto 12 %.
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Sisällysluettelo

SISÄLLYSLUETTELO

TAULUKOT RYHMITTÄIN  LUETELTUINA
ESIPUHE
ELÄMÄNMUUTOS
KYSELY
MUUTON SYYT
MUUTON LUONNE

LAUKAASTA MUUTON SYYT
         
Tärkein yksittäinen syy:

                    Perhe  (35 %)

                    Työ  (30 %) 
                     Opiskelu  ( 5 %)
 
                     Asunto  (15 %)
                     Asuinympäristö  ( 5 %)
                     Tontti  ( 1 %)
 
                     Halu palata kotiseudulle  ( 5 %)
                     Vapaa-ajan vietto  ( 2 %) 
                     Muu  ( 3 %) 
         
Kolmen tärkeimmäksi mainitun syyn joukossa:

                     Työtä!  (60 5) 
                      Ei oppi ojaan kaada: opiskelu  (10 %)

                      Puolella perhe  (50 %)

                      Asuntoja  (45 %) asuinympäristössä  (25 %)
                      Tontteja  (5 %)

                      Paluu kotiseudulle  (15 %)
                      Muitakin (10 %)   

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON LUONNE

PAKKO VAI TAVOITE? MUUTON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS  (44 %)
JA TAVOITTEELLISUUS  (48 %) TASOISSA

LAUKAASEEN TULOMUUTON SYYT 
            
Tärkein yksittäinen syy:
    
                     Asunto  (20 %)
                     Asuinympäristö  (10 %)
                     Tontti  ( 5 %)

                     Perhe  (30 %)

                     Työ  (20 %)
                      Opiskelu  ( 1 %)

                      Halu palata kotiseudulle  (10 %)
                      Vapaa-ajan vietto  ( 1 %)
                      Muu  ( 2 %)

Kolmen tärkeimmäksi   mainitun syyn joukossa:

                      Laukaan valtti: asuinympäristö  (60 %)
                      Parempaan asumiseen: asunto  (60 %)
                      Tarjolla tontteja  (20 %)

                      Perheen merkitys  (45 %)

                      Työtäkin vielä  (40 %)
                      Hitusen opiskelua  (1%) 

                      “Kotiseutu Laukaa” veti puoleensa  (20 %)
                      Vaatimatonta vapaa-ajan viettoa  (15 %)
                      Vähän muuta (5 %)

LAUKAASEEN TULOMUUTON LUONNE

Tavoitetta kerrakseen (64 %)
Pakon edessä (24 %) 
Paljon epävarmuutta (12 %)

MUUTTOALUEET
ARVIOITA JA KOKEMUKSIA
TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON KERTAILUA.
MUU AINEISTO 
MUU AINEISTO 
ATK-RATKAISU 
VASTAUSLOMAKE NUMEROIKSI JA TAULUKOIKSI  
JÄLKIPUHE 
LÄHTEET 
TAULUKOT 
LIITTEET
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kuvat 2008.
Linkitetty sisällysluettelo

Taulukot ryhmittäin lueteltuina

TAULUKOT RYHMITTÄIN LUETELTUINA

LÄHTÖMUUTTO

PERHETIEDOT

LP0  Vastaajan sukupuoli ja ikä
LP1  Perheen koko
LP2  Perheen muutos muuton yhteydessä
LP3  Lapsuus- ja nuoruusvaiheen kotiseutu
LP4  Kotiseudun asuinalue
LP5  Siteet Laukaaseen

TYÖ JA KOULUTUS

LT1  Koulutus
LT2  Ammattiryhmä
LT3  Toiminta juuri ennen muuttoa
LT4  Toiminta heti muuton jälkeen
LT5  Työsuhteen muutos
LT6  Nykyisen työpaikan sijainti
LT7  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tekijät (työ ja toimeentulo)

ASUMINEN

LA1  Asuinpaikan vaihtoon vaikuttaneet tekijät (asuminen)
LA2  Lähtöalue Laukaasta
LA3  Tulomuuttoalue
LA4  Asunnon tyyppi ennen muuttoa
LA5  Asunnon tyyppi heti muuton jälkeen
LA6  Asunnon hallintasuhde ennen muuttoa
LA7  Asunnon hallintasuhde heti muuton jälkeen
LA8  Asunnon tai rakennuspaikan etsiminen Laukaasta ennen muuttoa
LA9  Asunnon valintaan vaikuttaneet seikat

ASUINALUE

LK1  Arvio Laukaan asuinalueen laadusta
LU1  Asuinaluetoive

LAUKAAN KUNNAN TOIMINTA

LK2  Arvio Laukaan kunnan toiminnasta
LK3  Terveiset kunnalle (vastausprosentti)

YHTEENVETO MUUTON TAUSTATEKIJÖISTÄ

LM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
LM2  Muuton luonne

TAKAISINMUUTTOAJATUKSET

LM3  Lähitulevaisuuden takaisinmuuttoajatukset
LM4  Takaisinmuuton pahimmat esteet (vastausprosentti)
LM5  Kunnan helpottavat toimet (vastausprosentti)


TULOMUUTTO

PERHETIEDOT

TP0  Vastaajan sukupuoli ja ikä
TP1  Perheen koko
TP2  Perheen muutos muuton yhteydessä
TP3  Lapsuus- ja nuoruusvaiheen kotiseutu
TP4  Kotiseudun asuinalue
TP5  Siteet Laukaaseen

TYÖ JA KOULUTUS

TT1  Koulutus
TT2  Ammattiryhmä
TT3  Toiminta juuri ennen muuttoa
TT4  Toiminta heti muuton jälkeen
TT5  Toiminta tällä hetkellä
TT6  Työsuhteen muutos
TT7  Nykyisen työpaikan sijainti
TT8  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tekijät (työ ja toimeentulo)

ASUMINEN

TA1  Asuinpaikan vaihtoon vaikuttaneet tekijät (asuminen)
TA2  Lähtömuuttoalue
TA3  Laukaan tuloasuinalue heti muuton jälkeen
TA4  Laukaan asuinalue tällä hetkellä
TA5  Muuttaminen Laukaaseen
TA6  Asunnon tyyppi ennen muuttoa
TA7  Asunnon tyyppi heti muuton jälkeen
TA8  Asunnon tyyppi tällä hetkellä
TA9  Asunnon hallintasuhde ennen muuttoa
TA10  Asunnon hallintasuhde heti muuton jälkeen
TA11  Asunnon hallintasuhde tällä hetkellä
TA12  Asunnon valintaan vaikuttaneet seikat
TA13  Asunnon tai rakennuspaikan etsiminen ennen muuttoa

ASUINALUE

TK1  Arvio nykyisen asuinalueen laadusta
TU1  Asuinaluetoive

ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN

TK2  Tietojen saaminen Laukaasta ennen muuttoa
TK3  Tietojen oikeellisuus
TK4  Myönteisesti yllättäneet asiat (vastausprosentti)
TK5  Kielteisesti yllättäneet asiat (vastausprosentti)

LAUKAAN KUNNAN TOIMINTA

TK6  Arvio Laukaan kunnan toiminnasta
TK7  Terveiset kunnalle (vastausprosentti)
TK8  Mielipide Laukaan hintatasosta

YHTEENVETO MUUTON TAUSTATEKIJÖISTÄ

TM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
TM2  Muuton luonne

ASUINPAIKKAKUNNAN VAIHTO

TM3  Lähitulevaisuuden asuinpaikanvaihtoajatukset
TM4  Vaihtoajatuksiin vaikuttaneet seikat (vastausprosentti)
TM5  Laukaassa asumishalukkuuteen vaikuttavat seikat (vastausprosentti)
(Taulukoiden nimeäminen:
1. merkki L = lähtömuutto, T = tulomuutto.
2. merkki: P = perhe, T = työ, A = asuminen, K = kunta, U = unelma, M = muutto.

Esim. LA9 tarkoittaa taulukkoa: Lähtömuutto, Asuminen, numero 9)

Esipuhe (s.1), Elämän muutos (s.2)

ESIPUHE

Ketkä Laukaaseen muuttavat? Minkä tähden juuri Laukaaseen? Mistä? Ketkä muuttavat pois? Miksi? Minne?

Laukaan kunta halusi päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnitelman pohjaksi tehdä selvityksen muuttajista palvellakseen asukkaitaan hyvin.

Selvitys käynnistyi helmikuussa 1994. Kyselylomakkeet lähetettiin toukokuussa ja aineisto käsiteltiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Johtopäätökset ja selvityksen kirjoitus syntyi kypsyttelyn jälkeen marras- ja joulukuussa.

Selvityksen seurantaryhmän muodostivat asuntosihteeri Hely Harju (vs. asuntosihteeri Martti Kangas), kansliasihteeri Marja-Leena Kovanen ja ympäristötoimen johtaja Kalevi Virtanen. Selvityksen on laatinut projektisihteeri Pertti Manninen seurantaryhmän hyväksymin viitoituksin.

Ennen kyselylomakkeen lähettämistä muuttajille kaavoituspäällikkö Heikki Ala-Tauriala ja sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen tarkistivat yksityiskohtaisesti lomakkeen rakenteen ja sisällön. Asuntotoimiston kanslistit Leena Jokinen ja Kerttu Kirri tarkistivat lomakkeen vastaajan näkökulmasta katsottuna.

Aineiston atk-käsittelyssä olivat projektisihteerin apuna Antti Ahonen (tallennus ja lukujen laskenta), Tero Kovanen (tallennus ja kyselyt tietokannasta), Anne Nevaranta (tallennus) ja Tommi Rautiainen (tallennus, lukujen laskenta, kyselyt ja raportit tietokannasta). Atk-tuen niin ohjelmiston kuin laitteiston osalta antoi Kimmo Ohvo. Julkaisun ulkoasun ja tekstin viimeisteli Arja Hurskanen.

Kiitän kaikkia selvitykseen osallistuneita. Ilman heidän työpanostaan selvitys ei olisi aineiston laajuuden johdosta valmistunut suunnitellulla tavalla.

Tämä selvitys sisältää aineiston käsittelyn YLEISELLÄ TASOLLA: tunnusluvut on laskettu lähtö- ja tulomuuttajille vuosittain ryhmiteltynä.

Laukaassa joulukuun 19. päivänä 1994

Pertti Manninen
Projektisihteeri


 ELÄMÄN MUUTOS

Muutto on aina suuri elämänmuutos.

Muuttoon on aina jokin syy, usein monta syytä.

Muutto on joskus pakon sanelema, joskus siihen sisältyy tavoite, jonka täyttymys selviää ajan kanssa.

Aina muuttaja ei itsekään tiedä miksi muuttaa.

LÄHTIJÖIDEN OMIN SANOIN (satunnainen valikoima v. 89)

“Oman perheen perustaminen.”  “Pois kotoa vanhempien luota.”  “Ensimmäiseen omaan kotiin muutto.”  “Lisääntynyt perhe.”  “Pieni koulu lapsille parempi.”  “Rakensimme perheellemme paremmin soveltuvan talon.”  “Yksiö yhdelle.”  “Koti yhteen kerrokseen.”  “Ei ollut sisävessaa ja suihkua.”  “Takaisin kotiseudulle.”  “Aviomies asuu edelleen Laukaassa.”  “Pääsin asumaan halvemmalla.”  “Työn perässä, olin naimaton -89.”  “Perhe kasvoi ja tarvitsi uuden asunnon.”  “Muutin siskoni kanssa pois.”  “Opiskelijaksi yksin.”  “Lapset asuvat muualla.”  “Ennen muuttoa olin 4 vuotta Lontoossa.”  “Siskon luo.”  “Syntyi toinen lapsi.”  “Yrittäjänä: tulin  - poismuuttasin.”  “Halu ympäristön ja elämän muutokseen.”  “Koulutusta vastaavaa työtä.”  “Vuokra-asuntojen puute.”  “Tarve katsastaa muitakin asuinseutuja.”  “Avomieheni oli jo täällä. silloin, jotenka perässä tultiin”  “Miehen kotitalon osto.”
“Henkilökohtaiset syyt.”  “Verottajan suhtautuminen viikottaisiin työmatkavähennyksiin,”  “Talon rakentaminen (Jkl).”  “Laukaa liian kaukana Jyväskylästä.”  “Avioero.”  “Uusien ihmisten kohtaamismahdollisuus.”  “Töitä ja asunto heti tarjolla.”  “Opiskelu.”
“YK:n rauhanturvaamistehtävä.”  “Saada kokemusta muualta.”  “Äitiysloman ajaksi lähelle kaupungin palveluja.”  “Vain työn saanti.”  “Paluu juurille.”  “Työpaikka oli  Jyväskylässä..”  “Suunnitelmat muuttuivat.”  “Pitkä työmatka.”  “Asuin työsuhdeasunnon solussa, ei tuntunut mukavalta.”   “”Takaisin kaupunkiin,”  “Itsenäisen asumisen aloittaminen.”  “Iän puolesta jo aika lähteä ja koulumatkan pituus lyheni.”  “Loma-asunnon sijainti.”  “Asunnon, oppilaitoksen, palvelujen, ystävien ja harrastusmahdollisuuksien sijainti samalla paikkakunnalla.”  “Oli jo Laukaassa oma asunto.”  “Miehen työ.”  “Lasten koulunkäynti (vieras kieli).”  “Kotiseutu.”  “Opiskelu tulevaisuudessa.”  “Ilmapiiri asuinkunnassa, ei hyväksytty kuin vanhat laukaalaiset.”  “Asuinkunnan koko.”  “Palkka.”  “Alun perin opiskelupaikka, jatkossa oman perheen perustaminen.”  “Oman asunnon osto.”  “Halpa tontti, parempi verotus, maaseutu (pieni koulu),”  “Järven rannalle.”  “Puutalo, parempi suunnittelu.”  “Yksin asuminen, oma rauha.”  “Mukavuudet (yleiset).”  “Omaan asuntoon vanhempien luota.”  “Uudempaan.”  “Omakotitaloon.”  “Omakotitalo.”  “Isompaan.”  “Yksiöön.”  “Pois puliukkojen seasta.”  “Maalle, pikkutila.”  “Lähemmäksi perheen työpaikkoja.”  “Avioero.”  “Tiituspohjan alueella esiintyi kesällä voimakasta hiekkapölyn vaivaa sekä melua soranottopaikalta.”  “Työpaikka kävelymatkan päässä.”  “Ei ole paljon valinnan vapautta jos muuttaa Jyväskylän kaupungin vuokra-asuntoihin.”  “Laajat vesistöt.”  “Kerrostalossa on helppo asua.”  “Vakinainen työ saman yhtiön palveluksessa.”  “Opiskelun aloittaminen Siuntiossa.”  “Miehen opiskelu ja työ.”
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kyselylomake lähtömuuttajille -  Kyselylomake tulomuuttajille

Kysely (s.3, s. 4)

KYSELY

TUTKIMUSKOHDE JA -AIKA

Muuttojen syiden ja syiden mahdollisen muuttumisen selvittämiseksi valittiin tarkasteltavaksi usean vuoden ajanjakso. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki 1.1.89 - 13.3.94 välisenä aikana Laukaasta muuttaneet (lähtömuuttaneet) ja 1.3.89 - 20.3.94 Laukaaseen muuttaneet (tulomuuttaneet) perheet. Perheeksi katsottiin myös yhden hengen taloudet. Lähtömuuttajaperheitä oli yhteensä 1837 ja tulomuuttajaperheitä 1413.

Kyselylomake lähetettiin kaikille, joiden osoite oli tiedossa paisi sellaisille, jotka ovat kieltäneet osoitetietojensa luovuttamisen. Myöskään ulkomaalaisille ei lähetetty kyselylomaketta. Henkilötiedot ja osoitteet hankittiin Väestötietojärjestelmästä (Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimisto, PL 253, 40101 Jyväskylä).

NUMEROTIETOJA

Lomakkeet lähetettiin toukokuun puolivälissä. Lähtömuuttajaperheille 1734, joista heinäkuun alkuun mennessä oli palautettu 747. Palautusprosentti on 43 %. Tulomuuttajaperheille lähetettiin 1231 kpl, joista palautettiin 575. Palautusprosentti on 47 %. Palauttajat edustavat 41 % niin lähtö- kuin tulomuuttajistakin.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muuttajaperheiden ja vastausten lukumäärät ja prosentit vuosittain.

Lähtömuuttajaperheet
Vuosi  lkm  %  kyselyn lkm  palautusten lkm  %

1989 334 18         181 24
1990 335 18         118 16
1991 360 20         141 19
1992 343 19         133 18
1993 405 22         150 20
1994   60  3           24  3

Yht. 1837 100  1734 747 100		 Tulomuuttajaperheet
Vuosi  lkm  %  kyselyn lkm  palautusten lkm  %

1989 152 11            124 22
1990 203 14            108 19
1991 259 18            100 17
1992 309 22            111 19
1993 409 29            114 20
1994   81  5             18   3

Yht. 1413 100 1231 575 100

Muutaman vuoden asuminen uusilla asuinsijoilla näyttää selvästi lisänneen vastaushalukkuutta. Vuosien  1989 ja 1990 Laukaaseen muuttaneiden vastausprosentti nousee jopa 70 %:iin!

KYSYMYKSET

Kysymysten tärkein osa koski muuttoa ja sen syitä niin perheen, työn asumisen kuin myös muiden syiden kannalta. Lisäksi kysyttiin arviota mm. Laukaan asuinalueesta ja kunnan toiminnasta sekä muuttohalukkuudesta tulevaisuudessa. Muuttaja sai lähettää myös terveisiä kunnalle.

Kysymykset pyrittiin laatimaan sen verran yleisiksi, että yksittäistä vastaajaa ei vastausten perusteella pystytä tunnistamaan.

Lähtömuuttajien ja tulomuuttajien kysymyslomakkeet olivat erilaiset. Lomakkeet on esitetty liitteessä.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kyselylomake lähtömuuttajille -  Kyselylomake tulomuuttajille

Muuton syyt (s. 5), Muuton luonne (s.6)

MUUTON SYYT

Yhdeksälle kymmenestä joku syistä PERHE, TYÖ tai ASUMINEN oli tärkein yksittäinen muuton syy. Laukaasta lähtijöillä järjestys oli tämä, Laukaaseen tulijoilla asuminen (asunto, asuinympäristö ja tontti) oli tärkein.

Kun muuttajat mainitsivat kolme tärkeintä syytä, niin lähtijöillä työ ohitti perheen. Tulijoilla sensijaan asuminen vain vahvisti kärkisijaansa.

Taulukkoon 1 on poimittu SELVITYKSEN YLEINEN TIETO taulukoista  LM1 ja  TM1. Vuoden 94 luvut ovat sulkeissa, koska aineistoa on vain vuoden alusta maaliskuun puoliväliin, “Kuvaava %“ kuvaa ajanjaksoa 89-93.

Taulukko 1. MUUTON SYYT



Koska tutkimusaineisto on suuri ja siihen sisältyvät kaikki kyselylomakkeen palauttaneet muuttajat, LUVUT OVAT “TOSIA”.

Vuosittaiset luvut ovat yleensä lähes samoja, joten eri asioita kuvaavien lukujen suuruussuhde kuvaa hyvin tarkasti vastaavien ASIOIDEN TÄRKEYTTÄ TOISIINSA NÄHDEN.

Poikkeamat puolestaan kertovat selvästi SUUNNAN, josta ollaan tulossa tai johon ollaan menossa. Esimerkiksi työn hiipuminen tulijoilla v. 92 ja v. 93 tärkeimpänä yksittäisenä syynä on myös Laukaassa varsin vavahduttava		 MUUTON LUONNE

Johtuuko muutto jostakin PAKOTTAVASTA TEKIJÄSTÄ vai sisältyykö siihen TAVOITE?

Lähtijöillä pakko ja tavoite olivat tasoissa, sensijaan tulijat olivat paremmassa asemassa: tavoitemuuttajia on kaksi ja puoli kertaa enemmän. Myös niitä, jotka eivät osanneet sanoa oli tulijoina selvästi enemmän kuin lähtijöinä.

Taulukossa 2 esitetään muuttajien oma arvio muuton luonteesta vuosittain eriteltynä.

Taulukko 2. MUUTON LUONNE



Lähtijöillä v. 90 näyttää olleen selvästi vähemmän ja lähtijöillä v. 92 selvästi enemmän pakkoa kuin lähtijöillä yleensä. Tulijoilla v. 89 oli taas tavoitetta enemmän kuin muilla.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
LM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
 TM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
 LM2  Muuton luonne
 TM2  Muuton luonne

Laukaasta lähtömuuton syyt. Tärkein yksittäinen syy  (s. 6-11)

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON SYYT: TÄRKEIN YKSITTÄINEN SYY
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
PERHE (35 %:lla)

“Laukaassa olin avoliitossa, muutin takaisin vanhempieni luo.”  “Lähdin yksin, tytär jäi Laukaaseen.“  “Vaimo ja 3 täysi-ikäistä lasta jäi Laukaaseen.“  “Syntyi neljäs Lapsi.“  “Pois poikakaverin luota.” 
“Perheeseen syntyi lapsi.”  “Olin raskaana.”  “Muutin äidin luokse.”   “Yksi lapsi syntyi.”  “Yksi lapsi muutti omaan asuntoon.”  “Itsenäisen elämän aloittaminen.”  “Halu parantaa seurustelusuhdetta.”  “Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa.”  “Halu palata lähemmäs vanhempia.”  “Halu itsenäistyä.” 
(v. 90 ja v. 91)		 Joka kolmannelle lähtijälle (35 %:lle) PERHE oli tärkein muuton syy.

Joka toisella (55 %:lla) perhe muuttui muuton yhteydessä:

-  Avio- tai avoliittoon meni 25 %
-  Vanhempien tai sukulaisten luota pois muutti 20 %
-  Muun perheen luo muutti 5 %
-  Eron koki 5 %

Taulukossa LP2 on luvut esitetty vuosittain eriteltyinä.
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
TYÖ (30 %:lla)

“Työpaikan vaihdon vuoksi.”  “Työpaikan takia.”  “Työasiat.”  “Työmatka.”  “Verottaja pakotti minut muuttamaan.”  “Taloudelliset syyt.“  “Sairaalassa täytyy olla työssä pyhät ja arjet, illat, päivät, yöt. Vain ja ainoastaan oli lähdettävä yhteyksien takia.”  “Vaimon työmatkan pituus.”  “Taloudelliset.”  “Mahdollinen työpaikan saanti opiskelun jälkeen.”  “Taloudelliset mahdollisuudet.”  “Työ.”  “Kalliit ja hankalat kulkuyhteydet.”  “Työmatkat.”  “Viransijaisuuden loppuminen, uuden saanti uudelta paikkakunnalta.” “Työnantajan määräys siirtyä Laukaasta Jyväskylän toimistoon.”  “Työn saanti elämän turvaamiseksi ja veloista selviytymiseksi.”  “Opiskeltuani uuden ammatin, en saanut Laukaan lähistöltä enkä Laukaasta koulutusta vastaavaa työtä.”  “Silloinen työpaikka oli nk. hankala, työnantajan ymmärtämättömyys.”“Laukaasta tai sen lähialueella ei ollut koulutustani vastaavaa työtä saatavilla.”

“Laukaa ei pystynyt tarjoamaan työtä.”  “Taloudelliset syyt.”  “Työ ei liittynyt muuttooni!”  “Pääsy velattomaksi.”  “Epäsäännöllinen kolmivuorotyö.”  “Ei liittynyt työhön ja toimeentuloon.”  “Minulla oli vakituinen työpaikka Tornion kaupungissa.”  “Pienempi vero-%,”  “Laukaan hankala verotus.”  “Vakituinen työsuhde.”  “Elinkeinoasiamiehen nyreä suhtautuminen yrittäjätoiminnan aloittamiseen.”  “Opiskelupaikka, myöhempi työpaikka todennäköisesti muualla. (v. 92 ja v. 93)		 Joka kolmannelle lähtijälle (305:lle) TYÖ oli muuton tärkein syy, tosin v.93 enää vain joka neljännelle.

Niille kolmelle neljästä lähtijälle (75 %:lle), joille työ ylipäätään vaikutti muuttopäätökseen, RATKAISEVIMMIN vaikuttivat seuraavat tekijät “tärkeysjärjestyksessä”:

-  Työpaikan saanti halutulta seudulta 25 %:lle
-  Työttömyys tai sen uhka 20 %:lle
-  Eteneminen ammattiuralla 20 %:lle
-  Perheenjäsenten työpaikka tai työnsaantimahdollisuudet 20 %:lle
-  Hankala tai kalli työmatka 20 %:lle

-  Muuten sopivamman työn saanti 15 %:lle
-  Muut syyt 15 %:lle

-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö 5 %:lle
-  Oman yrityksen perustaminen 2 %:lle
-  Siirtyminen maanviljelijäksi 1 %:lle.

Taulukossa LT7 on mainitut tekijät esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä.

Lähtijän toiminta muuton aikaan on esitetty taulukoissa LT3 ja LT4. työsuhteen muutos taulukossa LT5 ja nykyisen työpaikan sijainti taulukossa LT6
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
OPISKELU (5 %:lla)

“Vuonna 1988 lähdin opiskelemaan Kuopioon, sieltä matka jatkui 1992 Joensuuhun, kirjoilla olin Laukaassa.”  “Opiskelupaikan saanti.”  “Vaimoni aloitti opiskelun Jyväskylässä. Työmatka ja aika lyheni.”“Opiskelupaikka lähempänä.”  “Opiskelusta johtuvat koulumatkat veivät päivästä huomattavan ajan.”  (v. 94)		 OPISKELUN takia Laukaasta muutti (kirjansa muuttaen) 5 % lähtijöistä, vuosina 89 ja 93 kuitenkin 10 %.

Kaiken kaikkiaan joka viidennen Laukaasta lähtijän pääasiallinen toiminta muuton aikaan oli opiskelu. Tarkat luvut näkee taulukoista LT3 ja LT4.
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
ASUNTO (15 %:lla), ASUINYMPÄRISTÖ (5 %:lla), TONTTI (1 %:lla)

“Asunnon myynti.”  “Omaan vuokra-asuntoon (pois kotoa).”  “Kerros- tai rivitaloon.”  “Omaan.”  “Parempikuntoiseen.”  “Halu päästä asumaan itsenäisesti.”  “Kerrostaloon, vaivaton asua.”  “Lapsille enemmän toimintamahdollisuuksia.”  “Avomiehen kanssa samaan asuntoon.”  “Isompaan.”  “Vanhasta omakotitalosta kerrostaloasuntoon.”  “Suurempaan.”

“Sauna ja kylpyhuone.”  “Omakotitaloon (vuokralle).” “Isompaan.”  “Edullinen vuokra-asunto.”  “Vuokra, kerrostalo.”  “Sauna, avarammat tilat.”  “Kerrostaloon.”  “Asuminen vuokrayksiöön itsekseen.”  “Omaan.”  “Asuntoon, jossa myös isoisä viihtyisi.”  “Oma asunto vuokralla.”

“Isompaan rivitaloon.”  “Pakko lähteä kun varkaat alkoivat tyhjentää kotiani.”  “Omaan asuntoon.”  “Vuokra-asuntoon.”  “Omakotitalo.”  “Tasokas kerrostalo.”  “Tilapäisasunto oli mahdoton, enkä viihtynyt.”  “Isompi kerrostaloasunto.”  “Opiskelijaboksi.”  “Avoliitto.”  "Kaupunki."  "Matka ja asunnon koko."  "Katto pään päälle."  "Palveluiden ja loulun lähelle."  

"Huoneita lisää."  "Muutto omaan asuntoon." "Suurempaan."  "Vauvan syntymä."  "Yhteinen asuinpaikka."  "Oma koti."  "Sauna, avarammat tilat."  "Avoliitto."  “Yhteen tasoon.”  “Askartelutilaa, oma piha.”  Edullinen omistusasunto.”  “Suurempi.”  “Perheenlisäys.”  “Liian takapajuinen kunta.”  “Omistuksessa olleen tontin ja omakotitalon valmistuminen.”

“Vehniältä liian pitkä matka esim. postiin ym. tärkeisiin palveluihin.”  “Avioero.”  “Konkurssin takia helpompi muuttaa pois tutusta ympäristöstä.”  “Lähemmäksi työpaiskojapääsy (työmatkat.)”  “Pitää olla oma rauha yövuoron jälkeen.”  “Sukulaisuussuhteet.”  “Muutto pois vanhempien luota.”  “Opiskelu samassa kaupungissa johon muutin.”  “Löytyi sopiva vuokraaja talolle.”  “Pakko asua opiskelupaikkakunnalla, joka suht kaukana Laukaasta.”“Jos ei siirtynyt viran mukana menisi työ ja asunto.”  “Asunnon saanti pikaisesti.”  “Yhteinen asunto.”  “Suuren taajaman palvelut.”  “Lyhyt työmatka.”  “Kihlatun kanssa yhteen muutto.”

“Opiskelu.”  “Stadin imu.”  “Opiskelu.”  “Asunto lähempää työpaikkaa.”  “Opiskelu.”  “En vaihtanut asuinpaikkaa ainoastaan kotikuntaa.” “Vuokra-asunnon saanti.“  “En voinut asua yksin maaseudulla.”  “Asuinolosuhteet eivät vaikuttaneet muuttopäätökseen.”“Vanhempien luota pois muutto.”  “Perheasiat.”  “Avovaimon kanssa yhteen asumaan.”

“Lähemmäs kaupunkia.”  “Haluttomuus omakotitaloasumiseen.”  “Välimatka.”  “Avioliiton solmiminen (miehellä jonkinnäköinen työ Jyväskylän mlk:ssa).” “Palveluiden lähelle.”  “Parempi harrastusmahdollisuus.”  “Avioero.”  “Ero ja oma asunto.” 
“Sopivalta paikalta sopivan kokoinen asunto (otettiin vastaan asuntokaupassa).”  “Muutto oli tilapäinen 3 kk, asun edelleen entisessä, ps. myös lapset.”  “Tutun kautta saimme sopivan asunnon.”  “Hyvät liikenneyhteydet.”  “Työpaikan vaihdos.”

“Koulun sijainti.”  “Tarjottiin vain hakemaani opiskeluasuntoa.”  “Lapsille kerhoja ja puistoja, palveluja enemmän.”  “Lähellä keskustaa.”  “Meille sopiva talo.”  “Työpaikka lähellä.”  “Entinen asunto meni vaihdossa.”  “Avopuolison tontti.”  “Halpa vuokra.”  “Opiskelu.”  “En vaihtanut asuntoa.”  “Tuttu asuinpaikka.”  “Kiire”.  “Muutin takaisin kotiin.”  “Työpaikat lähellä.”  “Asunto oli lähellä isoisää.”  “Tieto asumisen tilapäisyydestä (hankimme myöhemmin omistusasunnon).”

“Varkaudet.”  “Vuokra-asunto yhdessä tasossa.”  “Vuokra-asuntosuhteisiin kyllästyneenä kokeilin täysihoitolaa.”  “Avovaimo.”  “Lähellä keskustaa.”  “Muutto avoliittoon.”  “Halu omaan kämppään.”  “Tiesin asunnon olevan väliaikainen.” 
(Vuoden 93 lähtijöiden kaikki vastaukset)		 Joka neljännelle lähtijälle(26 %:lle) ASUMINEN (ASUNTO, ASUINYMPÄRISTÖ, TONTTI) oli muuton tärkein syy.

Niille neljälle viidestä lähtijälle (80 %:lle), joille ASUMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT vaikuttivat päätökseen vaihtaa asuinpaikkaa, ratkaisevimpia olivat:

-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos 35 %:lle

-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon 25 %:lle
-  Muut syyt 25 %:lle
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saanti 20 %:lle
-  Omistusasunnon hankinta 20 %:lle, vuosina 91-93 enää vain 8 %:lle

-  Muutoin sopivamman asunnon tarve 15 %:lle
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön 15 %:lle
-  Isomman asunnon tarve 10 %:lle

-  Asuinalueen rauhattomuus 5 %:lle
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Liian korkeat asumiskustannukset 3 %:lle, vuosina 92-93 jo 15 %:lle
-  Asuinalueen likaisuus tai saasteisuus 2 %:lle
-  Liian tiukat rakentamismääräykset 1 %:lle

Edellä mainitut tekijät on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä taulukossa LA1.

ASUNNON TYYPPI muuton aikaan on esitetty taulukoissa LA4 ja LA5 ja asunnon HALLINTASUHDE muuton aikaan taulukoissa LA6 ja LA7.

ASUNNON VALINTAAN VAIKUTTANEET SEIKAT on esitetty taulukossa LA9, josta seuraavassa on poimittu lähtijöiden arvio ko. seikoista ratkaisevasti vaikuttaneet-asteikosta:

-  Liikenneyhteydet 30 %

-  Halvat asumiskustannukset 25 %
-  Asuinalueen hyvä palveluvarustus 20 %
-  Asuinympäristön rauhallisuus 20 %
-  Asuinalueen luonnonläheisyys 20 %
-  Muita sopivia asuntoja ei ollut tarjolla 20 %
-  Muut seikat 20 %

-  Vuokra-asuntoja helposti saatavilla 15 %
-  Muun perheenjäsenen tai sukulaisen asunto 15 %
-  Asuinalueen väljyys 10 %, vuonna 92 peräti 20 %
-  Mahdollisuus asua sukulaisten ja tuttavien läheisyydessä 10 %
-  Työsuhdeasunto 10 %

-  Riittävän tilava tontti 5 %
-  Oma tontti 5 %
-  Muita tontteja ei ollut tarjolla 2 %
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
HALU PALATA KOTISEUDULLE (5 %:lla)

“Miehen lapsuudenkodin ostomahdollisuus.”  “Oma sairastuminen, miehen lapsuudenkodin osto.”  ”Takaisin kotiseudulle.”  “Kotiseutu.”  “Miehen kotitalon osto.”  “Miehen kotitaloon muutto.”  “Halu alkuperäiseen kotikuntaan.”  “Paluu juurille.”  “Takaisin kaupunkiin.”  (v. 89)

“Mieheni kuoli 1981 kun jäin yksin halusin takaisin lapsuusmaisemiin.”  “Halu muuttaa kotikuntaan.”  “Avosuhteen päättyminen ja työn saanti kotikunnasta.”  “Avomiehen kotitilan osto.”  “Siirtyminen miehen kotitilalle.”  “Avopuoliso Jyväskylästä josta myös itse tunnen olevani.”  “Kotitila.”  “Miehen kotitila.”  (v. 90)

“Miehen kotiseutu.”  “Kotitilan lunastus.”  “Kotipitäjä.”  “Muutto lähemmäksi kotiseutua.”  “Halusin kotipaikalle.”  “Siteet aikaisempaan asuinpaikkaan.”  (v. 91)

“Halu palata pääkaupunkiseudulle.”  “Oma syntymäpaikkakunta.”  “Ikävä kotiin (kotiseudulle).”  “Kotiseutu.”  (v. 92)

“Palasimme paikkakunnalle josta muutimme Laukaaseen.” “Muutin takaisin kotiin.”  (v. 93)		 HALUN PALATA KOTISEUDULLE ilmoitti tärkeimmäksi muuton syyksi 5 % lähtijöistä.

Lähtijöiden LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU ilmenee taulukosta LP3, kotiseudun ASUINALUE taulukosta LP4.

Niiden mukaan lähtijöiden kotiseutu oli:
-  Laukaa (50 %)
-  Muu Jyvässeutu (15 %)
-  Muu Keski-Suomi (10 %)
-  Muu Suomi (25 %)
-  Muu (1 %)

ja kotiseudun asuinalue oli:
-  Kaupunki (20 %)
-  Muu taajama (40 %)
- Taajaman ulkopuoli (40 %)
Lähtijän tärkein yksittäinen syy: VAPAA-AJAN VIETTO (2 %:lla)

“Parempi harrastusmahdollisuus.”  “Leppävesi nuorelle vähän takapajula, ei paljon huvituksia.”“Lasten harrastukset.”  “Harrastukset.”  “Huonot bailausmahdollisuudet.”  “Lasten kerhon sijainti.”  “Kunnan tarjoama kerhotoiminta päiväaikaan.”  “Paljon monipuolisemmat harrastus mahdollisuudet.”  “Huvit.”  (v. 89-94)		 VAPAA-AJAN VIETON mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 2 % lähtijöistä. Vapaa-ajan PALVELUITA piti 85 % lähtijöistä kannaltaan merkittävinä, LASTEN HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA 50 % ja KULTTUURITARJONTAA 70 %.

Taulukosta LK1 (Arvio Laukaan asuinalueen laadusta) voidaan havaita, että hyvinä tai kohtalaisina piti vastanneista