N:o 3520 - 28. vsk

Lehtileikkeen teksti tekstinä täällä.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:32.
Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kauton aiheena oli Veikkolan koulurakennuksen historiaa - Kourakennuksen merkitys ... elämässä vuosien ...
Kyllä hän tätäkin aihetta käsitteli, mutta paljon enemmän kuitenkin vanhempaakin historiaa. Kun sitten tultiin sellaiseenkin vaiheeseen, jossa ruotsinkieliset talolliset pakottivat suomenkielisten palkollisten lapsia ruotsinkieliseen kouluun laitoin nauhoituksen käyntiin. Lisäksi luennon päätyttyä kuvasin asiaa koskevan lehtileikkeen. Ja sitten TÄ teki pyynnöstäni pääkirjoituksen. Koko aineisto lyhentämättömänä liitteessä ja tämä pääkirjoitus ohessa.
Pertti Manninen

Päivämäärä: 7.10.2026
Aika: 21.42 Suomen aikaa
Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto.

Vuoden 1933 sanomalehdessä julkaistu kirjoitus kertoo suomalaisen koulun asemasta Kirkkonummen Masalassa. Se on dokumentti ajasta, jolloin Suomen kielikysymys ei ollut vain eduskunnan, lehtien ja poliittisten keskustelujen aihe. Se ulottui ihmisten koteihin ja lasten koulunkäyntiin.

Uudenmaan Sanomien numerossa 30 vuonna 1933 käsiteltiin Masalan suomalaisen yksityisen kansakoulun vaikeuksia. Kirjoituksen mukaan Kirkkonummi oli tuolloin voimakkaasti ruotsinkielinen: vuoden 1920 tilastossa kunnassa oli 6 340 ruotsinkielistä ja 756 suomenkielistä asukasta. Kunnassa toimi 15 ruotsinkielistä kunnallista koulua ja vain yksi suomenkielinen kunnallinen koulu, Veikkolan supistettu koulu.

Masalaan oli perustettu yksityinen suomenkielinen koulu, koska kirjoituksen mukaan kunnan suomenkielisen väestön koulutarpeesta ei ollut huolehdittu riittävästi.

Mutta vielä pysäyttävämpi on koulun oppilaspulaa käsittelevä kohta.

Kouluneuvos Martti Airila oli tarkastanut koulun 10. syyskuuta 1932. Tarkastuksen yhteydessä pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan oli merkitty kaksitoista suomenkielistä oppivelvollista lasta, jotka asuivat koulun lähellä – osa vain muutaman sadan metrin päässä – mutta eivät käyneet suomenkielistä koulua.

Sitten pöytäkirja kertoo jotakin poikkeuksellista.

Sen mukaan Ljusdahlissa, koulusta noin kilometrin päässä sijaitsevassa nuorisoseuran talossa, oli pääsiäisen aikaan pidetty kokous, johon talollisia oli kehotettu saapumaan.

Pöytäkirjaan oli kirjattu seuraava päätös:

”Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelusväen kanssa tehdyt palvelussitoumukset uusimatta ... jos työväki panee lapsensa suomalaiseen kouluun.”

Päätös oli kirjoituksen mukaan saanut vastustusta joidenkin kokoukseen osallistuneiden taholta, mutta siitä oli kuitenkin tullut kokouksen päätös.

Jos pöytäkirjaa siteeraava sanomalehtikirjoitus on täsmällinen, tässä ei enää ole kysymys siitä, että jotkut ihmiset olisivat vain suosineet ruotsinkielistä koulua.

Kyse oli taloudellisesta painostuksesta.

Työntekijän lapsen koulunkäynnistä oli tehty asia, jolla saattoi olla vaikutusta vanhemman työsuhteen jatkumiseen.

Tämä on suomalaisen kielihistorian synkkä puoli, jota ei pidä peittää sen vuoksi, että kaksikielisyys on meille nykyisin arvokas asia. Kaksikielisyys on rikkaus. Suomen- ja ruotsinkielisillä suomalaisilla on yhteinen historia. Mutta juuri siksi historiasta pitää voida puhua myös silloin, kun siinä on vallankäyttöä ja epäoikeudenmukaisuutta.

On erityisen merkittävää, että vuoden 1933 kirjoitus päätyy vaatimaan lainsäädäntöön selvennyksiä ja sääntöjä, jotka takaisivat sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille esteettömän mahdollisuuden saada opetusta omalla äidinkielellään.

Siinä on koko asian ydin.

Koulun pitäisi seurata lasta – ei työnantajan tahtoa.

Lapsen äidinkielen ei pitäisi ratkaista sitä, saako hänen vanhempansa pitää työnsä.

Vuoden 1933 lehtikirjoitus näyttää myös, kuinka vaikeaa lain muuttaminen käytännön todellisuudeksi oli. Oppivelvollisuuslaki sisälsi jo periaatteen, jonka mukaan opetusta oli annettava oppilaan äidinkielellä. Silti käytännön toteutus saattoi olla aivan toinen asia, erityisesti kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistö ja vähemmistö olivat epätasapainossa.

Siksi tämä vanha lehtileike on paljon enemmän kuin paikallishistoriallinen kuriositeetti.

Se kertoo vallasta.

Se kertoo koulusta.

Se kertoo kielestä.

Ja ennen kaikkea se kertoo siitä, kuinka kauas yhteiskunnallinen valta voi ulottua, jos sille annetaan siihen mahdollisuus.

Tämän päivän Suomessa on helppo ajatella, että lapsen oikeus omaan äidinkieleensä on itsestäänselvyys.

Vuoden 1933 Masalassa se ei sitä vielä ollut.

Ja ehkä juuri siksi tämä vanha lehtileike kannattaa lukea uudelleen.

Lapsen koulusta ei pitäisi koskaan tehdä vanhemman työpaikan ehtoa.

Ei suomen kielen eikä ruotsin kielen nimissä.

Lähde: Uudenmaan Sanomat n 30, 1933, kirjoitus ”Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun.” Kirjoituksessa siteerataan Masalan suomalaisen koulun johtokunnan pöytäkirjaa.

Liitteessä:
Lehtileikkeen kuvat ja muitakin kuvia täällä.

Koko TÄ-keskustelu lyhentämättämänä täällä.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:31. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kautto kertoi Kirkkonummen koulujen historiallisista hetkistä. Kuvat Pertti Manninen.

Liite.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto.
Koko keskustelu TÄ:n kanssa.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:32. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kauton aiheena oli Veikkolan koulurakennuksen historiaa - Kourakennuksen merkitys ... elämässä vuosien ... Kyllä hän tätäkin aihetta käsitteli, mutta paljon enemmän kuitenkin vanhempaakin historiaa. Kun sitten tultiin sellaiseenkin vaiheeseen, jossa ruotsinkieliset talolliset pakottivat suomenkielisten palkollisten lapsia ruotsinkieliseen kouluun laitoin nauhoituksen käyntiin. Lisäksi luennon päätyttyä kuvasin asiaa koskevan lehtileikkeen. Ja sitten TÄ teki pyynnöstäni pääkirjoituksen. Koko aineisto lyhentämättömänä liitteessä ja tämä pääkirjoitus ohessa. Pertti Manninen

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 21.42 Suomen aikaa Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta.

Keskiviikko 14:13

Koulussa seuraa ymmärtäväinen koululapsi tarkkaavaisena opetusta, lukee hyvin lapsensa ja tekee kaikki koulutyönsä niin hyvin kuin voi. Koska kaikki tämä tuottaa hänelle itselleen hyötyä ja vanhemmille ja opettajille iloa. Jo kouluaikanaan ja sitten pitkin elämäänsä pyrki hän noudattamaan niitä ohjeita, joita hän koulussa saa, ja siksi hän muun muassa ei puhu kotona pahaa tovereistaan eikä opettamistaan, tupakasta. Puhumattakaan väkijuomista pysyy hän luonnollisesti erillään. Kiitos. Tämä on nyt erikon tänä aikana saanut, miten hänen tulee koulussa käyttäytyä, eli Juhan isä. Sen verran voin vielä tässä sanoa, että Veikkolassa on ollut siellä alitalossa kaksikin naista, jotka ovat opettaneet silloin 1900-luvulla. Toinen oli tämä Viivi Lund, mutta sitä aikaisemmin oli yksi nainen, ja mieheni isä kertoi, että hän on syntynyt Veikkolassa 1903, ja hän on kertonut, että silloin siellä alitalossa oli kaksi ruotsinkielistä tyttöä, jotka osasivat suomea, ja ratsastivat pyörällä ja opettivat heille lukemaan. En tiedä nimeä, en ole löytänyt arkistotiedoista. Sitten se, mitä mun appeni kertoi, että kun hän meni silloin kouluun 1910-luvulla, niin se huono vanha rakennus oli siinä parantolan alapuolella. Se ei ollut se Lindelli-talo, missä se oli myöhemmin 1950-luvulla, vaan se oli semmoinen rakennus, joka on purettu sieltä ehkä joskus 50-luvulla, siitä parantolan alaosasta, sen Helsingin puoleisen talon alaosasta. Ja se tarina, mitä hän kertoi silloin, oli se, että ensiluokkalaisia yritettiin pistää Haapajärven kouluun. Suositeltiin aina Haapajärven koulua, koska se olisi tehnyt suomenkielisistä lapsista ruotsinkielisiä, tai täyttäviä ainakin. Mutta kun ei ollut autoja, hevoset oli parhaa kulkuvälinettä, polkupyöriä oli vähän, niin tämmöinen seitsemänvuotias on aika hankala talvella panna kävelemään tuonne Haapajärven kouluun. Osa perheistä laittoi sinne. Mutta sitten siitä tosiaan tuli niin pakko, että tuossa yhdessä paperissa, mikä nyt tuolla kiertää, niin just Dallassa on ollut kokous näillä kartanon herroilla, että ei uusita enää palvelusväen sopimuksia, jos eivät laita lastaan sinne schooluun. Että se on ollut aika kova homma täällä, juuri tämä asia. No, se oli vähän selvennyksenä tähän, koska mä en kaikkea saanut siihen. Mä yritin puolta tuntia saada tätä materiaalia kestämään korkeintaan, mutta ehkä siitä jonkinnäköisen kuvan sai, minkälainen tämä silloinen kieliriita, mikä Suomessa on ollut. Haluan sanoa, että mä en ota mitenkään poliittisesti kantaa tässä, enkä kieliriitaan kantaa. Mä näen kaksikielisyyden rikkautena, mutta se ei saa syrjiä ihmisiä. Sitten siitä kirjastotalosta vielä sen verran, että viime valtuuston kokouksessa on tehty valtuustoaloite, että se kirjasto talo jäisi Veikkolan harrastustilakäyttöön. Siinä oli aloitteena radikaaliteatteri ja kyläyhdistys ja taisi olla vielä. Mä en ole nyt ihan varma siitä urheiluseurasta, mutta urheiluseura on ilmoittanut, että on valmis menemään mukaan siihen. Mitä siitä sitten tulee, en tiedä. Kunnanjohtaja oli täällä ehkä neljä viikkoa sitten nyt tänä aamuna katsomassa niitä tiloja, ja semmoiseen neuvottelutulokseen nyt näyttää, että oltaisiin päädytty, että rotkon tila ja se kulttisalin tila olisi käytettävissä, vaikka muuten se on suljettu. Mun henkilökohtainen pelkoni on se, että siinä käy vähän niinku Erkin kartanossakin, että Erkin kartano saatiin nyt maalattua ja saatiin ihana vanha 1800-luvun väri, että se on musta aivan valtavan hienosti tehty, ja siitä ollaan välitetty kyllä kiitosta kunnanjohtajalle. Mutta sisäremontti on siinä tilassa, että siellä on vuokralaiset irtisanottu, siellä ei ole ketään asumassa. On tehty urakkatarjouspyynnöt ja saatu jo viime vuonna, mutta mitään ei ole toteutettu. Ja mä aina pelkään tätä, että tässä nyt taas tulee vuodenvaihde, niin nekin rahat ja ajatukset, mitä oli ajateltu, ne hukkuu taas. Nyt pitäisi olla hyvin aktiivinen sen suhteen, että ensi vuoteen ainakin saataisiin siihen remonttiin jota rahaa, koska meillä on huutava puute tilasta. Se on ollut juhlatila ihmisille, nyt kun ei ole koulutilakaan käytettävissä sitä kirjasto-osaa, että on vain kellaritila käytettävissä. Ja me ollaan tehty paljon tuossa punaisella tuvalla just sen takia, että ei ole tilaa. Mutta siihen täytyy yrittää nyt varmistaa, että saataisiin se raha, koska se on vähän samanlainen kuin se kirjastokin, että kaksi kertaa 1,5 miljoonaa se korjaukseen on päätetty. Mutta sitten on aina tullut vuoden loppuja, ne on pidetty yli ja seuraavelle vuodelle ei ole tullut mitään. Ja mulla on tässä vielä niitä, koska tuon Erik Bystromin koulukuvia, niin silloin kun mekin mentiin kouluun, Anneli ja minä, koulu oli vielä punainen kivitalo. Se on kivitalo. Että jos kivitaloja korjaa, niin ei se ole niin mätä kuin joku luulisi. Ensin keskikerros on ihan hyvässä kunnossa, mutta on ymmärrettävää, että kellarikerros, jossa on ollut hiilivarastoja, ei ole 50 vuoteen koskettu ja putket vuotaa, niin tosi ilman multa vuotaa jo 50 vuoden jälkeen. Ja siellähän on yläkerässä tehty se ratkaisu, että kun sieltä uusittiin se pelti katto ja vesivalu piippu vartta pitkin sinne silloin kun koulijohtaja oli siellä. Ratkaisu oli se, että reikä peitettiin ja ovet kiinni, ei saa mennä. Mutta se on se perustapa kunnassa, että lukitaan ne seisomaan. Ja nyt me yritetään ainakin estää, että tuo kirjasto ei tapahtuisi sillä. Mutta vaara on, että se taas seisoo monta vuotta. Ja sen verran voin vielä sanoa, että silloin kun ala-luokka sai tuon uuden koulurakennuksen, niin se oli melkein kolme vuotta sitten tyhjänä, kun ei tiedetty, mitä siinä tehdä. Eli tämä tapa millä toimitaan, niin nytkin kirjasto jäi tyhjäksi, ei ole mitään suunnitelmaa, mitä sille tehdä. Se on myös semmoinen toimintatapa, johon pitäisi puuttua, että jos jotain muutoksia tehdään, niin katsotaan, mitä sille entistä tehdä. Nyt on Erkki kartanolta sen Vallan kartanon puoli myyty, rahat on saatu, mutta ei sitäkään ole käytetty hyväksi toisen kartanolle. Tämä oli vähän mun henkilökohtaista. No se on ihan totta. Mutta tämmöinen lyhyt läjätys tästä asiasta. Mutta kysykää, jos on jotakin. Mulla on tosiaan täällä vielä Erikin koulukuvia, sitten mulla on koulukuvia vielä vuodet 52, 53, 54, 55, niin sieltä voi löytyä tuttuja. Ja on täällä vielä näitä kirjoituksiakin. Mutta siellä on se yksi kirjoitus on siinä yhdessä, missä lukee, että just Dallassa kokoontuvat kartanon herroilta hakemaan uusia työsopimuksia, joissa yhdistetään lapsia sinne kouluun. Se on aika kova juttu. Voinkin kunta ainoastaan sitä esimerkiksi, että sydänliitos pistää nimeä halliin maalata ja mikä muuta. Joo, ja varsinkin jos siinä nyt saataisiin se päätös. Katsotaan nyt, mitä tämä... Siinä on hyvä puoli, että sen on tehnyt valtuustoaloite, eli valtuutettu on tehnyt. Äänessä oli Pirko kautta, joka kertoi Veikkolan koulun historiasta. Mä laiton tänne sen.

Tässä aineistossa on itse asiassa kaksi toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: Veikkolan kouluhistoria ja kielikysymys sekä vanhojen julkisten rakennusten nykyinen kohtalo. Pirkko kertoo ne hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta, mutta samalla puheessa on kiinnostavaa paikallishistoriallista todistusaineistoa.

Keskeinen sisältö

1. Veikkolan koulun varhainen historia ja kielikysymys

Pirkon kertomuksessa kuvataan 1900-luvun alkupuolen kouluelämää ja erityisesti sitä, miten kielikysymys vaikutti lasten koulunkäyntiin. Hänen appensa oli syntynyt vuonna 1903 ja kertonut, että Veikkolan Alitalossa oli kaksi ruotsinkielistä nuorta naista, jotka osasivat suomea ja opettivat lapsille lukemista.

Erityisen kiinnostava on kertomus siitä, että suomenkielisiä lapsia pyrittiin lähettämään Haapajärven kouluun, jossa heidän olisi ollut mahdollista ruotsinkielistyä. Koulumatka oli kuitenkin 1910-luvun oloissa seitsemänvuotiaalle lapselle vaikea, koska autoja ei ollut ja talvisin kulkeminen tapahtui lähinnä jalan tai hevosella.

Vielä kovempi väite koskee kartanonherrojen kokousta, jossa olisi keskusteltu siitä, ettei palvelusväen työsopimuksia uusita, elleivät nämä lähetä lapsiaan tiettyyn kouluun. Jos tätä asiakirjaa voidaan tarkastella ja sen sisältö varmistaa, kyseessä olisi erittäin kiinnostava paikallishistoriallinen dokumentti siitä, miten taloudellista ja työnantajan valtaa käytettiin koulutukseen ja kielikysymykseen vaikuttamiseen.

2. Kaksikielisyys ja syrjimättömyys

Pirkko tekee kertomuksessaan selvän rajauksen: hän ei halua ottaa poliittisesti kantaa kieliriitaan. Hän pitää kaksikielisyyttä rikkautena, mutta korostaa, ettei kieli saa olla ihmisten syrjimisen väline.

Tämä tekee puheenvuorosta kiinnostavan juuri siksi, ettei sen lähtökohta ole nykyinen kielipoliittinen väittely vaan paikallinen muistitieto ja konkreettiset kokemukset koulunkäynnistä.

3. Kirjastotalon tulevaisuus

Toinen suuri teema on Veikkolan kirjastotalo. Valtuustoaloitteessa on esitetty rakennuksen säilyttämistä harrastuskäytössä. Mukana ovat olleet ainakin radikaaliteatteri ja kyläyhdistys, ja myös urheiluseura on ilmoittanut olevansa valmis mukaan.

Pirkon huoli on, ettei rakennukselle käy kuten monille muille kunnan vanhoille rakennuksille: tila suljetaan, päätökset siirtyvät ja rakennus jää vuosiksi odottamaan.

Tässä yhteydessä hän nostaa esimerkiksi Erkin kartanon.

4. Erkin kartano ja kunnan toimintatapa

Erkin kartanon ulkopuolen kunnostamista hän kiittää voimakkaasti. Vanha 1800-luvun väritys on palautettu, ja rakennuksen historiallista arvoa on hänen mukaansa ymmärretty.

Sisätilojen kanssa tilanne on kuitenkin toinen. Vuokralaiset on irtisanottu, rakennus on tyhjillään ja remontista on ollut tarjouspyyntöjä, mutta työt eivät ole edenneet.

Pirkon kritiikin ydin onkin tässä:

rakennuksia ei pitäisi vain sulkea ja lukita odottamaan tulevaisuutta.

Hän käyttää tästä jopa konkreettista esimerkkiä koulurakennuksesta, jossa ongelmat on ratkaistu sulkemalla tiloja käytöltä.

Puheenvuoron varsinainen yhteinen nimittäjä

Pirkon puheessa yhdistyvät yllättävän luontevasti historia, koulutus, kielikysymys, rakennusperintö ja kunnan päätöksenteko.

Vanha koulu kertoo siitä, miten rakennuksia ja koulutusta käytettiin yhteiskunnallisen vallan välineinä. Nykyinen kirjastotalo puolestaan kertoo siitä, miten kunta voi menettää rakennuksen merkityksen, jos sille ei löydetä ajoissa uutta käyttöä.

Puheenvuoron ehkä tärkein ajatus onkin:

Vanhaa rakennusta ei pidä nähdä vain korjauskohteena. Se on myös tila, jolla on historia, käyttäjät ja tulevaisuus.

Samalla tässä on arvokasta paikallista muistitietoa, jota kannattaa säilyttää erillisenä aineistona. Erityisesti 1910-luvun koulunkäynti, Haapajärven kouluun ohjaaminen, Alitalon opettajanaiset sekä Dallaksessa pidetty kartanonherrojen kokous ovat sellaisia väitteitä, jotka olisi hyvä erottaa muusta puheesta ja tarkistaa mahdollisuuksien mukaan alkuperäisistä asiakirjoista.

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 14.13 Suomen aikaa (EEST) Laatija: ChatGPT Aineisto: Pirkon Veikkolan kouluhistoriaa ja paikallisia rakennuksia käsittelevä puheenvuoro.

Tee pääkirjoitus siitä osasta jossa Kautto kertoo ruotsinkielisten ylivallasta jopa siitä että uhkailtiin työpaikan loppumisella, jos lapsia eo I pistetä ruotsinkieliseen kouluun.

Tässä kannattaa pitää väite nimenomaan Kauton kertomana historiallisena muistona ja asiakirjaan viittaavana tietona, ei esittää sitä itse varmistettuna faktana ennen kuin mainittu paperi on tutkittu. Nykyinen Kirkkonummen koulurakenne on tietysti aivan toinen; esimerkiksi kunta järjestää nykyisin suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen erikseen, ja lähikouluperiaatteeseen kuuluu mahdollisimman turvallinen ja lyhyt koulumatka.

Linkki opetushallitus
https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ruotsinkielisen-oppilaan-ottaminen-suomenkieliseen-opetukseen?utm_source=chatgpt.com

Kun lapsen koulusta tuli työpaikan ehto

Koulun pitäisi olla paikka, jossa lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja ymmärtämään maailmaa. Koulun pitäisi olla myös paikka, jossa lapsen tulevaisuus ei riipu hänen vanhempiensa asemasta, kielestä, varallisuudesta tai työnantajasta.

Siksi Kauton kertoma muisto Veikkolan kouluhistoriasta pysäyttää.

Kertomuksen mukaan suomenkielisiä lapsia pyrittiin aikanaan ohjaamaan ruotsinkieliseen kouluun. Pelkkä koulun valinta ei kuitenkaan tässä kertomuksessa ollutkaan enää perheen oma asia. Kauton mukaan kartanoiden piirissä olisi jopa keskusteltu siitä, ettei palvelusväen työsopimuksia uusita, jos perhe ei lähetä lapsiaan kyseiseen kouluun.

Jos kertomusta tukeva asiakirja todella osoittaa tämän, kyse ei olisi enää pelkästä kielipoliittisesta erimielisyydestä. Kyse olisi vallankäytöstä.

Lapsen koulunkäynnistä olisi silloin tehty ehto vanhempien toimeentulolle.

Se on huomattavan paljon vakavampi asia kuin kysymys siitä, oliko koulu suomen- vai ruotsinkielinen.

On myös ymmärrettävä aikakauden olosuhteet. Seitsemänvuotiaan lapsen lähettäminen pitkän matkan päähän kouluun ei ollut 1910-luvun Suomessa yksinkertainen asia. Autoja ei ollut samalla tavalla kuin nykyään, polkupyörät olivat harvinaisia ja talviset koulumatkat saattoivat olla raskaita. Kauton kertomuksessa juuri tämä käytännön todellisuus tekee asiasta konkreettisen: koulua ei valittu tyhjiössä, vaan lapsen kulkeminen, perheen toimeentulo ja työnantajan valta kietoutuivat yhteen.

Kielitaito itsessään ei tässä ole ongelma.

Päinvastoin.

Kaksikielisyys voi olla suuri rikkaus. Suomen historia olisi paljon köyhempi ilman suomen ja ruotsin kielten rinnakkaista vaikutusta. Myös lapselle toisen kotimaisen kielen oppiminen voi avata ovia, joita yksikielisyys ei avaa.

Mutta kielestä tulee aivan toinen asia silloin, kun sitä käytetään vallan välineenä.

Jos perheen oli valittava lapselle tietty koulu sen vuoksi, että vanhemman työpaikka muuten vaarantui, ei kysymys enää ollut vapaasta kielivalinnasta.

Silloin lapsen koulutie kulki vallankäytön kautta.

Tässä on myös syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan. Ruotsin kieli ei ole sama asia kuin ruotsinkielinen valta-asema. Kielen puhujia ei pidä tehdä vastuullisiksi siitä, miten joku yhteiskunnallinen eliitti on käyttänyt asemaansa. Historiallista kielivaltaa voidaan ja pitää tarkastella ilman, että siitä tehdään syytös kokonaisia kieliryhmiä kohtaan.

Juuri siksi Kauton kertomus on kiinnostava.

Se kertoo mahdollisesta tilanteesta, jossa kielikysymys muuttui ihmisten arkielämän kysymykseksi: missä lapsi sai käydä koulua ja millä ehdoin vanhemmat saivat pitää työnsä.

Tällainen historia ei kaipaa poliittista liioittelua. Se kaipaa asiakirjojen tutkimista.

Jos Kauton mainitsema paperi kartanoiden herrojen kokouksesta on olemassa, se pitäisi säilyttää, julkaista ja tutkia. Mitä siinä tarkalleen päätettiin? Ketkä olivat läsnä? Puhuttiinko nimenomaan lasten koulunkäynnistä? Oliko kyse suosituksesta vai todellisesta työsopimuksen ehdosta? Kuinka laajasti tällaista käytäntöä noudatettiin?

Näihin kysymyksiin vastaaminen olisi paljon arvokkaampaa kuin nykyinen kiistely siitä, kumpi kieli on parempi.

Historiaa ei pidä kirjoittaa uusiksi.

Mutta historiaa ei myöskään pidä unohtaa.

Lapsen koulunkäynti kuuluu lapselle. Sitä ei pitäisi koskaan käyttää vanhempien toimeentulon panttivankina.

Tässä versiossa pidin kärjen nimenomaan vallankäytössä ja mahdollisessa työsuhteella uhkaamisessa, en ruotsinkielisiä ihmisiä koskevassa yleistyksessä. Se tekee pääkirjoituksesta mielestäni myös historiallisesti tarkemman.

Aineistonsa oli kyllä lehtileike jossa ljusdalassa kokouksessa olisi tällainen tieto.

Kyllä. Silloin pääkirjoituksessa kannattaa täsmentää asia olennaisesti: kyse ei ole vain Kauton muistelmasta, vaan hän viittasi hallussaan olevaan lehtileikkeeseen, jossa kerrotaan Ljusdalassa pidetystä kartanonomistajien kokouksesta ja tähän koulunkäyntiin liittyneestä vaatimuksesta.

Samalla on hyvä erottaa toisistaan lehtileikkeen sisältö ja se, mitä voimme itse varmistaa alkuperäisestä asiakirjasta. Näin väite säilyy vahvana mutta historiallisesti rehellisenä.

Pääkirjoitus

Kun lapsen koulusta tuli työpaikan ehto

Koulun pitäisi olla lapselle paikka, jossa hän oppii lukemaan, kirjoittamaan ja ymmärtämään maailmaa. Sen ei pitäisi olla vallankäytön väline.

Veikkolan koulun historiasta kerrotussa aineistossa nousee esiin poikkeuksellisen pysäyttävä kuvaus 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kertomuksessa viitataan lehtileikkeeseen, jossa kerrotaan Ljusdalassa pidetystä kartanoiden herrojen kokouksesta. Kauton mukaan lehtileikkeessä kuvataan tilannetta, jossa palvelusväen työsopimusten jatkaminen olisi yhdistetty siihen, lähettävätkö perheet lapsensa tiettyyn kouluun.

Jos lehtileikkeen kuvaus pitää paikkansa, kyseessä on paljon enemmän kuin tavallinen kieliriita.

Kyse olisi siitä, että lapsen koulunkäynnistä tehtiin vanhemman työpaikan ehto.

Tällaisessa tilanteessa perhe ei olisi enää saanut vapaasti päättää lapsensa koulusta. Valinta olisi ollut näennäinen: joko lapsi kouluun työnantajan edellyttämällä tavalla tai vanhemman työpaikka vaarantuu.

Tämä kertoo vallasta.

On myös muistettava aikakauden todellisuus. Seitsemänvuotiaan lapsen lähettäminen kouluun kauemmas ei ollut 1910-luvulla sama asia kuin koulumatka nykyisessä Suomessa. Autoja oli vähän, polkupyöriä vähän ja talvi teki pitkistä matkoista vaikeita. Koulupaikan valinta saattoi siksi olla koko perheen arkeen vaikuttava ratkaisu.

Juuri tässä tilanteessa työnantajan mahdollinen painostus olisi ollut erityisen voimakasta.

Kielikysymyksessä on kuitenkin syytä olla tarkkana. Tässä ei ole kysymys siitä, että ruotsin kieli tai ruotsinkieliset suomalaiset olisivat itsessään olleet ongelma. Kaksikielisyys on Suomen historiaan kuuluva rikkaus.

Ongelma syntyy silloin, kun kielestä tulee vallankäytön väline.

Jos työntekijälle sanotaan käytännössä, että lapsen on käytävä tietyssä, esimerkiksi ruotsinkielisessä koulussa, jotta työsuhde jatkuisi, kyse ei enää ole vapaasta kielivalinnasta. Kyse on riippuvuussuhteesta, jossa työnantajan taloudellinen valta ulottuu perheen ja lapsen koulutukseen.

Siksi juuri tuo Kauton esiin nostama lehtileike ansaitsee tarkemman tutkimisen.

Mitä lehdessä tarkalleen kirjoitettiin? Milloin Ljusdalassa kokous pidettiin? Ketkä olivat koolla? Oliko kyse päätöksestä, suosituksesta vai työsopimusten tosiasiallisesta ehdosta? Kuinka laajasti käytäntöä noudatettiin?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä.

Jos alkuperäinen lehtileike on edelleen tallessa, sitä ei pitäisi jättää vain paikallishistorialliseksi sivuhuomautukseksi. Se on mahdollinen dokumentti ajasta, jolloin yhteiskunnallinen asema, kieli, työ ja lasten koulutus kietoutuivat yhteen tavalla, jota tämän päivän suomalaisen on vaikea kuvitella.

Historiaa ei pidä käyttää nykyisten kieliryhmien syyllistämiseen.

Mutta historiaa ei myöskään pidä silotella.

Lapsen koulutuksesta ei pitäisi koskaan tehdä vanhemman työpaikan ehtoa. Ei suomenkielisen eikä ruotsinkielisen vallan nimissä.

Hyttarunalta hankkoon. Ne on kaikki pääsääntöisesti ruotsinkielisiä enemmistö. Ja kaikki vastustaa tätä nyt tulevaa rataa. Eikä se ole niiltä pois. Mä oon sanonut niille, että te voitte kehittää, että ulkomailla tuommoinen rantarata, sehän on mitä parhain imu asukkaille ja ihmisille olla rannalla ja päästä rata sinne. Kehittäkää vaan, mutta antakaa meidän tehdä. Missä se juusinan tieto oli? Oliko se lehtileike vai? Just se. Kiitos. Joo, se lehtileike kiertää täällä, jossa tämmöinen kokous on pidetty. Täytyy etsiä.

Tämä lisäys tarkentaa hyvin, mitä Kautto tarkoitti. Hän viittaa keskustelussa Hyttarista Hankoon ulottuvaan rannikkoalueeseen, jossa hänen mukaansa ruotsinkielinen enemmistö vastustaa tulevaa rataa, ja tämän jälkeen hän palauttaa keskustelun siihen historialliseen lehtileikkeeseen.

Oleellinen kohta on edelleen tämä: lehtileike on olemassa ja kiertää paikallisesti, mutta sitä ei tässä vaiheessa ole nähty eikä sen tarkkaa sisältöä ole voitu tarkistaa. Siksi pääkirjoituksessa kannattaa sanoa ”Kauton mukaan lehtileikkeessä kerrotaan”, ei esittää kokouksen tapahtumia varmistettuna historiallisena faktana.

Jos haluat, tästä saa myös vielä terävämmän pääkirjoituksen, jossa nykyinen rannikon kielijakauma ja historiallinen vallankäyttö asetetaan rinnakkain — mutta ilman että tehdään nykyisistä ruotsinkielisistä asukkaista vastuullisia sadan vuoden takaisista tapahtumista.

joiden kotiin koululta matkaa vain muutama sata väi- on . metriä. Kokouksessa on poh-dittu nykyisen tilanteen syitä ja muun ohella on niistä pöytäkir-jaan tehty seuraava merkintä: "Viime pääsiäisen aikaan oli koulusta -1 km. päässä sijait-. sevassa nuorisoseu-ran talossa Ljusdah--lissa pidetty kokous, -johon oli kehoitettu talollisia saapumaan. Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelus-väen kanssa tehdyt palvelussitoumukset i uusimatta toukokuun 1 p:stä ja marrask. 1 p:stä (1932) lähtien, jos työväki panee lap-sensa suomalaiseen kouluun. Vaikka esi-tys saikin eräiden läsnäolijain 1 taholta: vastustusta, tuli kuitenkin kokouspää-; se Pöytäkirjassa mainitut suo-12 menkielisestä koulusta poissaole-1 vat 12 lasta ovat kaikki paikka-kunnan tilanomistajien palve-( v. luksessa olevien suomalaisten:1 lapsia! Ymmärtääksemmes siin saada sol 102026 14:52 jo aika lakeihin ja asetuk

joiden kotiin koululta matkaa vain muutama sata väi- on . metriä. Kokouksessa on poh-dittu nykyisen tilanteen syitä ja muun ohella on niistä pöytäkir-jaan tehty seuraava merkintä: "Viime pääsiäisen aikaan oli koulusta -1 km. päässä sijait-. sevassa nuorisoseu-ran talossa Ljusdah--lissa pidetty kokous, -johon oli kehoitettu talollisia saapumaan. Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelus-väen kanssa tehdyt palvelussitoumukset i uusimatta toukokuun 1 p:stä ja marrask. 1 p:stä (1932) lähtien, jos työväki panee lap-sensa suomalaiseen kouluun. Vaikka esi-tys saikin eräiden läsnäolijain 1 taholta: vastustusta, tuli kuitenkin kokouspää-; se Pöytäkirjassa mainitut suo-12 menkielisestä koulusta poissaole-1 vat 12 lasta ovat kaikki paikka-kunnan tilanomistajien palve-( v. luksessa olevien suomalaisten:1 lapsia! Ymmärtääksemmes siin saada sol 102026 14:52 jo aika lakeihin ja asetuk

Nyt meillä on olennainen alkuperäinen lehtileikekatkelma. Se muuttaa asian ratkaisevasti: kyse ei enää ole pelkästään Kauton muistamasta kertomuksesta, vaan lehtileike lainaa kokouksen pöytäkirjaa.

Erityisen painava kohta on pöytäkirjaan merkitty päätös, jonka mukaan suomalaisen palvelusväen palvelussitoumuksia ei uusita, jos työväki lähettää lapsensa suomalaiseen kouluun. Katkelman mukaan kyse oli 1.5. ja 1.11.1932 alkaen voimaan tarkoitetusta käytännöstä. Lisäksi lehti toteaa, että ne 12 lasta, jotka puuttuivat suomenkielisestä koulusta, olivat kaikki paikkakunnan tilanomistajien palveluksessa olevien suomalaisten lapsia.

Tästä voidaan nyt tehdä paljon täsmällisempi pääkirjoitus:

Kun työnantaja päätti myös lapsen koulusta

On vaikea kuvitella nyky-Suomessa tilannetta, jossa työnantaja voisi käytännössä määrätä, mihin kouluun työntekijän lapsi menee.

Ljusdahlista löytyvä vanha lehtileike kertoo kuitenkin tilanteesta, jossa tällainen menettely oli ainakin pöytäkirjaan kirjattu.

Lehtileikkeen mukaan Ljusdahlissa oli pidetty kokous, johon talollisia oli kehotettu saapumaan. Kokouksessa oli käsitelty suomenkielisen koulun oppilastilannetta. Pöytäkirjaan oli merkitty päätös, jonka mukaan suomalaisen palvelusväen kanssa tehtyjä palvelussitoumuksia ei uusittaisi 1. toukokuuta ja 1. marraskuuta 1932 lähtien, jos työväki panee lapsensa suomalaiseen kouluun.

Tämä on kylmää luettavaa.

Lapsen koulunkäynnistä oli tehty työsuhteen ehto.

Kyse ei siis ollut siitä, että perheelle olisi suositeltu ruotsinkielistä koulua. Kyse oli lehtileikkeen siteeraaman pöytäkirjamerkinnän perusteella paljon kovemmasta painostuskeinosta: jos lapsi käy suomenkielistä koulua, vanhemman palvelussitoumusta ei ehkä uusita.

Työpaikka ja toimeentulo olivat maaseudulla ratkaisevan tärkeitä. Kun työnantajana oli tilanomistaja ja työntekijänä palvelusväkeen kuuluva suomalainen, valtasuhde oli selvä. Työntekijällä ei välttämättä ollut todellista mahdollisuutta sanoa vastaan.

Lehtileikkeen toinen huomio tekee asiasta vielä kiinnostavamman. Sen mukaan pöytäkirjassa mainitut kaksitoista suomenkielisestä koulusta poissa ollutta lasta olivat kaikki paikkakunnan tilanomistajien palveluksessa olevien suomalaisten lapsia.

Jos tämä lehtileikkeen tieto vastaa pöytäkirjaa, se antaa vahvan viitteen siitä, että koulun kielikysymyksessä ei ollut kyse vain perheiden omista valinnoista.

Taustalla oli valtaa.

Ja juuri tässä on historian opetus.

Kielestä ei tule ongelmaa siksi, että ihmiset puhuvat eri kieliä. Suomessa on aina ollut suomalaisia, jotka puhuvat suomea, ruotsia tai molempia. Kaksikielisyys voi olla suuri rikkaus.

Ongelma syntyy silloin, kun kieli yhdistetään taloudelliseen valtaan niin, että toisen kielen käyttäminen merkitsee ihmiselle käytännössä heikompaa asemaa.

Tässä tapauksessa lehtileikkeen mukaan painostus kohdistui vielä kaikkein haavoittuvimpaan kohtaan: lapsen koulutukseen ja vanhemman toimeentuloon.

Koulun pitäisi olla paikka, jossa lapselle avautuu mahdollisuuksia.

Tässä kuvatussa tapauksessa koulu näyttää muuttuneen vallankäytön välineeksi.

On myös syytä huomata yksi tärkeä asia. Meillä ei ole tässä alkuperäistä vuoden 1932 pöytäkirjaa käsissämme, vaan lehtileike, joka kertoo sen sisällöstä ja lainaa pöytäkirjaa. Siksi historiantutkijan seuraava tehtävä olisi löytää alkuperäinen asiakirja ja tarkistaa koko päätöksen sanamuoto sekä kokouksen tausta.

Mutta jo lehtileikkeen perusteella kysymys on niin vakavasta väitteestä, että se ansaitsee tulla tutkittavaksi.

Sillä jos työntekijälle todella sanottiin, että lapsen lähettäminen suomenkieliseen kouluun voi maksaa hänelle työpaikan, kyseessä on paljon enemmän kuin vanha kieliriita.

Se on kertomus siitä, miten yhteiskunnallinen valta saattoi ulottua ihmisen kotiin asti.

Jopa siihen saakka, mihin kouluun hänen lapsensa sai mennä.

Tässä vaiheessa kannattaa säilyttää myös alkuperäinen lehtileike kokonaisena ja valokuvata se, koska juuri päivämäärä, lehden nimi, jutun otsikko ja mahdollinen kirjoittaja ovat tärkeitä. Niiden avulla voidaan selvittää, mistä vuoden 1932 tapahtumasta tarkalleen oli kysymys ja mikä Ljusdahlin kokous oli.

PORVOOSSA. TUSTAINA MAALISKUUN 14. PINA

Kaksikielisten kuntien koulu: olot.

Miksi Masalassa el panna lapsta suomalaiseen kouhrun.

Yhä vieläkin ovat päiväjärjes tyksessä riidat kaksikielisten kuntien kansakouluasioista. män tästä näkyy julkisessa sa nassa kirjoituksia, joissa joku asianosainen vallitsevista ера epa kohdissa tuo ilmi tyyvätto тууговы Oppivelvollisuuslain jälkeen näiden ikä Nien coalviltojen nit a velintymästä. Mainitun lain in 2 mom saa sanotaar "O tusta kansakoulussa on annetta va oppilaiden äidinkielellä. Ja edelleen saman §:n 3 mom:ssa "Äidinkielellä tässä Inissa tarkoi tetaan sitä kieltä, suomea tai ruotsia, jota lapsi joko yksin omaan tai paremmin osaa." Muualla laissa tarkoin lapailu-kuun nojaten määrätään, missä tapauksessa ja miten kunnan on huolehdittava niiden lasten oppivelvollisuuden täyttämises tä, jotka kuuluvat kielelliseen vähemmistööη.

Nähty on, että tie tästä kum mallekin kieliryhmälle täysin manlaiset oikeudet suovasta laista sen tasapuoliseen toteutta miseen on pitkä ja mutkikas. Melkein säännöksi voi sanoa tul leen, että rannikkoseutujemme ruotsalaisenemmistöisissä kun nissa kaikin mahdollisin kelnoin vastustetaan kunnallisten suo menkielisten koulujen perusta-mista ja katsotaan karsaln min yksityistenkin koulujen puu-haamista. Tietoomme on tullut seuraava, ei mitenkään uutuu-dellaan yllättävä tapaus.

Kevätlukukauden 1932 alka essa aloitti Kirkkonummen kun nan Masalassa toimintansa Suo-malaisen Kansakoulun Ystävät yhdistyksen aloitteesta ja tuke mana perustettu yksityinen suo-menkielinen supistettu kansa koulu. Sen perustamiseen oli saatu valtioneuvoston lupa, ja koulua varten oli onnistuttu vuokraamaan tarkoitukseen mel-ko hyvin sopiva huvilarakennus Uusi koulu, jonka perustamisen syitä jäljempänä selostetaan, pantiin kuntoon suurimmaksi osaksi yksityisten lahjoitusten avulla, ja sen ylläpitämiseksi myönsi valtiokin viime vuonna yhteensä 32.500 markkaa yli-määräistä valtioapua. Koulu on nyt aloittanut kolmannen luku-kautensa.

Kirkkonummen kunta asutuk-seltaan on vahvasti ruotsalals-enemmistöinen kunta. Tilastol-lisen Vuosikirjan antaman tie-don mukaan kunnassa v. 1920 asui 6340 ruotsinkielistä ja 756 suomenkielistä henkeä. sin kunnan koko väkiluku on kahdeksantuhannen vaiheilla. Kunnassa toimii 15 ruotsinkie-istä kunnallista, mutta vain yk-si ainoa suomenkielinen kunnan ylläpitämä yläkansakoulu, sekin supistettuna ja pitäjän etäisim mässä pohjoiskolkassa, Veikko-lassa. Na kansakoulututkimus-toimikunnan laatiman luettelon mukaan koko kunnassa v. 1931 oli 141 sellaista suomenkielistä ala- ja yläkouluikäistä lasta, joi-den moleramat vanhemmat oli vat suomalaisia, sekä 81 sellais-ta oppivelvollista, joiden jompi

Moskovassa 35 teloitusta.

Ammuttujen joukossa maatalouskomissaarin sijainen Konar.

Moskova, maalisk 13 pna Sa-nomalehdet julkaisevat GPU:n kollegion puheenjohtajan Mens-hinskin allekirjoittaman tiedon annon, jonka mukaan kollegio on Tätk. 11 pnå antanut päätöksensä äskettäin paljastettua vastaval-lankumouksellista järjestöä vas taan nostetussa jutussa, joka järjestö oli toiminut Ukrainan. Pohjois-Kaukasian ja Valko-Venäjän maanviljelysalueilla. Kollegio on todennut järjestön hajoittaneen vastavallanku mouksellista vahingoittamistol-mintaa traktoriasemilla ja neu vostotiloilla. Lisäksi järjestön jäsenet ovat tuhonneet koneita ja koettaneet saattaa kylvötöitä. päjärjestykseen tarkoitukse naan nälänhädän aikaansaami nen maassa. Syytetyistä valtion virkamiehistä tuomittiin 35 kor keimpaan rangaistusmäärään, t. ammuttaviksi. Näiden jou-kossa oli maatalouskomissarin sijainen Konar sekä Kusnetsow. Kromenetski, Rubnew ja Telegin. 10 vuodeksi ja 18 kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen Tuomiot on pantu täytäntöön. Lisäksi tuomittiin 22 syytettyä

kumpi vanhemmista oli suoma-salainen, mutta joiden kotikielenä fiettävästi oli suomi. Masalassa näistä asui yhteensä 35. Veikko lan koulussa kävi 28 ja muut asuivat hajallaan kunnan eri puolilla käyden ruotsinkielisissä kouluissa tai sitten huoltajiensa toimesta muiden paikkakuntien suomenkielisissä kouluissa. Op pivelvollisuuslain säädösten mu-kann kunta olisi ollut velvolli-nen perustamaan kouluja näitä kin suomenkielisiä varten. Kunnanviranomaisten taholta

ulokset olivat

Yletoen sarja.

kansakoulututkimustoimikun nan esittämiä luetteloita on väi tetty paikkansapitämättömiksi. Myöntäen, että erehtymisen mahdollisuus luettelontekijöillä on ollut olemassa, on vähintään yhtä epäillen suhtauduttava kunnanviranomaisten ilmoitta-maan, Tilastollisessa Vuosikir-jassa olevaan väestöjakoon. Mutta vaikka viimemainitun olettaisimme pitävän paikkansa-. kin, niin katsoen siihen, että alu-ja yläkouluikäisten lasten luku-määrä keskimäärin on 12-15 koko väestömäärästä sen mukaan n. 100 oppilasta viralli-sen tilaston esittämästä luvusta päädymme yhä vain siihen, ettei Kirkkonummen suomen-kielisen väestöosan koulutar-peenta ole tyydyttävällä tavalla kunnan puolesta huolehdittu. Yksityisen koulun perustami-acen oli siis riittäviä syitä ole massa. Kahtena aikaisempana ja nyt

alkaneena kolmantenakin luku kautena Masalan koulu on kär Nykyisinyt oppilaspuutetta. Tämä tuntuu ensi aluksi ihmeelliseltä. Vaikka Masalassa nyt asuisi vä hemmänkin suomenkielisiä velvollisia lapsia, kuin mitä kan-sakoulututkimustoimikunta 1931 on laskenut, on tosiasia, ettiä uuden koulun lähiympäris tössä asuu huomattava määrä suomalaisia, joiden lapset käy-vät paikkakunnan sessä koulussa. Viime syysk. 10 pnä on kouluneuvos Martti Ai-rila toimittanut uuden yksityi sen koulun tarkastuksen, jonka yhteydessä pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa on lue-

Saarinen hiihto Voitti 50 km yli keskeytti.

HUUPPONEN 17 KM VOIT

Veli Saarinen.

Kymmenennet Salpausselän hiihdot ohvat lauantaina ju sunnuntaina Lasan-tarns of hiihtojen ihtojen lähtöpaikalle kerhan tynyt yleisön a 2000 ja sunnuntaina 151000 ne ja lisäksi ladus Vatteli aseita tubansia Kisat aloitettim 17 km fordillo, jossa

DN. Hosspporen, Lahden R ra. 119.34, 34. 2) 2) Fr Ft. Hekkin Hiihtoseura, 1.23.313 R Teerijseven naorisoseurан 5) V. Toikka, Kotke 124941 Heikkisen

teltu 12 viittä kilom pänä asuvaa suomen pivelvollista lasta. sellaista, joiden koti on matkaa vain mun metriä. Kokouksessa dittu nykyisen tilanteen muun ohella on niistä jaan tehty seuraava merki

"Viime pääsiä aikaan oli koulusta 11 km. päässä sijalt sevassa nuorisoseu-ran talossa Ljusdah lissa pidetty kokous. johon oli kehoitettu talollisia saapumaan. Tässä oli päätetty jättää suomalaisen palvelus-väen kanssa tehdyt palvelussitoumukset uusimatta toukokuun 1 pistä ja marrask. 1 p:stä (1932) lähtien. jos työväki panee lap-sensa suomalaiseen, kouluun. Vaikka esi-tys saikin eräiden kokouksessa läsnäolijain taholta

vastustusta, tuli se kuitenkin kokouspää-tökseksi"

v. luksessa olevien suomalaisten Ymmärtääksemme Pöytäkirjassa mainitut suo--menkielisestä koulusta poissaole-oppivat 12 lasta ovat kaikki paikka-kunnan tilanomistajien palve-lapsia! olisi jo aika lakeihin ja asetuk siin saada selvennyksiä ja sään-nöksiä jotka takaisivat jokal-ruotsinkieliselle lapselle, niin suomenkieli-selle kuin ruotsinkielisellekin, es-teettömän oikeuden ja tilaisuu-den äidinkielisen kansakouluope-tuksen nauttimiseen, niin Masa-lasse kuin muuallakin. L. K.

7.10.2026 14:52

Uudenmaan Sanomat nio 30 1933

Nyt lähde on huomattavasti täsmällisempi. Kyseessä on Uudenmaan Sanomien numero 30 vuodelta 1933, ja jutussa lainataan Masalan suomalaisen koulun johtokunnan pöytäkirjaa. Tämä antaa mahdollisuuden kirjoittaa pääkirjoituksen paljon vahvemmin lähteeseen nojaten.

Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto

Vuoden 1933 sanomalehdessä julkaistu kirjoitus kertoo suomalaisen koulun asemasta Kirkkonummen Masalassa. Se on dokumentti ajasta, jolloin Suomen kielikysymys ei ollut vain eduskunnan, lehtien ja poliittisten keskustelujen aihe. Se ulottui ihmisten koteihin ja lasten koulunkäyntiin.

Uudenmaan Sanomien numerossa 30 vuonna 1933 käsiteltiin Masalan suomalaisen yksityisen kansakoulun vaikeuksia. Kirjoituksen mukaan Kirkkonummi oli tuolloin voimakkaasti ruotsinkielinen: vuoden 1920 tilastossa kunnassa oli 6 340 ruotsinkielistä ja 756 suomenkielistä asukasta. Kunnassa toimi 15 ruotsinkielistä kunnallista koulua ja vain yksi suomenkielinen kunnallinen koulu, Veikkolan supistettu koulu.

Masalaan oli perustettu yksityinen suomenkielinen koulu, koska kirjoituksen mukaan kunnan suomenkielisen väestön koulutarpeesta ei ollut huolehdittu riittävästi.

Mutta vielä pysäyttävämpi on koulun oppilaspulaa käsittelevä kohta.

Kouluneuvos Martti Airila oli tarkastanut koulun 10. syyskuuta 1932. Tarkastuksen yhteydessä pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan oli merkitty kaksitoista suomenkielistä oppivelvollista lasta, jotka asuivat koulun lähellä – osa vain muutaman sadan metrin päässä – mutta eivät käyneet suomenkielistä koulua.

Sitten pöytäkirja kertoo jotakin poikkeuksellista.

Sen mukaan Ljusdahlissa, koulusta noin kilometrin päässä sijaitsevassa nuorisoseuran talossa, oli pääsiäisen aikaan pidetty kokous, johon talollisia oli kehotettu saapumaan.

Pöytäkirjaan oli kirjattu seuraava päätös:

”Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelusväen kanssa tehdyt palvelussitoumukset uusimatta ... jos työväki panee lapsensa suomalaiseen kouluun.”

Päätös oli kirjoituksen mukaan saanut vastustusta joidenkin kokoukseen osallistuneiden taholta, mutta siitä oli kuitenkin tullut kokouksen päätös.

Jos pöytäkirjaa siteeraava sanomalehtikirjoitus on täsmällinen, tässä ei enää ole kysymys siitä, että jotkut ihmiset olisivat vain suosineet ruotsinkielistä koulua.

Kyse oli taloudellisesta painostuksesta.

Työntekijän lapsen koulunkäynnistä oli tehty asia, jolla saattoi olla vaikutusta vanhemman työsuhteen jatkumiseen.

Tämä on suomalaisen kielihistorian synkkä puoli, jota ei pidä peittää sen vuoksi, että kaksikielisyys on meille nykyisin arvokas asia. Kaksikielisyys on rikkaus. Suomen- ja ruotsinkielisillä suomalaisilla on yhteinen historia. Mutta juuri siksi historiasta pitää voida puhua myös silloin, kun siinä on vallankäyttöä ja epäoikeudenmukaisuutta.

On erityisen merkittävää, että vuoden 1933 kirjoitus päätyy vaatimaan lainsäädäntöön selvennyksiä ja sääntöjä, jotka takaisivat sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille esteettömän mahdollisuuden saada opetusta omalla äidinkielellään.

Siinä on koko asian ydin.

Koulun pitäisi seurata lasta – ei työnantajan tahtoa.

Lapsen äidinkielen ei pitäisi ratkaista sitä, saako hänen vanhempansa pitää työnsä.

Vuoden 1933 lehtikirjoitus näyttää myös, kuinka vaikeaa lain muuttaminen käytännön todellisuudeksi oli. Oppivelvollisuuslaki sisälsi jo periaatteen, jonka mukaan opetusta oli annettava oppilaan äidinkielellä. Silti käytännön toteutus saattoi olla aivan toinen asia, erityisesti kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistö ja vähemmistö olivat epätasapainossa.

Siksi tämä vanha lehtileike on paljon enemmän kuin paikallishistoriallinen kuriositeetti.

Se kertoo vallasta.

Se kertoo koulusta.

Se kertoo kielestä.

Ja ennen kaikkea se kertoo siitä, kuinka kauas yhteiskunnallinen valta voi ulottua, jos sille annetaan siihen mahdollisuus.

Tämän päivän Suomessa on helppo ajatella, että lapsen oikeus omaan äidinkieleensä on itsestäänselvyys.

Vuoden 1933 Masalassa se ei sitä vielä ollut.

Ja ehkä juuri siksi tämä vanha lehtileike kannattaa lukea uudelleen.

Lapsen koulusta ei pitäisi koskaan tehdä vanhemman työpaikan ehtoa.

Ei suomen kielen eikä ruotsin kielen nimissä.

Lähde: Uudenmaan Sanomat n 30, 1933, kirjoitus ”Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun.” Kirjoituksessa siteerataan Masalan suomalaisen koulun johtokunnan pöytäkirjaa.

Tässä versiossa olen käyttänyt nimenomaan antamaasi lehtileikettä lähteenä ja pitänyt erillään lehden oman tekstin, pöytäkirjasta tehdyn lainauksen ja pääkirjoituksen johtopäätökset. Se on tärkeää, koska nyt kyseessä on jo huomattavan vahva historiallinen lähde.

Tee yhteenveto keskustelustamme, merkitse päivämäärä, laatija, 21:42

Yhteenveto keskustelusta

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 21.42 (Suomen aikaa) Laatija: Roy

Keskustelussa käsiteltiin Veikkolan ja Masalan kouluhistoriaa sekä erityisesti 1900-luvun alkupuolen kielikysymystä Kirkkonummella.

Lähtökohtana oli Kauton kertoma paikallishistoriallinen aineisto, jossa kuvattiin ruotsinkielisenemmistöisen alueen kouluoloja ja suomenkielisten perheiden asemaa. Erityisen merkittäväksi nousi kertomus siitä, että suomenkielisiä lapsia olisi painostettu ruotsinkieliseen kouluun jopa vanhempien työpaikan menettämisen uhalla.

Aluksi kyse oli Kauton muistamasta ja hänen hallussaan olevasta lehtileikkeestä. Keskustelun edetessä käyttäjä toi leikkeen tekstin kokonaisuudessaan esille. Lähteeksi tarkentui Uudenmaan Sanomat n:o 30, 1933, ja kirjoituksen otsikoksi ”Kaksikielisten kuntien kouluolot. Miksi Masalassa ei panna lapsia suomalaiseen kouluun.”

Lehtikirjoituksessa kuvataan Kirkkonummen tuolloisia kieli- ja kouluoloja. Kirkkonummi oli vahvasti ruotsinkielinen kunta, jossa oli paljon ruotsinkielisiä kunnallisia kouluja mutta vähän suomenkielistä kunnallista opetusta. Masalaan oli perustettu yksityinen suomenkielinen koulu, koska kirjoituksen mukaan suomenkielisen väestön koulutarpeesta ei ollut kunnan toimesta riittävästi huolehdittu.

Erityisen tärkeäksi osoittautui Masalan suomalaisen koulun johtokunnan pöytäkirjaan perustuva kohta. Koulun lähellä asui suomenkielisiä oppivelvollisia lapsia, jotka eivät kuitenkaan käyneet suomenkielistä koulua. Pöytäkirjaan oli kirjattu, että Ljusdahlissa pidetyssä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelusväen palvelussitoumukset uusimatta, mikäli työväki lähettäisi lapsensa suomalaiseen kouluun.

Keskustelussa tästä tehtiin keskeinen johtopäätös: jos lehtileikkeen pöytäkirjasta tekemä lainaus on täsmällinen, kyse ei ollut vain kielten välisestä kiistasta, vaan taloudellisesta painostuksesta, jossa lapsen koulunkäynti yhdistettiin vanhemman toimeentuloon.

Pääkirjoituksessa korostettiin kuitenkin, ettei tätä historiallista tapahtumaa tule käyttää nykyisten ruotsinkielisten ihmisten syyllistämiseen. Kaksikielisyys nähtiin rikkautena, mutta kielen käyttämistä taloudellisen tai yhteiskunnallisen vallan välineenä arvosteltiin.

Keskustelun lopullinen pääkirjoitus sai otsikon:

”Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto”

Sen keskeinen ajatus oli:

”Lapsen koulusta ei pitäisi koskaan tehdä vanhemman työpaikan ehtoa.”

Samalla todettiin, että vanha lehtileike on arvokas paikallishistoriallinen lähde ja että alkuperäinen pöytäkirja olisi mahdollisuuksien mukaan syytä löytää ja tarkistaa. Tämä mahdollistaisi sen selvittämisen, mitä Ljusdahlin kokouksessa tarkalleen päätettiin, ketkä olivat mukana ja miten päätöstä käytännössä sovellettiin.

Tuo Roy on jokin painovirhe, laatija on varmaankin enemmin ChatGPt Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta.

Kyllä. ”Roy” oli tässä virheellinen merkintä. Oikea laatijamerkintä on:

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 21.42 Suomen aikaa Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta

Tämä vastaa paremmin sitä, mitä keskustelussa todella tehtiin.

Tänään 9:06

oiden kotiin koululta matkaa vain muutama sata väi- on . metriä. Kokouksessa on poh-dittu nykyisen tilanteen syitä ja muun ohella on niistä pöytäkir-jaan tehty seuraava merkintä: "Viime pääsiäisen aikaan oli koulusta -1 km. päässä sijait-. sevassa nuorisoseu-ran talossa Ljusdah--lissa pidetty kokous, -johon oli kehoitettu talollisia saapumaan. Tässä kokouksessa oli päätetty jättää suomalaisen palvelus-väen kanssa tehdyt palvelussitoumukset i uusimatta toukokuun 1 p:stä ja marrask. 1 p:stä (1932) lähtien, jos työväki panee lap-sensa suomalaiseen kouluun. Vaikka esi-tys saikin eräiden läsnäolijain 1 taholta: vastustusta, tuli kuitenkin kokouspää-; se Pöytäkirjassa mainitut suo-12 menkielisestä koulusta poissaole-1 vat 12 lasta ovat kaikki paikka-kunnan tilanomistajien palve-( v. luksessa olevien suomalaisten:1 lapsia! Ymmärtääksemmes siin saada sol 102026 14:52 jo aika lakeihin ja asetuk

Tarkastele arkistointiprojektisi eri vaiheita ja niiden välisiä yhteyksiä

Miten Nettisanomat.com-arkistoprojektini eri osa-alueet liittyvät toisiinsa ja miten ne ovat kehittyneet eri vuosia koskevissa pyynnöissäni?

Vertaa pyytämiäsi pääkirjoitusteemoja ja niiden toistuvia painotuksia.

ChatGPT voi tehdä virheitä. Tarkista tärkeät tiedot.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:31. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kautto kertoi Kirkkonummen koulujen historiallisista hetkistä. Kuvat Pertti Manninen.

Liite. Kuvat.

Pääkirjoitus. Kun lapsen koulusta tehtiin työpaikan ehto.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:32. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kauton aiheena oli Veikkolan koulurakennuksen historiaa - Kourakennuksen merkitys ... elämässä vuosien ... Kyllä hän tätäkin aihetta käsitteli, mutta paljon enemmän kuitenkin vanhempaakin historiaa. Kun sitten tultiin sellaiseenkin vaiheeseen, jossa ruotsinkieliset talolliset pakottivat suomenkielisten palkollisten lapsia ruotsinkieliseen kouluun laitoin nauhoituksen käyntiin. Lisäksi luennon päätyttyä kuvasin asiaa koskevan lehtileikkeen. Ja sitten TÄ teki pyynnöstäni pääkirjoituksen. Koko aineisto lyhentämättömänä liitteessä ja tämä pääkirjoitus ohessa. Pertti Manninen

Päivämäärä: 7.10.2026 Aika: 21.42 Suomen aikaa Laatija: ChatGPT Pertti Mannisen pyynnöstä Pirkko Kauton aineiston ja esitelmän pohjalta.

Liite. Kuvat 2. Artikkeli palstoitettuna täällä.

Kuva keskiviikkona 7.10 2026 13:31. Kirkkonummen Sydänyhdistyksen Veikkolan kerhon luennossa nimipäiväsankari Pirkko Kautto kertoi Kirkkonummen koulujen historiallisista hetkistä. Kuvat Pertti Manninen.

2 kuvaa Veikkolassa tänään keskiviikkona 7.10.2026.

13:19 K-Marketissa.
Höstlunch.

15:02 S-Marketissa. Dementia voi ilmoittaa itsestään keski-iässä.

Kuvat Pertti Manninen.

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

https://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913etusivu.htm

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

*todennäköisesti (TÄ Claude). Viiden TÄ:n tarkastelusta kolme päätteli vanhimmaksi ja kaksi todennäköisesti vanhimmaksi. Nettisanomat. Pertti Manninen 8.9.2026.

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

Loppu lähenee.

Kuva 6.10 2026 10:16. Talo puretaan, kauppa suljetaan ja torikin myllätään. Kenkäkauppiaskin nyt viimeisiä kertojaan täällä, uutta myyntipaikkaa ei ole vielä osoitettu.

Kuva 6.10 2026 10:17. Sale S VBO suljetaan kolmen ja puolen viikon päästä viimeistään, aikaisemminkin jos myytävä tavara loppuu.

Kuva tiistaina 6.10 2026 10:17. Koululaiset ruokatunneillaan ja vanhemmat ihmiset jalkoja säästääkseen suosivat tätä ihan keskustassa olevaa kauppaa. Marketteihin matkaa kuitenkin 500- 1000 metriä.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:17. Tervetuloa "Lihasjumi" voi olla Parkinsonin tauti - Välkommen Näin tunnista kevyet tuotteet kaupassa.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:17. Lehdet esittelevät elämän aurinkoa ja varjoja, enemmän kuitenkin varjoja, onpa yksi jyrähtelykin mukana: Stubbin jyrähtely Venäjän suuntaan, itään. Ja kun oikein tarkkaan katsoo olihan hyllyssä myös Carl Barks - Don Rosa Kielletyn laakson tarinatkin.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Tori. Kulkijan kuvia tiistaina 6.10.2026. Pertti Manninen aurinkoisena päivänä hiukan perusruokaostoksien ohessa.

Lehtiä.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:35. Uusi uljas liikenneympyrä on vihdoin valmistunut.

Kuva tiistaina 6.10.2026 10:36. Aikamoisen jyrkkä alamäki on vielä kulkukelpoinen kun liukkaus ei osu kaveriksi tällaisena aurinkoisena päivänä.

Kuva 6.10 2026 10:36. Lehtimatto asfaltilla.

Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Pappilanmäki. Kulkijan kuvia tiistaina 6.10.2026. Pertti Manninen aurinkoisena päivänä matkalla jokusen satametriä uimahalliin.

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

To 1.10.2026. Aamusta illan suuhun. Uusimaa. Kirkkonummi. Matkalla 7 kylällä. 22 kuvaa

To 1.10.2026. Aamusta illan suuhun. Kuva Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon KALEVA 1.10.2026 Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen toden-näköisyyttä." Kuva

МиГи не будут летать.

Pe 2.10.2026. Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG. Yle Novosti "MiGit eivät lennä." Alexander Stubb. 9 kuvaa.

La 3.10.2026. Pääkirjoitus. Demokratia toteutuu seuraavissa vaaleissa. Lue! Vinyylin suosio jatkuu Kuvat

pökö.com

Päivän tervehtijät.

Kuvat 5.10 2026 15:29 ja 15:38. Pikkulintu ja hiukan isompi kottarainen tervehtivät aivan ryyuun takana vielä lehtiä ja muuta syötävää nokkien.elargoniat kukkivat taas, ehtivätköhän? Keskustelu Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Maanantai 5.10. 2026. Kuvat Pertti Manninen.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

etusivu

lukijoilta urheilu tv kulttuuri netti asunto ruoka

raha pääkirjoitus kirjoita! ilmoita ilmaiseksi: osta&myy tapaamiset säälinkki lahjoita ruokaa hakemisto ja aiemmat lehdet kuvat tietolinkit info

Aiemmat jutut ja kuvat

Kuvat sarjasta Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän kesässä 1999

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Sonera ja Radiolinja: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme".

Miksi Schumacher ei ole suosittu Saksassa?

Gold Dust-yhtyeen maailmanvalloitus alkanut: "Enää ei puutu kuin kansainvälinen levytyssopimus." Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin

Tyylipohja-opas

Onnenpyörä maanantaina lokakuun 25. päivänä 1999: Ajankohtaisuus Ratkaisu: Suomalaisen puhelinlasku on 4000 markkaa vuodessa

Jyväskylä:

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

Viikon kuva:

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

ilmoita ilmaiseksi

Päivän pannu

Tässä lehdessä torstaina lokakuun 28. päivänä 1999 Sonera ja Radiolinja: "Lasten ja nuorten puhelinlaskut eivät ole meidän päänsärkymme". Kokoomusministerien vauhti tasapainossa :Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää. Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen. SAK karttaa demokratiaa: Viialaiselle palkkiovirka ilman julkista hakua. Taloushistoriaa:Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Saiko Aho doping-piikin? Iljettävää journalismia. Presidenttiehdokas Hautala tiukkana: Kosovo ei tee tyhjäksi presidentti Ahtisaaren aikaisempia virheitä. Ulkoministeri työssään: Halonen pyysi Annanilta nopeaa apua pakolaisille. Kysymys presidenttiehdokkaille: Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria? Tsetsenia: Äidit hakevat varusmiespoikiaan pois sodasta. "Lomalle ei kukaan pääse, koska kukaan ei lomalta palaa".

Urheilu-uutisia Ylessä: Golfinpelaaja kuoli lento-onnettomuudesssa Formulapomo möi puolet miljardiomaisuudestaan keplottelukaupoin. Miksi Schumacher ei ole suosittu Saksassa? Jyväskylä: Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen! Paviljongin johtaja sai potkut Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari Yliopiston rehtori Sallinen Harjua nirhomassa Mäki-Matin perhepuisto ja demokratia Kenen Keskisuomalainen?

sivun alkuun!

Viikon kysymys: Onko Häkkinen paras?

20030212

sivun alkuun! sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

https://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913puhelin.htm

 N:o 3517 - 28. vsk

No onkos tullut kesä?

Kuvat 4.10 2026 15:18. Pelargoniat kukkivat taas, ehtivätköhän? Keskustelu Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 4.10. 2026. Kuvat Pertti Manninen.

Ethän unohda? - Surun lastako?

Kuvat 4.10 2026 15:34 ja 15:35. Kohtaus Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002).

- Tein sinulle eväät. - Kotisi on niin kaukana, - Ethän unohda? - Surun lastako? - Kuinka voisin? Olithan ensirakkauteni. - Se oli kauniisti sanottu. - Niin oli. - Mene.

Kuvat Yle Teeman lähetyksestä sunnuntaina 4.10.2026 sattumalta kuvien jo hiukan himmennystä saaden ikkunan heijastuksista. Pertti Manninen.

Muistan puiston kaunehimman.

Kuvat 4.10 2026 15:45 ja 15:46. Kohtaus Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002).

- Muistan puiston kaunehimman, ihanimmam Monrepos'n. - Usein haaveissani kuljen satumaani lehmustohon. - Kaunehimmat kaarisillat, ihanimmat kuudanyöt nähnyt puiston katveessa oon, Monrepos'n.

Kuvat Yle Teeman lähetyksestä sunnuntaina 4.10.2026 sattumalta kuvien jo himmennystä saaden ikkunan heijastuksista syksyn värejäkin hipaisten ikkunaristikoiden lävitse. Pertti Manninen.

Sarjan "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

https://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3516 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö.

Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa

Uusi laki ulottuu vanhoihin sopimuksiin. Lähde: TA.fi /

Sotasyyllisyösoikeudenkäynti oli Suomen historian vakavin takautuvan lain esimerkki.

- Lue!

Ottelu on päättynyt?

Kuva 3.10 2026 18:06. Voittajat kiittävät katselijoita pelin jälkeen, niinkuin tietenkin toisinkinpäin. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 18:07. Ylen kommentaattorit kommentoivat. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 18:08. Päävalmentaja Jacob Friis Ylen haastateltavana. Ylen live-kuvaa.

Kuva 3.10 2026 22:27. KALEVAN toimittajan Kai Nevalan analyysi: Punainen kortti ja Leo Wallan taikajalka pelastivat Huuhkajien päävalmentajan. 19:26.

Kuva 3.10 2026 22:27. YleUrheilun urheilutoimittaja Mika Halosen kommentti heti pelin päätytyttyä. 18:27. Kommentti: Yksi maaginen mies pelasti Huuhkajat ja Jacob Friisin, kun Albania tarjosi suurenmoisen armopalan. Suomi kaatoi Albanian 2-1, kiitos Leo Wallan, mutta Huuhkajien punainen lanka on yhä täysin hukassa.

Kuvat valinnut lehtemme päätoimittaja Pertti Manninen.

Kuvat.

Pääkirjoitus. Demokratia toteutuu seuraavissa vaaleissa.

Kuva 3.10 2026 18:31. Ylen teksti-tv: Orpo moittii velkajarrusta irtautuvia.

Velkajarru on poliittinen päätös ja sitä on istuvan hallituksen käytettävä oman kykynsä mukaan. Kun nykyinen hallitus onnistui jujuttamaan oppositiopuolueet vasemmistoa lukuunottamatta sitomaan käsiä ja toimenpiteitä seuraavaa hallitusta koskien, pidin tätä aivan hassuna demokratian vastaisena toimenpiteenä. Nyt ollaan sitten moitittavina, kun asiaan on tarkemmin syvennytty. Tämä on politiikkaa ja jokainen toimintaan osallistuva kantaa tietenkin omasta toiminnastaan oman vastuunsa. Hölmöillä saa niin paljon kuin huvittaa, mutta toiminta on sitten seuraaavissa vaaleissa äänestäjien, kansalaisten arvioitavana, niin hallituksen kuin oppositionkin toiminta.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Nettisanomat lauantaina 3.10.2026. Harjoituksen vuoksi ja ammattitaidon säilyttämisen vuoksi kirjoitettu tällä kertaa ihan omasta päästä ilman TÄ:n käyttöä edes apuna. (Tarkistettu tiistaina 6.10.2026 6:10.)

Kuva 3.10 2026 22:06. Orpo - Keinot puuttua polttoaineen hintoihin selvillä viimeistään ensi viikolla. mtv-uutiset.

Vinyylin suosio jatkuu.

Kuvat 3.10 2026 22:06. mtv uutiset Vinyylin suosio jatkuu - harvinaisuuksista maksetaan satoja euroja.

Tänä viikonloppuna bongataan lintuja kansainvälisessä EuroBirdwatch-tapahtumassa.

Huomenna sää on lämmin mutta vaihteleva. Mtv:n Kymmenen uutiset.

Sarjasta "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Variaatioita syksystä
-

-

Variaatiot tulossa vasta ensi viikolla! Sorry!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

"Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia."

Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

https://www.nettisanomat.com/ 1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3515 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö. Pääkirjoituksia.

"Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus tulee voimaan lokakuun alussa. Tupakointikielto tulee koskemaan jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tee pääkirjoitus jossa ankarasti arvostellaan takautuvaa lainsäädäntöä tällaisessa asiassa. Suomessa varmaan pahin esimerkki oli kun sodan jälkeen päättäjille langetettiin vankeustuomiot. Mielestäni takautuvaa lainsäädäntöä pitäisi käyttää äärimmäisen varovasti." Päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa - Lue!

Päivän mosaiikki.

Kuva 2.10 2026 15:29. Vesipisarat vangitsevat värejä.

Kuva 2.10 2026 15:29. Vesipisarat vangitsevat värejä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen haltioituneena kun huomasi pisarat.

Päivän löytö.

Kuva 2.10 2026 16:12. Vanhan varaston vanhasta laatikosta löytyi nämä vanhat lehdet, muiden muassa, Kameralehti 7/60 ja Tekniikan maailma 1960 10 120 :- ja pikistäähän sieltä alta jo numero 9.

Kuvat 2.10 2026 15:46- 16:15. Materiaalia kulkeutunut vanhasta varastosta uudempaan taukotupaan säilytyslaatikoihin (K-raudan Bravoihin, jotka kestävät kahden 110-kiloisen painon) ja hyllyille ja hyllyille. Lähimpien kassien päällimmäisenä tai alimmaisena "General Topology" ja "Animal Kingdom" ja laatikon kokamisohjekin vielä taas uudelleen kassien päällä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuvat Pertti Manninen hengästyneenä ja hiukan riemastuneenakin.

Päivän kirjailija.

Kuva 2.10 2026 16:42. Inarijokilaaksossa ja Kangasniemellä

Kuva 2.10 2026 16:42. Historiankirjaksi Nousuniemi ei kuitenkaan kirjaansa nimeä.

Kuva 2.10 2026 16:42. Saamenradiostahan on kirjoitettu historiikkeja.

Kuva 2.10 2026 16:42. Juhani Nousuniemi girjecalli ja ovddes hoavda, Yle Sápmi

En ole kirjoittanut historiateosta.

Enemmänkin siitä, miten näin ja koin toiminnan.,

Kuva 2.10 2026 16:42. NOUSUJUSSI Saamelaisen radioveteraanin muistelmat

Kuva 2.10 2026 16:42. Kirja on kirjoitettu vain suomeksi.

Saamenkielisen version tekemisestä ei ole varmuutta

Saamenkielisten kirjojen myynnillä ei taida saada omiaan takaisin.

Kuvat 2.10 2026 16:42. Päivän kirjailija Juhani Nousuniemi.

Kuvat Ylen Yle Sápmi-lähetyksestä Pertti Manninen ruudun edessä juuri telkun aukaisseena.

Päivän hävittäjät: F-35 ja MIG.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Ilmavoimat juhlisti eilen F-35-hävittäjien saapumista Lapin lennostossa Rovaniemellä.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Hävittäjähankinta aseineen on Suomen kaikkien aikojen

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI kallein ostos, noin 10 miljardia

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI Juhlaam osallistunut tasavallan presidentti Alexander Stubb

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI korosti, että Suomen ilmvoimilla alkoi uusi aikakausi.

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Kuva 2.10 2026 16:48. Yle NOVOSTI

Sarjasta "Aamusta illan suuhun" viimeinen kuva.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Sarja

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

https://www.nettisanomat.com/ 1999/10/21/n9912etusivu.htm

 N:o 3514 - 28. vsk

Takautuva lainsäädäntö. Pääkirjoituksia.

"Vuokra-asumista koskeva lakiuudistus tulee voimaan lokakuun alussa. Tupakointikielto tulee koskemaan jo voimassa olevia vuokrasopimuksia. Tee pääkirjoitus jossa ankarasti arvostellaan takautuvaa lainsäädäntöä tällaisessa asiassa. Suomessa varmaan pahin esimerkki oli kun sodan jälkeen päättäjille langetettiin vankeustuomiot. Mielestäni takautuvaa lainsäädäntöä pitäisi käyttää äärimmäisen varovasti." Päätoimittaja Pertti Manninen.

TÄ Claude: Pääkirjoitus: Sopimus on sopimus – paitsi kun valtio toisin päättää - Lue!

TÄ ChatGPT: Pääkirjoitus. Kun laki muuttaa jo tehtyä sopimusta - Lue!

TÄ Copilot: Pääkirjoitus. Takautuvuuden portti avataan liian kevyesti - Lue!

TÄ Gemini: Pääkirjoitus: Takautuva lainsäädäntö kalvaa oikeusvaltion perustaa - Lue!

Aamusta illan suuhun.

Kuva 1.10 2026 8:34. Säteet pungertavat aamusumun läpi.

Kuva 1.10 2026 8:38. Aamun sumua.

Kuva 1.10 2026 8:47. Aamun kirkkautta.

Kuva 1.10 2026 8:56. Työmaa odottaa jatkoaan.

Kuva 1.10 2026 8:57. Pienimmät retkellä.

Kuva 1.10 2026 8:59. Vauhdin tuntua syksyn väreissä.

Kuva 1.10 2026 9:03. Hiekassa: hiekka-auto ja hiekkalapio.

Kuva 1.10 2026 9:04. Uskollinen jousiheppa odottaa.

Kuva 1.10 2026 9:06. Isommat koululaiset suuntaavat pysäkille.

Kuva 1.10 2026 11:11. Tervetuloa - Välkommen, kuvaajakin. Lööpit kertovat: Putinin salainen hanke paljastui - Näin torjut rasvamaksan.

Kuva 1.10 2026 11:24. Otsikoissa: Ilta-Sanomat: Seela Sellan intiimit hautajaiset - Putin myönsi epäsuorasti tappion - Näin torjut rasvamaksan. Iltalehti: Putinin salainen hanke paljastui . Hurja ehdotus eläkesäästöistä - Trump harmistui Suomelle.

Kuva 1.10 2026 11:24. Tidningar.

Kuva 1.10 2026 13:41. Liput liehuvat Uimahallin saloissa ja kauempana syksyn väreihin sulautuva Jokiniemen koulu.

Kuva 1.10 2026 13:41. Liput liehuvat Uimahallin saloissa ja kauempana syksyn väreihin sulautuva Jokiniemen koulu.

Kuva 1.10 2026 13:42. Ohjaaja heiluu terapia-altaan vesijumppalaisille.

Kuva 1.10 2026 15:40. Sininen ja valkoinen pääväreinä.

Kuva 1.10 2026 15:49. Naakat ja variskin syötävää löytävät Hyvinvointikeskuksen nurmikolta.

Kuva 1.10 2026 16:07. Jätetty kaislikko Vitträsk-järven itärannalla.

Kuva 1.10 2026 16:07. Puunoksat vauhdissa Vitträsk-järven itärannalla.

Kuva 1.10 2026 16:17. Peuroja pellon reunassa auringonsäteiden osuessa vielä kauempaan metsään.

Kuva 1.10 2026 18:11. Ylipäällikkö kipuaa ketterästi melkein F-35:n ohjaamoon, vaikkei kyytiin päässytkään, tällä kertaa.

KALEVA 1.10.2026 17:42. Presidentti Alexander Stubb vastaanotti uudet hävittäjät Rovaniemellä - "F35 vähentää Suomen sotaan joutumisen todennäköisyyttä."

Kuvia. Aamusta illan suuhun. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki - Masala - Heikkilä - Keskusta - Gesterby - Vitträsk - Kauhala. Kuvat Pertti Manninen kirkkaana päivänä torstaina 1.10.2026 vauhdissa ja välillä pysähtyenkin.
24 kuvaa

Kuvat kuvasta 1.10 2026 16:17. Peuroja pellon reunassa auringonsäteiden osuessa vielä kauempaan metsään. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala, Vesterkulla. Kuvat Pertti Manninen hiljentyneenä.

Euroopan ydinsuoja ei ole vielä yhteinen

Euroopassa keskustellaan nyt vakavammin kuin pitkään aikaan siitä, pystyykö maanosa huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan heikkenee. Pääkirjoitus tiistaina 15.9.2026. Lue!

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue! Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue! Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2001 Numero 97 (7.6.2001)

Lue!

Nettisanomat. 7.6.2001.

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Jyväkäs heinäkuu 1998 kuvat: pertti manninen , Laukaa 02.08.97

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! - 2000

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Totuta lapsi veteen. 
Hypelkää ja roiskikaa varovasti, jutun täytyy miellyttää!

Uintiopetusta: 
Lapsi kahlaa syvemmälle aluksi napaa ja myöhemmin kainaloita myöten ja sitten liikkuu AINA rantaanpäin: Aluksi kävellen ja pikku hiljaa liukuen: kädet ylös suorina pään yläpuolelle, tiukka ote peukalosta toisen käden sormilla ja hypähdys rantaan päin. Opettaja voi tukea mahan alta ja käsikellukkeetkin helpottavat pinnalla pysymistä. Tämä toistetaan ja toistetaan.

Tunnin lopussa 
pukeudutaan nopeasti lämpöisesti, märkä uima-asu pois ja sitten hiukan mutustellaan jätskiä ja limsaa tai mehua. Näin tehdään mieluummin joka päivä, mutta pakolla ei kannata lähteä uimakouluun. Välipäiviä saa pitää kunhan touhu on kuitenkin säännöllistä.

Tätä toistetaan koko kesä. 
Loppukesällä lapsi jo hiukan liukuu ja polskuttaa jaloillaan: UI HIUKAN, tosin vain hiukan.

Muista! Aikuinen on aina vastuussa lapsesta. Älä hukkaa hetkeksikään lasta silmistäsi.

Pertti Manninen

Kesällä kelpaa porskutella!

Käsivarsikellukkeet ovat hyvä apu uimaopetuksessa. Krokotiili ja uimalaudat sopivat potkuharjoitteluun. Uimarengas on parasta antaa jo uimataitoisen lapsen leikkeihin, koska se voi kipata, lähteä tuulessa karkuun, eikä siin uima-asento ole oikea.

Jyväkäs heinäkuu 1998 kuvat: pertti manninen , Laukaa 02.08.97

Kesällä kelpaa porskutella!

Lauantai 30.5.2026. Kuva. Varis tepastelee muruja etsiessään. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 30.5.2026. 8:35. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuva. Perhonen ravintoaan keräämässä. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 30.5.2026. 11:51. Kuva Pertti Manninen "takaa-ajaen".

Alexander Stubb X:ssä.

Iltalehti. Kuvat: Stubb Hornetissa. 26.5.2026 22:27. Riika Tauriainen.

Presidentti Alexander Stubb pääsi Hornetin kyytiin tiistaina. ... ensimmäinen lento Hornetilla. Stubb kuvailee lentoa "aika kovaksi kokemukseksi." Kuva Emm Syrjäniemi. Tasavallan presidentin kanslia.

Google-kääntäjä: 5.04 Aleksanteri Stubb @alexstubb Seuraa X

Tänään tarkastin Lapin lentolaivaston.

Minulle annettiin esitys Hornetin lentotoiminnasta ja tilannekatsaus uusien F-35-hävittäjien käyttöönotosta. Pääsin myös lentämään Hornet-hävittäjällä.

Kiitos arvokkaasta työstäsi.

7.22 ip. 26. toukok. 2026

449 Vastaa Kopioi linkki
Lue 21 vastausta
LISÄKSI hän
iltalehti.fi/poli + :D

Google-kääntäjän "raakakäännös".

Aikaisemmin mm.

Nettisanomat 28.5.2025. https://www.nettisanomat.com/2025/05/28/etusivu.html

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue!
Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue!
Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue!
Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuva. Stubb Piritorilla. Kuva: Petri Temonen, Lukijan kuva. is.fi/kotimaa. Kuvateksti: Presidentti Alexander Stubbin yllättävä vierailu keräsi huomiota Piritorilla. Useat paikalla olleet pysähtyivät ottamaan kuvia presidentistä. Uusimaa. Helsinki. Kurvi. Piritori. Perjantai 22.5.2026. Paloiteltu kuva.

Pähkinäpensaan ja oravan symbioosi.

18:28. Ylen luonto-ohjelmasta. Perjantai 22.5.2026 18:28. Kuvat. Pertti Manninen ruudun edessä hiukan loppua nähden ja pähkinäpensaan viisautta arvostaen kun se tarjoaa pähkinöitään, uuden elämä alkuja, oravalle, joka ei niitä kätköjään aina muista tai ole niitä enää löytämässä.

Ex-komentaja Lindberg on aika paskamainen ex-presidentti Niinistölle.

iltalehti.fi torstaina 21.5.2026.

Jarmo Lindberg paljastaa: Näin jatkokausi kariutui Sauli Niinistön vastustukseen. Politiikka 7:08. https://www.iltalehti.fi/politiikka

Keskustelu TÄ Clauden kanssa 21.5.2026.

https://www.nettisanomat.com/ 2019/01/28/ etusivu.html# maanantai20190121kuva Arvioi tämän sivun perusteella oliko Niinistön päätös oikea, kun hän ei hyväksynyt jatkokautta Lindbergille, Nyt Lindberg on julkaissut muistelmansa jossa hän nostaa esiin toisen syyn, liian USA- myönteinen.

Lue!

Torstai 21.5.2026.

Kuva. Naakka. Uusimaa. Kirkkonummi. Munkinmäki. Torstai 21.5.2026 11:11. Kuva Pertti Manninen.

Keskiviikko 13.5.2026.

Kuva. Veistos "Äidinrakkaus". Emil Cedercreutz 1928. Varsapuistikko. Helsinki. Pertti Manninen 12.5.2026.

Kuvat

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Arkisto 2005.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

https://www.nettisanomat.com/2005/05/10/kuvasupernova.htm

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Lue!

Sunnuntai 10.5.2026.

Kuva. "Äidin rakkaus." Nettisanomat Keskiviikko 2007-04-04. Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen.

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

Pääkirjoitus 4.5.2026

Maailma kiristyy merillä – ja hapuilee maissa.

Aamun Yle Uutiset piirtää kuvan maailmasta, jossa samanaikaisesti testataan sekä sotilaallista voimaa että poliittista yhteistyökykyä. Tapahtumat Hormuzin salmessa ovat tästä tiivis symboli: kun Donald Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen alkavan saattaa aluksia, kyse ei ole pelkästä meriturvallisuudesta. Se on viesti vallasta – ja riskistä.

Lue!

Pääkirjoitus maanantaina 4.5.2026. Nettisanomat. Pertti Manninen. Laatinut TÄ ChatGPT annetun Ylen aamu-uutisten tekstin perusteella. Lue!

Vappu 2000. Kuvia 1994.

1.5.1994 Jyväskylässä kuvannut Pertti Manninen.

12.5.1994 Helsingissä kuvannut Pertti Manninen.

Nyt 04.05.00 Onnellinen lapsi. 30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Nettisanomat torstaina 30. huhtikuuta 2026. Kulkijan kuvia aamusta iltaan.

Kuvat

22:06. MTV Uutiset kertoo voiton päivän paraatin kutistuvan marssijoukkoihin ja yhteen ylilentoon. Putin ehdottaa aselepoa päivän ajaksi.

Ajanjana. 2005 - 2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2005-2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu. Lisää artikkeleita täällä!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu ja osa kuvista sumennettu SanomaWSOY:n vaatimuksesta. Lisää artikkeleita täällä!

Keskiviikko 15.4.2026. Matkalla.Kuva. Matkalla. Pickala Port. Sun Stake House. Jespars. Uusimaa. Siuntio. Pikkala. Tiistai 14.4.2026 9:58. Pertti Manninen ohi "kiitäen".

Kuvat

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Maaliskuu 1- 15 täällä!

Maaliskuu 16- 31 täällä!

"Pöllö lumessa". Hiihdon maailmancup. Sprintit. Falun Ruotsi. Kuvat Ylen lähetyksestä Pertti Manninen Lauantaina 28.2.2026 17:59.

Kuvat

Helmikuu 16- 28 täällä!

Helmikuu 1- 15 täällä!

"Kirjaston tytöt".

Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Torstai 2013-02-28. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Kuvat

Energian säästöä. Galilein lämpömittari näyttää 17 astetta huoneessa, joka kovilla pakkasilla viilennetään. Kuva Pertti Manninen perjantaina 30.1.2026 11:29 kotona.

Energiaa ...

Energiaa tintille. Siemen-rasvapötkö antaa energiaa niin tinteille kuin välillä käpytikalle ja joskus kottaraisellekin, joka yrittää siinä roikkua, useimmiten kuitenkin maassa syömässä pudonneita murusia. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 30.1.2026 11:42 ruudun takaa. Kuva Pertti Manninen.

Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi!

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi.
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan.
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Tää ystävyys ei raukene

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

1.1. Auld Lang Syne

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

Kuvia Charles Chaplinin elokuvasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.

Kulkuri kuuntelee kauempaa hiljaisesti kuuluvaa laulua, kun vieraat eivät saapuneetkaan juhlapöytään.

Tää ystävyys ei raukene

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Vihdoinkin lunta, hiukan tiistaina 30.12.

Uusimaa. Kirkkonummi. Lindal. Tiistai 30.12.2025 12:21. Kuva Pertti Manninen hiukan ruudun takaa.

Puussa ja maassa.
Tintti puussa ja kottarainen ruokintapaikalla.
Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 30.11.2025 13:24 ja 14:32. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Torstaina 30.10.2025.

8:30 Energiaa.
8:35 Energian siirtoa 1 ja 2.
8:37 Joutsenetkin saavat osansa lämmöstä.
10:41 Molemmat hyötyvät torikaupasta, asiakas ja myyjä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki. Espoo. Mankki. Kirkkonummi. Keskusta. Tori ja ikkunaton kirjasto, Finlandia-palkinnolla palkittu. Kuvat Pertti Manninen.

Lukijan kuva.

"Perhonen molemmin puolin". Kuvat lähetti Erika N. lauantaina 27.9.2025 20:38 ja 20:42.

- Onko ulkopuolella, hieno kuva.
- Joo ulkopuolella, et tuo on mahapuoli.
- Siitä vaan tunnistamaan!

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

Arkisto 2003.

5. - Moe työvoimatoimistossa  Matti Reijonen. - nettisanomat.com torstaina 02.10.2003.  1 2 3 4

2003

Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. "Viihteen tuottama tunnetulva turruttaa suuriin tunteisiin ja sitä kautta myötäelämisen kyky vähenee." .
Anu Mustonen, psykologian tohtori ja mediatutkija Jyväskylän yliopistosta. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Lue!

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

Alkuperäinen haukkaava nettisanomat.com-logo lisätty 2025-sivujen alkuun lauantaina 30.8.2025. Nettisanomat-otsikko muutettu muotoon Nettisanomat.com maanantaina 1.9.2025. Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Hakemiston vuosilinkit sivun alkuun keskiviikkona 22.10.2025.

Meilit: 2002 - 2003