Haku arkistosta

Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!   phuket.fi     arsedel.fi
Midnight Sun Restaurant Patong Kata 

 Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto Soneran rahat?  - Väitep.

  N:o 826. Lauantai  2008-07-19  
Tämän numeron etusivulle!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)
"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
 Netti 2008.  Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille

TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON VERTAILUA. MUU AINEISTO
TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON VERTAILUA. MUU AINEISTO

Taulukoiden sisältöä selostetaan seuraavassa luettelonomaisesti joitakin ensisilmäyksen havaintoja esilletuoden jättäen johtopäätösten teon lukijalle.

VASTAAJAN SUKUPUOLI JA IKÄ (LP0 ja TP0)

-  Lähtijät olivat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin tulijat (33 ja 37 vuotta).
-  Ikäryhmässä 21-25 vuotta lähtijöitä oli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin tulijoita.
-  Nuorten lähtijöiden määrä kasvoi huomattavasti v. 93, nuorten tulijoiden jo v. 92.

PERHEEN KOKO (LP1 ja TP1)

- Lapsiperheiden osuus oli lähtijöistä 40 % ja tulijoista 60 %.

PERHEEN MUUTOS MUUTON YHTEYDESSÄ (LP2 ja TP”)

-  Lähtijöillä oli 50 % enemmän muutosta kuin tulijoilla.
-  Lähtijät muuttivat pois vanhempiensa tai sukulaistensa luota kolme kertaa useammin kuin tulijat.
-  Vanhempiensa tai sukulaistensa kanssa asuneiden lähtijöiden määrä väheni selvästi vuoden 90 jälkeen, tulijoiden määrä pysyi koko ajan samana paitsi v. 91.

LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU (LP3 ja TP3)

-  Keski-Suomesta oli kotoisin lähtijöistä 75 %, tulijoista 65 %.

SITEET LAUKAASEEN (LP5 ja TP5)

-  Tulijoilla oli huomattavasti enemmän siteitä Laukaaseen kuin lähtijöillä.

KOULUTUS (LT1 ja TT1)

- Keski- ja peruskoulun suorittaneita oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.
- Ammattikurssin suorittaneita oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.
-  Korkeakoulun suorittaneita oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.

AMMATTIRYHMÄ (LT2 ja TT2)

-  Ylempiä toimihenkilöitä oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.
-  Yrittäjiä tai yksityisen ammatinharjoittajia oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.
-  Koululaisia tai opiskelijoita oli lähtijöinä huomattavasti enemmän kuin tulijoina.
-  Eläkeläisiä oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.

TOIMINTA MUUTON AIKAAN (LT3, LT4, TT3, TT4 ja TT5)

-  Työssäkäynti lisääntyi lähtijöillä (paitsi v. 92), tulijoilla työssäkäynti väheni.
-  Työttömyys tai pakkoloma puri lähtijöitä vuotta myöhemmin (vasta v. 92) kuin tulijoita.
-  Työssäkäyvien muuttajien osuus putosi puoleen v. 93.
-  Eläkeläisten tulo kaksinkertaistui v. 93.
-  Työssäkäyvien ja opiskelevien yhteinen osuus oli samansuuruinen lähtijöillä ja tulijoilla.
-  Lähtijöiden opiskelu oli moninkertaista tulijoihin verrattuna.
-  Opiskelu lisääntyi “räjähdysmäisesti” v. 93.

TYÖSUHTEEN MUUTOS (LT5 ja TT6)

-  Lähtijöillä työsuhde vaihtui useammin kuin tulijoilla.
-  “Kuvaava %” ei kerro koko totuutta:
Lähtijöillä työsuhde vaihtui väheten 41 %:sta 13 %:iin vuosina 90-93!
Tulijoilla työsuhde vaihtui väheten 26 %:sta 8 %:iin vuosina 90-93!

NYKYISEN TYÖPAIKAN SIJAINTI (LT6 ja TT7)

-  Lähtijöillä Keski-Suomen osuus vakiintui 65 %:iin.
-  Puolella vuosien 89 ja 90 tulijoista ja kolmanneksella vuosien 91-93 tulijoista on työpaikka Laukaassa.

MUUTTOPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT (TYÖ JA TOIMEENTULO) (LT7 ja TT8)

-  Työttömyys tai sen uhka oli lähtijöillä 50 % suurempi kuin tulijoilla. Se kasvoi selvästi vuodesta 92 lähtien.
-  Työpaikan saanti halutulta seudulta väheni lähtijöillä tasaisesti vuodesta 90 lähtien, tulijoilla se väheni romahdusmaisesti v. 92.
-  Eteneminen ammattiuralla oli lähtijöille selvästi tärkeämpää kuin tulijoille. Merkitys väheni tasaisesti: lähtijöillä 30 %:sta 12 %:iin, tulijoilla 10 %:sta 4 %:iin!
- Oman yrityksen perustaminen vaikutti lähtijöillä hiukan vähemmän kuin tulijoilla.
-  Muiden perheenjäsenten työpaikan ja työnsaantimahdollisuuksien merkitys oli lähtijöille selvästi vähäisempää kuin tulijoille. Vuosina 92 ja 93 merkitys hiipui selvästi, varsinkin tulijoille.
-  Hankala tai kallis työmatka vaikutti lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille.
-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö oli tärkeämpi tulijoille kuin lähtijöille. V. 91 merkitys oli ylipäätään aallonpohjassa!
-  Muut syyt kasvoivat jyrkästi vuosina 92 ja 93!

ASUINPAIKAN VAIHTOON VAIKUTTANEET TEKIJÄT (ASUMINEN) (LA1 ja LT1)

-  Liian korkeat asumiskustannukset vaikuttivat vuosina 89-91 lähtijöillä selvästi vähemmän kuin tulijoilla. Vuonna 92 tapahtui käänne: vaikutus nousi lähtijöillä räjähdysmäisesti.
-  Isomman asunnon tarve oli tulijoilla kaksinkertainen lähtijöihin verrattuna.
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saannin vaikutus oli lähtijöillä kasinkertainen tulijoihin verrattuna. V. 92 vaikutus nousi tulijoille 100 % ja lähtijöille 50 %.
-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos oli tulijoille ja lähtijöille samanlainen.
-  Omistusasunnon hankinnan vaikutus oli tulijoille moninkertainen lähtijöihin verrattuna. Vaikutus romahti lähtijöille vuodesta 91 lähtien. Tulijoille vaikutus oli v. 91 poikkeuksellisen korkea.
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon. Vaikutus pysyi  vuosina 89-91 samansuuruisena tulijoille ja lähtijöille. Vuodesta 92 lähtien vaikutus nousi molemmille selvästi, lähtijöille jopa jyrkästi.
-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon vaikutti tulijoille selvästi enemmän kuin lähtijöille. Vaikutus kasvoi tulijoille joka vuosi, lähtijöille vaikutus pysyi samansuuruisena.
-  Muuten sopivamman asunnon tarve vaikutti tulijoille enemmän kuin lähtijöille. Vaikutus kuitenkin tasoittui v. 93.
-  Liian tiukat rakentamismääräykset vaikuttivat vähän tasaisesti joka vuosi niin lähtijöille kuin tulijoillekin.
-  Liian pieni tontti tai piha vaikutti tulijoille tasaisesti monin verroin enemmän kuin lähtijöille.
-  Asuinalueen rauhattomuus vaikutti tulijoille moninkertaisesti lähtijöihin verrattuna.
-  Asuinalueen likaisuus tai saasteisuus vaikutti tulijoille tasaisesti ja moninkertaisesti joka vuosi lähtijöihin verrattuna.
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön vaikutti tulijoille moninkertaisesti lähtijöihin verrattuna. Vaikutus kasvoi lähtijöillä joka vuosi, tulijoilla vaikutus pysyi tasaisena.
-  Muut syyt vaikuttivat lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille. Vaikutus pysyi tasaisena koko ajan.

LÄHTÖALUE LAUKAASTA (LA2)

-  Lähtö kirkonkylästä kääntyi nousuun v. 91.
-  Lähtö Vihtavuoresta oli v. 92 poikkeuksellisen pientä.
-  Lähtö Leppävedeltä oli melko tasaista koko ajan.
-  Lähtö Lievestuoreelta v. 93 oli poikkeuksellisen pientä.
-  Lähtö maaseutualueelta oli v. 93 poikkeuksellisen pientä.

LAUKAAN TULOASUINALUE (TA3 ja TA4)

-  Tulo kirkonkylään oli vuosina 90 ja 91 selvästi suurempaa kuin muina vuosina.
-  Tulo Vihtavuoreen oli vuosina 92 ja 93 suurempaa kuin muina vuosina.
-  Tulo Leppävedelle vaihteli jopa kaksinkertaistuen vuodesta 92 vuoteen 93.
-  Tulo Lievestuoreelle pysyi melko tasaisena joka vuosi.
-  Tulo maaseutualueelle oli suurta vuosina 91 ja 92.

ALUE, JONNE LAUKAASTA MUUTETTIIN (LA3)

-  Muutto Jyvässeudulle kasvoi selvästi vuodesta 91 lähtien muun Suomen kustannuksella.

ALUE, JOSTA LAUKAASEEN MUUTETTIIN (TA2)

-  Muutto Jyvässeudulta kasvoi hieman vuodesta 92 lähtien.
-  Muutto muualta Suomesta väheni selvästi vuodesta 91 lähtien.

ASUNNON TYYPPI (LA4, LA5, TA6, TA7 ja TA8)

-  Lähtijöiden omakotitalo- ja maatila-asuminen muuttui erittäin selvästi kerros- ja rivitaloasumiseksi.
-  Tulijoiden kerrostalovaltainen asuminen muuttui maanläheisemmäksi: omakotitalo-, rivitalo- ja maatila-asuminen kasvoi jyrkästi.

MUUTTAMINEN LAUKAASSA (TA5)

-  Muuttaminen on ollut suurta: puolet vuoden 89 tulijoistaan muuttanut pois Laukaan ensiasunnostaan ja jo viidennes vuoden 93 tulijoista on ehtinyt muuttaa toiseen asuntoon noin vuoden kuluessa.

ASUNNON HALLINTASUHDE (LA6, LA7, TA9, TA10 ja TA11)

-  Lähtijöiden ja tulijoiden selvin ero: Lähdetään sukulaisten omistamasta asunnosta vuokra-asuntoon, tullaan omasta tai puolison omistamasta omaan tai puolison omistamaan. Asunnon omistaminen kasvoi muuton yhteydessä niin lähtijöillä kuin tulijoillakin.
-  Lähtijöillä vuokra-asuminen kasvoi: kunnan vuokra-asunnoissa noin 50 % (paitsi v. 91) ja yksityisissä vuokra-asunnoissa noin 100 %.
-  Tulijoilla vuokra-asuminen väheni kunnan vuokra-asunnoissa noin 25 %. Yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokra-asuminen pysyi ennallaan, tulijoilla romahti.

ASUNNON TAI RAKENNUSPAIKAN ETSIMINEN (LA8 ja TA13)

-  Joka kymmenes lähtijä etsi Laukaasta ennen muuttoaan asuntoa tai rakennuspaikkaa.
-  Lähes joka toinen tulija etsi ennen muuttoaan asuntoa tai rakennuspaikkaa muualta. Vuonna 93 etsiminen muualta Keski-Suomesta kaksinkertaistui!

ASUNNON VALINTAAN VAIKUTTANEET SEIKAT (LA9 ja TA12)

-  Asuinalueen luonnonläheisyys ja väljyys, asuinympäristön rauhallisuus, oma tontti ja riittävän tilava tontti vaikuttivat tulijoilla huomattavasti enemmän kuin lähtijöillä.
-  Halvat asumiskustannukset, asuinalueen hyvä palveluvarustus, vuokra-asuntojen helppo saatavuus ja liikenneyhteydet sekä muut seikat vaikuttivat lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille.

ARVIO LAUKAAN ASUINALUEEN LAADUSTA (LK1 ja TK1)

-  Päivittäistavarapalveluilla, lasten päivähoitopalveluilla, lasten harrastusmahdollisuuksilla ja mahdollisuudella elää rauhassa omaa elämäänsä oli selvästi suurempi merkitys tulijoille kuin lähtijöille.
-  Lähtijöille ei millään annetulla arviokohteella ollut selvästi suurempaa merkitystä kuin tulijoille.
-  Arviot olivat yleensä ottaen aika samanlaiset. Lähtijöiltä huonomman arvion saivat lasten harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan palvelut, kulttuuritarjonta, mahdollisuudet luoda ystävyys- ja tuttavuussuhteita sekä liikenneyhteydet.

ASUINALUETOIVE (LU1 ja TU1)

-  Lähtijöiden toiveena on taajama kaupungin tuntumassa ja taajaman ulkopuoli kaupungin läheisyydessä useammin kuin tulijoilla.
-  Tulijoilla nykyinen asuinalue on mieluisin useammin kuin lähtijöillä.
-  Vuoden 93 lähtijät unelmoivat kaupungin tuntumassa sijaitsevasta taajamasta useammin kuin aikaisempien vuosien lähtijät.
-  Vuoden 93 tulijat unelmoivat kunnon maaseudusta useammin kuin aikaisempien vuosien tulijat.

ARVOSANA LAUKAAN KUNNAN TOIMINNASTA (LK2 ja TK6)

-  Tulijat olivat joutuneet selvästi enemmän tekemisiin tonttien tarjonnan, rakennuslupa-asioiden ja rakennusvalvonnan, vesihuollon, viemäröinnin ja katuvalojen sekä vapaa-ajan palveluiden kanssa kuin lähtijät.
-  Lähtijät olivat joutuneet selvästi enemmän tekemisiin vain koulun kanssa.
-  Lähtijät pitivät selvästi huonompina kunnallisten vuokra-asuntojen tarjontaa ja vapaa-ajan palveluita kuin tulijat.
-  Tonttien tarjonnan ja rakennuslupa-asioiden sekä vuoraeasuntojen tarjonnan arviot vaihtelivat huomattavasti vuodesta toiseen niin lähtijöillä kuin tulijoillakin.
-  Vesihuoltoa, viemäröintiä ja katuvaloja pitivät heikkoina erityisesti vuosien 90 ja 91 tulijat.
-  Vapaa-ajan palveluita pitivät tyydyttävinä erityisesti vuoden 91 tulijat, heikkoina erityisesti vuoden 90 tulijat.
-  Päivähoitoa pitivät vuoden 89 tulijat erityisen hyvinä ja 93 lähtijät taas erityisen huonona!
-  Arviot koulusta olivat hyvät ja samanlaiset joka vuosi.
-  Myös terveydenhoito sai hyvät ja tasaiset arviot joka vuosi.
-  Tulijoilta kysyttyjä yritysten toimintaedellytyksiä pitivät erityisen hyvinä vuoden 93 lähtijät ja tulijat ja erityisen huonoina vuoden 92 tulijat.

TERVEISET KUNNALLE (LK3 ja TK7)

-  Vuosien 89-92 tulijat lähettivät selvästi enemmän terveisiä kunnalle kuin samojen vuosien lähtijät.
-  Uusimmat vuoden 93 tulijat lähettivät selvästi vähemmän terveisiä kuin aikaisempien vuosien tulijat.

TULIJOIDEN MIELIPIDE LAUKAAN HINTATASOSTA (TK8)

-  Tonttien hintoja piti 90 % tulijoista Laukaassa edullisempina tai samansuuruisina kuin muissa kunnissa. Vuosien 89 ja 92 tulijoista kuitenkin noin 20 % piti niitä korkeampina.
-  Kunnallisten vuokra-asuntojen vuokria Laukaassa piti 85 % tulijoista edullisempina tai samansuuruisina kuin muualla, Vuoden 89 tulijoista kuitenkin noin 35 % piti niitä korkeampina.
-  Vettä, jätevettä ja jätteenkäsittelyä piti 75 % tulijoista Laukaassa edullisempina tai samansuuruisina kuin muissa kunnissa. Vuoden 92 tulijoista kuitenkin yli 50 % piti niitä korkeampina!
-  Kaukolämmön hintaa piti 90 % tulijoista (vuoden 90 tulijoista peräti 100 %) Laukaassa edullisempana tai samansuuruisena kuin muualla.

TIETOJEN SAAMINEN LAUKAASTA (TK2)

-  Vuoden 89 tulijat saivat muualta, vuoden 90 tulijat sanomalehdistä ja kunnanvirastosta, vuoden 91 tulijat perheenjäseniltä ja vuoden 93 tulijat kunnanvirastosta vähemmän tietoja kuin muiden vuosien tulijat.

TIETOJEN OIKEELLISUUS (TK3)

-  Vuoden 92 tulijoiden mielestä tiedot vastasivat parhaiten todellisuutta.

LAUKAASSA YLLÄTTÄNEET ASIAT (TK4 ja TK5)

-  Lähes puolet tulijoista kertoi myönteisistä asioista ja tasan puolet kielteisistä asioista. Poikkeuksena olivat uusimmat, vuoden 93 tulijat, joilla oli selvästi vähemmän kielteistä kerrottavaa kuin aikaisempien vuosien tulijoilla.

LÄHITULEVAISUUDEN TAKAISINMUUTTOAJATUKSET (LM3)

-  Vanhimmilla, vuoden 89 lähtijöillä oli jonkin verran enemmän takaisinmuuttoajatuksia kuin nuoremmilla, vuosien 90-93 lähtijöillä.

ESTEET TAKAISINMUUTOLLE. KUNNAN HELPOTTAVAT TOIMET (LM4 ja LM5)

-  Vuoden 90 lähtijät kuvailivat pahimpia esteitä vähemmän kuin muiden vuosien lähtijät.
-  Uusimmat, vuosien 93 ja 93 lähtijät luettelivat kunnan takaisinmuuttoa helpottavia toimia selvästi enemmän kuin aikaisemmat lähtijät.

ASUINPAIKKAKUNNAN VAIHTOAJATUS (TM3)

-  Vuoden 90 tulijoilla oli asuinpaikkakunnan vaihtoajatusta selvästi enemmän kuin muiden vuosien tulijoilla.
-  Uusimmilla, vuoden 93 tulijoilla oli niin asuinpaikkakunnan vaihtoajatusta kuin keskustelua siitä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmilla tulijoilla.

ASUINPAIKANVAIHTOAJATUKSIIN JA LAUKAASA ASUMISHALUKKUUTEEN VAIKUTTANEET SEIKAT (TM4 ja TM5)

-  Asuinpaikan vaihtoajatuksistaan kertoi noin 30 % tulijoista, vuoden 92 tulijat jonkin verran enemmän ja vuoden 93 tulijat jonkin verran vähemmän.
-  asumishalukkuudestaan Laukaassa kertoi noin 65 % tulijoista, vuoden 92 tulijat olivat tässäkin aktiivisempia: noin 80 % halusi kertoa asumishalukkuudestaan Laukaassa!


MUU AINEISTO

Kyselyssä saatiin lisäksi aineistoa, jota tässä selvityksessä ei tarkasteltu kuin vastausprosenttien osalta:

-  Terveiset kunnalle (546 vastausta)
-  Esteet takaisinmuutolle (445 vastausta)
-  Kunnan helpottavat toimet takaisinmuutolle (244 vastausta)
-  Laukaassa myönteisesti yllättäneet asiat (271 vastausta)
-  Laukaassa kielteisesti yllättäneet asiat (281 vastausta)
-  Asuinpaikan vaihtoajatuksiin vaikuttaneet seikat (159 vastausta)
-  Halukkuuteen asua Laukaassa vaikuttaneet seikat (381 vastausta).
Vastauksia yhteensä: 2327!

Eri asiaryhmiin liittyviä “lisätekstejä” on luettu vain vastauksia tarkentavassa mielessä.

Monet “muut ja muut syyt”- vastaukset ovat jääneet tarkemmin purkamatta.

Tarkastelematta ovat myös 623 puolison erilliskysymysten vastaukset.


TAULUKOT
TAULUKOT
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

SISÄLLYSLUETTELO
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Muutosta. Muuton tärkein yksittäinen syy. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %.


Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %.
Opiskelu.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 1 %.
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.
Tontti.
Lähtömuutto 1 %, tulomuutto 5 %.
Asuinympäristö.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 2 %, tulomuutto 1 %.
Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
Muu.
Lähtömuutto 3 %, tulomuutto 2 %.
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. Muuton luonne. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  
Välttämätön muutto
Lähtömuutto 44 %, tulomuutto 24 %.

Tavoitemuutto.
Lähtömuutto 48 %, tulomuutto 64 %.
"En osaa sanoa"
Lähtömuutto 8 %, tulomuutto 12 %.
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Lue!
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!

Muutosta. Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %.


Työ.
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %.

Opiskelu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %.

Asunto.
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %.

Tontti.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 20 %.

Asuinympäristö.
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %.

Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %.

Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.

Muu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 5 %.

Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. 
Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!
Ylärivi: Muuton tärkein yksittäinen syy.
Alarivi:
Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. 
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %
Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %
Opiskelu.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 1 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %
Tontti.
Lähtömuutto   1 %, tulomuutto   5 %
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 20 %
Asuinympäristö.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto   2 %, tulomuutto   1 %
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %
Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Muu.
Lähtömuutto   3 %, tulomuutto   2 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto   5 %
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
 Netti 2008Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille

Tämän numeron etusivulle!

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.

Kultatukka, kuvan kolme unelmointia:
CASQUE D'OR
de Jacques Becker avec Simone Signoret, Serge Reggiani, Claude Dauphin.
Un dimanche d'automne de 1898. Les hommes de la " Bande à Leca " envahissent bruyamment une paisible guinguette avec leurs " poules". L'une d'elles, Marie, fait sensation. Belle, arrogante avec sa coiffure " en casque " d'un roux flamboyant. Pour provoquer son homme Roland, elle accepte de danser avec un ouvrier charpentier, Manda, ex-compagnon de prison de Raymond, le loustic de la bande. ...
Kultatukka, kuvan kolme unelmointia.
CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai. torstaina 8, maaliskuuta 2001, lisäykset tarvittaessa.
kultatukka, kuvan kolme unelmointia pertti manninen

Serge Reggiani, la lumière de "l'Italien" s'est éteinte. Le chanteur et acteur est mort à son domicile parisien dans la nuit du 22 au 23  juillet. Il s'était rendu populaire tout en cultivant la discrétion. LeMonde.fr.

Kunnianosoitus Serge Reggianille. Joskus elokuva jää lähtemättömästi mieleen. Minulle kävi näin kun nuorena koin Jacques Beckerin elokuvan Rakastajatar. Myöhemmin se tuli ehkä muutaman kerran televisiossa, jonka innoittamana ilmeisesti kuva kuva miehestä ja naisesta tuli unelmoitua uudestaan, useampaan kertaan maaliskuussa 2001. Vasta ehkä vuosi sitten näin Ranskan televisiossa vanhan miehen haastattelun, jonka taustalle yht'äkkkiä heijastettiin kuva, jonka tunnistin. Samassa tunnistin jotenkin vanhan miehen jo hauraasta olemuksesta hänet 50 vuotta nuorempana. Sattumalta katsoin jälleen Ranskan televisiota viime perjantaina. Serge Reggianin kuolema oli monen uutislähetyksen pääaihe ja ylimääräisenä esitettiin ohjelmasta poiketen puolen tunnin mittainen pari vuotta sitten tehty jo 80 täyttäneen rakastetun näyttelijän ja laulajan haastattelu. Kunnianosoitus Serge Reggianille. Pertti Manninen 26.07.2004. Kultatukka, kuvan kolme unelmointia julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 08.03.2001.

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008

Ilmoitukset 

Arkisto
 


Minne hävisivät Soneran rahat? (Jatkokertomuksen 2 jaksoa)
  

Tallentakaa sivuja ennenkuin viranomainen sulkee mielivaltaisesti kaikki sivut! Väitepäätös



Etusivu tiistaina 19. heinäkuuta 2005.

Oikeusjuttu - Painajainen. 19.07.2005.
Täydelliset tekstit alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä.  Linkit dokumentteihin. Nettisanomat 17.05.2001 alkaen.
19.07.2005.

Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.

Ikikertut syksyllä.  Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen.
Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. Nettisanomat.com 04.09.2003. 

Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla.
Koska oikeudelle esitetty asiakirja ei ole vielä rikosoikeudellisesti vanhentunut selostan asiaa aikaisemmin julkaistujen asiakirjojen pohjalta. Seuraavan muistion laadin 24.03.2001 ja 27.03.2001 oikeudenkäyntiä varten,  silloin kun kaikki oli vielä muistissa. Ulosottovalitus käsiteltiin Jyväskylän käräjäoikeudessa ilman suullista käsittelyä. Päätöksen tästä teki käräjätuomari Matti Kuuliala yhtenä perustelunaan se, ettei valittajalle tulisi lisää oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen avustava ulosottomies Raino Rinteen  paikkansapitämätön kirjallinen lausunto sai suhteettoman painoarvon. Vaasan hovioikeus muutti sitten päätöstä ja lainvoiman saaneessa päätöksessä todettiin kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön toimineen virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hovioikeus ei myöskään välittänyt enää mitään siitä perusteesta, jolla vanhuksen etuoikeutettu vaatimus hylättiin. Näin ollen ulosoton operaatio vaatimusten hylkäämisestä osoittautui tarkkaan laskelmoiduksi tempuksi. Pertti Manninen. 24.06.2004.

19.07.2005. 

Nettisanomat torstai 2007-07-19  N:o 678.

Hunttalan Matin ohjaajat Katri ja Jan Nyquist hymyilevät onnellisina upean näytöksen jälkeen. Kuvia!


  

Three-quarters of the answer

In their desperation to sell you a home, property developers have come up with a new wheeze: they'll front up 25% of the asking price. Rupert Jones reports 
The Guardian, Saturday July 19, 2008



Nettisanomat N:o 825. Torstai 2008-07-17  
"Tuloveroihin aiottua suurempi kevennys". Lue! - Pekka Kettunen Oopperassa. Lue!
"Palokärki  nakuttaa lahoa puuta säleitä lennättäen." Helsinki Kivihaka tiistaina 2008-07-15 klo 11.24. Pertti Manninen.

Pekka Kettunen Oopperassa. Arkisto. Nettisanomat torstaina 28.10.2004.
"Hauskaakin täällä Helsingissä on ollut. Olin juuri oopperan ensi-illassa kuuntelemassa suomalaisen naisen säveltämää musiikkia. Kaikki oli tosi hienoa, paitsi sillä rouvalla, joka kesken kestävään rakkauteen uskovan sopraanon laulaessa päästi ilmoille kuuluvan pierun. Muistin, että aatelinen nainen päästää aatelisen pierun. Nurkat natisevat ja joskus ihmisetkin." Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on saanut Suur-Jyväskylän lehdessä kolumnipalstan. Kirjeitä kaupungista. 2004/10/28


Ilmoitukset 



Skeppargården Jukka Salo s/y Talassa Kippari/ veneentekijä Skeppare / båtbyggare 0400-975679 www.skeppargarden.fi


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008



Nettisanomat 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008
1999/07/28  Kettunen ralliradan takuumiehenä. Laajavuoren ralliradan rakentamisesta on olemassa lainvoimainen päätös, jota ei viime kesänä uskallettu panna täytäntöön asukkaiden liian suuren vastustuksen takia. Rakentamisen on hyväksynyt kaupungin ylin johto ja viime talven aikana juonittiin rakentamistaktiikka. Mitään ympäristölupaa ei haeta, koska vedotaan siihen huuhaa-perusteeseen, että sellaista ei muka tarvita koska alue on jo kaavoitettu urheilukäyttöön. Tähän lankaan on joko tietoisesti tai tietämättään mennyt myös Keskisuomalainen. Radan rakentaminen liittyy yhtenä olennaisena osana kaupunginjohtaja Kettusen luomaan Jyväskylän imago-kampanjaan jossa kyllä Laajavuoren asukkaat jäävät toiseksi.
Kettunen: Lisäpanostusta avainkehittämiseen. "Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi"."
Kettunen: Muuttuva Johtajuus. "Vaikka johtamisessa tunnustetaan erilaisuus rikkautena ja kehittämisen voimavarana, pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen on tärkeä, koska se prosessina tarjoaa itse kullekin tilaisuuden omien ennakkoluulojen ja yksipuolisuuksien ihmettelyyn!" Pekka Kettunen Keskisuomalainessa 25.6.99. Taidatko sen selkeämmin sanoa!

2000/06/08  Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! Kesän hyvä teko: Hyppää kantapäät edellä! Viikon kuva: Muista liivit!

2001/06/07  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

2002/06/27  Minne hävisivät Soneran rahat? Minne hävisivät Soneran valvojat? Netissä julkaistun Sonera-kirjan valtio-omistajan valvonnan laiminlyöntiä koskevat luvut. Pääosissa viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö sekä maan hallituksen ydinosa sekä tietenkin vastuussa olevat virkamiehet.
Soneran portaat. Jatkoa.  Alkusanat 27.06.2002. "Ja minne se loppuu?" Näihin sanoihin päättyi eräs Soneraa käsittelevä nettisanomat.com:in sivu. Loppumisesta ei taida olla vielä tietoa, vaikka lopettamisesta on jo tehty päätöskin: fuusioituminen Telia Ab:hen. Aikaisemminkin olen käsitellyt omistajan vastuuta valvontavelvollisuuden romahtamisessa jutussa "Omistajan vastuu".
Suomessa on riittävästi talousasioita käsitteleviä toimituksia. kertokoot ne talousasioita. Silkkihansikkailla on kyllä käsitelty poliitikkoja. Ministeri Olli-Pekka Heinonen luuli pääsevänsä kuin koira veräjästä uuteen suojatyöpaikkaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö uhraa ministerin toisensa perään, jottei hänen neroutensa pääsisi oikeisiin mittasuhteisiin, siis kääpiösarjaan! Pääministeri Paavo Lipponen on taas niin paksunahkainen ja vahvasti varjeltu, ettei häntä mikään heilauta! Sonera-kirjan kuvailemat tapahtumat ovat pöyristyttäviä ja on ihme, jos ne onnistutaan painamaan villaisella. Sitä pahoin pelkään! Pertti Manninen

2003/07/03  Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-Gallup 15.06.2003.
Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen! Ilta-Sanomat, pääkirjoitus 17.06.2003: SDP noussut suosituimmaksi.
Uusi HS-Gallup todistaa virhemarginaalin unohtamisen tahallisuuden! HS-Gallup 30.06.2003.
Pääkirjoitukset 01.07.2003. Ilta-Sanomat: Keskusta putosi kannatuskuoppaan. Helsingin Sanomat: Keskusta maksaa kalliisti Jäättenmäen tähdenlennosta.

2004/06/17  Pääkirjoitus. Nettisanomien 5-vuotisen ilmestymisen kunniaksi olen kerännyt heinäkuun 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 ensimmäiset numerot jonoon. Otsikot ovat siis sattumanvaraisia, mutta myös kuvaavia. Tämän kirjoitan maanantaina 05.07.2004 ja päivään torstaiksi 08.07.2004. Jonkunlainen matka ja loma on siis mielessä. Ylivoimaisesti tärkeimmän asian tästä valikoimasta tahdon toistaa aina ja aina!  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Pertti Manninen,

2005/07/07  Lontoossa torstaina 07.07.2005 klo 11:44 - 11:47.

2006/06/19  Bisnesnainen? "Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä." Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.
Bisnesmies! "SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu. Pääkirjoitus.
Astian makua.
(17.06.2006). SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!

2006/07/06  "Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006.

2007/07/07  Nettisanomien päätoimittaja pyytää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta asianajajan kunniaa loukkaavasta tuomiosta.


2008/07/10
  Kettus-kusetus senkun jatkuu!


Jukka Ammondt. Kettunen ja Keljonlahti.
"Pekka Kettusen eroraha on noussut jälleen valtakunnallisten uutiskanavien ykkösaiheiden joukkoon. Ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus 8.12.2003 ryhtyi Kettusen omasta tahdostaan tapahtuneen irtisanoutumisen vuoksi, ovat osoittautuneet Jyväskylän kunnallispoliittisen maineen kannalta onnettomiksi ratkaisuiksi. Kaupunginhallitus oli korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja näin ylittänyt toimivaltansa, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi päätöksessään keväällä 2005 ja jonka KHO päätöksessään 6.6.2006 vahvisti. Kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto 15.1 2007 taipui äänin 40-17 kaupunginhallituksen esitykseen erorahan perimättä jättämisestä, käynnistyi uusi näytelmä Kettus-draamojen sarjassa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 kaupunginvaltuuston päätöksen ja näin myös kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa. Klassisen draaman kaavioon suhteutettuna tämä uusi vaihe merkitsee toimintaa kiihdyttävän kohdan ilmaantumista nyt käynnistyneeseen uuteen näytelmään." Jukka Ammondt. Kettunen ja Keljonlahti. Keskisuomalainen torstaina 2008-07-10.


Nettisanomat 2003