N:o 3525 - 28. vsk

Viikon kuva: "Pankkikonttorin karu kohtalo" Keski-Suomen Säästöpankki Suomen Säästöpankki Kansallis-Osake-Pankki Merita Tyhjillään monta vuotta ja edelleen...  (Oliko jopa Laukaan Säästöpankki?)
Nettisanomat torstaina marraskuun 25. päivänä 1999 pm	Laukaassa syyskuussa 1999 kuvannut Pertti Manninen.

 https://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/1999/viikonkuvat/n9917viikonkuva.htm

12.10.2026.
Analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta.

TÄ ChatGPT:lle:
Tee analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta. Kiinnitä lopuksi huomio siihen, että vain yhdessä vaiheessa syyksi kerrottiin myös pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen, ja kokonaan jäi kertomatta säästöpankkien pilkkominen ja niiden jäljelle jääneiden pankkien hyötyminen ja myös omistajien omaisuuden turvaaminen. Olipa meillä presidentti, Koivisto, joka osallistui peliin mukaan. Kuuluisa lause: Säästöpankit saavat mennä!

Analyysi täällä!
TÄ-keskustelun yhteenveto täällä!

12.10.2026.
Ohjelman raakateksti ja TÄ:n välianalyysit.

TÄ ChatGPT:

maanantai klo 10.11

Musatte varmaan Kansallisosakepankkia Suomen Yhdyspankki. Mieluletta tulee mieleen toista kopista sellainen suoraviivainen, rempseä, suomenkielinen ja suomenmielinen pankki, ja Yhdyspankkista taas laehtaa mieleen sellainen tyylikkyys, sivistys, herrasmiesmäisyys. Yhdyspankkihan oli kaksikielinen pankki, että sellaista suomenruotsalaista glamouriakin oli mukana. Oliko se näin vai ovatko ennakkoasenteeni pielessä? No on tuossa kyllä perää yleisellä tasolla aika paljonkin, mutta puhutaan kulttuurista, niin se ei ole kyllä koskaan kovin yksinkertaista eikä ihan niin mustavalkoistakaan. Ja sitten taas pankkiin kun mennään, niin merkitys on myös sillä, että missä se toiminta oli, koska alakulttuurit vaikuttaa aina. Tosi on, kuten Jaakko Lassi aikoinaan totesi. Kuunnellaan, mitä kerrottiin radiossa SYP:n ja KOP:n yhdistymisestä helmikuussa 1995. Suomen Kuvalehden mukaan Kansallispankkin ja Suomen Yhdyspankin yhdistämisestä on alustavasti sovittu. Asiasta on määrä tiedottaa ensi viikolla, kirjoittaa Kuvalehti loppuviikosta ilmestyvässä numerossaan. Hanketta tarkastelee studiossa Ilpo Ropponen. Jos ja kun tieto KOPin ja SYPin yhdistämisneuvottelujen etenemisestä loppusuoralle pitää paikkansa, kuiventuisi siihen suomalaisen pankkijärjestelmän muutaman vuoden kestänyt mullistus. Sehän alkoi KOPin romahduksesta ja kaatumisesta Suomen Pankin syliin muutama vuosi sitten. Sen jälkeen seurasi STS:n fuusioituminen KOPiin, säästöpankkien pilkkominen muiden pankkien kanssa. Moni sanoi tietysti tänään, että tämä KOPin ja SYPin mahdollinen fuusio oli odotettavissa. Sitä se oli kuitenkin vasta viime vuoden puolivälistä lähtien. Siihen mennessä kukaan ei vakavasti uskonut KOP-SYP-kombinaatioon. Kun pankkikriisi alkoi, silloin kyllä puhuttiin, että Suomeen mahtuu vain kolme pankkiketjua tulevaisuudessa. Harva, jos kukaan tarkoitti, että mukana eivät olisi molemmat suuret: KOP ja SYP. Äänessä olivat Ilpo Ropponen ja Jorma Lehto. Tohtori Kukkamaria Nummi väitöskirjanne SYPin ja KOP:n yrityskulttuurien kohtaamisesta ja yhteisen Merita-pankin yrityskulttuurin poluistamisesta tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tämän vuoden syyskuussa. Niin aikoinaan julkisuudessa epäiltiin, että voiko kaksi näin erilaista pankkia yhdistyä onnistuneesti. Kukkamaria Nummi, kuinka helppoa tai vaikeata oli sitten luoda yksi yhtenäinen yrityskulttuuri? No ei se kovin helppoa ole ja se vaatii aikaa, koska kulttuuri muuttuu hitaasti ja sen tietoinen muuttaminen on ylipäätänsä vaikeaa. Ja kaikkihan johtuu siitä, että kyse on ihmisistä, heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Mitkä sitten olivat erot SYPin ja KOPin välillä? Aloitetaan tästä johtamisesta. Oliko siinä eroja? No itse asiassa siinä on aika selkeäkin ero, että Kansallispankissa oli tämmöinen linjajohtoon perustuva johtamismalli ja usein yksi ihminen saattoi päättää oikeastaan asian kuin asian. Ja Yhdyspankkissa taas päätöksiä tehtiin usein kollegiaalisesti ja oli myöskin hyvin vahva tämmöinen pääkonttorin ohjaus. Ja näin jälkeenpäin, jos sitä ajattelee, niin sanoisin, että Yhdyspankin tapa oli ehkä lähempänä tämmöistä nykypyritysten toimintamallia. Niin, entä sitten riskinotto? Viittaako tämä nyt vähän siihen, että KOP:ssa otettiin riskejä helpommin? No kyllä se viittaa, koska kyllä se Kansallispankin linjajohtoon perustuva päätöksenteko oli riskipitoisempi kuin Yhdyspankin kollegiaalisten päätösten malli, jossa oli tietynlainen prosessi, joka ohjasi tämmöiseen myöskin tarkempaan harkintaan ja siihen, että ne päätökset oli hyvin perusteltuja. Ja usein päätösten piti olla yksimielisiä. Eli huonoihin hankkeisiin oli vaikeampi saada rahaa SYPistä? No siinä mielessä, että siellä sitten oli huonoja päätöksentekijöitä täytyi olla monta. Niin, toki. Eli voihan näinkin käydä. Mutta yhden ihmisen kohdalla on helpompi ehkä harkita yksinpuolisesti. Kun väitöskirjassanne arvioitte pankkien arvostuksia ja toimintamalleja, niin toteatte, että SYPissä oli armeijakulttuuri ja KOPissa sitten tämmöinen isäntäkulttuuri. Miksi päädyitte tällaiseen arvioon? Nämä termit nousivat kyllä aineistosta. Esimerkiksi näissä haastatteluissa, mitä mä tein, niin siellä viitattiin syppiläiseen armeijaan ja sitten taas KOP-piläisen, Kansallispankin kohdalla kyllä puhuttiin aika paljon myöskin patruuna-hengestä. Mutta mä itse ajattelen, että tällainen isänmaallinen ja maanläheinen kulttuuri, niin siihen sopii mun mielestä isäntäkulttuuri ehkä vielä paremmin kuin se patruuna-henki. Varsinkin kun siellä oli myöskin tällaisia hauskoja lähdeaineistoja, jossa puhutellaan jotain vanhaa edesmennyttä pankinjohtajaa, puhutaan hyvän talon hyvästä isännästä. Maaseutukulttuuri näkyi pankissa. No, tätä Meritan aika kesti vain pari vuotta, tarkemmin sanottuna vähän alle kolme, kun sitten tuli uusi fuusio ruotsalaisen Nordbankenin kanssa. Tässä väitöskirjassanne toteatte, että Meritan osalta on hankala arvioida, että miten kulttuurimuutoksen eteen tehty toimenpiteet sitten yhtenäistivät tätä yrityskulttuuria, sillä tämä tehty työ jäi sitten uusien fuusioiden ja kehittämishankkeiden jalkoihin. Mutta jos silti sitä arvioi, niin syntyikö uusi kulttuuri jotenkin SYPin ja KOPin kulttuurien väliin vai jäikö jommasta kummasta pankista sitten toista enemmän tähän uuteen Meritaan? Mun tulkinta on se, että kyllä molemmista pankeista tuli jotakin. Mutta siellä on sitten myöskin ehkä eri toimintoihin saattoi tulla vähän eri tavalla. Mutta jos tämmöisen yksi tai kaksi esimerkkiä ottaa tähän, niin kyllähän esimerkiksi tämä kollegiaalinen päätöksenteko tuli selkeästi Yhdyspankkista Meritaan ja sitten taas ehkä Meritaan tuli aika paljonkin, mä sanoisin sema rempseyttä vähän lisää. No entä sitten nämä erot suhtautumisessa henkilöstöön? Kun KOP:sta aina sanottiin väkeä jo ennen fuusiota, niin johtuiko se siitä, että KOPilla meni huonommin vai siitä, että SYPissä haluttiin sitten viimeiseen saakka pitää kiinni henkilöstöstä? Kyllä mä sanoisin, että ensinnäkin on hyvä muistaa se, että kummassakin pankissa henkilöstö oli tärkeää. Ja molemmissa pankeissa henkilöstöstä pidettiin hyvää huolta, mutta pankkien tilanne ja toimintatavat ja painotukset olivat vähän erilaisia. Ja siinä fuusiovaiheessa Kansallispankin tilannehan oli kyllä hyvin vaikea, ja pakon edessä kuluja karsittiin myöskin ihmisiä irtisanomalla jo ennen fuusiota. Ei suuria määriä, mutta se tavallaan oli aloitettu kuitenkin tämä irtisanomiset. Ja sitten taas Yhdyspankkissa oli ehkä vielä se, että siellä oli hyvin pitkä tämmöinen yhteistoiminnan perinne, ja se tarkoitti sitä, että ylin johto ja henkilöstön edustajat, ne kävi tämmöistä vuoropuhelua. Ja siihen liittyi myöskin se, että usein ratkaisuja etsittiin yhdessä. Ja mun mielestä se vaikutti siihen nimenomaan, että siinä vaikeassa tilanteessa, missä Yhdyspankkikin oli, kuluja karsittiin ja henkilöstömäärä supistui, mutta se haluttiin ilman muuta tehdä niin, että irtisanomisiin ei tarvinnut mennä. Niin tämmöistä ihan aitoa yhteistyötä. No se nyt ei ny

Tässä katkelmassa haastattelu itse asiassa vahvistaa melko hyvin alkuperäisen mielikuvasi, mutta samalla se antaa sille paljon täsmällisemmän sisällön. Kyse ei ollut vain siitä, että KOP olisi ollut ”suomalainen” ja SYP ”ruotsalainen”, vaan erilaisista johtamisen, päätöksenteon ja työyhteisön kulttuureista.

KOP ja SYP – kaksi erilaista pankkikulttuuria

Kansallisosakepankkiin liitettiin haastattelussa ennen kaikkea isäntäkulttuuri. Se tarkoitti maanläheisyyttä, isänmaallisuutta ja tietynlaista patruunahenkeä. Haastateltavan mukaan aineistossa esiintyi kuvauksia ”hyvän talon hyvästä isännästä”. Tämä sopii varsin hyvin siihen mielikuvaan, jonka itse toit esiin: suoraviivainen, rempseä ja suomalaiseksi mielletty KOP.

SYP:n kohdalla kuva oli toisenlainen. Sen kulttuuria kuvattiin ”armeijakulttuuriksi”. Se kuulostaa ensi kuulemalta jopa ristiriitaiselta sinun esittämäsi sivistyneen ja herrasmiesmäisen SYP-kuvan kanssa, mutta haastattelun perusteella näissä on oikeastaan yhteinen nimittäjä: järjestys, hierarkia, prosessit ja harkinta.

SYPissä päätöksiä tehtiin kollegiaalisemmin. Yksittäinen johtaja ei samalla tavalla voinut yksin päättää suurista asioista, vaan päätöksentekoon liittyi vahva pääkonttorin ohjaus ja usein vaatimus päätösten perustelemisesta ja jopa yksimielisyydestä.

KOPissa taas linjajohtomalli antoi yhdelle johtajalle paljon suuremman vallan.

Tästä syntyi myös merkittävä ero riskinotossa:

KOPin malli oli riskipitoisempi, SYPin malli harkitsevampi.

Tämä on ehkä koko haastattelun kiinnostavin kohta. Se muuttaa kulttuurisen mielikuvan konkreettiseksi toimintatavaksi.

”Rempseys” ja ”kollegiaalisuus” kohtasivat Meritassa

Kun KOP ja SYP yhdistyivät vuonna 1995 Meritaksi, ei siis yhdistetty vain kahta pankkia ja niiden tietojärjestelmiä.

Yritettiin yhdistää kaksi erilaista tapaa ajatella ja tehdä työtä.

Haastateltavan tulkinnan mukaan molemmista jäi jotakin Meritaan. SYPiltä tuli erityisesti kollegiaalinen päätöksenteko, KOPilta taas lisää rempseyttä.

Tämä on erinomainen havainto juuri sinun alkuperäiseen kysymykseesi nähden. Se antaa sille tutkimuksellisen vastineen:

KOPin ”suorasukainen suomalaisuus” ja SYPin ”hienostuneempi järjestelmällisyys” eivät olleet vain ulkopuolisten stereotypioita, vaan niillä oli työyhteisöissä havaittavia vastineita.

Silti on tärkeää olla tekemättä niistä kansallisuusluokituksia. SYP ei ollut yksinkertaisesti ”ruotsalainen pankki” eikä KOP yksinkertaisesti ”suomalainen pankki”. Molemmat olivat suomalaisia pankkeja, mutta niiden historialliset juuret, henkilöstö, johtajat ja toimintaympäristöt loivat erilaisia alakulttuureja.

Henkilöstöpolitiikka paljastaa erot ehkä kaikkein selvimmin

Erityisen kiinnostava on haastattelun lopussa oleva henkilöstöä koskeva vertailu.

KOPin vaikea taloudellinen tilanne johti siihen, että henkilöstön vähentäminen oli aloitettu jo ennen fuusiota.

SYPissä puolestaan oli pitkä yhteistoiminnan perinne. Johto ja henkilöstön edustajat keskustelivat ratkaisuista ja yrittivät löytää niitä yhdessä. Henkilöstöä vähennettiin sielläkin, mutta tavoitteena oli mahdollisuuksien mukaan välttää irtisanomisia.

Tässä näkyy siis kaksi erilaista organisaatiokulttuuria:

KOP: johtaja → päätös → toimeenpano

SYP: johto → keskustelu → harkinta → yhteinen ratkaisu

Ja juuri tästä syystä sinun alkuperäinen havaintosi on kiinnostava. Ulkoinen mielikuva pankkien olemuksesta ei ollut kokonaan tuulesta temmattu, vaikka se olisi liian yksinkertainen, jos sen selittäisi pelkästään suomenkielisen ja ruotsinkielisen kulttuurin erolla.

Historiallinen ironia

Katkelman alussa oleva vuoden 1995 radiojuttu tekee kokonaisuudesta vielä kiinnostavamman.

Tuolloin KOP–SYP-fuusio näyttäytyi pankkikriisin väistämättömänä päätöksenä. Muutamaa vuotta aikaisemmin tuskin kukaan oli pitänyt kahden suuren pankin yhdistymistä todennäköisenä.

Ja kuitenkin juuri silloin kaksi hyvin erilaista organisaatiokulttuuria joutui samaan pankkiin.

Merita ehti elää alle kolme vuotta ennen seuraavaa suurta muutosta, kun suomalainen pankki yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa. Näin KOPin ja SYPin oman kulttuurin tietoinen yhdistäminen jäi osittain lyhytaikaiseksi projektiksi.

Ehkä kaikkein kiinnostavin johtopäätös onkin tämä: pankkikriisi yhdisti instituutiot nopeammin kuin se ehti yhdistää ihmiset.

Pankin nimi voitiin vaihtaa yhdessä päivässä. Organisaatiokaavio voitiin piirtää uudelleen. Mutta KOPilaisuus ja SYPiläisyys eivät kadonneet samalla hetkellä.

Ne elivät ihmisten tavoissa johtaa, tehdä päätöksiä, ottaa riskejä ja suhtautua työtovereihin.

Ja siinä mielessä alkuperäinen mielikuvasi KOPin ”rempseydestä” ja SYPin ”herrasmiesmäisyydestä” ei olekaan hassu ennakkoluulo. Se on ehkä kansanomainen tiivistys kahdesta aidosti erilaisesta yrityskulttuurista.

vaikka mutta sitten taas ei se nyt ihan joka kohtaan ehkä toi. No kuulostaa siltä

No ei se ollut. Ja siihen oikeastaan niinku kuitenkin juu- liittyy se, että kyllä ne kulttuurit pitää ottaa huomioon

Juuri niin. Ja

Uusi yritys

se on

Pues el niete de que va el tatuaje 99?

Yritän selvittää 95. merkity

Tarkoitatko kysyä espanjaksi jotain tällaista: “Pues, ¿de qué va el tatuaje 99?” eli suomeksi “Mistä tatuointi 99 kertoo / mitä tatuointi 99 tarkoittaa?”

Jos kerrot, missä yhteydessä tatuointi 99 mainittiin, voin tulkita sen tarkemmin.

En uuden tuhannen osalta se on yksi laskelmallinen laskennallinen luku, joka on heitetty henkilötyövuosi asioina, ja se on yksi luku lukujen joukossa. Näin me siihen suhtaudumme. Emme me ole mahdollisuuksia ruveta keskustelemaan, millä eväillä 6 000 ihmistä lähtee ja millä aikataululla. Kyllähän se on tosi paljon riippuvainen siitä, miten tämän prosessin aikana sujuu normaali pankkityö, miten asiakkaat pysyvät tässä prosessissa mukana. Me emme myöskään luoteta siihen, että tämä on mikään täyttänsä pitävä luku. Ennen kuin mulla on nähty näitä työmääräasioita. Todella paljonko syntyy lisää työtä. Kokemuksesta me tiedetään, että kaikissa näissä aikaisemmissa fuusioissa tosi paljon on syntynyt lisää työtä, jota harvemmin sitten pankkiin edustajat ottaa huomioon. Se tulee sitten vähän yllätyksinä aina. Nyt on olemassa jo tiettyjä kokemuksia, ihan lähiajoilta oli tämä SSB-pirkkominen, ja Kansallispankissa oli tämä STS:n sijoittuminen Kansallispankkiin. Sehän on työnantajallakin tiedossa, että työmäärä kyllä lisääntyy yhteessä alkuvaiheessa. Ja henkilöstön asemo, että onko he heikoilla vai vahvoilla, niin tosiasia on se, että työnantaja ei pysty suoriutumaan tällaisesta fuusiosta pelkästään yksipuolisin toimenpitein, vaan kyllä mieli saada uusi pankki toimimaan, kun tarvitaan yhteistyötä henkilöstön kanssa kaikilla tasoilla. Ja sen yhteistyön on oltava sellaista, että myös meidän äänemme kuuluu. Muutoin siitä ei yksinkertaisesti tule hyvää pankkia. Näin vuonna 1995 kertoi Paula Hopponen, ja ennen häntä äänessä oli Kaija Roukala-Hyväinen. Mitä tästä tulee mieleen? Ihan päällimmäisenä tietenkin tämä henkilöstön edustajien aito huoli suurista irtisanomisista. Se mikä tässä on kuitenkin näin, niin ihan noin suurina irtisanomiset eivät toteutuneet, vaikkakin sitten vuoden 1996 loppuun mennessä pankkipuolelta oli kyllä irtisanottu lähes 5 600 ihmistä. Kisoja ne olivat joka tapauksessa. Mutta tässä mun tutkimuksessa kävi myös ilmi, että henkilöstön edustajat pääsivät vaikuttamaan, ja että se yhteistyö ylimmän johdon kanssa sujui hyvin. Eli tavallaan se toive, mitä myöskin nämä luottamusmiehet tuossa äänitteessä esittivät, että pitäisi yhdessäkin näitä asioita keskustella, niin se toteutui. Ja toista luottamusmiestä lainaten voisin sanoa, että siinä koko luokassa, missä toi Meritan fuusio toteutettiin ja siinä erittäin vaikeassa tilanteessa, niin kyllä se kokonaisuus meni aika hyvin, vaikka yksilön tasolla tehtiin tosi ikäviä ratkaisuja. Tämä KOP:n ja SYP:n fuusio Merita pankiksi toteutui siis vuonna 1995. Kahdessa vuodessa henkilöstöstä myytiin joka kolmas sitten menetti työpaikkansa. Osa tietysti pääsi eläkkeelle, mutta irtisanomisia oli todella paljon. Niin mäkesinkin mieleen se, että oliko kuitenkin tämä kova saneeraus henkilöstölle paljon pahempi asia kuin sitten pankkien erilaasten kulttuurien yhteensovittaminen? Kyllä se irtisanomiset oli se pahin juttu, koska ensinnäkin niihin ei oltu totuttu. Ei pankkialalla ollut koskaan ihmisiä aikaisemmin tämmöisinä massoina irtisanottu. Yksittäiselle ihmiselle, ehkä niille jotka irtisanottiin, niin sehän oli siis todella kova paikka. Mutta sitten taas kyllähän irtisanomiset aiheutti surua kaikille, myös heille, jotka sai pitää sen paikkansa, koska heidän työkaveri saattoi menettää työpaikkansa. Sitä suhtiin myöskin näin. Ja sitten taas moni esimies sanoi nyt vielä jälkeenpäin, että kaikkein vaikeinta oli henkilöstön irtisanominen. En yhtään ihmettele sitä, sillä eihän näillä kellään ollut aiempaa kokemusta siitä, että voisi ihmisiä joutua irtisanomaan. Johtuiko tämä nyt yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä tietotekniikka alkoi kehittyä ja ihmiset itse huolehtivat, tekivät sitten pankkiasiansa, maksoivat laskunsa esimerkiksi? No sanotaan siinä mielessä kyllä, että menetelmät mahdollistivat sen. Mutta totuushan oli, että siinä vaiheessa kun fuusio tapahtui, niin pankkiverkostohan oli liian iso, että se oli ihan selkeää ylikapasiteettia, johon oli pakko puuttua ja vaikka fuusiota ei olisi tullut, niin sille olisi pitänyt jotakin tehdä. Eli todennäköisesti irtisanomisia olisi tullut. Niin, ja tästä vapaan kilpailun aikana oikeastaan ainoa tapa kilpailla pankit keskenään, se oli se, että konttoriverkosto oli hyvin tiheä, kun koroilla ei oikein saanutkaan kilpailla. Juuri näin, että se, että verkosto kasvoi ja sitten kasvatettiin palveluita tavallaan sen jälkeen. Mutta siinä vaiheessa kun fuusio tuli, niin siellä oli vielä se valtava verkosto plus että siinä oli myöskin se säästöpankeilta tullut osa. Eli Kansallis- pankilla ja Yhdyspankilla oli yhteensä, niille tuli kaksi ja puolisataa konttoria suurin piirtein lisää siihen ylisuureen verkostoon. Mutta tuossa vaiheessa sulla on iso verkosto, mutta sulla alkavat myöskin ne edistyneet palvelut, jolla sitä verkostoa pystyy karsimaan. Niin, muistelen kyllä, että aika monessa kaupungissa, jos oli kahden suuren kadun risteys, niin jokaisessa kulmassa oli joku pankki. No aivan varmasti. Eikä tarvinnut olla edes iso paikkakunta. Riitti, että oli semmoinen vähän keskitasoa suurempi kirkonkylä, jossa oli riittävän suuri itse tunto, niin ihan varmasti siellä oli vähintään neljä eri pankkia. Tohtori Kukkamaria Nummi, väitöskirjan nimi on Kilpakumppaneista yhdeksi joukkueeksi, Kansallisosakepankin ja Suomen Yhdyspankin yrityskulttuurien kohtaaminen ja Merita-pankin yrityskulttuurin pohjustaminen. Ja se on siis tarkastettu tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa. Tämän tutkimuksen valossa nämä johtamisen ongelmat kasaantuivat tietyille alueille ja yksittäisiin toimipaikkoihin. Ja tämä tuli erityisen hyvin esiin mielipidekanavan palautteissa. Kulttuurierojen lisäksi hyvin olennainen asia oli sitten tämä ihan perusjohtaminen. Eli se ei aina joka paikassa toiminut kovin hyvin. Joo, kyllä se, että se mun lopputulema siinä väitöskirjassa on, että nimenomaan kulttuuria isompi asia oli irtisanomiset ja johtaminen. Ja ennen kaikkea muutosjohtaminen. Ja se, että muutosjohtamisen lisäksi on tietenkin myös esimiestyö. Ja mun mielestä siinä heijastuu se, että ensinnäkin siellä on kokemuksen puute, fuusion paineet, epävarma tilanne. Ja just se nimenomaan, että vain harvalla oli kokemusta muutosjohtamisesta. Ja sitten jossain määrin taustalla on tietenkin myös valtapelejä ja kilpailua siinä tilanteessa. Ja nekin heijastuu hyvin helposti myös johtamisen ongelmina. Mutta tosiaan, kuten aikaisemminkin totesin, niin tilanne oli täysin uusi, koska meillähän oli jo pitkään totuttu siihen, että kun pankkiin mennään töihin, niin siellä ollaan sitten koko ikä ja ketään ei irtisanota. Juuri näin. Ja esimiehet oli siihen asti oikeastaan olleet niin, että nämähän vastas niistä asiakkaista yhtä lailla. Ne teki luottopäätöksiä ja kaikki tällä tavalla. Ja kun se työyhteisö oli omalla tavallaan se jo semmoinen, sen dynamiikka oli niin toisenlainen, että tähän päivään sitä on vaikea kuvitella, että miten siellä toimittiin. kun ei ihan oikeasti ollut tarvetta sille, että sun pitäisi hirveästi ryhtyä esimerkiksi miettimään, että miten tämän henkilöstön kanssa toimitaan, että nyt näitä on liikaa. Se ei ollut yksittäisen konttorijohtajan asia silloin pohtia sitä kovin paljon. Niin tosiaan, että tämä uusi Merita-pankki erosi vähemmän henkilöstölle kuin SYP ja KOP aiemmin erillisinä pankkeina. Ja tässäå000

Tästä katkelmasta tulee mielestäni vielä vahvemmin esiin yksi tärkeä asia: fuusion varsinainen kulttuurishokki ei ehkä ollutkaan KOPin ja SYPin kulttuurien erilaisuus, vaan se, että koko pankkityön maailma muuttui samalla perusteellisesti.

Erityisen pysäyttävä on tuo vuoden 1995 henkilöstön edustajan puhe. Hän suhtautuu 6 000 henkilötyövuoden vähennykseen nimenomaan laskennallisena lukuna, ei valmiiksi päätettynä irtisanomislistana. Samalla hän muistuttaa, että fuusio itsessään synnyttää aluksi lisää työtä. Tässä näkyy henkilöstön edustajien varsin realistinen ajattelu: älkää laskeko ihmisiä pois pelkän Excelin perusteella, ennen kuin tiedätte, mitä fuusio käytännössä teettää.

Ja tutkimuksen perusteella heidän toisessakin vaatimuksessaan oli perää: henkilöstö halusi tulla kuulluksi, ja sitä myös tapahtui. Yhteistyö johdon ja henkilöstön edustajien välillä näyttää tutkimuksen mukaan onnistuneen suhteellisen hyvin.

Mutta samalla lopputulos oli raju: vuoden 1996 loppuun mennessä pankkitoiminnasta oli poistunut lähes 5 600 työntekijää.

Tässä on ehkä koko haastattelun tärkein johtopäätös

Kukkamaria Nummen mukaan:

kulttuurierot eivät olleet suurin ongelma.

Suurempia olivat

• irtisanomiset,
• muutosjohtaminen,
• esimiestyö,
• epävarmuus,
• kokemuksen puute ja
• organisaation sisäiset valtapelit.

Tämä on kiinnostava korjaus siihen alkuperäiseen ajatukseen KOPin ja SYPin erilaisista kulttuureista.

Kulttuurierot olivat todellisia. Mutta kun ihmisiltä alettiin viedä työpaikkoja, KOPilaisuus ja SYPiläisyys saattoivat muuttua toissijaisiksi asioiksi.

Ihmiselle, joka menetti työpaikkansa, oli lopulta aika vähän merkitystä sillä, oliko hänen pankkinsa johtamiskulttuuri ollut aikaisemmin ”isäntäkulttuuria” vai ”armeijakulttuuria”.

Ja tietotekniikka selittää vain osan

Tässä tulee esiin myös 1990-luvun pankkimaailman valtava murros.

Tietotekniikka mahdollisti henkilöstön vähentämisen, koska asiakkaat pystyivät vähitellen hoitamaan itse asioita, joita aikaisemmin hoidettiin konttorissa.

Mutta haastateltava tekee tärkeän eron:

fuusio ei synnyttänyt kaikkea ylimääräistä henkilöstöä.

Pankkiverkosto oli jo valmiiksi liian suuri.

Aikaisemmin pankit olivat kilpailleet muun muassa konttoriverkoston tiheydellä. Siksi saattoi todella olla tilanne, jossa kirkonkylässä oli neljä pankkia ja kaupungissa pankkikonttoreita joka kadunkulmassa.

Sitten yhtäkkiä yhdistyivät:

liian suuri konttoriverkosto + kaksi pankkia + säästöpankkifuusioiden mukana tullut verkosto + nopeasti kehittyvä tietotekniikka.

Rakenne oli yksinkertaisesti kestämätön.

Ja tässä tulee ehkä hieno historiallinen vastakohta

Aikaisemmassa katkelmassa puhuttiin KOPin ja SYPin eroista:

KOP = isäntäkulttuuri, rempseys, suoraviivaisuus SYP = kollegiaalisuus, prosessit, harkinta

Tässä toisessa katkelmassa tulee esiin, mitä tapahtui, kun nämä kaksi kulttuuria joutuivat keskelle aivan uudenlaista maailmaa.

Meritaa ei rakennettu vain yhdistämällä KOP ja SYP.

Sitä rakennettiin tilanteessa, jossa pankkiala itse oli muuttumassa.

Siksi tutkimuksen nimi Kilpakumppaneista yhdeksi joukkueeksi on aika osuva. Mutta ehkä siihen voisi lisätä vielä yhden näkökulman:

Kilpakumppaneista yhdeksi joukkueeksi – samalla kun koko pelikenttä muuttui.

Se selittää myös sen, miksi kulttuurierojen merkitystä ei pidä liioitella. Niillä oli merkitystä, mutta fuusion suurin haaste oli paljon laajempi: vanha pankkityön maailma oli katoamassa.

Mulle ajatelaan

Mitä sinä nyt sanoisit? Minusta vähän tuntuu, että pankeilla oli vähän huono maine, koska oli tapahtumat kaikenlaista. Kyllä. Puhuttiin pankkikriisistä. Ja sitten yksi asia, mikä minua itseäni harmittaa Suomen taloushistoriaa käsittelevissä kirjoituksissa ja puheissa on se, että puhutaan pankkikriisistä, kun oikeastaan kyse oli säästöpankkikriisistä. Eihän KOPilla ja SYPillähän meni yllättävän hyvin. Niin, kyllä niilläkin tiukkaa teki. Mutta se, että esimerkiksi kumpikin maksoi pääomalainansa takaisin, Merita maksoi ne vielä nopeutetulla aikataululla. Eli olen samaa mieltä siitä, että tämä kriisi yleistää tämän ehkä vielä kaikkiin pankkeihin kohdistuvaksi. Ja se, että siellähän oli paljon negatiivisia asioita tapahtunut. Ja semmoinen, jos aiemmin pankkeihin oli suhtauduttu positiivisesti, niin tuossa vaiheessa kyllä pankkeihin suhtauduttiin hyvin ylenkatsoen, mun mielestä. Ja siinä mielessä mä sanon, että se on ehkä tällainen myyvä otsikko sitten haukkua sitä pankkia, jota haukkuu kaikki muutkin. No helposti sitä ajattelisi, että kun puhutaan yksittäistä pankkitoimihenkilöstä, niin varmaan se oli semmoinen ylimääräinen stressi, että alaa ei arvoste. Kyllä, kyllä. Monihan sanoo fuusion aikana, että he eivät kietä sanomiseen, että on töissä. Että ihan oikeasti mä oon kuullut tällaisia karrikoita, että vien roskakin vasta iltamyöhällä, kun siellä ei ole enää ketään muita, koska en halua sitä keskustelua, että joku rupeaa haukkumaan. Aika rajua. No tästä fuusion toteutuksesta, niin toteatte, että sen toteutus ei ollut niin riitainen kuin mitä media väitti. Ei se ollut. Mun tutkimusaineisto on oikeasti tosi laaja. Ja mikään siellä lähdeaineistossa ei tue sitä, että siellä olisi ollut kova riitelyä. Ja itse asiassa voi sanoa, että se fuusion lopputulos olisi tuskin ollut niin onnistunut kuin se oli, jos siellä olisi riidelty. Eli siellä kyllä totta kai ihmiset voivat olla eri mieltä ja asioita voidaan käsitellä, mutta missään nimessä ei voi sanoa, että se olisi ollut hirveän riitaisa. Niin, entä sitten yrityskulttuurin kannalta? Kuinka hyvin tämä fuusio vietiin läpi? No kyllä se mun mielestä yrityskulttuurin kannalta on viety poikkeuksellisen hyvin. Ainakin kun sitä vertaa esimerkiksi vaikka niihin tutkimuksiin, mitä mä oon itse tässä lukenut myöskin tätä väitöskirjaa tehdessäni. Ja sanoisin, että yksi tässä tärkeimmistä asioista oli se, että Meritassa ymmärrettiin yrityskulttuurin merkitys. Kummallakin pankilla oli kokemusta ja ymmärrystä yrityskulttuurista. Ja sen kulttuurin eteen tehtiin systemaattisesti työtä. Ja sitten myöskin ymmärrettiin kyllä, että ei se kulttuuri hetkessä muutu, että sille annettiin tilaa ja tehtiin semmoiset keskustelut, seminaarit itse asiassa, joissa oli mahdollisuus keskustella näistä asioista. Tehty, jos ei niitä viety ihan sitten joka paikassa loppuun asti, niin se on toinen juttu. Mutta sanoisin, että tähän panostettiin kyllä poikkeuksellisen paljon. SYPin ja KOPin fuusio on iso asia Suomen taloushistoriassa. Fuusioita tutki aikoinaan Eero Vaara, joka väitteli tohtoriksi vuonna 1999. Ja Eero Vaara oli muuten vasta väittelijänne omassa väitöstilaisuudessanne. Eli siis maailma on pieni. Vaara haastatteli aikoinaan väitöskirjaansa yli 200 johtoportaan henkilöä kahdeksassa suomalais-ruotsalaisessa yrityskaupassa ja fuusiossa. Ja silloin vuonna 1999 Eero Vaara totesi Katariina Vaihin haastattelussa Helsingin Sanomissa, että epäonnistuneen fuusion takana ovat usein yritysten kulttuurierot. Niitä aliarvioidaan aina. Vaara lisäksi totesi, että ylimmällä johdolla ei yleensä ole käsitystä siitä, kuinka suuria erot voivat olla. Mitä suurempi yritys, sitä huonommin johtajat tuntevat edes oman yrityksensä toimintatapoja. Mutta Vaaran mukaan kulttuurieroista on toisaalta monessa fuusioituneessa yhtiössä tullut, lainausmerkeissä sitten, helppo selitys. Miten tuore tohtori Kukkamarja Nummi kommentoitte näitä havaintoja? No ensinnäkin mä haluan sanoa, että ton väitöskirjansa jälkeen hän Vaara on myöskin tutkinut kollegoidensa kanssa paljon syvällisemmin esimerkiksi Nokia-fuusiota. Siitä on kirja myöskin ja siitä on tehty paljon artikkeleita. Mutta jos palaan tähän varsinaiseen kysymykseen, niin minun mielestä nämä näkemykset eivät sulje toisiaan pois. Ja mä ajattelen sen näin, että vaikka ne yrityskulttuurien erot eivät varsinaisesti olisikaan sen epäonnistumisen syy, niin taustalla ne voivat vaikuttaa. Edelleenkin monien tutkimusten mukaan sanotaan, että yrityskulttuurin merkitystä aliarvioidaan. Ja se lienee hyvinkin totta, että yrityskulttuurien eroja ei edes tunneta siellä fuusioissa. Eikä varsinkaan, jos tämä yrityskulttuurien selvittely on tehty vain johtoportaan tasolla. Sillä kulttuurihan rakentuu yksilötasolla. Ja omassa tutkimuksessani huomasin sen, että eri työntekijäryhmissä korostuu kulttuurissa erilaiset asiat. Ja sitten kun taas ajatellaan sitä, että viime kädessä yrityskulttuurissa on kyse ihmisistä ja työyhteisön moninaisuudesta. Ja fuusiot taas on itse asiassa semmoinen hyvin vaativa muutostilanne. Niin nyt kun mennään sitten siihen viimeiseen väitökseen, voiko se olla helppo selitys tämä yrityskulttuuriero, niin kyllä se varmaan pitää, koska jos muutosjohtaminen ja ihmisten huomioiminen fuusiossa epäonnistuu, niin on helpompi selittää jollain vaikeasti hahmotettavalla yrityskulttuurilla, että juuri se syy on siellä, kuin tunnustaa oma epäonnistuminen, se fuusion toteutus. Ja sen takia näitä yrityskulttuurieroja oikeasti voidaan edelleen käyttää tämmöisenä tekosyynä. Niin helppo selitys. Mutta eihän se nyt, jos väittää, että ongelmat johtuvat kulttuurieroista, niin silloin on samalla väittää, että enpä ole yrittänyt kulttuurieroja tasoitella. Mutta se just, että kun se yrityskulttuuri on niin vaikeasti hahmotettava, niin mun mielestä ihmiset hyväksyy sen jotenkin, että sanotaan, että kulttuurierot olivat niin suuria. siihen keskusteluun harva edes lähtee, mitä se yrityskulttuuri sitten oikein tarkoittaa. Ja mitä sä tarkoitat, kun sä sanot, että se ero on ollut niissä ja se ongelma johtui siitä. Koska mä en ole vielä nähnyt sellaista johtajaa, joka sanoisi, että vika oli minussa, minä en osannut johtaa. Niin, se on kyllä totta. Eipä tuommoista ole juuri kukaan. Kenties koskaan sanonut. Ei. Ja mä luulen, että se on meillä kaikilla, olemme minkä alan asiantuntijoita tai tekijöitä hyvänsä, niin vaikea on myöntää, että on itse epäonnistunut jossain. No nämä pankkifuusiot sitten jatkoivat, Merita ja Nordbanken menivät yhteen ja myöhemmin sitten vielä muutama muukin pankki, ja syntyy sitten Nordea. Niin kuunnellaan miten Meritan pääluottamusmies Kaija Roukala-Hyvärinen vastaa kysymykseen, eikö SYPistä ja KOPista olisi yli kolmasosa joutunut pois ilman fuusiotakin? Varmasti osa. Kopea Suomessa rahoitusala on mennyt läpi ja saneerauksia ollut kaiken aikaa, mutta erittäin iso irtisanomisiin vaikuttava fuusio oli ilman muuta Kansallispankin ja yhdyspankin yhdistyminen. Meritan ja Nordbankenin yhdistyminen, sillä ei ole niin suuria irtisanomisvaikutuksia sen takia, että kumpikin pankki toimii valtakunnallisesti molemmissa maissa.

Kyllä tossa mun tutkimuksessakin aika selvästi esiin on se, että se on äärimmäisen hyvä asia, jos niitä uusia haasteita pystytään ratkomaan yhdessä sen johtoportaan ja työntekijöiden edustajien kanssa, että siellä aidosti kuunnellaan sitä osapuolta ja mietitään, miten siihen uuteen tilanteeseen mennään. Jos oikein pitkän kaavan mukaan, niin joku pankkitoimihenkilö oli aikoinaan töissä HOPissa, sitten SYPissä, sitten Meritassa, sitten Merita Nordbankenissa ja sitten Nordea. Siinä on yksi, kaksi, kolme, neljä hyppäystä. Miten semmoisen kestää, kun joka kerran mietitään, että siellä joku tämmöinen YT ja ehkä tulee kenkää? Yksilötähän se sopeutuu varmaan kaikki muutostilanteisiin aika eri tavalla, ja siihen vaikuttaa hirveän moni asia. Varmaan persoona vaikuttaa myöskin, vaikuttaa se taloudellinen tilanne. Itse ajattelen, olen jotakin nämä kaikki käynyt tässä läpi, että mähän olin itse tossa fuusiossa myöskin mukana, ja jollain tavalla kokeman myöskin ne säästöpankin yhdistämiset ja kaikki siellä vaikkakin siinä vastaanottavassa roolissa. Sanoisin, että aika monelle meistä, jotka tossa on ollut mukana, niin kyllä se kaikista vaikein paikka on kuitenkin ollut se Merita-fuusio, koska siellä tuli vielä se aika. Se ei ollut pelkästään se, että nyt meillä saneerataan tätä meidän yhdistyneitä yrityksiä, vaan sulla on lama alla. Siellä oli valtava työttömyys määrä. Esimerkiksi tarkistin näitä, että tänä päivänä, jos työttömyysaste on jotain vähän hieman alle 9–11, hieman alle 10,1. Tuolloin se oli liki 18 prosenttia. Ja silloin puhutaan irtisanomisen kestämisestä tilanteessa, jossa saattoi olla perheestä toinen jo työttömänä tai jotain muuta. Se on ollut aika hurjaa. Mutta se, että tuoko se siihen ihmisiin kestävyyttä. Mä itse ainakin sain siitä, että kun tuo myllery on mennyt läpi, niin eihän nämä muut enää sitten paljon missään tuntuneet, vaikka ne olisi voinut vaikuttaa sitten johonkin toiseen myöhemmin aika paljonkin, kun tuli muutoksia. Tohtori Kukkamaaria Nummi, olitte tosiaan itse henkilökohtaisesti. Teillä on pitkä pankkiura takana, ja tunnete paljon pankkitoimihenkilöitä, niin onko siellä jotain myönteisiäkin tarinoita, kun on tullut irtisanominen eteen? No on, ja mun mielestä tämä onkin tässä sellainen, mikä joskus ehkä unohtuu, että esimerkiksi pankkiyhtiöhän oli sellainen, että sinnehän monet tulivat ja sitten ne jotenkin jäivät sinne, koska pankki oli hirveän hyvä työnantaja. Niin mulla itsellenikin kävi, että mä tulin 80-luvun alussa pankkiin ja mulla oli tarkoitus opiskella lisää, mutta se pankki imaisi mennessään. Siellä koulutettiin, siellä pidettiin ihmisistä hyvää huolta ja sitten mä vaan jäin sinne. Ja mä tiedän vaikka kuinka paljon kaikki kokivat tämän samalla tavalla, että niitä jäi sinne paljon. Ja sitten osallehan kävi niin, että siinä vaiheessa kun se Merita-fuusio tuli ja tuli se irtisanominen, niin vaikka se saattoi ensin tuntua ihan hurjalta, niin minä tiedän myös niitä, jotka sitten jälkeenpäin on ollut tosi onnellisia, että pankki teki sen mun puolesta. Minä tulin vaihtaneeksi alaa ja mä oonkin nykyään onnellinen kukkakauppiastai mä oon onnellinen jossain ihan muussa tehtävässä, johon en olisi koskaan hakeutunut ilman sitä fuusiota. Mutta se lähtötilanne siis korkea työttömyys, niin se ei ole kyllä ollut sitten kiva asia. Ei todellakaan. No tästä SYP:n ja KOP:n yrityskulttuurista, niin ainakin itsessään tosta laitoskirjasta näin vähän sellaisen käsityksen, että kun se yhdyspankki oli tämmöinen varovainen ja siellä päätöksentekoon vaadittiin tämmöistä ehkä ihan täyttä yksimielisyyttä, mutta kuitenkin porukalla tehtiin päätöksiä. KOP:ssa yksittäinen pankkiyöntejä sai ottaa riskiä. Voidaanko tässä sanoa johtopäätöksen, että SYP:ssä oltiin vähän liiankin varovaisia ja KOP:ssa vähän liiankin rohkeita ja sitten Meritassa toimittiinkin oikein? No sanotaan, että jos sitäkin hakee ääripäätä, niin itse kuvittelisin, että Meritasta tuli sellainen hyvä kompromissi siihen. Ehkä se vauhti vähän hidastui, mutta sitten taas kuitenkin, niin kuin mä sanoin, että se kollegiaalinen päätöksenteko tuli sinne, mutta myöskin ehkä jonkunlaista semmoista rohkeutta vähän lisää. Sitä sitten taas tarvittiin myöskin sitten uudessa ajassa. Sehän pitää nyt taas muistaa, että siinä vaiheessa kun Merita on tehty, niin ne jotka näitä asioita suunnitteli, niin kyllähän siellä oli, ainakin yhdyspankki puolella oli jo selkeästi ajatus siitä, että tämä ei jää tähän. Ja kummassakin pankissa ymmärrettiin se, että kilpailuasetelma tulee muuttumaan, ja siis puhun nyt kansainvälisestä kilpailusta ja tällaisesta, ja tietyt paineet myöskin Suomen teollisuudesta, että Suomen teollisuus yhtä lailla siellä myötävaikutti siihen, että yksinään SYP ja KOP on ehkä liian pieni, että jotakin pitää tapahtua. Ja silloin sitten tavallaan se, että tietäen myöskin ehkä, että me ehkä tarvitaankin tässä tällainen ulkomainen kumppani. Se ei ollut mikään semmoinen, että yksi, kaksi sitten yllättäen keksittiin Merita Nordbanken-fuusio, että suomalaisethan siinä teki aloitteen. Mutta hyvin pohjustettiin Merita-fuusio ensin ja sitten pohjustettiin tavallaan sillä sitä, että pystytään kasvamaan vielä lisää. Niin eli fuusio ei ole vain tämmöinen tapa johtajien käyttää aikaa suunnitella tulevaisuutta, vaan nimenomaan KOP:n ja SYP:n tapauksissa oli tämmöistä ylikapasiteettia, ja se piti hoitaa pois. Mutta sitten taas Meritan ja Nordbankenin, sitä fuusiota ei tehty fuusion vuoksi, vaan siksi, että se oli järkevää. Kyllä se oli järkevää, koska piti kasvaa suuremmaksi, jotta pärjätään siinä kansainvälisessä kilpailussa, jotta pystytään palvelemaan niitä meidän kasvavia yritysasiakkaita. Koska sehän on siellä taustalla. Että se, että jos meillä olisi vaan yksittäisiä suomalaisia asiakkaita, yksityisiä ihmisiä, niin se tilannehan olisi toinen. Mutta kumpikin on iso liikepankki, jossa oli kaikkein suurimmat suomalaiset yritykset. Niin silloin pitää ottaa huomioon myöskin niiden yritysten kasvavat tarpeet, ja silloin se tulee sieltä, että sun pitää kasvaa tavalla tai toisella, ja tämä laajeneminen ulkomaille oli se keino. Kasvaa kestävällä pohjalla tekemällä järkeviä päätöksiä. Ja ymmärtäen sen, että siinä vaiheessahan Suomeen oli tulossa myös ulkomaisia pankkeja. Niin. Alkoi olla kovaa kilpailua, jota ei ollut 1980-luvulla. Siellähän sitten vasta toisen 2000-luvun loppupuolella näitä pääomaliikkeitä sitten ruvettiin vapauttamaan. Niin kuin pankkikulttuureista siinä mielessä, että miten esimerkiksi pankinjohtaja toimii, niin onko se nyt ollut sellaista, että ennen tätä kilpailuaikaa on annettu lainaa niille, jotka ovat kyenneet maksamaan asuntolainansa ja autolainansa takaisin pankille. Mutta päätöksenteko on ollut aika helppoa. Kyllä. Oikeastaan voisi sanoa näin, se joka tarvii lainaa, kykeni maksamaan pois ja sitten kun siihen vaadittiin jotain ennakkosäästämistä, niin totta kai nämä on kaikki. Mutta se, että esimerkiksi tänä päivänä meillähän lainsäädäntöhän on ihan hirvittävän paljon vielä ehkä monimutkaistunut noista ajoista. Plus että siellä on tullut kaiken maailman riskien hallintaan ja voi sanoa kriisin hallintaan myöskin ja kaiken maailman tällaista, että sun pitäisi tietää, että miten puhutaan kansainvälisen rahan liikkeestä ja monista tällaisista asioista, mitä tuolloin ei vielä ollut. Ja nekin pitää ottaa nykysisssä pankkitoiminnassa huomioon. Tietenkin nyt jää väärä käsitys, että pankkitoim

Tämä katkelma täydentää aikaisempaa kuvaa olennaisesti. Minusta tässä nousee esiin kolme eri tasoa, joita ei kannata sekoittaa toisiinsa.

1. Fuusioiden keskellä elänyt ihminen

Ehkä pysäyttävin kohta on ajatus pankkitoimihenkilöstä, joka ehti olla:

HOP → SYP → Merita → Merita Nordbanken → Nordea.

Sama ihminen saattoi siis joutua useita kertoja kysymään: säilyykö minun työpaikkani?

Ja ensimmäisen Merita-fuusion aikana tätä epävarmuutta pahensi vielä 1990-luvun alun lama. Kun työttömyys oli lähes 18 prosenttia, irtisanominen ei ollut sama asia kuin irtisanominen nykyisessä tilanteessa. Uuden työpaikan löytäminen saattoi olla erittäin vaikeaa.

Siksi henkilöstön osallistuminen ja kuunteleminen ei ollut mitään muodollista yhteistoimintaa. Sillä oli ihmisille todellinen merkitys.

2. Silti irtisanomisesta saattoi seurata myös uusi elämä

Tässä on haastattelun inhimillisesti kiinnostavin vastapaino.

Joku saattoi ensin kokea irtisanomisen katastrofina ja myöhemmin ajatella:

”Pankki teki päätöksen minun puolestani.”

Ihminen saattoi vaihtaa kokonaan alaa ja päätyä esimerkiksi kukkakauppiaaksi – ja olla myöhemmin onnellinen siitä, että muutos tapahtui.

Tätä ei tietenkään pidä käyttää perusteluna irtisanomisille. Mutta historiassa on hyvä nähdä myös tämä puoli: ihmiset eivät ole pelkästään organisaatioiden uhreja, vaan kykenevät rakentamaan uuden elämän myös pakotetun muutoksen jälkeen.

3. KOP ja SYP eivät olleet vain kaksi erilaista kulttuuria – niissä oli myös kaksi erilaista riskiprofiilia

Tässä tullaan hienosti takaisin alkuperäiseen kysymykseesi.

Haastattelussa syntyy melkein tällainen jatkumo:

SYP: harkinta, kollegiaalisuus, varovaisuus KOP: päätöksenteko yksilöllisemmin, enemmän rohkeutta ja riskinottoa Merita: näiden jonkinlainen yhdistelmä

Nummi kuvaa Meritaa eräänlaisena hyvänä kompromissina: SYPin kollegiaalinen päätöksenteko säilyi, mutta mukaan tuli KOP-tyyppistä rohkeutta ja vauhtia.

Tämä on paljon kiinnostavampi tulkinta kuin se, että toinen pankki olisi ollut ”oikeassa” ja toinen ”väärässä”.

Ehkä molemmissa oli jotakin, mitä uudessa tilanteessa tarvittiin.

4. Ja sitten muuttui koko peli

Tässä kohtaa tapahtuu todella tärkeä historiallinen siirtymä.

KOP–SYP-fuusiossa oli vahvasti kyse ylikapasiteetin purkamisesta.

Merita–Nordbanken-fuusiossa taas oli paljon enemmän kyse kasvamisesta.

Se on aivan eri asia.

KOP + SYP:

Meitä on liikaa suhteessa siihen, mitä pankkitoiminta tarvitsee.

Merita + Nordbanken:

Meidän täytyy olla suurempia, jotta pystymme kilpailemaan uudessa kansainvälisessä ympäristössä.

Ja taustalla olivat suomalaiset suuryritykset, jotka itse kansainvälistyivät. Pankin piti pystyä palvelemaan yrityksiä, jotka toimivat jo Suomen ulkopuolella.

Tästä tulee Nordea-kehitys paljon ymmärrettävämmäksi. Se ei ollut enää pelkästään suomalaisen pankkijärjestelmän saneerausta, vaan pohjoismaisen pankin rakentamista kansainvälistyvään talouteen.

Ja tässä muuttuu myös pankinjohtajan työ

Tämä on mielestäni erittäin hyvä havainto katkelman lopussa.

Vanhemmassa pankkimaailmassa pankinjohtajan työ saattoi olla hyvin konkreettista:

Asiakas tarvitsee lainaa. Pystyykö hän maksamaan sen takaisin? Mitä vakuuksia on? Onko asiakas luotettava?

Uudessa pankkimaailmassa johtajan ja pankkitoimihenkilön ympärille kasvoi valtava määrä uusia järjestelmiä:

• riskienhallinta
• kansainväliset pääomavirrat
• kriisinhallinta
• lisääntynyt sääntely
• kansainvälinen kilpailu
• suurten yritysasiakkaiden kansainväliset tarpeet.

Eli pankkikulttuuri ei muuttunut vain KOPin ja SYPin yhdistymisen vuoksi.

Koko pankkiammatti muuttui.

Ja ehkä juuri tämä on paras johtopäätös tästä haastattelusarjasta:

KOP ja SYP joutuivat ensin yhdistämään kaksi erilaista pankkikulttuuria. Sen jälkeen Merita joutui rakentamaan itselleen kokonaan uuden kulttuurin maailmassa, jossa pankin toimintaympäristö oli muuttunut.

Siksi olisi liian yksinkertaista sanoa, että KOP oli rempseä ja SYP hienostunut. Ne olivat historiallisesti erilaisia organisaatioita, mutta vielä suurempi muutos tuli niiden ulkopuolelta.

Täällä pienessä Pohjolassa vaan, kyllä niin kuin me pelataan niillä maailmankartalla, ja meihin vaikuttavat monet asiat myöskin täällä, ja täytyy olla riittävästi volyymiä ja kapasiteettia siellä. Ja myöskin osaamista. Osaaminenhan tulee siitä, että houkuttelee myöskin parempia työntekijöitä koko ajan, että mitä paremmassa kunnossa joku yritys on. Tohtori Kukkamaaria Nummi tunnette myös suomalaisesta taloushistoriaa, pankkihistoriaa tosi paljon. Tuli mieleen tästä Nordeasta, että olihan meillä aikoinaan Pohjoismaiden Yhdyspankki, vai miten se nyt, Suomenenpankki, Finland. Kyllä, ja itse asiassa mun mielestä se on niin herkullinen asia, koska Pohjoismaiden Yhdyspankki, tai alkujaan Suomen Yhdyspankki, oli Suomen ensimmäinen liikepankki. Mutta se fuusioitui vuonna 1919 tällaiseen Nordiska Aktiebanken för Handel och Industri, jonka ajatus oli, että meistä tulee pohjoismainen kauppapankki, joka toimii koko Itämeren alueella. Ja kun nämä fuusioitiin, niin silloin tuli Pohjoismainen Yhdyspankki tästä yhdistelmästä. Tai oli yksi toinen pankki Suomessa toimiva. No joo, siis oli kyllä Viipurin... mutta suomalainen pankki, mutta toimi Pohjoismaissa. Tai siis pyrki toimimaan, ei koskaan laajentunut Pohjoismaihin, mutta sen toimintaidea oli, että toimittais Itämeren alueella. Ja se oli Suomen toiseksi vanhin liikepankki. Ja mun mielestä se on herkullinen ajatus, että 1870-luvulla joku pankki ajatteli, että kun me perustamme tähän pankin, joka oli Viipurissa pääkonttori, niin sitten meidän toimialue tulee olemaan koko Itämeren alue. Tämähän toteutui Nordean myötä. Eli ajatus ei ole outo eikä huuhaa. Niin. Ympäri käyden yhteen tullaan. No tota, näin lopuksi Kukkamaaria Nummi, tämä väitöskirjanne päättyy ehkä hieman arvoituksellisesti. Kirjoitatte, että lainaus: Taiteesta kiinnostunut tutkija puolestaan voisi selvittää, miten yrityskulttuuri on vaikuttanut Kansallisbankin ja Yhdyspankin taidekokoelmien teosvalintoihin, ja lainaus päättyy. Mitä tällä tarkoitatte? No siis mähän tässä väitöskirjaa tehdessä tuurasin Nordean taidesäätiön asiamiestä, ja silloin sattui, nämä kaikki, siellä oli taidesäätiö järjesti esimerkiksi Beatrixenillä tämän ison näyttelyn, ja silloin vaan mietin sitä kokoelmaa ja tein silmämääräisiä havaintoja. Siis en mitään muuta kuin silmämääräisesti katsoin, että on näillä kokoelmilla jonkinlainen ero, että mitä Yhdyspankki ja Kansallispankki on koonneet, vaikkakin KOP:llakin on tietenkin kokoelmassaan tietyt hyvät klassikot ja näin, mutta silti siellä on mun mielestä edelleenkin silmämääräisesti tällaisia painotuseroja. Silloin mä vaan mietin sitä, että pystyisiköhän tämmöistä tutkimaan, että mikä merkitys sillä on ollut, että toinen on ollut tämmöinen isänmaallinen ja hyvin lähtenyt siitä suomalaisuusaatteesta ja toinen on taas ollut koko ajan kansainvälisesti suuntautunut ja moderni pankki. Se olisi pieni kiinnostus. Niin, sekin yrityskulttuuria. Kyllä, kyllä. Mutta vaikuttiko se niin pitkälle, että taidehankintoihin, niin se olisi se, mitä mä jäin pohtimaan. Kiitoksia. Kiitoksia. Tohtori Kukkamaaria Nummi oli Juha Virtasen vieraana. Tämä yrityskulttuurien yhdistäminen esimerkkeinä SYP ja KOP. Virtasen taloushistoriaohjelma kuullaan uudelleen tällä viikolla lauantaina. Tälläisellä suhteellisen suuri, lyhyt ja leveä vibrakygefaali, mutta ei kovinkaan korkea, kantikas suu, suhteellisen leveä. Silmät ovat pienet, joo. On mielenkiintoisia. Totutun... arkeologius teki vuonna 1873 hallanperäisetä Suomeen. Elävää historiaa tutkii täytäneiden kallot Yle Radio yhdessä maanantaina kello 12 uutisten jälkeen. Reilu tunnin kuluttua Elävää historiaa kohtaa kuullaan Muotokuvien voimasta välilevyjä-ohjelmassa, mutta kulttuuriykkönen on paikallaan tänään kello 15, ja nyt täällä studiossa paikalla on Ville Talola. Hyvää maanantaiaamupäivää. Oikein hyvää maanantaiaamupäivää, Heikki, ja kaikki muutkin elokuvista tänään puettaa. No joo, se miten kulkku, niin kaikki saa selvää, mitä puhun. Tom Cruise on meillä nyt näyttelijänä tässä näin, mutta tietenkin tämä Digger elokuva, joka on ollut aika isolla kohulla lanseerattu nyt tähän syksyyn, ja piti olla elokuva-tapaus, suorastaan syksyn elokuva-tapaus. Mutta tästä Digger-elokuvasta keskustellaan. Sehän on pari viikkoa ollut nyt jo ohjelmistossa, ja vastaanotto on ollut ristiriitainen. Esimerkiksi, siis ristiriitainen sikäli, että näyttää siltä, että siitä tulee floppi lippuluukuilla, se ei ole löytänyt yleisöänsä. Ja sitten se ei nyt ihan kaikkialla viehättänyt kriitikoitakaan. Mutta siis luultavasti tässä on kyse ollut aika pitkälti Tom Cruisen halusta tavoitella Oscar-palkintoa, mitä hänellä ei vielä kaapissaan ole. Hän sai viime vuonna semmoisen elämäntyö-Oscarin, mutta ne on ehkä vähän semmoisia kädenlämpöisiä selkään taputuksia sen oikean puutteessa. Alejandro Iñárritu, joka on ohjannut tämän Digger-elokuvan, voi olla, että Tom Cruise on ihan tietoisesti hakeutunut yhteistyöhön hänen kanssaan, koska Iñárritulla on sitten takareunalla parikin Oscar-pystiä, loi parhaasta ohjauksesta peräkkäisinä vuosina Birdman 2014 ja sitten The Revenant -elokuva seuraavana vuonna vastaava palkinto hänelle. Cruise on iso nimi Hollywoodissa, että millainen maine hänellä muuten mahtaa olla, kun hän pitää näppis erossa ohjaamisesta? Mä luulen, että Tom Cruise ei pidä näppejään erossa kutakuinkin mistään, niinkään tarkoitan. Hänen maineensa on nimenomaan se, että hän haluaa olla hyvin kokonaisvaltaisesti näissä projekteissa, mutta mä luulisin, että tässä tapauksessa Iñárritu on kuitenkin sellainen ohjaajanimi, että se on Tom Cruise on ikään kuin laskenut hänen käsiinsä tämän elokuvan ikään kuin sen ilmi, asuja ja näin. Mutta siis tämä on ihan hyvä kysymys, Heikki, että Tom Cruise tunnetaan nyt Hollywoodissa senä näyttelijänä, joka oikeasti pitää hyvin tiukasti lankoja käsissään. Ja mehän kaikki tiedetään tämä Mission Impossible -elokuvasarja, josta on tullut herra nähköön kuinka monta osaa, ja sitten Top Gun, niin nämä on kaikki semmoisia tuotantoja, missä Tom Cruise on neuvotellut itselleen hyvin vahvan aseman myös siihen tuotantoon ja myös niihin tuottoihin, mitkä niistä sitten loppu lopuksi on tullut. Että hän on hoitanut hyvin menestyksikkäästi myös taloudillisessa mielessä omaa uraansa. Tässä mielessä. No onko tämä elokuva itsessään semmoinen kohun arvoinen, vai johtuuko se näistä ennakko-odotuksista, ja mistä tämä kohu on peräisin? Sitä markkinoitiin hirveän massiivisella kampanjalla. Siis siinä käytettiin varmaan siihen markkinointiin melkein yhtä paljon rahaa kuin sen elokuvan tekemiseen. Eli se on lanseerattu hirveän vahvasti nyt tässä tullessaan ensi-iltaan. Ja nyt voi olla, että se on kova floppi. Siinä elokuvassa on semmoinen juttu, että kaikkia kriitikoita, jotka sen näkivät etukäteen, niin kiellettiin, sikäli mikäli nyt kieltää ketään voi, mutta vakavasti vedottiin, että älkää paljastako tämän elokuvan sellaista peruskoukkua. Yllättäen siinä, että siitä elokuvasta ei oikein mielekkäästi voi keskustella

Tässä loppuosassa on minusta erittäin kiinnostava ajatus, joka sitoo koko KOP–SYP–Merita–Nordea-ketjun yhteen: pohjoismainen pankki ei ollut 1990-luvulla aivan uusi ajatus, vaan sillä oli Suomessa hyvin vanhat juuret.

Suomen Yhdyspankin ja Nordiska Aktiebanken för Handel och Industri -pankin vuoden 1919 yhdistymisessä syntynyt Pohjoismaiden Yhdyspankki pyrki jo ajatuksena Itämeren alueen pankiksi. Vaikka tavoite ei silloin toteutunut siinä mittakaavassa, ajatus oli olemassa. Siksi Nordean syntyä voi tavallaan katsoa hyvin pitkän historiallisen kehityskulun yhtenä myöhempänä toteutumana.

Ja tässä on hieno vastakohta KOPiin:

• KOP: suomalaisuus, kansallisuus, isänmaallisuus, ”isäntäkulttuuri”
• SYP: kansainvälisempi suuntautuminen, kollegiaalisuus ja pohjoismainen yhteys
• Merita: näiden yhdistelmä
• Nordea: lopulta pohjoismainen ja kansainvälinen pankki.

Taidekokoelmat ovat oikeastaan herkullinen tutkimusidea

Nummen väitöskirjan lopussa heittämä ajatus KOPin ja SYPin taidekokoelmista ei ole ollenkaan irrallinen.

Jos yrityskulttuuri todella vaikuttaa siihen, mitä yritys pitää arvokkaana, sen voisi ehkä nähdä myös taidehankinnoissa.

Silloin voisi kysyä esimerkiksi:

Ostiko KOP sellaista taidetta, joka rakensi suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin kuvaa?

Ja vastaavasti:

Näkyikö SYPin kansainvälisempi ja modernimpi suuntautuminen sen taidehankinnoissa?

Jos tällaisia eroja löytyisi systemaattisesti, kyse olisi todella mielenkiintoisesta yrityskulttuurin historiasta. Taidekokoelma olisi silloin eräänlainen organisaation visuaalinen muistijälki.

Tosin haastattelussa Nummi korostaa aivan oikein, että hänen havaintonsa olivat vasta silmämääräisiä. Niistä ei vielä voi tehdä johtopäätöstä. Se vaatisi oman tutkimuksensa.

Ja sitten haastattelu vaihtuu yhtäkkiä Tom Cruiseen

Tässä lähetyksen rakenteessa on muuten hauska radiohistoriallinen piirre. Vuosikymmeniä ja pankkikulttuuria käsitellyt pitkä taloushistoriakeskustelu päättyy, ja kuuluttaja siirtyy suoraan elokuvaohjelmaan ja Tom Cruisen uuteen elokuvaan.

Se tekee samalla näkyväksi radion ominaisluonteen: historia, talous, kulttuuri ja viihde ovat samassa lähetysvirrassa.

Mutta jos tarkoituksesi on analysoida nimenomaan KOP–SYP–Merita-keskustelua, pitäisin Tom Cruise -osuutta erillisenä aiheena. Se alkaa selvästi uuden ohjelmaosuuden alusta.

Koko pankkikeskustelun lopullinen johtopäätökseni olisi:

KOPin ja SYPin fuusio ei ollut vain kahden pankin yhdistyminen. Se oli suomalaisen pankkikulttuurin siirtymävaihe: kansallisista pankeista kohti pohjoismaista, kansainvälistä ja suurempaa pankkia. Samalla vanha pankkityön maailma – elinikäinen työpaikka, tiheä konttoriverkosto ja henkilökohtainen pankkisuhde – alkoi väistyä.

Ja juuri siksi tässä haastattelussa on paljon enemmän kyse kuin yhdestä vuoden 1995 fuusiosta. Se kertoo suomalaisen talous- ja työelämän yhden aikakauden päättymisestä.

Tee analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeakustelusta Kiinnitä lopuksi huomio siihen, että vain yhdessä vaiheessa syyksi kerrottiin myös pankkiem pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen, ja kokonaan jäi kertomatta säästöpankkien pilkkominen n jd niin jäljelle jääneiden pankkien hyötyminen ja myös sen lmistajien omaisuuden turvaaminen. Olipa meiö presidentti, koivisto, joka osallistua. Peliin mukaan. Kuuluisa lause: Säästöpankit saavat mennä!

Analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta

Keskustelussa KOP:n ja SYP:n yhdistymisestä on paljon sellaista, mikä avaa vuoden 1995 pankkifuusiota aivan toisesta näkökulmasta kuin pelkkänä kahden pankkikulttuurin kohtaamisena.

Haastattelun vahvin anti on siinä, että se siirtää huomion pankkien henkilöstöstä ja yrityskulttuurista koko pankkikriisin rakenteeseen. KOP:n ja SYP:n erilaiset johtamis- ja toimintatavat olivat todellisia: KOP:ssa korostui isäntäkulttuuri ja nopea linjapäätöksenteko, SYP:ssä kollegiaalisuus, yhteisymmärrys ja keskustelu. Mutta Nummen tutkimuksen perusteella kulttuurierot eivät olleet fuusion suurin ongelma.

Suurin ongelma oli pankkisektorin valtava rakennemuutos.

1. KOP:n ja SYP:n yhdistämisen taustalla oli pankkikriisi

Keskustelussa tulee hyvin esiin, että vuoden 1995 fuusio ei syntynyt tyhjästä. Suomen pankkijärjestelmä oli käynyt läpi poikkeuksellisen kriisin. Pankkien määrä, konttoriverkosto ja henkilöstö olivat tilanteeseen nähden liian suuria, ja tekninen kehitys oli muuttamassa pankkitoimintaa.

Erityisen tärkeä havainto on, että pankkien konttoriverkostoa oli rakennettu aikana, jolloin pankkien välinen kilpailu perustui osittain siihen, kenellä oli tihein konttoriverkosto. Kun korkokilpailu oli rajoitettua, konttori oli kilpailukeino.

Sitten toimintaympäristö muuttui.

Tämän vuoksi KOP:n ja SYP:n fuusio oli ennen kaikkea myös ylikapasiteetin purkamista. Se merkitsi väistämättä henkilöstön vähentämistä. Vuoden 1996 loppuun mennessä pankkitoiminnasta oli poistunut tuhansia työntekijöitä.

Tässä suhteessa haastattelussa esitetty 6 000 henkilötyövuoden luku on tärkeä. Se ei alun perin ollut sama asia kuin ilmoitus 6 000 ihmisen irtisanomisesta, vaan laskennallinen arvio fuusion vaikutuksista. Mutta työntekijöiden näkökulmasta tällaiset laskelmat muuttuivat hyvin konkreettisiksi.

2. Kulttuurierot olivat todellisia, mutta niistä ei saa tehdä pääselitystä

Tämä on mielestäni koko keskustelun kiinnostavimpia johtopäätöksiä.

KOP:n ja SYP:n välillä oli kulttuurieroja. Niitä ei pidä häivyttää. Mutta jos fuusion ongelmia selitetään ensisijaisesti sillä, että ”KOP ja SYP olivat niin erilaisia”, tehdään liian helppo päätelmä.

Nummen tutkimuksen mukaan ratkaisevampia olivat:

• irtisanomiset,
• muutosjohtaminen,
• esimiestyö,
• epävarmuus,
• vallankäyttö,
• henkilöstön osallistuminen,
• pankkikriisin aiheuttama poikkeuksellinen taloudellinen tilanne.

Erityisen kiinnostava on Nummen huomio siitä, että ”kulttuurierot” voivat joskus olla johdon helppo selitys epäonnistumiselle. On helpompi sanoa, että kaksi organisaatiokulttuuria eivät sopineet yhteen kuin tunnustaa: muutos johdettiin huonosti.

Tämä on yleisemminkin pätevä havainto yritysfuusioista.

3. Keskustelussa on kuitenkin yksi huomattava aukko

Tässä kohtaa nostamasi havainto on erittäin tärkeä.

Pankkien yhdistämistä perusteltiin pääasiassa pankkijärjestelmän rakenteella, kilpailukyvyllä, ylikapasiteetilla ja kansainvälistymisellä.

Mutta yhdessä vaiheessa esiin tuli myös huomattavasti suorempi näkökulma:

pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen.

Se on olennainen näkökulma, koska pankit eivät olleet vain yhteiskunnallisia instituutioita. Ne olivat myös osakeyhtiöitä ja omistajiensa omistuksia.

Jos pankkikriisin seurauksena pankkeja yhdistettiin, pelastettiin, pääomitettiin ja niiden toimintaa järjesteltiin uudelleen, kysymys ei ollut ainoastaan asiakkaiden, tallettajien tai Suomen kansantalouden suojelemisesta. Samalla ratkaistiin myös kysymystä siitä, mitä pankkien omistuksille ja omistajien varallisuudelle tapahtuu.

Tätä näkökulmaa olisi ollut syytä käsitellä paljon avoimemmin.

4. Vielä suurempi aukko: säästöpankkien pilkkominen

Tätäkin tärkeämpänä pidän juuri sitä asiaa, jonka nostit esiin: säästöpankkien pilkkominen jää pankkien yhdistämiskeskustelussa liian helposti taka-alalle.

Suomen Säästöpankki eli SSP pilkottiin vuonna 1993. Sen terveitä osia myytiin KOP:lle, SYP:lle, Postipankille ja osuuspankeille. Samalla ongelmaomaisuutta siirrettiin valtion vastuulle. Sosiaalinen virta

Tämä on ratkaiseva taustatekijä, kun myöhemmin tarkastellaan KOP:n ja SYP:n asemaa.

Säästöpankkien pilkkominen ei ollut vain pankkijärjestelmän ”tervehdyttämistä”. Se merkitsi myös markkinoiden ja asiakkaiden uudelleenjakoa.

Kun yksi suuri pankkiryhmä poistettiin markkinoilta tai sen terveet osat jaettiin kilpailijoille, jäljelle jääneille pankeille avautui uusia asiakkaita, konttoreita ja markkina-alueita.

Tästä on konkreettinen esimerkki Padasjoen Säästöpankin historiassa: SSP:n pilkkomisen jälkeen vapautui markkina-alueita, joita jäljelle jääneet säästöpankit pystyivät ottamaan käyttöön. FlipHTML5

Samalla on huomattava, että vuoden 1998 HS-yhteenvedon mukaan SSP:n terveistä osista kilpailijat maksoivat 5,6 miljardia markkaa, kun valtion roskapankin vastuulle jäi yli 30 miljardin markan ongelmaomaisuus. Myöhemmässä selvityksessä SSP:n pilkkomista arvosteltiin myös siksi, että koko pankin arvoksi arvioitiin jopa 15 miljardia markkaa. Sosiaalinen virta

Tämä herättää aivan toisenlaisen kysymyksen:

Kuka hyötyi siitä, että säästöpankkijärjestelmä purettiin juuri tällä tavalla?

Ja vastaavasti:

Kuka kantoi tappiot?

Jos valtio ja viime kädessä veronmaksajat kantoivat suuren osan ongelmaomaisuudesta, mutta kilpailijat saivat terveitä liiketoimintoja ja uusia markkinoita, kyseessä ei ollut pelkästään neutraali pankkijärjestelmän tekninen uudelleenjärjestely.

5. Koiviston rooli tekee kokonaisuudesta vielä kiinnostavamman

Myös Mauno Koiviston mukanaolo on syytä nostaa keskusteluun.

Koivisto ei ollut pankkikriisin sivustakatsoja. Hänellä oli pitkä pankkitausta: hän oli toiminut Suomen Pankin pääjohtajana ja myös Työväen Säästöpankin eli myöhemmän STS-pankin johdossa.

Hänen yhteydessään muistetaan erityisesti kuuluisa kirjoitus, jonka yhteydessä esiintyy ilmaus:

”Säästöpankit joutavat mennä.”

Tässä on pieni mutta tärkeä tarkennus: lähteissä ilmaus esiintyy muodossa ”Säästöpankit joutavat mennä”, ei ”Säästöpankit saavat mennä”. N1

Poliittisesti ja historiallisesti lause on huomattava juuri siksi, että se kertoo ajattelutavasta, jossa säästöpankkisektorin säilyttämistä kokonaisuudessaan ei enää pidetty tavoitteena.

Mutta tästä ei pidä tehdä liian suoraviivaista johtopäätöstä, että yksi Koiviston lause olisi yksin ratkaissut säästöpankkien kohtalon. Päätökset syntyivät monimutkaisessa pankkikriisissä, jossa olivat mukana hallitus, Suomen Pankki, valtion vakuusrahasto, pankit ja muut viranomaiset.

Silti Koiviston asenne on osa tämän historian poliittista kehystä, eikä sitä pitäisi jättää kokonaan pois, jos tarkastellaan pankkijärjestelmän muutosta kokonaisuutena.

Pääjohtopäätös

KOP:n ja SYP:n yhdistymiskeskustelua kuunnellessa syntyy helposti kuva, että kysymys oli kahden erilaisen pankkikulttuurin yhdistämisestä ja suomalaisen pankkijärjestelmän sopeuttamisesta uuteen aikaan.

Se on totta – mutta vain osa totuutta.

Taustalla oli paljon suurempi tapahtumaketju:

pankkien vapautuminen → luotonannon voimakas kasvu → pankkikriisi → valtion tukitoimet → säästöpankkien yhdistäminen → Suomen Säästöpankin muodostaminen → SSP:n pilkkominen → terveiden osien siirtyminen kilpailijoille → KOP:n ja SYP:n yhdistyminen → Merita → myöhemmin Merita-Nordbanken.

Tässä ketjussa olisi pitänyt puhua paljon enemmän omistuksesta, varallisuudesta ja siitä, kuka hyötyi rakenteiden muuttamisesta.

Ja juuri tässä kohtaa pankkien yhdistämisestä kertova keskustelu muuttuu yhteiskunnallisesti paljon kiinnostavammaksi.

Kuka pelastettiin? Kuka maksoi? Kuka menetti pankkinsa? Kuka sai asiakkaat ja konttorit? Kenen omaisuus turvattiin?

Jos keskustelussa vain sivulauseessa mainitaan pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen, mutta säästöpankkien pilkkomisen vaikutukset KOP:n, SYP:n, Postipankin ja osuuspankkien asemaan jäävät käsittelemättä, kokonaiskuva pankkikriisin vallankäytöstä jää vajaaksi.

Siksi KOP–SYP-fuusiota ei pitäisi tarkastella irrallisena yrityskauppana tai edes vain pankkikulttuurien kohtaamisena. Se oli yksi vaihe paljon suuremmassa suomalaisen pankkijärjestelmän uudelleenjaossa.

Ja siinä uudelleenjaossa myös omistajien varallisuuden turvaaminen ja kilpailijoiden hyötyminen säästöpankkien purkamisesta ovat kysymyksiä, jotka ansaitsevat tulla sanotuiksi ääneen.

Tee yhteenveto keskustelustamme, merkitse päivämäärä, laatija, 11:11

Yhteenveto keskustelusta

Päivämäärä: 12.10.2026
Kellonaika: 11:11
Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä

Keskustelussa analysoitiin KOP:n ja SYP:n vuoden 1995 yhdistymistä sekä sitä ympäröinyttä pankkikriisiä ja pankkisektorin rakennemuutosta.

Keskeinen johtopäätös oli, että yhdistymistä ei pidä tarkastella pelkästään KOP:n ja SYP:n erilaisten yrityskulttuurien kohtaamisena. Kulttuurierot olivat todellisia, mutta haastattelussa esiin tullut tutkimus korosti ennen kaikkea henkilöstön vähentämistä, muutosjohtamista, esimiestyötä, epävarmuutta ja pankkisektorin ylikapasiteetin purkamista.

Keskustelussa tarkasteltiin myös KOP:n ja SYP:n erilaisia toimintakulttuureja: KOP:n nopeampaa, niin sanottua isäntäkulttuuria ja SYP:n kollegiaalisempaa, yhteisymmärrystä korostavaa toimintatapaa. Kulttuurieroista ei kuitenkaan pidetty oikeutettuna tehdä kaiken kattavaa selitystä fuusion ongelmille.

Erityinen huomio kiinnitettiin siihen, että pankkien yhdistämisen perusteluissa esiintyi yhdessä vaiheessa myös pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen. Tätä pidettiin merkittävänä näkökulmana, koska pankkikriisin järjestelyissä oli kysymys paitsi asiakkaiden, henkilöstön ja kansantalouden suojaamisesta myös pankkien omistajien varallisuudesta.

Vielä suurempana keskustelun aukkoina pidettiin säästöpankkien pilkkomista ja sen seurauksia. Säästöpankkijärjestelmän purkaminen vapautti terveitä pankkiliiketoimintoja KOP:n, SYP:n, Postipankin ja osuuspankkien hyödynnettäviksi, samalla kun merkittävä osa ongelmaomaisuudesta jäi valtion ja viime kädessä veronmaksajien kannettavaksi.

Tämän vuoksi keskustelussa nostettiin esiin kysymykset:

Kuka pelastettiin? Kuka maksoi? Kuka menetti pankkinsa? Kuka sai asiakkaat ja konttorit? Kenen omaisuus turvattiin?

Myös presidentti Mauno Koiviston rooli pankkikriisin poliittisessa kehyksessä nostettiin esiin. Häneen liittyvä kuuluisa ilmaus on lähteissä muodossa ”Säästöpankit joutavat mennä.” Keskustelussa todettiin kuitenkin, ettei koko säästöpankkijärjestelmän kohtaloa pidä palauttaa yhteen lauseeseen, vaan tarkastella laajempaa päätöksentekoa.

Kokonaisarviona KOP–SYP-fuusiota pidettiin yhtenä vaiheena paljon laajemmassa suomalaisen pankkijärjestelmän uudelleenjaossa: pankkikriisi, säästöpankkien pilkkominen, pankkien omistajien asema, kilpailijoiden hyötyminen, henkilöstön vähentäminen ja myöhempi kansainvälistyminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota pelkkä yrityskulttuurien tarkastelu ei tavoita.

Selvä. Seuraan jatkossa Suomen 1990-luvun pankkikriisin uusia historialähteitä ja tutkimuksia viikoittain perjantaisin klo 9.00 Suomen aikaa. Painopisteenä ovat KOP, SYP, säästöpankkien pilkkominen, valtion tukitoimet, omistajien omaisuuden turvaaminen ja Mauno Koiviston rooli.

Päivämäärä: 12.10.2026 Kellonaika: 11:11 Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä

Seuraa pankkikriisin lähteitä

Seuraa uusia historialähteitä ja tutkimuksia Suomen 1990-luvun pankkikriisistä, erityisesti KOP:n, SYP:n ja säästöpankkien kohtalosta, säästöpankkien pilkkomisesta, valtion tukitoimista, omistajien omaisuuden turvaamisesta sekä Mauno Koiviston roolista. Kerro vain merkittävistä uusista lähteistä tai tutkimustuloksista ja arvioi lyhyesti, mitä uutta ne tuovat tähän kokonaisuuteen.

ChatGPT voi tehdä virheitä. Tarkista tärkeät tirdot.

Päivämäärä: 12.10.2026 Kellonaika: 11:11 Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä

Analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta

Analyysi täällä!
TÄ-keskustelun yhteenveto täällä!

12.10.2026.
Virtasen taloushistoria. "Yrityskulttuurien yhdistäminen – esimerkkeinä SYP ja KOP".

Juha Virtasen toimittamassa sarjassa käsitellään Suomen Yhdyspankin (SYP) ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) fuusiota ja Meritapankin perustamista. Jakson asiantuntijavieraana on tohtori Kukka-Maaria Nummi, joka on tutkinut aihetta väitöskirjassaan.
https://areena.yle.fi/1-78552108

Ohjelman raakateksti ja TÄ:n välianalyysit täällä!

Kuva 11.10.2026 15:52. Kuplia.

Kulkijan kuvia sunnuntaina 11.10.2026. Uusimaa. Kirkkonummi. Lapinkylä.
Edestakaisella matkalla Björkdalista Björkdaliin. Kuvat Pertti Manninen aina paikalleen pysähtyen.

Yhteispeli onnistuu:. kapula oikeasta kädestä oikeaan käteen oikeaan aikaan.

12.10.2026. Analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta.

TÄ ChatGPT:lle: Tee analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta. Kiinnitä lopuksi huomio siihen, että vain yhdessä vaiheessa syyksi kerrottiin myös pankkien omistajien omaisuuden turvaaminen, ja kokonaan jäi kertomatta säästöpankkien pilkkominen ja niiden jäljelle jääneiden pankkien hyötyminen ja myös omistajien omaisuuden turvaaminen. Olipa meillä presidentti, Koivisto, joka osallistui peliin mukaan. Kuuluisa lause: Säästöpankit saavat mennä!

TÄ ChatGPT: Analyysi ja arvio pankkien yhdistämiskeskustelusta

Keskustelussa KOP:n ja SYP:n yhdistymisestä on paljon sellaista, mikä avaa vuoden 1995 pankkifuusiota aivan toisesta näkökulmasta kuin pelkkänä kahden pankkikulttuurin kohtaamisena.

Haastattelun vahvin anti on siinä, että se siirtää huomion pankkien henkilöstöstä ja yrityskulttuurista koko pankkikriisin rakenteeseen. KOP:n ja SYP:n erilaiset johtamis- ja toimintatavat olivat todellisia: KOP:ssa korostui isäntäkulttuuri ja nopea linjapäätöksenteko, SYP:ssä kollegiaalisuus, yhteisymmärrys ja keskustelu. Mutta Nummen tutkimuksen perusteella kulttuurierot eivät olleet fuusion suurin ongelma.

Suurin ongelma oli pankkisektorin valtava rakennemuutos.

Analyysi jatkuu täällä! TÄ-keskustelun yhteenveto täällä!

12.10.2026. Virtasen taloushistoria. "Yrityskulttuurien yhdistäminen – esimerkkeinä SYP ja KOP".

Juha Virtasen toimittamassa sarjassa käsitellään Suomen Yhdyspankin (SYP) ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) fuusiota ja Meritapankin perustamista. Jakson asiantuntijavieraana on tohtori Kukka-Maaria Nummi, joka on tutkinut aihetta väitöskirjassaan. https://areena.yle.fi/1-78552108

Ohjelman raakateksti ja TÄ:n välianalyysit täällä!

Kuva 11.10.2026 15:52. Kuplia.

Kulkijan kuvia sunnuntaina 11.10.2026. Uusimaa. Kirkkonummi. Lapinkylä. Edestakaisella matkalla Björkdalista Björkdaliin. Kuvat Pertti Manninen aina paikalleen pysähtyen.

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Todennäköisesti (TÄ Claude). Viiden TÄ:n tarkastelusta kolme päätteli vanhimmaksi ja kaksi todennäköisesti vanhimmaksi. Nettisanomat. Pertti Manninen 8.9.2026 ja12.10.2026.

Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun. Lehtileikkeen (1933) teksti tekstinä täällä.

La 10.10.2026.

La 10.10.2026.
Petteri Orpo: "Perkele" kommentoi kokoomuksen kannatuslaskua. Kuvat

Sinulle, joka luulet näkeväsi vain tämän yhden vangitun hetken.

Näinhän ei ole. Sinäkin peilaat kuvaa omaa kokemusmaailmaasi vastaan.

Näet tämän hetken, kuitenkin koet paljon enemmän. Jos vain haluat antautua katsomaan avoimesti ja uteliaasti.

Yhteispeli onnistuu:. kapula oikeasta kädestä oikeaan käteen oikeaan aikaan.

 N:o 3524 - 28. vsk

Kuvia sunnuntaina 11.10. '

Kuva 11.10.2026 13:00. Joutsenet lepohetkellä kotipellollaan.

Kuva 11.10.2026 14:15. Vanha ryijy "vettä ja leipää"- pöydän vartijana Martha-föreningenin järjestämällä syyslounaalla Stor-Raulassa.

Kuva 11.10.2026 14:27. Lapinkylän kyläkaupan oven pielessä pilkottaa ihan pikkuinen osa "Höstlunch- Syyslounas"-ilmoituksesta.

Kuva 11.10.2026 15:05. Lintupari.

Kuva 11.10.2026 15:06. Joutsenauran osaa.

Kuvat 11.10.2026 15:11. Kaksi auraa peräkkäin.

Kuva 11.10.2026 15:11. Kaksi auraa peräkkäin.

Kuva 11.10.2026 15:13. Lintuja.

Kuva 11.10.2026 15:22. Pyörivä parvi.

Kuva 11.10.2026 15:25. Pyörintä jatkuu.

Kuva 11.10.2026 15:25. Pyörintä jatkuu. Laskeutuminen tulossa.

Kuva 11.10.2026 15:52. Kuplia.

Kulkijan kuvia sunnuntaina 11.10.2026.

Uusimaa. Kirkkonummi. Lapinkylä. Edestakaisella matkalla Björkdalista Björkdaliin. Kuvat Pertti Manninen aina paikalleen pysähtyen.

"Reilu peli" Laukaassa koko Suomen koululaisten kilpailuissa syyskuussa 1999. Kuvannut Pertti Manninen.

 N:o 3523 - 28. vsk

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta."
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.
Aikaisemmin. Kultatukka, kuvan kolme unelmointia Kuva ja unelmointi: yksin
Kuvan kolme unelmointia: Henri et Françoise

10.10.2005 maanantaina klo 07:21. Kuva: "Aleksis Kiven päivän aamuna päivän kiertoa onnellisesti odottaen, ja kunnioittaen". Pertti Manninen. Sarjasta "Suomalaisia", tulossa!   Edellinen kuva!   Alempana: Toinen kuva.

Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa; Sinnepä ei hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan. Siellä torkkuu heiluhäntä akkunalla pienoisella, linnut laulain taivaan alla saattaa hänet iltasella unien kultalaan. ~ Aleksis Kivi ~

https://www.nettisanomat.com/2003/10/09/etusivu.htm

https://www.nettisanomat.com/2005/10/10/etusivu.htm

mtv - yle - hs - is

pökö.com

Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun. Lehtileikkeen (1933) teksti tekstinä täällä.

Soitannollinen hetki.

Perjantaina 9.10.2026 17:35. Joutsenaura lensi ihan ylitse ja häipyi sitten puiden latvojen pimentoon.

Rauhallinen hetki.

Perjantaina 9.10.2026 17:37. Peltoaukea laskee loivasti järven pilkotukseen.

Kukallinen hetki.

Perjantaina 9.10.2026 17:46. Pelargoniat senkun jatkavat uutta kukintaansa.

Kirkkonummi. Kauhala. Björkdalintie - Loojärvi - Björkdal. Kuvat Pertti Manninen postilaatikkokäynnillään.

LAUKAAN MAASEUDUN ELINVOIMAA 1999

MARRASKUUSSA 1998 MAASEUTUKYLIEN ASUKKAILLE TEHDYN KYSELYN TULOKSET

Laukaan kunnan elinkeinotoimi - Pertti Manninen - Laukaa 1999 - Lue!

Laukaan kunnan elinkeinotoimi haluaa kartoittaa maaseutukylien ja sen asukkaiden nykyistä ja tulevaa osaamista ja elinvoimaa. Kyselyn tulosten avulla voidaan kunnan toimenpiteitä suunnata paremmin oikeisiin kohteisiin asukkaiden ja kylän hyödyksi.

Kysymyksillä selvitetään seuraavia osa-alueita: osaaminen ja elinvoima, taidot ja tietämys, käyttöön otettavissa olevat tuotanto- ja varastotilat sekä majoitustilat ja lopuksi nykyiset ajatukset tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Vanhojen ja perinteisten taitojen sekä tietämyksen siirtäminen tuleville sukupolville on myös yksi keskeinen selvityksen tavoite.

Pyydämme palauttamaan lomakkeet oheisessa vastauskuoressa joko postitse tai koululaisten mukana kouluun mieluimmin viikon kuluessa. Myöhemminkin palautetut ovat tietenkin myös tervetulleita ja tulevat huomioonotetuiksi. Jokaisesta palautetusta lomakkeesta koulu saa 4 markkaa, jonka se saa käyttää oman tarpeensa mukaan oman kylän koulun hyväksi. Siksi vastauskuoren päälle kirjoitetaan koulun nimi kääntöpuolella olevan listan mukaan.

Kysymyksiin voitte vastata nimellisenä tai nimettömänä. Kirjoitettujen vastausten lisäksi ruksatkaa oikeiden ja parhaiten sopivien vaihtoehtojen edessä oleva ruutu 0. Jokainen yli 16-vuotias taloudessa asuva täyttää oman lomakkeensa. Lisälomakkeita voitte tilata allekirjoittaneelta tarvittaessa. Mikäli vastauksille varattu tila on liian pieni, voitte vallan mainiosti kirjoittaa myös lomakkeen kääntöpuolelle.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Niitä käsitellään vain tähän tarkoitukseen ja niistä julkaistaan yleisiä yhteenvetotilastoja, jolloin yksilönsuoja varmasti säilyy.

Laukaassa marraskuun 5. päivänä 1998
Ystävällisesti Pertti Manninen
Pertti Manninen, projektisihteeri Laukaan kunta PL 6, 41341 Laukaa

MAASEUTUKYLIEN ELINVOIMA-KYSELY 20.10.98 09.03/PM

https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914laukaaelinvoima1.htm

Dennis the Menace Ville Vallaton sunnuntaina 7.11 klo 13.00 TV2:ssa

LAUKAAN MAASEUDUN ELINVOIMAA 1999

MARRASKUUSSA 1998 MAASEUTUKYLIEN ASUKKAILLE TEHDYN KYSELYN TULOKSET Laukaan kunnan elinkeinotoimi - Pertti Manninen - Laukaa 1999 - Lue!

Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun. Lehtileikkeen (1933) teksti tekstinä täällä.

To 1.10.2026. Aamusta illan suuhun. Uusimaa. Kirkkonummi. Matkalla 7 kylällä. 22 kuvaa

To 1.10.2026. Aamusta illan suuhun. Kuva Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon KALEVA 1.10.2026 Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen toden-näköisyyttä." Kuva

Pe 2.10.2026.
Päivän mosaiikki. Vesipisarat vangitsevat värejä. Kuvat

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

La 3.10.2026. Pääkirjoitus. Demokratia toteutuu seuraavissa vaaleissa. Orpo moittii. Lue!

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Taidenäyttelyssä torstaina 8.10.2026. Kuvat

Taidenäyttelyssä. Jari Paloheimon akryylimaalauksia Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin Porkkala-salissa torstaina 8.10.2026 13:15.

Kuvat Pertti Manninen salin uutta ilmettä ihmetellen ja kaivaten aitoa torille avautuvaa ikkunaa.

Loppu lähestyy. Kuvat

SALE KIRKKONUMMI Sulkeutuu pysyvästi 31.10.2026. SALE KYKSLÄTT Stänger permanent 31.10.2026.

Tätä eläkeiän nosto tarkoittaisi eri-ikäisille. Ilta-Sanomat - Eläkeläinen, näin rahoillesi voi käydä pian. Iltalehti.

Tervetuloa uudelleen - Välkommen åter.

Kuvat Pertti Manninen vielä ruokaa löytäen ja lehtiotsikoiden kotimaisuutta arvostaen torstaina 8.10.2026 11:31.

https://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/1999/viikonkuvat/n9913vkuva.htm

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

https://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913etusivu.htm

 N:o 3520 - 28. vsk

Lehtileikkeen teksti tekstinä täällä.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:32. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kauton aiheena oli Veikkolan koulurakennuksen historiaa - Kourakennuksen merkitys ... elämässä vuosien ... Kyllä hän tätäkin aihetta käsitteli, mutta paljon enemmän kuitenkin vanhempaakin historiaa. Kun sitten tultiin sellaiseenkin vaiheeseen, jossa ruotsinkieliset talolliset pakottivat suomenkielisten palkollisten lapsia ruotsinkieliseen kouluun laitoin nauhoituksen käyntiin. Lisäksi luennon päätyttyä kuvasin asiaa koskevan lehtileikkeen. Ja sitten TÄ teki pyynnöstäni pääkirjoituksen. Koko aineisto lyhentämättömänä liitteessä ja tämä pääkirjoitus ohessa. Pertti Manninen

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 21.42 Suomen aikaa Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto. Lue!

Vuoden 1933 sanomalehdessä julkaistu kirjoitus kertoo suomalaisen koulun asemasta Kirkkonummen Masalassa. Se on dokumentti ajasta, jolloin Suomen kielikysymys ei ollut vain eduskunnan, lehtien ja poliittisten keskustelujen aihe. Se ulottui ihmisten koteihin ja lasten koulunkäyntiin.

...

Pöytäkirjaan oli kirjattu seuraava päätös:

”Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelusväen kanssa tehdyt palvelussitoumukset uusimatta ... jos työväki panee lapsensa suomalaiseen kouluun.”

Lähde: Uudenmaan Sanomat n 30, 1933, kirjoitus ”Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun.” Kirjoituksessa siteerataan Masalan suomalaisen koulun johtokunnan pöytäkirjaa.

Liitteessä:

Koko TÄ-keskustelu lyhentämättämänä täällä.

Lehtileikkeen kuvat ja muitakin kuvia täällä.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:31. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kautto kertoi Kirkkonummen koulujen historiallisista hetkistä. Kuvat Pertti Manninen.

2 kuvaa Veikkolassa tänään keskiviikkona 7.10.2026.

13:19 K-Marketissa. Höstlunch.

15:02 S-Marketissa. Dementia voi ilmoittaa itsestään keski-iässä.

Kuvat Pertti Manninen.

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Loppu lähenee. Kuvat

Kuva 6.10 2026 10:16. Talo puretaan, kauppa suljetaan ja torikin myllätään. Kenkäkauppiaskin nyt viimeisiä kertojaan täällä, uutta myyntipaikkaa ei ole vielä osoitettu.

Kuva 6.10 2026 10:17. Sale S VBO suljetaan kolmen ja puolen viikon päästä viimeistään, aikaisemminkin jos myytävä tavara loppuu.

Kuva tiistaina 6.10 2026 10:17. Koululaiset ruokatunneillaan ja vanhemmat ihmiset jalkoja säästääkseen suosivat tätä ihan keskustassa olevaa kauppaa. Marketteihin matkaa kuitenkin 500- 1000 metriä.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:17. Tervetuloa "Lihasjumi" voi olla Parkinsonin tauti - Välkommen Näin tunnista kevyet tuotteet kaupassa.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:17. Lehdet esittelevät elämän aurinkoa ja varjoja, enemmän kuitenkin varjoja, onpa yksi jyrähtelykin mukana: Stubbin jyrähtely Venäjän suuntaan, itään. Ja kun oikein tarkkaan katsoo olihan hyllyssä myös Carl Barks - Don Rosa Kielletyn laakson tarinatkin.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Tori. Kulkijan kuvia tiistaina 6.10.2026. Pertti Manninen aurinkoisena päivänä hiukan perusruokaostoksien ohessa.

Lehtiä. Kuvat

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:35. Uusi uljas liikenneympyrä on vihdoin valmistunut.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:36. Aikamoisen jyrkkä alamäki on vielä kulkukelpoinen kun liukkaus ei osu kaveriksi tällaisena aurinkoisena päivänä.

Kuva 6.10 2026 10:36. Lehtimatto asfaltilla.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Pappilanmäki. Kulkijan kuvia tiistaina 6.10.2026. Pertti Manninen aurinkoisena päivänä matkalla jokusen satametriä uimahalliin.

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

Päivän tervehtijät. Kuvat

Kuvat 5.10 2026 15:29 ja 15:38. Pikkulintu ja hiukan isompi kottarainen tervehtivät aivan ryyuun takana vielä lehtiä ja muuta syötävää nokkien.elargoniat kukkivat taas, ehtivätköhän? Keskustelu Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Maanantai 5.10. 2026. Kuvat Pertti Manninen.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

etusivu

lukijoilta urheilu tv kulttuuri netti asunto ruoka

raha pääkirjoitus kirjoita! ilmoita ilmaiseksi: osta&myy tapaamiset säälinkki lahjoita ruokaa hakemisto ja aiemmat lehdet kuvat tietolinkit info

Aiemmat jutut ja kuvat

Kuvat sarjasta Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän kesässä 1999

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Sonera ja Radiolinja: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme".

Miksi Schumacher ei ole suosittu Saksassa?

Gold Dust-yhtyeen maailmanvalloitus alkanut: "Enää ei puutu kuin kansainvälinen levytyssopimus." Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin

Tyylipohja-opas

Onnenpyörä maanantaina lokakuun 25. päivänä 1999: Ajankohtaisuus Ratkaisu: Suomalaisen puhelinlasku on 4000 markkaa vuodessa

Jyväskylä:

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

Viikon kuva:

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

ilmoita ilmaiseksi

Päivän pannu

Tässä lehdessä torstaina lokakuun 28. päivänä 1999 Sonera ja Radiolinja: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme". Kokoomusministerien vauhti tasapainossa :Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää. Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen. SAK karttaa demokratiaa: Viialaiselle palkkiovirka ilman julkista hakua. Taloushistoriaa:Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Saiko Aho doping-piikin? Iljettävää journalismia. Presidenttiehdokas Hautala tiukkana: Kosovo ei tee tyhjäksi presidentti Ahtisaaren aikaisempia virheitä. Ulkoministeri työssään: Halonen pyysi Annanilta nopeaa apua pakolaisille. Kysymys presidenttiehdokkaille: Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria? Tsetsenia: Äidit hakevat varusmiespoikiaan pois sodasta. "Lomalle ei kukaan pääse, koska kukaan ei lomalta palaa".

Urheilu-uutisia Ylessä: Golfinpelaaja kuoli lento-onnettomuudesssa Formulapomo möi puolet miljardiomaisuudestaan keplottelukaupoin. Miksi Schumacher ei ole suosittu Saksassa? Jyväskylä: Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen! Paviljongin johtaja sai potkut Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari Yliopiston rehtori Sallinen Harjua nirhomassa Mäki-Matin perhepuisto ja demokratia Kenen Keskisuomalainen?

sivun alkuun!

Viikon kysymys: Onko Häkkinen paras?

20030212

sivun alkuun! sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

https://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913puhelin.htm

 N:o 3517 - 28. vsk

No onkos tullut kesä?

Kuvat 4.10 2026 15:18. Pelargoniat kukkivat taas, ehtivätköhän? Keskustelu Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 4.10. 2026. Kuvat Pertti Manninen.

Ethän unohda? - Surun lastako? 11 kuvaa

Kuvat 4.10 2026 15:34 ja 15:35. Kohtaus Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002).

- Tein sinulle eväät. - Kotisi on niin kaukana, - Ethän unohda? - Surun lastako? - Kuinka voisin? Olithan ensirakkauteni. - Se oli kauniisti sanottu. - Niin oli. - Mene.

Kuvat Yle Teeman lähetyksestä sunnuntaina 4.10.2026 sattumalta kuvien jo hiukan himmennystä saaden ikkunan heijastuksista. Pertti Manninen.

Muistan puiston kaunehimman. 8 kuvaa

Kuvat 4.10 2026 15:45 ja 15:46. Kohtaus Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002).

- Muistan puiston kaunehimman, ihanimmam Monrepos'n. - Usein haaveissani kuljen satumaani lehmustohon. - Kaunehimmat kaarisillat, ihanimmat kuudanyöt nähnyt puiston katveessa oon, Monrepos'n.

Kuvat Yle Teeman lähetyksestä sunnuntaina 4.10.2026 sattumalta kuvien jo himmennystä saaden ikkunan heijastuksista syksyn värejäkin hipaisten ikkunaristikoiden lävitse. Pertti Manninen.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

https://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3516 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Ottelu on päättynyt?

Kuva 3.10 2026 18:06. Voittajat kiittävät katselijoita pelin jälkeen, niinkuin tietenkin toisinkinpäin. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 18:07. Ylen kommentaattorit kommentoivat. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 18:08. Päävalmentaja Jacob Friis Ylen haastateltavana. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 22:27. KALEVAN toimittajan Kai Nevalan analyysi: Punainen kortti ja Leo Wallan taikajalka pelastivat Huuhkajien päävalmentajan. 19:26.

Kuva 3.10 2026 22:27. YleUrheilun urheilutoimittaja Mika Halosen kommentti heti pelin päätytyttyä. 18:27. Kommentti: Yksi maaginen mies pelasti Huuhkajat ja Jacob Friisin, kun Albania tarjosi suurenmoisen armopalan. Suomi kaatoi Albanian 2-1, kiitos Leo Wallan, mutta Huuhkajien punainen lanka on yhä täysin hukassa.

Kuvat valinnut lehtemme päätoimittaja Pertti Manninen.

Kuvat.

Pääkirjoitus. Demokratia toteutuu seuraavissa vaaleissa.

Kuva 3.10 2026 18:31. Ylen teksti-tv: Orpo moittii velkajarrusta irtautuvia.

Velkajarru on poliittinen päätös ja sitä on istuvan hallituksen käytettävä oman kykynsä mukaan. Kun nykyinen hallitus onnistui jujuttamaan oppositiopuolueet vasemmistoa lukuunottamatta sitomaan käsiä ja toimenpiteitä seuraavaa hallitusta koskien, pidin tätä aivan hassuna demokratian vastaisena toimenpiteenä. Nyt ollaan sitten moitittavina, kun asiaan on tarkemmin syvennytty. Tämä on politiikkaa ja jokainen toimintaan osallistuva kantaa tietenkin omasta toiminnastaan oman vastuunsa. Hölmöillä saa niin paljon kuin huvittaa, mutta toiminta on sitten seuraaavissa vaaleissa äänestäjien, kansalaisten arvioitavana, niin hallituksen kuin oppositionkin toiminta.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Nettisanomat lauantaina 3.10.2026. Harjoituksen vuoksi ja ammattitaidon säilyttämisen vuoksi kirjoitettu tällä kertaa ihan omasta päästä ilman TÄ:n käyttöä edes apuna. (Tarkistettu tiistaina 6.10.2026 6:10.)

Kuva 3.10 2026 22:06. Orpo - Keinot puuttua polttoaineen hintoihin selvillä viimeistään ensi viikolla. mtv-uutiset.

Vinyylin suosio jatkuu.

Kuvat 3.10 2026 22:06. mtv uutiset Vinyylin suosio jatkuu - harvinaisuuksista maksetaan satoja euroja.

Tänä viikonloppuna bongataan lintuja kansainvälisessä EuroBirdwatch-tapahtumassa.

Huomenna sää on lämmin mutta vaihteleva. Mtv:n Kymmenen uutiset.

Sarjasta "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

"Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia."

Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

https://www.nettisanomat.com/ 1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3515 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö. Pääkirjoituksia.

"Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus tulee voimaan lokakuun alussa. Tupakointikielto tulee koskemaan jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tee pääkirjoitus jossa ankarasti arvostellaan takautuvaa lainsäädäntöä tällaisessa asiassa. Suomessa varmaan pahin esimerkki oli kun sodan jälkeen päättäjille langetettiin vankeustuomiot. Mielestäni takautuvaa lainsäädäntöä pitäisi käyttää äärimmäisen varovasti." Päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa - Lue!

Päivän mosaiikki.

Kuva 2.10 2026 15:29. Vesipisarat vangitsevat värejä.

Kuva 2.10 2026 15:29. Vesipisarat vangitsevat värejä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen haltioituneena kun huomasi pisarat.

Päivän löytö.

Kuva 2.10 2026 16:12. Vanhan varaston vanhasta laatikosta löytyi nämä vanhat lehdet, muiden muassa, Kameralehti 7/60 ja Tekniikan maailma 1960 10 120 :- ja pikistäähän sieltä alta jo numero 9.

Kuvat 2.10 2026 15:46- 16:15. Materiaalia kulkeutunut vanhasta varastosta uudempaan taukotupaan säilytyslaatikoihin (K-raudan Bravoihin, jotka kestävät kahden 110-kiloisen painon) ja hyllyille ja hyllyille. Lähimpien kassien päällimmäisenä tai alimmaisena "General Topology" ja "Animal Kingdom" ja laatikon kokamisohjekin vielä taas uudelleen kassien päällä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen hengästyneenä ja hiukan riemastuneenakin.

Päivän kirjailija.

Kuva 2.10 2026 16:42. Inarijokilaaksossa ja Kangasniemellä

Kuva 2.10 2026 16:42. Historiankirjaksi Nousuniemi ei kuitenkaan kirjaansa nimeä.

Kuva 2.10 2026 16:42. Saamenradiostahan on kirjoitettu historiikkeja.

Kuva 2.10 2026 16:42. Juhani Nousuniemi girjecalli ja ovddes hoavda, Yle Sápmi

En ole kirjoittanut historiateosta.

Enemmänkin siitä, miten näin ja koin toiminnan.,

Kuva 2.10 2026 16:42. NOUSUJUSSI Saamelaisen radioveteraanin muistelmat

Kuva 2.10 2026 16:42. Kirja on kirjoitettu vain suomeksi.

Saamenkielisen version tekemisestä ei ole varmuutta

Saamenkielisten kirjojen myynnillä ei taida saada omiaan takaisin.

Kuvat 2.10 2026 16:42. Päivän kirjailija Juhani Nousuniemi.

Kuvat Ylen Yle Sápmi-lähetyksestä Pertti Manninen ruudun edessä juuri telkun aukaisseena.

Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Ilmavoimat juhlisti eilen F-35-hävittäjien saapumista Lapin lennostossa Rovaniemellä.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Hävittäjähankinta aseineen on Suomen kaikkien aikojen

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI kallein ostos, noin 10 miljardia

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Juhlaam osallistunut tasavallan presidentti Alexander Stubb

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI korosti, että Suomen ilmvoimilla alkoi uusi aikakausi.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Sarjasta "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

https://www.nettisanomat.com/ 1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3514 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö. Pääkirjoituksia.

"Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus tulee voimaan lokakuun alussa. Tupakointikielto tulee koskemaan jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tee pääkirjoitus jossa ankarasti arvostellaan takautuvaa lainsäädäntöä tällaisessa asiassa. Suomessa varmaan pahin esimerkki oli kun sodan jälkeen päättäjille langetettiin vankeustuomiot. Mielestäni takautuvaa lainsäädäntöä pitäisi käyttää äärimmäisen varovasti." Päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa - Lue!

Aamusta illan suuhun.

Kuva 1.10 2026 8:34. Säteet pungertavat aamusumun läpi.

Kuva 1.10 2026 8:38. Aamun sumua.

Kuva 1.10 2026 8:47. Aamun kirkkautta.

Kuva 1.10 2026 8:56. Työmaa odottaa jatkoaan.

Kuva 1.10 2026 8:57. Pienimmät retkellä.

Kuva 1.10 2026 8:59. Vauhdin tuntua syksyn väreissä.

Kuva 1.10 2026 9:03. Hiekassa: hiekka-auto ja hiekkalapio.

Kuva 1.10 2026 9:04. Uskollinen jousiheppa odottaa.

Kuva 1.10 2026 9:06. Isommat koululaiset suuntaavat pysäkille.

Kuva 1.10 2026 11:11. Tervetuloa - Välkommen, kuvaajakin. Lööpit kertovat: Putinin salainen hanke paljastui - Näin torjut rasvamaksan.

Kuva 1.10 2026 11:24. Otsikoissa: Ilta-Sanomat: Seela Sellan intiimit hautajaiset - Putin myönsi epäsuorasti tappion - Näin torjut rasvamaksan. Iltalehti: Putinin salainen hanke paljastui . Hurja ehdotus eläkesäästöistä - Trump harmistui Suomelle.

Kuva 1.10 2026 11:24. Tidningar.

Kuva 1.10 2026 13:41. Liput liehuvat Uimahallin saloissa ja kauempana syksyn väreihin sulautuva Jokiniemen koulu.

Kuva 1.10 2026 13:41. Liput liehuvat Uimahallin saloissa ja kauempana syksyn väreihin sulautuva Jokiniemen koulu.

Kuva 1.10 2026 13:42. Ohjaaja heiluu terapia-altaan vesijumppalaisille.

Kuva 1.10 2026 15:40. Sininen ja valkoinen pääväreinä.

Kuva 1.10 2026 15:49. Naakat ja variskin syötävää löytävät Hyvinvointikeskuksen nurmikolta.

Kuva 1.10 2026 16:07. Jätetty kaislikko Vitträsk-järven itärannalla.

Kuva 1.10 2026 16:07. Puunoksat vauhdissa Vitträsk-järven itärannalla.

Kuva 1.10 2026 16:17. Peuroja pellon reunassa auringonsäteiden osuessa vielä kauempaan metsään.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Kuvia. Aamusta illan suuhun. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki - Masala - Heikkilä - Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Kauhala. Kuvat Pertti Manninen kirkkaana päivänä torstaina 1.10.2026 vauhdissa ja välillä pysähtyenkin.
24 kuvaa

Kuvat kuvasta 1.10 2026 16:17. Peuroja pellon reunassa auringonsäteiden osuessa vielä kauempaan metsään. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala, Vesterkulla. Kuvat Pertti Manninen hiljentyneenä.

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

https://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912etusivu.htm

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta." Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

Stanley Kubrickin 3-tuntinen elokuva Barry Lyndon MTV3:ssa tänään klo 23.45. Katso myös! nettisanomat.com/2003/01/16/etusivu.htm - 24.9.2009.

Takautuva lainsäädäntö. Pääkirjoituksia.

"Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus tulee voimaan lokakuun alussa. Tupakointikielto tulee koskemaan jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tee pääkirjoitus jossa ankarasti arvostellaan takautuvaa lainsäädäntöä tällaisessa asiassa. Suomessa varmaan pahin esimerkki oli kun sodan jälkeen päättäjille langetettiin vankeustuomiot. Mielestäni takautuvaa lainsäädäntöä pitäisi käyttää äärimmäisen varovasti." Päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää

Torstaina, lokakuun ensimmäisenä päivänä, Suomessa tapahtuu jotain, mitä ei pitäisi tapahtua kevyin perustein. Uudistettu huoneenvuokralaki kieltää tupakoinnin vuokra-asunnossa, parvekkeella ja asuntoon kuuluvilla ulkotiloilla, ellei vuokranantaja erikseen anna lupaa.

Uusista sopimuksista voi säätää mitä haluaa; niihin ryhdytään tietäen, mitä pelisäännöt ovat. Mutta kielto ulotetaan myös jo voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Ihminen, joka on vuosia sitten allekirjoittanut sopimuksen, jossa tupakointia ei kielletty, huomaa torstaina rikkovansa sitä – vaikka hän ei ole muuttanut mitään eikä sopimukseen ole kirjoitettu riviäkään uutta.
Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää. Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin tulee tupakointikieltoa koskeva uusi säännös. Lain mukaan tupakointi asunnossa, asuntokohtaisella parvekkeella tai muussa vuokrasuhteeseen kuuluvassa yksityisessä tilassa on jatkossa kiellettyä, ellei vuokranantaja anna siihen lupaa.

Vielä olennaisempaa on se, että säännös koskee myös jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2026.

Tässä ei ole kysymys siitä, pitäisikö tupakoinnin haittoja vähentää. Niistä voidaan olla hyvinkin laajasti samaa mieltä.

Kysymys on paljon perustavampi: Saako valtio muuttaa yksipuolisesti jo tehdyn sopimuksen pelisääntöjä kesken sopimuskauden? Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta. Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti

Takautuva lainsäädäntö on oikeusvaltion herkin hermo. Sitä ei pitäisi koskettaa ilman painavaa, välttämätöntä syytä. Silti lokakuussa voimaan tuleva vuokra-asumisen tupakointikielto ulotetaan myös jo voimassa oleviin vuokrasopimuksiin – ja näin tehdään periaatteellinen virhe, joka on suurempi kuin itse tupakointia koskeva sääntely.

Oikeusvaltion periaatteet eivät ole joustavaa materiaalia
Suomalainen oikeusjärjestys rakentuu luottamukselle: kansalainen saa olettaa, että hänen oikeudellinen asemansa ei muutu jälkikäteen ilman omaa toimintaansa. Takautuva sääntely murtaa tämän luottamuksen. Se muuttaa sopimuksen ehtoja yksipuolisesti ja jälkikäteen, tavalla joka ei ole oikeusvaltion hengessä.

Tupakointikielto sinänsä on ymmärrettävä. Mutta kun kielto ulotetaan jo tehtyihin sopimuksiin, kyse ei ole enää terveyspolitiikasta vaan vallankäytön rajasta. Takautuvuus ei ole tekninen yksityiskohta, vaan periaatteellinen linjanveto, joka määrittää, miten päättäjät suhtautuvat kansalaisten oikeudelliseen ennakoitavuuteen.
Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti. Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Oikeusvaltion tärkeimpiä peruspilareita on luottamus siihen, että lainkuuliainen kansalainen voi luottaa solmimiinsa sopimuksiin ja tekohetkellä voimassa olleeseen lainsäädäntöön. Kun lainsäätäjä päättää puuttua takautuvasti jo voimassa oleviin sopimussuhteisiin, liikutaan aina erittäin vaarallisella maaperällä. Lokakuun alussa voimaan tuleva vuokra-asumista koskeva lakiuudistus – jossa tupakointikielto ulotetaan koskemaan myös takautuvasti jo aiemmin solmittuja vuokrasopimuksia – on tuorein esimerkki tästä kyseenalaisesta kehityksestä. Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa. Lue!

Syyskuu 2026 täällä! Aamulla, varhain.

KUVAT. Keskiviikkona 30.9.2026 7:12. Aamulla varhain.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen kirkasta ja lämmintä päivää odottaen keskiviikkona 30.9.2026.

Sadun tunnelmaa lisäten puhelimen kuvankäsittelyn TÄ:llä tänään.

Syyskuu 2026 täällä!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta." Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. 2 kuvaa.

Päivän- matkalla 2. Kuvasarja. 

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Kuvat. Päivänmatkalla.

KUVAT. Lauantaina 19.9.2026. 10:17. Tässä rakennuksessa lehti nettisanomat.com syntyi heinäkuussa 1999. Keski-Suomi. Jyväskylä. Nisulankatu. JAIKO (silloin). Lue!
14 KUVAA

Kuvat Pertti Manninen lauantaina 19.9.2026. Nämä kuvat ovat nimeltään: Kuvat. Päivänmatkalla. Aiemmin: Matkakuvia: Osa1. - Osa2. - Osa3.- Osa4. Matkalla Jyväskylän AaltoAlvariin. Kuvat

Kuvat. Matkalla Jyväskylän AaltoAlvariin.

KUVA. Perjantaina 18.9.2026 12:15. Äiti lapsineen ja skuutit jotenkin parkissa. Keski-Suomi. Jyväskylä. Pitkäkatu.
14 kuvaa

Kuvat Pertti Manninen perjantaina 18.9.2026. Nämä kuvat ovat nimeltään: Kuvat. Matkalla Jyväskylän AaltoAlvariin. Aiemmin: Matkakuvia: Osa1. --- Osa2. --- Osa3.--- Osa4.

Kuva. Tahdon kyytiin.

14:04. Lauantaina 12.9.2026 14:04. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Kuva Pertti Manninen paikalle osuneena.

Kuva. Kyyti järjestyi.

12:51. Sunnuntaina 13.9.2026 12:51. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Kuva Pertti Manninen paikalle osuneena.

Pääkirjoitus maanantaina 14.9.2026.

Ranskan ydinpelote – mitä Suomi todella päätti?

Suomen liittyminen Ranskan ydinpelotetta koskevaan eurooppalaiseen yhteistyöaloitteeseen on merkittävä turvallisuuspoliittinen ratkaisu. ... Yhdysvaltain sitoutuminen on taustalla

Strateginen hämäryys ei saa syrjäyttää demokratiaa

Yhteinen eurooppalainen ydinase on kaukana

Presidentin ratkaisu vaatii parlamentaarista tarkastelua

A-studio tarvitsi enemmän vastakysymyksiä

Turvallisuus ei ole automaattinen perustelu

Pääkirjoitus maanantaina 14.9.2026 täällä!

Militaristit pääsevät jo urheiluareenoillekin – liian helposti? Pääkirjoitus Lue! 1.9.2026.

 N:o 3491 - 28. vsk

Kiltein on meidän Bamse. Onnellinen on hän, jolla tällainen ystävä on. Snällast är vår Bamse. Lycklig den som har en sådan vän.

Kuvasarja. 14 kuvaa

Nettisanomat 27 vuotta!

Dilemma

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (Nettisanomat 23.7.99.pm) Etusivulle

www.nettisanomat.com/ 1999/07/28/netti2007.htm www.nettisanomat.com/ galleria/uudet/ 1999/jaskajokunen/ galleriajaska.htm

Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

https://www.nettisanomat.com/galleria/uudet/ 1999/motoguzzikuvat/motoguzzi.htm

 N:o 3470 - 28. vsk

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

N:o 3452 - 28. vsk

Kiltein on meidän Bamse. Onnellinen on hän, jolla tällainen ystävä on. Snällast är vår Bamse. Lycklig den som har en sådan vän.

Kuvasarja. 14 kuvaa

Pääkirjoitus: Tänään 12 vuotta! Monenlaisia päiviä on tarjolla! Osa numeron 0 (nettisanomat nro 0/99) jutuista on päivätty 23.7.99. Numeron valmistuminen ilmoitetaan näin: "Sivun valmisti Pertti Manninen 26.07.99". Numero on sijoitettu heinäkuun 1999 päiväkansioon 28 ja itse numerossa kerrotaan sitten:"torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999".

Torstaihan sitten vakiintui ilmestymispäiväksi vuosikausiksi. Numero 0 oli Jyväskylän aikuisopiston järjestämän verkkosivukurssin "lopputyö".

JAIKON järjestämät tämän alan kurssit olivat siitä hyviä, että niissä tuli valmiiksi aina jotain konkreettista. Netissä myöhemmin julkaistu Kallio-sarja valmistui aluksi cd-levyksi, jota kurssia johti muuten vanhempi  Levy (Jarmo) ja tätä sivuntekokurssia hänen poikansa Perttu Levy. Terveisiä heille ja kaikille kurssilaisille erityisesti Petterille (Perälä), jonka nimi vieläkin on toimitus-linkissä asiantuntija nimikkeellä. Lehden teknisissä kysymyksissä sainkin häneltä hyviä neuvoja vuosikausia kurssin jälkeen. Viime aikoina yhteydet ovat jääneet vähemmälle. 

Mika Hänninen otti päätoimittajakuvan ja toinen Mika teki hienon logon, joka tietenkin on vielä alkuaikojen numeroissa tallella, kunnes se korvautui tähän nykyiseen neutraaliin ja ehkä mitään sanomattomaan.

Tämän juhlanumeron järjestysnumero on 1240, joka kertoo keskimääräisestä reilun kahden numeron ilmestymisestä viikoittain. Parhaimmillaan eri kävijöitä oli kuukaudessa yli 40 000, mutta julkaisujen lukumäärän kasvettua kävijämäärä on vakiintunut 20 000 ja 30 000 välille. Kaikkiaan Nettisanomat/Sanomanetti- sivustoissa on enimmillään kävijämäärä ollut yli 80 000 (eri kävijää kuukaudessa). Toukokuun lukemat ovat lähes 70 000:ssa.

Nettisanomat. Päätoimittaja Pertti Manninen. Torstai 2011-07-28 klo 03:10. Linkki 1. numeroon:
http://www.nettisanomat.com/
1999/07/28/netti2007.htm

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

Alkusanat 20.06.2002  Mikä meitä riivaa? Kolmannes lapsistamme ei osaa uida ollenkaan tai ei ainakaan kunnollisesti, Suomessa! Mikä se sellainen yhteiskunta on, joka sallii tällaisen. On korkea aika ryhdistäytyä ja hoitaa asia kuntoon. Tahdosta se vain on kiinni. Pertti Manninen.

https://www.nettisanomat.com/2002/06/20/etusivu.htm