<edellinen seuraava>




 
nettisanomat n:o 544 
2006
syys 23-27.
    Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan   -   3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri

Unikkotie 13, 01300.Vantaa.
P. (09) 838 7910
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Ilta-Sanomien päätoimittaja vaihtuu. - Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1. - Jäätteenmäki-tapaus 2. - Suomi 2005. Karpela vs. Pietilä.  Lue!
Pääkirjoitus. Rahaa on kuunneltava. "Keskustan kannattajat äänestivät Ilta-Sanomia vastaan ostamalla Iltalehden ..."  Lue!
Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. "Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta ..."  Lue!
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!
Nettisanomat lauantai 2006-09-23. 
  		Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1.
 		Suomi 2003.  Jäätteenmäki-tapaus 2.
   		Suomi 2005. Karpela vs Pietilä.
 
Wednesday September 27 2006  Intelligence report blow to Bush  US president orders the release of a report warning that the war in Iraq has become a 'cause celebre for jihadists'.   Special report: United States   Special report: Iraq     Romania and Bulgaria to enter EU  Newcomers told to reform criminal justice systems to fight corruption.  Constitution key to future expansion   Leader: Enlargement fatigue   Special report: European Union     Senator snared by race row  Republican leadership contender accused of making racial slurs.  Special report: United States   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest
 

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999. Päätoimittaja Pertti Manninen. Hae Nettisanomista:


Nettisanomat lauantai 2006-09-23.
Arsedel - Luotettavaa ja ammattitaitoista rakennus- ja siivousalan palvelua jo  vuodesta 1994. 
Työturvallisuuskortti-koulutusta  Arsedel Oy

Uusin

  

Arkisto

  

Depis

  

Elokuva

  

Gallup

  

Imagine

  

Kaupunkikuva

  

Kuvagalleria

  

Lehdet

  

Liikunta

  

Opetus

  

Perhe

  

Politiikka

  

Sota ja rauha

  

Tv ja radio

    

Talous

  

Työtä

  

Valokuva

  

Velka

  

Viikon kuva
 
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Ilta-Sanomien päätoimittaja vaihtuu.
Konsernin johto kiistää väitteet poliittisesta painostuksesta. ... Iltapäivälehtien kilpailu lukijoista kiristyy." Perjantai 2006-09-22 klo 20.30 Brita Polttila Ylen uutisissa. TV:n kuvasta Pertti Manninen.

Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1. "Vuotaja nähty eduskuntatalon katolla!" Lehtemme kuvaaja ehti napata kuvan juhannustunnelmissa. Tarkkaan ei käynyt selville oliko kysymyksessä kansanedustaja Hannu Takkula. Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Ervasti ja päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä poistuivat samaan aikaan viereisen Nykytaiteen museon, Kiasman kautta Sanomataloon ...".  Kuva: Pertti Manninen. 2003-06-12.

Suomi 2003.  Jäätteenmäki-tapaus 2.  "Ilta-Sanomat lauantaina 27.12.2003. Plusliite. Alkuperäistä kantta koristi pääministeri Anneli Jäätteenmäki Saddam Husseinin rinnalla. Plus-liitteen kantta mukaillen. Pertti Manninen. 2004-01-01.   Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-Gallup 15.06.2003. Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen!  2003-07-03.  Irak-vuoto. Asiakirjat. 2003-07-17.   Suomi 2004. SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!  2004-03--25.

Suomi 2005.  Karpela vs. Pietilä. “Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka. Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi 'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi."   2005-05-24.

Pääkirjoitus. Rahaa on kuunneltava.
Keskustan kannattajat äänestivät Ilta-Sanomia vastaan ostamalla Iltalehden. Tämä on julkinen salaisuus, eikä siinä tarvita Matti Vanhasen käskytystä. Keskustan kannattajat ajattelevat omilla aivoillaan. Kyllä he ovat ymmärtäneet mahdollisen hienovaraisen vihjeenkin, jos sellaista on kentällä tarjottu.

Tässä mukana olevat kuvat ja jutut on kaivettu pikaisesti Nettisanomien arkistosta. Muutakin varmasti löytyy yllinkyllin, mutta jo ne antavat vihjeen kuinka rohkea päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä on ollut. Hänhän siitä nyt joutuu vastuuseen, vaikka hänellä on ollut SanomaWSOY:n kaikkien tasojen ja tahojen tuki takanaan toimittaessaan lehteään. Lue myös Markkinointi&Mainonta-lehden hurja analyysi: Iltiksen Pietilälle potkut. M&M  2006-09-22.

Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo.
Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta, eikä nyt turvautuisi lakiin, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen tapaukseen sovellettavaksi. Tällöin se kantaisi siitä reilusti vastuun, eikä olisi tarvittu yhtä inhimillistä tragediaa: kaupunginjohtaja Jussi Pajunen menetti maineensa loppuiäkseen vaikka saisikin tavoittelemansa.

Kokoomuksen Jan Vapaavuori on sen sijaan poliitikko ja hän on tietoisesti pistänyt itsensä likoon asiassa, saa sitten kunnian tai kuoleman. Lue myös Hufvudtadsbladetin pääkirjoitus selvitysmiehen asettamisesta: Staten hör, men lyssnar den? Hbl 2006-09-22.

Pääkirjoitukset. Lauantai 2006-09-23. Nettisanomat. Pertti Manninen.


phuket.fi



 

nettisanomat@
hotmail.com
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!
 
Tiistai 2006-09-26  Ilta-Sanomien päätoimittajaksi Hannu Savola   Markkinointi&Mainonta pysyy keskustan painostusuutisessa   Myllyniemi ratkomaan Sipoon alue-kiistaa   Maanviljelijöillä mielenosoitus Oulussa   Tietoyhteiskuntastrategia tähtää Suomi-ilmiöön   Heinäluoma lupaa valtion tuen metrolle   Suomalaisilla heikot tiedot rokotuksista   Eduskuntavaaliehdokkaat liki selvillä   Ruuan veroalesta hyötyä pienituloisille   Lapissa syytteitä virkamiehille   Kunnille menoja opetussuunnitelmasta   Marja- ja sienisadot poikkeuksellisia   Hätäkeskusten tilanne tulehtunut   Suomi pysynee Afganistanissa   Lääkärien työaikaa haaskaantuu   Suurten kalojen suojaksi ylämitat?   Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa  Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa

Nettisanomat tiistai 2006-09-19. 

Suomi 2006. "Lahtari ja joukot". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Kiasma. Manneheimin patsas. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva. 		Suomi 2006. 

"Anarkistit tolpassa".  2006-09-09 lauantai. Helsinki, Bio REX. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva.  		Suomi 2006. 

"Anarkisti maassa". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Postitalon portaat ja jalkakäytävä. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva.  		Suomi 2006. 

"Anarkistit ajelulla". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Mannerheimintie. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva. "Anarkistityttö". Kuva.  Lisää kuvia!
Bisquit: Suuri skisma. "Niinpä mellakka on poliisin luontevin tutkimuslinja yksinkertaisesti siksi, että Kiasmalla oli paikalla mellakkapoliisi. Jos virkatehtävään olisi sattunut passipoliisi, tapahtunutta tutkittaisiin passirikoksena." Ilta-Sanomat tiistai 2006-09-12.
Nettisanomat tiistai 2006-09-18.

Ruotsi. Vaalit 06. Kaksintaistelu. 2006-09-14 torstai. Haastettu Persson sormi ojossa, haastaja Reinfeldt sormi pystyssä. Todistajana toimittaja, TV4 Direkt. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.		 Ruotsi. Vaalit 06. 

Pettymys. 2006-09-17 sunnuntai. Ensimminen ennuste heti vaalihuoneistojen suljettua ovensa perustui ovensuu-kyselyihin. Sosialidemokraattien kannattajien pettyneet ilmeet aavistelevat jo lopullista tulosta. SVT1. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
  		Suomi 2006.  

Iltarusko. 2006-09-17 sunnuntai. Muutama varis istuskelee puun oksilla heti auringonlaskun jälkeen. Vaalitulosten tullessa puoltatoista tuntia myöhemmin Suomessa oli jo pimeää. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. 		  Ruotsi 2005. 

"Snobbigt, Persson". 2006-09-17 sunnuntai. Jostakin sattuu käsiin tilanteeseen sopiva vuoden vanha Aftonbladet, onsdag 10 augusti 2005. "Statsministerns lyxbygge upprör läsarna." Kuva: Pertti Manninen. Lue!
 
Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  - Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähestuhat euroa kuussa. Lue!

Nettisanomat lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.
Markkinointi&Mainonta
KOHUEROT
Iltiksen Pietilälle potkut
Seppo Määttänen 22.9.2006, 13:55

"Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, 52, on eronnut tehtävästään. Uudeksi päätoimittajaksi nimitettäneen maanantaina lehden uutispäätoimittaja Hannu Savola, 55.

Eron syyksi ilmoitetaan Ilta-Sanomien epätyydyttävä levikki- ja lukijamäärän kehitys.

M&M:n tietojen mukaan erottamisen taustalla ovat huonot henkilö- ja puoluekemiat. Pietilän eroa ovat kulissien takana vaatineet keskustavaikuttajat, joiden mielestä Ilta-Sanomat on Pietilän johdolla systemaattisesti jahdannut kepupoliitikkoja. Pietilän syntilistalla on pääministeri Matti Vanhasen tekstiviestiepisodi, mutta myös kulttuuriministeri Tanja Saarelan mediavastoinkäymiset. Ensi keskiviikkona ulos ajettavassa TV 2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa ministeri Saarela panee terveysongelmansa Ilta-Sanomien piikkiin.

M&M:n tietojen mukaan useat keskustapoliitikot ovat kirjelmöineet Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen ja SanomaWSOYn suuntaan. Pentikäisen ja Pietilän henkilösuhteita luonnehditaan viileiksi. Pentikäisellä itsellään on keskustalaisen opiskelijapoliitikon tausta.

Huhuja Pietilän asemasta ehti liikkua parin viikon ajan. Muun muassa keskustan taustavaikuttajana tunnettu Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen on avoimesti ilmaissut keskustan halun saada päätoimittaja Pietilä sivuun.

Sanoma toimitti perjantai-iltapäivänä Pietilän erosta kertovan tiedotteen, jossa SanomaWSOYn toimitusjohtaja Hannu Syrjänen totesi väitteiden poliittisesta painostuksesta olevan "täyttä valetta ja panettelua".

A-P Pietilä aloitti Ilta-Sanomien vastaavana päätoimittajana toukokuussa 2003. Pietilä voi osoittaa päätoimittajakaudeltaan sekä lukijamäärän kasvua että pudotusta. Vuoden 2004 Kansallisessa mediatutkimuksessa Iltiksen lukijamäärä oli 966 000, viime keväänä lukijoita oli 911 000. Lehden levikki on pyörinyt koko ajan noin 200 000:ssa. Kilpailija Iltalehden tuorein levikkiluku on 130 000, jossa on kohtalaista kasvua. Ilta-Sanomat on lanseerannut muutaman viime vuoden aikana useita maksullisia liitteitä, jotka vaikuttavat levikkiin."

Markkinointi&Mainonta  KOHUEROT  Iltiksen Pietilälle potkut  Seppo Määttänen 22.9.2006, 13:55

Suuri maaryöstö 4.
Nettisanomat lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.
Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?

"Pekka Myllyniemi är erfaren kommunindelningsutredare. Han är pensionerad och oberoende av sin förra arbetsgivare, inrikesministeriet. Trots sitt förtroendeuppdrag inom Nylands förbund är han inte särskilt olämplig för en utredning om gränsdragningen mellan Helsingfors och Sibbo.

Lagen ger kommunminister Hannes Manninen (c) rätt att utse en utredningsman, men först ”efter att ha hört respektive kommuner”. Efter allt som hittills har hänt i samband med Helsingfors anspråk på inkorporering av sydvästra Sibbo bör också ministern ha förstått att det inte räcker med att informera vissa nyckelpersoner. Kommunens inställning skall formuleras av kommunstyrelsen.

Utredningen skall börja från noll, heter det. Men de två stora regeringspartierna har redan tagit ställning för att gränsen skall flyttas österut, och uppdragsgivarens inställning är känd. Utredningsmannen måste bortse från ganska mycket sådant som redan står framdukat.

Myllyniemi vill utgå från fakta och lag. Det låter bra. I praktiken måste slutsatserna i alla fall bygga också på en bedömning av trovärdigheten i Sibbo kommuns generalplanearbete, skyddsvärdena i Sibbo storskogs södra delar och betydelsen av att Sibbo vill byta landskapsförbund.

Utredningsmannen kan föreslå folkomröstning. Myllyniemi talar om att fråga vad Sibboborna tycker. Inte heller ett sådant substitut för verklig demokrati torde rymmas inom Manninens tidtabell. Denna måste ruckas om sfp:s misstankar om ett beställningsarbete skall kunna omkullkastas före valet i mars."
Johanna Westman  09-1253 254,  johanna.westman @hbl.fi

Hufvudstadsbladet  2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den?
Nettisanomat lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.
Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet

- Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självständigt, säger Pekka Myllyniemi.

Orsaken till Myllyniemis förbehåll är att han formellt inte kan utses förrän kommunstyrelsen i Sibbo har behandlat frågan. Det sker på måndagen.
Men Pekka Myllyniemis trovärdighet ifrågasätts också. Han är medlem av landskapsstyrelsen vid Nylands förbund och kan därmed kanske själv också anses vara part i målet.
Nylands förbund har redan länge ansett att Sibbo borde byta landskap och bli en del av metropolområdet kring Helsingfors.
- Trovärdighetsfrågor är viktiga. Frågan är hur opartiskt han nu sedan kan vara om han utnämns till utredningsman, säger Markku Luoma.

Inrikesministeriet gick i går ut med ett kort meddelande om att ministeriet har hört Helsingfors, Vanda och Sibbo om utnämningen av en utredningsman.
Ministeriets förslag är att politices magister Pekka Myllyniemi (sdp) från Lojo ska utses till utredningsman i gränstvisten mellan Helsingfors och Sibbo.
Då sibbotrion med politikerna Susanna Vuorinen (saml), Bengt Wiik (sfp) och kommundirektör Markku Luoma meddelade att det är kommunstyrelsen i Sibbo som för kommunens talan beslöt ministeriet att utredningsmannen inte utses före frågan har behandlats i styrelsen.
- För oss är det viktigt att lagen följs, säger Luoma.

Trion Vuorinen, Wiik och Luoma tycker att Sibbo med beslutet om en befolkningsökning på 40 000 nya invånare har motat det viktigaste av de argument som Helsingfors tog upp i sin ansökan om annektering av 5 000 hektar mark i Sibbo.
- Det kan inte negligeras, säger Luoma.

Stadsstyrelsens ordförande Tapani Mäkinen (saml) och stadsdirektör Juhani Paajanen från Vanda hade inte några större invändningar mot ministeriets planer.
- Men jag ska också snabb- inkalla stadsstyrelsen för att behandla utredningsmannafrågan, sade Mäkinen då han kom från mötet på inrikesministeriet.

Stadsdirektör Jussi Pajunen från Helsingfors deltog också i överläggningen på ministeriet. Helsingfors har inget emot att ministeriet utser en utredningsman.

Enligt inrikesministeriet ska utredningsmannen komma med förslag om hur kommunindelningen mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo ska ändras. Ministeriet har både rätt att utse utredningsman och definiera uppdraget. Men beslut om ändringar i kommunindelningen fattas av statsrådet.

Pekka Myllyniemi hur många kommunindelningsutredningar har du gjort?
- Sex sju stycken vill jag minnas. Jag har också fungerat som utredningsman då man övervägde att överföra räddningstjänsten från kommunerna till staten.
Vad betyder det att du ska börja från noll?
- Det betyder att jag arbetar självständigt. Jag ska samla fakta och följa lagen. Berörda parter ska höras. Jag strävar också efter att höra invånarna.
Har det någon betydelse att partiledarna för våra två största partier har meddelat vad de tycker i den här frågan?
- Svårt att säga. Jag försöker agera självständigt.
Tidtabellen är stram, allt ska vara färdigt i slutet av november. Hinner du?
- Ministerns mål är att den sittande regeringen ska fatta beslut. Regeringen sitter till valet i mars. Jag förstår ministerns brådska.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.  Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet  Ralf Sundberg 09-1253 334,  ralf.sundberg @hbl.fi

"Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet

Foto: Pertti Manninen.

Nettisanomat maanantai 2006-09-18.
Suuri maaryöstö. Osa 3.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Lauantai 2006-07-08.
Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia.
” … Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.”

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lauantai 2006-07-15.
Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit.
”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …”
Suomenmaa. Tiistai 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta.
Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus perustuu keskustan ajamalle mahdollistavalle mallille, joka huomioi kuntien ja alueiden erityispiirteet.
- Helsingin seutu on eräs erityisten haasteiden alue. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat laativat ja toteuttavat osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjelman, jolla asuminen, maankäyttö  ja liikenne sekä palvelujen käyttö kuntarajat ylittäen järjestetään. Kiireellistä on lisätä omakotitonttien tarjontaa asumisen hinnan ja siten seudun kilpailukyvyn parantamiseksi, Helsingin kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kiviniemi sanoo.
Kiviniemen mukaan maailmassa tuskin on toista metropolia, joka on tähän saakka voinut kasvaa vain kahteen ilmansuuntaan. Etelässä meri ja idässä poliittinen ja kielimuuri ovat olleet merkittävä kasvun hidaste. Tästä maksetaan nyt erityisesti kohtuuttomina asumiskustannuksina.
- Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin. Aluerajauksia ja muita yksityiskohtia voidaan toki arvioida, mutta seudun kokonaisedun kannalta liitos on perusteltu. Sipoolle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä myös sen jälkeen.
Kunta- Ja palvelurakenneuudistuksen osalta …”
Kuvateksti: Mari Kiviniemi painottaa henkilöstön merkitystä kuntauudistuksen valmistelussa. Kuva: Jari Laukkanen.
Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12. Kuva.
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sunnuntai 2006-09-17. Lyhyesti.
Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa.
”Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta.
Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi.
Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa Kotkassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä.” HS.

Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-08.  Lista.
 		 Nettisanomat maanantai 2006-09-18.
Suuri maaryöstö. Osa 3.

Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osataliitos. Kuva Pertti Manninen. Kuva.
Suuri maaryöstö. Osa 1.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005 Lue! 

Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! Lue!
SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Lue!
Suuri maaryöstö. Osa 1. Lue!
 

Kovaa peliä Sipoossa.

2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Lue!		 Ransun solmukoulu.

2006-09-16 lauantai. Ransun solmukoulu. Taulu jäljellä, köydet kadonneet. Laukaa. Satama.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
  		Daniel Sjölund. 

2006-09-16 lauantai. Daniel Sjölund joukkuetoveriensa syleilyssä tehtyään Djurgårdenin voittomaalin 1-0.  Malmön Jari Litmanen antoi muutaman loistosyötön. TV4 Direkt. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.		   Circus Renz.

 2006-09-16 lauantai. Circus Renz. "Laukka ala-aste koulu su 17.8 klo 17.00". Aurinkoinen klovni aurinkoisessa  syyskuun iltapäivässä. Laukaa. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.


Tämän numeron kuvasivulle!




"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.

Nettisanomat tiistai 2006-09-23.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-23.
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Nettisanomat 2006-09-19. Pertti Manninen.

Ke 2005-12-14.
Stadi on hyvä. Kirkko & kaupunki. Etusivu.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: “Pitää olla oikeudenmukainen”. Kirkko & kaupunki. Tommi Sarlin. Kuvat: Sirpa Päivinen.
Ke 2006-04-12.
Ingen åsiktsskillnad om Västerkulla. Hufvudstadsbladet. Debatt. SFP. Maria Björnberg-Enckell.
Pe 2006-04-14.
Pajusen missio paisui: Helsingistä Itämeren keskus. Helsingin Uutiset. Risto Hietanen. Kuva: Seppo Salopuro.
Kaikki Westerkullan omistajat eivät tyrmää aluevaihdosta. Helsingin Uutiset. Arja Riitta Nikkilä.
Su 2006-06-18.
Kamp mot sammanslagning av kommuner. Hufvudstadsbladet. Juristen svarar. Henrik Hägglund.


Kirkko & kaupunki
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen puolustaa Helsinkiä arvostelijoita vastaan: "Stadi on hyvä."

 
Ke 2006-06-21.
Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. “Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua.“ Kuva: Seppo Solmela. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

To 2006-06-22.
Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pe 2006-06-23.
Helsinki on jo Sipoossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuvat: Leif Rosas..
Ma 2006-06-26.
Ainoa metropoli kaipaa elintilaa. Iltalehti. Pääkirjoitus. 5. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.

Ti 2006-06-27.
Helsinki ahnehtii. Helsingin Sanomat. Muut lehdet. Iltalehti.

Ke 2006-06-28.
Rajasiirto rivakka piristysruiske Itä-Helsingille. Pajunen: Nuuksion ja Sipoonkorven väliin rakentuu nauhamainen kaupunki. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kartta.
Järkevä ratkaisu. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.
Länsi-Sipoo rakentuu vanhan Porvoon tapaan. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kuva: Marika Hiltunen.
“Stadi on stadi, eikä sen pidä muuttua”. Helsingin Uutiset. Marika Hiltunen.

Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.
Sipoo yrittää estää aluesiirrot Helsinkiin. Helsingin Sanomat. Jarmo Huhtanen. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoossa säikytään uusia kontuloita. Jarmo Huhtasen Kaupungin laita. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo yrittää vesittää Helsingin raja-aikeet. Sipoon kunta haluaa kasvattaa omaa väkilukuaan 40 000:lla. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.
Helsingin pitää kertoa Sipoo-suunnitelmansa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva).

To 2006-06-29.
Monopolspel med nya regler? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Monika Zakowski. Figur: Wilfred Hildonen.
Kommunen har inte skött sin planering. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johan Silen.
Nej till rent rofferi. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Kaj Stenberg.
Grönt försök. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johanna Samdberg. .
Beundransvärd oegennytta. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Robert Hakalax.
Över ryska gränsen? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Eero Aarnio.
Har inte Sibbo samma rätt? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Mona Sundman. 
Annektering. Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. John Stenberg.
Varför? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Saga Johansson.

Valtiolle oikeus puuttua heikoimpien kuntien asemaan. “Kunnassa tai yhteisalueella, joka vastaa terveydenhuollosta ja sosiaalitehtävistä, pitää olla vähintään 20 000 asukasta.” Kauppalehti. Uutiset. Seppo Tuomi. Kuva: Lauri Olander.

Poliittinen pakkosopu latisti kuntauudistusta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pe 2006-06-30.
Jo riittää Helsinki! Viikkolehti. Postia. Matti Riikonen.

Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kartta: Genimap.

Vanhanen: Pakkoliitoksia on tulossa vain vähän. Uutislehti100. Uutiset kaupunki & kotimaa. STT.

La 2006-07-01.
Lounais-Sipoo tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jyri Mikkola.

Helsingfors - hot eller hopp? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Laura Kolbe. Figur: Wilfred Hildonen.
Gränsjustering ger fördelar? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Henrik Segercranz.
Svar. Max Arhippainen, chefredaktör.
Logisk att trycket ökat. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall.
Despoter i Helsingfors. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan Törnkvist.
Det är lätt att vara efterklok. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gunilla Holmberg, Christell Åström.
Bra, Zakowski! Hufvudstadsbladet. Debatt. Sms till Hbl. Yvonne Malin-Hult.

Su 2006-07-02.
Sipoon alueliitoshanke jakaa mielipiteet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tapani Sihvola.
Ma 2006-07-03.
Helsinki hamuaa maata väärin perustein. Helsingin Sanomat. Mielipide. Astrid Blomgren.

Ti 2006-07-04.
Sipoon maiden kaappaus tarpeetonta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Pekka Vataja.

“Markerövning“ hett debattämne. Hufvudstadsbladet. Inrikes. Link.
Sibbo. Förtoendet för nyckelpersonerna mäts. Krisplanen diskuterus i fullmäktige i kväll. Ska Sibbo ta emot 40 000 invånare till och var ska det byggas? Har förhandlarna Luoma och Liljeström skött sitt uppdrag väl? Hufvudstadsbladet. Ingela West. Foto: Niklas Tallqvist.
Hoppsan! Det blev en riktig protesti. Aktuella Tvåan ville göra ett inslag om konflikten mellan Sibbo och Helsingfors. De bad om några elssjälar och fick 400 stycken. Ingela West. Eva Nyman.
Kompensation? Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Jonas Forsman.
Tassarna bort! Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Saga Johansson.
Expanderar inte. Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Johan Holmberg.

Ke 2006-07-05.
Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Pitkän puurtamisen lopputulos: pääkaupunkiseutu jäi kirjaukseksi. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.

Sipoo ryhtyy vastatoimiin. Helsinki haluaa yhä liittää suurta osaa Sipoosta itseensä, vaikka Sipoo on kaavaillut alueilleen tuhansia asukkaita. Metro. Pääkaupunkiseutu. Sami Koivuneva.

Sipoossa maata muuallakin kuin meren äärellä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lyhyesti. Harry Blässar.

To 2006-07-06.
Sibbo vänder sig västerut. Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Figur: Wilfred Hildonen.

Sipoolaiset eivät varmaan kaipaa metroa ja lähiöitä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Auli ja Jukka Salminen. 

Pe 2006-07-07.
Amputationen. Hufvudstadsbladet. Debatt. I dag. Pär Stenbäck. 

Eicca: Näpit irti Sipoosta! Apocalyptican seuraava levy ilmestyy ensi vuonna. Nokkamies Eicca Toppinen tuumii Sipoota, rahaa ja mökkeilyä. Metro. Haastattelu. Laura Halminen (kuva). Kuva.

La 2006-07-08.
Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT.

Metropoli voi kasvaa myös ylöspäin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Eero Aarnio.

Su 2006-07-09.
Pakkolunastushanke on pelkkää ahneutta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Henrik Ramm-Schmidt. Kuva: Mika Ranta.
Hyökkäys Sipooseen loukkaa oikeustajua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Anni Laakso.
Ma 2006-07-10.
Uhkakuvia Sipoon pilaamisesta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Ojanne.

Ti 2006-07-11.
Tuusula valmistelee vaihtoehtoa naapurikuntien yhdistymishankkeelle. Keravalaisille ei silti riitä paluu löyhempään yhteistyöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Kartta. Kuva: Laura Oja.
Hyrylässä nautitaan Tuusulan luonnosta ja maaseudusta. Kuntaliitos Keravan ja Järvenpään kanssa ei innosta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Otto Talvio. Kuva.
Eikö hätää Tuusula? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Kari Kiuru.

Ke 2006-07-12.
Sipoonkorvesta kansallispuisto, Itä-Helsingin Nuuksio! “Juhannuksen alla valtuustossa hyväksytyssä alueliitoshakemuksessa …” Helsingin Uutiset. Kolumni. Anni Sinnemäki kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu.

Enemmistö tuomitsee kaupunkien laajentamisen pakkoliitoksilla. Helsingin Uutiset. Mainos. Aikaisemman lehden otsikko.

Vihreät: Sipoonkorvesta ja alueliitoksesta päätettävä samaan aikaan. “Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta ja alueliitoksesta pitää päättää samanaikaisesti, vaativat helsinkiläiset vihreiden kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Tuija Brax, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara …” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

Sipoon ryöstö vie Vantaan ja hylkää Espoon. “Tullessaan kaupunginjohtajaksi Jussi Pajunen vaikutti mieheltä, joka on päättänyt tulla kaikkien kanssa hyvin juttuun, kuten entisen liberaalin tuleekin. Hän puhui verkostoista, mutta ei tiennyt mikä on puikkari. Nyt hän sen tietää, sillä ensimmäinen saalis, osa Sipoota, on nostettu vaakunaveneeseen.” Iltalehti. Uutiset. Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Piirros: Tuomisia.

To 2006-07-13.
Miksi Helsinki työntyy .väkisin maaseudulle. Iltalehti. Suorat sanat. Lukijoiden kirjeet. Ilkka Luoma. Kuva: Näpit irti!

Pe 2006-07-14.
Onko järkevää viljellä maata kasvukeskuksissa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ukri Niemimuukko.

Helsingin seudun asuntoasioihin vauhtia. Kauppalehti. Mielipide. Jorma Nyrhilä. Kuva.

La 2006-07-15.
Utveckling krossar gamla värden. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall.

Sipoo valittaa Helsingin päätöksestä hakea kunnan maista alueliitosta. Kunnan mielestä Helsinki syyllistyi menettelytapavirheeseen. Helsdingin kaupunginjohtaja Pajunen tiesi odottaa valitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela.

Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. “Liitosasian käsittely valtioneuvostossa saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle. ‘Tämän hallituksen aikana se kyllä ehditään käsitellä’, Vanhanen vakuutti. Vieressä seisonut kunta- ja asuntoministeri Hannes Manninen (kesk) nyökytteli.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Kuva: Pekka Sakki.
Keskusta kaipaa kaupunkiin. “Uutta kosioretkeä johti kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk), joka suostui loppumetreillä lähes kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntien toiveisiin. Pääministeri Matti Vanhanen kosiskelee asuntomessupuheessaan samoja seutuja.”  Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Toni Pelkonen.

Su 2006-07-16.
Helsingin maankäyttö on ollut tuhlailevaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Kuusisto.

Asuntomessut pitkästä aikaa pääkaupunkiseudulla. “… hintatason nousua hillitseviä asuntorakentamisen mahdollisuuksia on päästävä avaamaan pikaisesti.” Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.

Sipoosta kadehdittu mallialue. “Sipoolaiset ovat valittaneet, että Ingmanin tehdasta esitetän niukin naukin Helsingin puolelle. Helsinki tarvitsee rakennusmaata, mutta ei ole varas. Ingman jääköön Sipoolle!“ Helsingin Uutiset. Kolumni. Osmo Soininvaara kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu.
Ma 2006-07-17.
Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. “Sipoo on liikuttavan huolissaan Helsingin kaupunginvaltuutettujen tiedonsaantioikeudesta.“ Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva: Antti Hämäläinen. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

Tomtbristen måste avhjälpas. “Några tusen hektar av Sibbo laser inte problemet.” Hufvudstadsbladet. Inrikes. Synpunkten. Matti Vanhanen (kuva). Skribenten är landets statsminister.

Ti 2006-07-18.
Jääräpäinen Sipoo tuhlasi 17 vuotta! Helsingin Sanomat. Mielipide. Raimo Ilaskivi.

Itä-Uudellamaalla toivotaan tarkistuksia kasvutavoitteisiin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.
Ti 2006-07-25.
Sipooseen voisi syntyä uusi Tapiola. Helsingin Sanomat. Mielipide. Gustav Tallqvist.

Ke 2006-07-26.
Sipoossa kunnallispoliittinen kriisi. Helsingin Sanomat. Pääuutissivulla linkki.
Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa. Valiokunta tutkii, toimivatko Sipoon neuvottelijat viisaasti. Christel Liljeström kiistää salanneensa neuvotteluja. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Kari Pullinen.
Luottamuksen mittaaminen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. HS.
Rajoista ei haluta keskustella, niitä puolustetaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). Kartta.

To 2006-07-27.
Rkp ja vihreät luottavat Sipoon johtoon. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo.
Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Ke 2006-08-02.
Rkp:n Wallin vaatii Helsinkiä peruuttamaan rajansiirtoesityksensä. “Wallinin mielestä esitys ottaa haltuunsa 5 000 hehtaaria Sipoon maata ei tule läpäisemään juridista tarkastelua.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

To 2006-08-03.
Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Ylipormestari lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Espoossa päätös länsimetrosta kuohuttaa lautakuntia. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kuva.

Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen. “Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. ‘Ei se olekaan mitenkään voimakas juttu, varsinkin kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee. Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi’.“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Mika Ranta. Kartta.

Joukkoliikenneratkaisu kuohuttaa Espoon päättäjiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ruoti keskiviikkona virkamiehen bussimyönteistä esitystä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Samuli Leivonniemi. Kartta.

Pe 2006-08-04.
Sipoo torjuu Pajusen hyökkäyksen. Helsingin Sanomat. pääuutissivu. Linkki.

Kaupunginjohtaja Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Christel Liljeström: Rajansiirrot ovat ääritekoja. “ ‘Anteeksi?’ Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. ‘Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja’, Liljeström toteaa.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Päivi-Punkka-Hänninen. 3 kuvaa.

La 2006-08-05.
Itämetrosta sanottua. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ajaa voimakkaasti metrolinjan jatkamista itään Sipooseen. Keskiviikkona julkaistu uutinen herätti kiivasta kaekustelua HS:n verkkosivuilla osoitteessa www.hs.fi. Helsingin Sanomat. Kaupunki.

Liitosalue tarvitsee myös muuta kuin metron. "Aikuiset voivat elää epävarmuudessa ja odotella muutamia vuosia, mutta koululaisten on saatava laadukasta opetusta pysyvissä tiloissa joka vuosi. Siirtymävaihe ei saa näkyä koululaisen elämässä muuten kuin hyvänä asiana." Helsingin Sanomat. Mielipide. Terhi Hinkkanen Itäsalmi, Sipoo.
Ti 2006-08-08.
Ministeri Manninen toivoo ihmisten palaavan muuttotappiokuntiin. Ministeriön tutkija: Etelään syntyy kasvukolmion sijasta metropoli. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Timo Siukonen. Kartta.
Muuttoliikkeen syyt vaihtelevat. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma.

To 2006-08-10.
Pekka Korpinen: Sipooseen tiiviiden puutarhakaupunginosien saaristo. Vantaalle pari metroasemaa, Sipooseen ehkä kolmekin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Teemu Kuusimurto.

Kuka piirsi Helsingin uudet rajat? Mutkittelevan rajaviivan suunnittelijan nimeä varjellaan kuin valtiosalaisuutta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kartta.
Ma 2006-08-14.
Jahkailu metrosta alkaa jo turhauttaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Päivi Marttila.

Ke 2006-08-16.
Sipoo ei anna periksi. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Kolumni. Keijo Himanen (kuva).

To 2006-08-17.
Ylipormestari Jussi Pajunen Aleksi vs: Sipoo puolustautuu - turhaan? “Olette pohjustanut operaationne taitavasti. Suuret puolueet tukevat sitä selkeästi ja RKP:n ylin johtokin näyttää alistuneen. HBL:n yleisönosastojen purnaukset eivät sovittua kuviota hajota.” Iltalehti. Pääkirjoitus. Päivän meili. Kuva.

Sipoo viestittää nyt yhteistyötahtoa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo otti askeleen kohti pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo. Kartta.

La 2006-08-19.
“Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Kauppalehti. Presso. Etusivu. Linkki.

“Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. “Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla.“ Jan Vapaavuori. “Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla.“ Jan Vapaavuori. “Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat.“ Jussi Pajunen. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Taavetti Alin, kuvat.

Sipoon maat. Kauppalehti. Presso. Raha & valta.
Sipoo uskoo omaan visioonsa. “Kunnan voimakasta kasvua on tarkoitus rahoittaa rakennusoikeuksien myynnillä. Rakennusoikeuksista on arvioitu saatavan noin miljardi euroa.” Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri.
Nurkkaan ajetut. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Kommentti. Jenny Jännäri (kuva).

Su 2006-08-20.
Helsingin uusien rajojen isä ilmoittautui. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
“Minä ne rajat piirsin, mutta 1989”. Kaupungin entinen virkamies Jussi Kautto ilmoittautui Helsingin uusien rajojen isäksi. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Heidi Piiroinen. Kartta. Kuva.
“Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.  Kauppalehti. Presso. Raha & valta. La 2006-08-19.
Ti 2006-08-22.
Uudenmaan liitto odottaa Itä-Uudenmaan aloitetta yhdistymisaikeissa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Antti Manninen. Kartta.

Keski-Uudenmaan kunnat valmistelevat yhteistä kaavoitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

On Helsinkiin ennenkin liitetty alueita. Helsingin Sanomat. Mielipide. Olli Aulio.

Ke 2006-08-23.
Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Christel Liljeströmin Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. “Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osottaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Christel Liljeström kunnanhallituksen puheenjohtaja ( r) Sipoo. Kuva: Mika Ranta.

Pe 2006-08-25.
Vantaan valtuutetut vaativat korvausta Vesterkullasta. Valtuutetut syyttivät Helsinkiä Sipoo-hankkeen salaamisesta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta.

Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. “Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu ( r) Helsinki.

Su 2006-08-27.
Sipooseen iski vauvabuumi. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Mikko-Pekka Heikkinen (kuva).
Ma 2006-08-28.
Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. “Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: ’Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy’, hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Juha Salonen.

Ti 2006-08-29.
Sipoo valmistelee vastavetoa Helsingin kasvuaikeille. Helsingin Sanomat. Kari Kiuru. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo kiirehtii kasvualueiden kaavoitusta. Talmaan, Nikkilään ja Itäsalmeen kaavaillaan 40 000 uutta asukasta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru.
Taikuri saa töitä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Näkökulma. Kari Kiuru (kuva).

Ke 2006-08-30.
Kehärata on Lounais-Sipoota nopeampi lääke kasvukipuihin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Kai Ovaskainen viestintäjohtaja Vantaan kaupunki.

Espoon kaupunginhallitus jätti metropäätöksen valtuuston tehtäväksi. Hallitus hyväksyi metroa puoltavan esityksen sellaisenaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Ninni Lehtoniemi. Essi Lehto. Saara Harju. Kartta. Hs.fi Pitääkö Espoon valtuuston hyväksyä esitys länsimetrosta? HS.fi/keskustelut.

Sipoonkorvesta halutaan kansallispuisto. “Vantaa. Vantaan vihreät vaatii valtuustoaloitteessaan …“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

To 2006-08-31.
Espoon kaupunginhallitus meni valtuuston selän taakse. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kartta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. “Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi.” “Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Merkintöjä. Keijo Himanen. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Miksi Helsinki haluaa Sipoolta sen rannikkoa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ahti Porkka Helsinki.

Pe 2006-09-01.
Selvitysmies ratkomaan Helsingin ja Sipoon riitaa. Rajansiirrot voivat lykkääntyä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Marja Salmela. Kuva. Markus Jokela. Linkki.
Sisäministeriö harkitsee selvityshenkilöä Helsingin ja Sipoon rajariitaan. Sipoon kunnanjohtaja Luoma: Asia palaa nyt lähtöruutuun. Kuntajakoselvittäjillä yleensä vahva asema lopullisessa rajanvedossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta.
Mitä seuraavaksi? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma.
Alueliitoksiin tarvitaan myös valtuustojen kanta. “Sipoo on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupungin alueliitospäätöksestä. Valituksen käsittely ei kuitenkaan estä valtioneuvostoa käsittelemästä liitoshanketta jo nyt.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta.

La 2006-09-02.
Sipoolla ei ole syytä vaihtaa maakuntaliittoa. Jaakko Mikkolan Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.

Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. “Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen ‘käy huonosti’. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka  hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pekka Vuoristo.

Sipoon oikea koti on Itä-Uudenmaan liitto. “Sipoolla ei ole mitään syytä vaihtaa maakunnan liittoa.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Mikkola maakuntajohtaja Itä-Uudenmaan liitto.

Su 2006-09-03.
Helsinki on aina saanut haluamansa. Helsingin pinta-alaa on kasvatettu koko sen historian ajan. Vuonna 1946 kaupunkiin liitettiin kokonaisia kuntia. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Riku Jokinen. Kartta: Tuija Kivimäki.
Lauttasaarelainen separatismi vaihtui yhteistyöhaluksi. “Toivottavasti Lauttasaari ei jää väliinputoajaksi Helsingin laajetessa”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sami Soininen. Jussi Rokka. Kuva: Ville Männikkö.

Sipoo kysyy tuhannelta kantaa rajanmuutoksiin. “Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma esittää, että Sipoo järjestäisi mielipidekyselyn … haastattelemalla puhelimitse tuhatta sipoolaista.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.
Ma 2006-09-04.
Erityislaki radanvarren rakentamisesta. “Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun.” “Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla.“ Helsingin Sanomat. Mielipide. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa.

Ti 2006-09-05.
Heinäluoma: Asuntojen laatua parannettava. “Asuntopulasta ja kohoavista hinnoista uhkaa muodostua jo este myönteiselle talouskehitykselle.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT.

Ke 2006-09-06.
Helsinki ei saanut haluamaansa 35 vuotta sitten. “Demokratiaan uskoville voin lohdutukseksi todeta, että 35 vuotta sitten Helsinki yritti saada itselleen 13,74 neliökilometriä Espoosta - eli 11,5 prosenttia sen väestöstä - samoilla argumenteilla kuin Sipoosta tänään yritetään haukata. … espoolaiset pistivät hanttiin. … Sipoo haluaa luoda vaihtoehtoisia ihmisläheisiä ratkaisuja. Tätäkö Helsinki pelkää?” Henrik Immonen Helsinki

To 2006-09-07.
Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Huomenna Nyt-liitteessä: Kohta Sipoon hienoimmat osat ovat uutta Itä-Helsinkiä. Helsingin Sanomat. Talous. Mainos.

Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. “Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun.” “Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riitta Vainio. Kuvia.

Maakunnan vaihto olisi eduksi Sipoolle.. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Tikkanen valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen (kesk) Sipoo.

Pe 2006-09-08.
Helsingin väkiluku kääntyi kasvuun. Asukasmäärän odotetaan lisääntyvän 20 000:lla kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Kaavio. Linkki.
Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla lähivuosina. Ulkomailta muutto ja syntyvyys käänsivät asukasluvun kasvuun. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta.

Sipoota valtaamassa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. NYT-liite-linkki.
Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Helsingin Sanomat. NYT-liite. Etusivu. Kartta. Linkki.
Sipoossa on vielä väljää. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Toimittajalta. Otto Talvio. Linkki: Juttu Sipoosta.
Itä on meidän. Helsinkiläisvalloittajat kävivät tutkimassa Sipoolta riistetyt alueet. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Linkki.
Itä meidän. Sehän tiedetään, että me helsinkiläiset valtaamme kohta viidenneksen Sipoosta. Paljon muuta Sipoosta ei tiedetäkään, koska hei, ketään ei ole kiinnostanut. No tilanne on muuttunut. On aika selvittää, mikä on Sipoo. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Ville Similä ja Otto Talvio. Kuvat: Niklas Rautio.
Helsinki hamusi Sipoota jo 1989. Helsingin Sanomat. NYT-liite.
Sipoo pähkinänkuoressa. Helsingin Sanomat. NYT-liite.
Kuuluisia Sipoolaisia. Helsingin Sanomat. NYT-liite.

Su 2006-09-10.
Sipoosta ei ole poliittista sopua. “Uskon edelleen, että hanke tulee kaatumaan juridiikkaan. Sokea Kreettakin näkee, etteivät kuntajakolain kriteerit tässä arveluttavassa tapauksessa millään täyty.” Helsingin Sanomat. Mielipide, Stefan Wallin puheenjohtaja Rkp.
Ma 2006-09-11.
Helsingin seudun syytä olla huolissaan vetovoimastaan. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kaavio. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pientalokaupunki luotavissa Sipooseen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tero Vanhanen arkkitehti Mäntsälä. Kuva.

Ti 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Suomenmaa. Politiikka.

Sipoo vaihtanee maakuntaliittoa ensi vuonna. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

Ke 2006-09-13.
Sipoo-selvitysmies nimitettäneen lähipäivinä. Sisäministeriöllä oli vaikeuksia löytää sopiva henkilö. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoon johto sai kunnanhallituksen tuen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru.

Helsingissäkin rakentamatonta maata. Helsingin Sanomat. Mielipide. Harri Hypén valtiot. maisteri Helsinki.

To 2006-09-14.
Sipoon poliittinen kriisi kärjistyy. Kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta koettavat kammeta Rkp:n vetämän kunnanhallituksen syrjään. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Helsingin rajansiirtohalu ajoi Sipoon poliittiseen kriisiin. Rkp-vetoinen kunnanhallitus yritetään erottaa. Sdp, kokoomus ja keskusta haluavat murtaa Rkp:n vallan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoon valtaaminen ei perustu kasvutarpeisiin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Heikki Blåfield kauppat. maisteri Sipoo.

Pe 2006-09-15.
Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Helsinki olisi tyytynyt Lounais-Sipoota nyt haettua puolta pienempään alueeseen. Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Linkki.

Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Historiallista rajansiirtoa “sondeerasi” vain neljä ihmistä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvat. Aikataulu.
“On tammikuun puoliväli. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapaavat Helsingin Sanomien pyynnöstä Sipoon Sopukassa. Kahvipannun ääressä keskustellaan Helsingin ja Sipoon suhteista.
Miehet kohtaavat näissä merkeissä ensimmäistä kertaa. Pajusella on missio: Helsinki tarvitsee elintilaa idästä.
Sipoon kunnanjohtajan posket punoittavat. Hän on puolustuskannalla. Luoman viesti on selvä: rajoista ei keskustella.
Helsingin ja Sipoon johdot jatkavat keskustelua kevään aikana. Neuvottelut käydään suopeassa piirissä johon kuuluu vain neljä henkilöä: Pajunen, Luoma, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljestöm (r ).
Kevään dramaattiset tapahtuvat paljastuvat Sipoon valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tekemistä pöytäkirjoista, jotka perustuvat Liljeströmin ja Luoman haastatteluihin.
Pöytäkirjoista ilmenee, miten neljän kopla “sondeerasi” historiallista rajansiirtoa keskenään. Sondeeraukseen perustuvaan valmisteluun näyttävät kuuluvan pakonomainen salailu ja kiristystä muistuttava uhkailu.
Pajunen ja Luoma tapaavat helmikuussa Helsingissä. Tapaamisessa ovat mukana myös Vapaavuori ja Liljeström.
Helsinkiläiset korostavat “kahvikuppikeskustelussa”, että tappamisen pitää säilyä ehdottomasti salaisena. Vapaavuori ja Pajunen eivät vielä esitä mitään yksilöityjä vaatimuksia rajansiirrosta.
Kahvikuppikeskustelussa sovitaan virkamiesvierailusta. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi ja yleiskaavapäällikkö Pertti Kare matkustavat Sipooseen 17. maaliskuuta. Mukana on kaksi ensimmäistä alustavaa karttaluonnosta. Tieto kartoista ei kulje Sipoon päättäjille.
Pajunen kutsuu Luoman ja Liljeströmin uudelleen Helsinkiin huhtikuussa. Sipoolaisten eteen lyödään yllättäen kaksi karttaa ja uhkavaatimus.
Ensimmäisessä kartassa Sipoolta vaaditaan 50:tä neliökilometriä maata. Toisessa kartassa alue on puolet pienempi.
Liljeströmin mukaan Vapaavuori ja Pajunen ilmoittavat, että Helsinki tyytyy pienempään alueeseen, jos Sipoo suostuu vapaaehtoisesti rajansiirtoon. Muussa tapauksessa Helsinki hankkii valtioneuvoston avulla isomman alueen.
Vapaaehtoisuuden porkkanaksi tarjotaan muun muassa sitä, että Helsinki on silloin valmis luopumaan maanomistuksistaan Sipoossa.
Vapaavuori ei kiellä eikä myönnä kiristysyritystä. “Jälkimmäisessä tapaamisessa oli esillä tiettyjä karttoja”, hän sanoo.
Tapaamisen ilmapiiri oli jännittynyt. “Vapaavuori oli mielestäni uhkaava. Mutta minä liitin sen hänen persoonaansa - että Vapaavuori tässä puhuu”, kuvaa Luoma.
Vapaavuori yritti mielestään vain tuoda mahdollisimman selkeästi esille, että Helsinki on tosissaan.
Sipooseen palattuaan Liljeström kutsui koolle Rkp:n ja kokoomuksen neljä napamiestä. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty”, Liljeström aloittaa hätäkokouksen.
Kokouksen lopputulos on se, että Helsingin vaatimuksiin ei suostuta. Nelikko tekee kohtalokkaan virhearvion uskoessaan, ettei Helsinki saa rajansiirtoon keskeisten ministereiden tukea.
Sipoon johtokaksikko herää ankeaan arkeen vasta 16. kesäkuuta. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) soittaa Liljeströmille kertoakseen, että kuntaministeri Hannes Manninen tukeekin Helsingin hanketta.
Osa Sipoon päättäjistä on nyt raivoissaan. Heidän mielestään Liljeström ja Luoma ovat tehneet virhearvion ja salanneet tietoja Helsingin kanssa käydyistä neuvotteluista.
“Päädyin siihen, että kaikki puolueet eivät olisi mukana, koska nämä keskustelut olivat täysin luottamuksellisia ja täysin epävirallisia”, Liljestöm puolustelee.
Rajansiirtoa valmisteltiin hyvin pienessä piirissä myös Helsingissä. “Ei siitä laajempaa tiedonjakoa harrastettu”, Vapaavuori myöntää.
Jussi Pajunen ei halunnut kommentoida neuvotteluja.”

Kuva: “Jussi Pajunen (vas.) ja Markku Luoma tammikuussa Sopukassa.”
Aikataulu: “Tammikuu 13.1. Jussi Pajunen ja Markku Luoma tapaavat Sipoossa HS:n pyynnöstä ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan. “Rajantarkistuksista ei keskustella.” Helmikuu 21.2 Jan Vapaavuori, Pajunen Christel Liljeström ja Luoma tapaavat Helsingissä. “Tapaamisemme oli ns. kahvikuppikeskustelu.” Maaliskuu Huhtikuu 11.4. Vapaavuori, Pajunen, Liljeström ja Luoma tapaavat toisen kerran Helsingissä. “Siinä keskustelussa kartta- ja rajansiirtokeskustelu nousi pääosaan.” 18.4. Sipoon Rkp:n ja kokoomuksen hätäkokous pohtii Helsingin vaatimuksia. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty.” 25.4. Liljeström kertoo Sipoon kunnanhallitukselle pöytäkirjan ulkopuolella Helsingin vaatimuksista. “En kertonut yksityiskohtaisesti, mutta kerroin periaatekeskusteluista.” Kesäkuu 16.6. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) paljastaa Liljestömille ministeri Hannes Mannisen kannan rajansiirtoon. Liljeström ja Luoma laativat kirjeen Manniselle. “Tätä kirjettä eivät muut hallituksessa ole nähneet.” 20.6. Helsingin Sanomat julkaisee uutisen, jossa kerrotaan Helsingin aikovan haukata Lounais-Sipoosta valtioneuvoston tuella. “En pysty tähän vastaamaan”, Pajunen kommentoi. Lähteet HS ja Sipoon tilapäisen valiokunnan pöytäkirjat.”
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvia.

Sanottua. “Tämä oli tiettyä sondeerausta ei päätöksentekoa.“ Markku Luoma puolustelee tiedon pimittämistä. “Siitä ei pidetä pöytäkirjaa, vaan se on sondeeraus.“ Christel Liljeström (r ). “Hyvä hallintotapahan edellyttää, että koko prosessi ja kontaktinotot nostetaan esille ja niistä tehdään julkisia.“ Markku Luoma kertoo salaisista keskusteluista. “Yllättyisitkö, jos kunnanhallituksen jäsenet sanoisivat, että he eivät koskaan ole keskustelleet Helsingin rajansiirroista kunnanhallituksessa?“ Valiokunnan jäsen Hanne Aho (sd) kysyi Liljestömiltä. “En kommentoi epävirallisia keskusteluja.“ Jussi Pajunen (kok). “Ne olivat vapaaehtoisia keskusteluja.“ Jan Vapaavuori (kok). Helsingin Sanomat. Kaupunki.

La 2006-09-16.
Kovaa peliä Sipoossa. Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

Uhkailu neuvotteluissa tuomitaan. Monet Helsingin poliittiset ryhmät oudoksuvat kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) ja kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) toimintaa Sipoon rajansiirtoneuvotteluissa. Ryhmät paheksuvat uhkailua ja kiristystä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Helsingin päättäjät ihmettelevät kokoomusjohdon toimia. Oma ryhmä kuulee Pajusta ja Vapaavuorta maanantaina. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Porvoon johtajanvalinta etenee riitaisasti. Myös Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tavoittelee virkaa. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Juhani Saarinen.

 Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. “Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin Itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. HS.
Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osataliitos. Kuva Pertti Manninen.



2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. 
Ma 2006-09-18.
Kuntauudistukseen vauhtia lepsusta puitelaista huolimatta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen.
“Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että Sipoon kunnan länsiosa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin.
Sitä ennen olisi näiden välissä oleva Vantaan kaupunkiin kuuluva Västerkullan alue liitettävä Helsinkiin, koska Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä rajaa.
Sipoosta liitettävä 5000 hehtaarin ja 3000 asukkaan alue on niin suuri, että sen liittämiselle vaaditaan “erityisen painavat edellytykset” - kuten kuntajakolaissa säädetään.
Ovatko erityisen painavat edellytykset olemassa, sitä ei voida tarkkaan sanoa ennen kuin kaikkia osapuolia on kuultu. Tosin Helsinki katsoo, että ne ovat olemassa. Sipoon kunta on eri mieltä.
Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä.
Kuntajakolain mukaan rajoja voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
Lisäksi väestön kieliolosuhteet on otettava huomioon. Nämä ovat kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset.
Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat.
Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos.
On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan.
Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja?
Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin.
Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä.
Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan.
Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista!
Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen Espoo.

Ti 2006-09-19.
Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Helsingin johdossa tivattiin sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin kaupunginhallituksessa tiukka keskustelu Sipoon rajaneuvotteluista. Sipoon valtuusto pohti illalla kunnanhallituksen luottamusta. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Kuva. Kartta: Helsingin esittämät rajavaihtoehdot Sipoossa. Linkki.

Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin poliitikot haluavat lakaista Sipoo-kohun maton alle. Professori Kaarlo Tuori: Esitys Sipoon rajansiirrosta on laiton. “Valitusten joukossa oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin lausunto. Tuorin mielestä Helsingin rajansiirtoesitys Sipoossa on laiton. Hänen mukaansa rajansiirron käsittelyssä Helsingin valtuustossa kesäkuussa meneteltiin virheellisesti, mikä oikeuskäytännön mukaan johtaa esityksen kumoamiseen. Tuori antoi lausuntonsa yksityishenkilöiden laatimaan valitukseen. Valittajat vaativat, että valtuuston tekemä päätös kumotaan." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoo lykkäsi hakemustaan Uudenmaan liiton jäseneksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Liljeströmin kohtalo siirtyi yöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva.

Kunnat yhteen myös pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat. Mielipide. Juha Vuorio Oulu.

Ke 2006-09-20.
“Jaha, helsinkiläisillä näkyy olevan taas jokin ehdotus”. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Karlsson. Pilapiirros.

Kuntien uusi pakkoyhteistyölista vielä osin auki. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jaakko Hautamäki. Linkki.
Hallitus kinastelee vieläkin pakkoyhteistyökuntien nimilistasta. Sdp ajaa yhteistyölistalle enemmän kuntia kuin keskusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Jaakko Hautamäki. Kartta.
Kuntauudistus pian eduskuntaan. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma.

Sipoon yhteistyöhalut tyrehtyivät. Uudenmaan liiton jäsenyys saa odottaa vuosikymmenen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo.

Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. “Mielipidekuohunta Sipoon kunnanjohtajien uhkailuista Helsingin rajansiirtoneuvotteluissa on turhaa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittivät selitellä tekosiaan erottamisuhkan alla.
Näin arvioi Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen kohu-uutisointia, jonka mukaan helsinkiläisjohtajat Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori olisivat uhkailleet kahta sipoolaiskollegaansa. Hietasen mukaan sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta, eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. 
- Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”, Hietanen  kirjoittaa. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. Linkki.

Uutisanalyysi: “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Jäitä hattuun ja faktat mieleen, Maija Anttila, kun sipoolaiset kuohuttavat keskustelua. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva).
“Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata”. Näin otsikoi Helsingin Sanomat uutisanalyysinsä Sipoon valtuustovaliokunnan pöytäkirjoista. Ne perustuvat Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljestömin kuvauksiin viime kevään tapaamisista Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa.
Uutinen aiheutti mielipidemylläkän. Ensimmäisten joukossa Helsingin sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttila lähetti tiedotteen, jossa hän irtisanoutui täysin kokoomuslaisten Pajusen ja Vapaavuoren menettelytavoista.
Uutisen synnyttämää reaktiota kuvaa erään entisen sipoolaisen kommentti: “Aiemmin ymmärsin Helsingin pyrkimyksiä saada Sipoosta maa-alueita rakentamiselle. Nyt en enää voi hyväksyä sitä, jos tuolla tavalla on käyttäydytty”.
Uutinen siis nosti pintaan pinnan alla eläneen epäilyn: Suuri ja mahtava Helsinki on lähtenyt ryöstöretkelle pientä ja sitkeää Sipoota vastaan.
¤¤¤
Ottamatta kantaa Pajusen ja Vapaavuoren käyttäytymiseen - kun en siitä mitään tiedä - uskallan olla eri mieltä Helsingin Sanomien uutisanalyysin kanssa.
Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittävät selitellä tekosiaan erottamisuhan alla. Sitähän tilapäinen valiokunta selvitti. On luonnollista, että nurkkaan joutuneet, joilla ei ole mitään ulospääsytietä, kokevat kaiken uhkaksi. Tai ainakin selittävät niin. koska se on ainut tapa yrittää nurkasta ulos.
Jos muistaa faktat, uutisanalyysiltä - siis Sipoon kunnanjohtajien selittelyiltä - putoaa pohja pois.
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen antoivat yhteisen kannanottonsa valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 15. helmikuuta. Siinä esitettiin, että osia Länsi-Sipoosta pitää liittää osaksi pääkaupunkiseutua. Kannanotto oli täysin avoin ja julkinen, ja todennäköisesti luettu myös Sipoossa.
Sama asia on ollut esillä jo vuosikymmeniä, edellisen kerran viisi vuotta sitten Helsingin yleiskaavaa uusittaessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen mukaan silloinkin neuvoteltiin Sipoon länsiosien luovuttamisesta Helsingille. Viime torstaina Helsingin demareille puhunut Korpinen sanoi, että silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström oli myöntänyt hankkeen järkevyyden, mutta “eihän sitä kukaan uskalla esittää Sipoossa”.
Nyt esitetyt rajasiirrot on kuvattu salaa valmistelluksi hyökkäykseksi. Tällainen tulkinta on ymmärrettävää ainoastaan yhdestä näkökulmasta: sipoolaiset joutuivat nyt ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että hankkeesta tulee totta. He olivat jo tottuneet, että vuosikymmeniä vellonut keskustelu jää aina vaan keskusteluksi. Näinhän HS:n uutisanalyysissäkin todettiin: “Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin”. Sipoolaiset tulivat yllätetyiksi: valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke teki hankkeesta vihdoin totta.
¤¤¤
Mutta onko se uhkailua, että Helsinki kertoi avoimesti tavoitteistaan? Tai totesi, että jos rajasiirrot voidaan sopia vapaaehtoisesti neuvotellen, silloin pöydällä olisi useampia vaihtoehtoja, joihin molemmat osapuolet voisivat vaikuttaa omista lähtökohdistaan? Tai, jos asiasta ei voida neuvotella - kuten ei voitu, koska Sipoo kieltäytyi kaikista neuvotteluista - asia siirtyy Suomen lakien mukaan valtioneuvostolle. Helsingin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi aloitteen tekeminen maan hallitukselle, jonka tehtävänä on - ei siis Helsingin kaupungin - arvioida pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tavoitteen toteuttamisedellytykset ja tehdä siitä päätös.
Kuka voi siis kuvitella uhkailuksi helsinkiläisjohtajien esitykset, kun heillä ei ole asiassa kuin aloitteenteko-oikeus. Heillä ei ole asiassa päätösvaltaa, eikä siis kaluunoita “uhkailulle”.
Kaiken mielipidemyllerryksen keskellä kannattaa muista myös Korpisen torstaina luettelemat faktat.
- Helsingin seudun kehitys, joka on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää, edellyttää 70 miljoonan asuntokerrosneliön uudisrakentamista 50 seuraavan vuoden aikana. Helsingiltä loppuvat rakentamismahdollisuudet sen jälkeen. kun vanhan sataman alta avautuvat maat on rakennettu.
- Sipoo on maa-alaltaan kaksi kertaa Helsingin kokoinen, ja jää sellaiseksi myös rajasiirtojen jälkeen. Asukasmäärä Sipoossa on nyt samansuuruinen, vajaat 20 000, kuin Helsingin länsipuolisella rannikolla Espoossa, ennen kuin sitä alettiin aikanaan rakentaa osaksi pääkaupunkiseutua. Nyt Espoossa on 230 000 asukasta, kun sitä suuremmassa Sipoossa on edelleen vajaat 20 000.
Huomionarvoista on myös pelkoskenaario, jos pääkaupunkiseudun itäosat jäävät nykyiselleen: Seudullinen segregaatio, asuinalueiden eriytyminen, vahvistuu niin, että itä rampautuu slummimaiseksi pussinperäksi, ja läntiset osat paisuvat varakkaaksi hyväosaisten suojelualueeksi. Kuvaavaa on, että Vantaankin kaupunkisuunnittelussa itäiset osat ovat ainoa täysin näköalaton kehittämiskohde, koska rajat on suljettu Sipoon kielimuuriin.
¤¤¤
Sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta. Eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”.
Lopputulema HS:n uutisanalyysistä on, että suuriotsikkoinen uhkailu on kuin nurkassa itkevän pikkulapsen vikinää. Siihen ei kannattaisi Helsingin toiseksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajan Maija Anttilan reagoida. Jos Anttila haluaa tehdä kunnallista sisäpolitiikkaa vahvojen kokoomusjohtajien aseman heikentämiseksi, se kannattaa tehdä muilla aseilla kuin herkällä “ulkopolitiikan” aiheella.
Vaarana on, että vikinä kasvaa parkunaksi, jos sille annetaan ymmärrystä.
¤¤¤
Mielenkiintoista oli torstain demaritilaisuudessa Sipoon sd-valtuustoryhmän puheenjohtajan Hanne Ahon vuodatus. Hän ei sanallakaan kritisoinut Helsingin pyrkimyksiä liittää Länsi-Sipoo osaksi pääkaupunkiseutua. Sen sijaan Aho haukkui paikalliset rkp:läiset maan rakoon. Hän haukkui myös Sipoon vihreät. He ovat “perhosvihreitä”, joilla ei ole mitään vihreää ideologiaa. Sipoolaisvihreät eivät Ahon mukaan hyväksy raiteiden varaan rakentuvia tiiviitä yhdyskuntia, vaan “kaikkien on ajettava omilla autoillaan töihin”.
Ainoa murhe Sipoon demareilla oli se, että kuntarajojen muutos merkitsee Rkp:n säilymistä enemmistöpuolueena, kun demareita ja kokoomusta äänestävät suomenkieliset siirtyvät helsinkiläisiksi. Että semmoisia kaupunkirakenteellisia murheita sipoolaisdemareilla!
¤¤¤
Ja vielä yksi tuulesta temmattu otsikkoanalyysi: Sisäasiainministeriö on asettamassa selvitysmiehen tekemään esitystä Sipoon rajasiirroista. Valtamedioissa on julkituotu sipoolaispäättäjien näkemys, joiden mukaan se merkitsee paluuta alkupisteeseen eli valtioneuvosto muka vetäisi tukensa Helsingin aloitteelta.
Asia on juuri päinvastoin: Selvitysmiehen asettamisella ministeri Hannes Manninen panee hankkeen mutkat suoriksi. Kun selvitysmies tekee esityksen, silloin kaikki valitukset Helsingin aloitteesta raukeavat turhina, koska valtioneuvosto ottaa kantaa selvitysmiehensä esitykseen, ei Helsingin aloitteeseen tai sen oikeudellisuuteen.
Ja jos veikata saa, niin päätös syntyy suunnitelman mukaisena ennen maaliskuun eduskuntavaaleja.
Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva). Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen ja sitä kustantaa Medialehdet Oy. Yhtiö kuuluu Suomen Lehtiyhtymään. Painokset: Itä-Helsinki 72 200 kpl, Etelä-Helsinki 88 800 kpl, Pohjois-Helsinki 62 100 kpl, Länsi-Helsinki 54 500 kpl. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl.

Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. “Jos Helsingin suunnitelmat kaupunkien välisistä “rajansiirroista” todella toteutuvat, päästään kenties toteamaan kuten saman teoksen [Täällä Pohjantähden alla] torpastaan häädetty Laurilan Anttoo: Mitä virkaa on lailla, miksei yhtä hyvin sanota, että maanryöstö on luvallista ilman muuta?“ Helsingin Sanomat. Mielipide. Minna Nevalainen Sipoo.

To 2006-09-21.
Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. “Helsingin ajatuksena on, että nykyinen hallitus vielä päättäisi alueliitoksesta. Viisainta olisi kuitenkin puhaltaa peli poikki ja valmistella asia ulkopuolisen selvityshenkilön voimin.” Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Tampereella ja Sipoossa myrskyää. Helsinki kompuroi, mutta riitaisa Sipoo ei pysty takaamaan metropolialueen kehitystä. Iltalehti. Pääkirjoitus. Kuva. Vaakuna. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.

Helsinki Sipoo. Ilta-Sanomat. Pilapiirros. Kätsy. Jarmo Koivunen.

Pe 2006-09-22.
Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat.
 "Helsingin kaupunginjohdon asukkaita kuulematta valmisteleva esitys Länsi-Sipoon pakkoliittämisestä Helsinkiin ei saa asukkaiden tukea", muistuttaa SKP:n Helsingin kaupungin  piirijärjestön lehti Eespäin tuoreessa numerossaan.
"Vaikka Helsingin Sanomat ovat markkinoineet hanketta kovalla rummutuksella, asukkaiden enemmistö niin Helsingissä kuin koko pääkaupunkiseudulla tuomitsee hankkeen.
Taloustutkimuksen tekemän gallupin mukaan 55 prosenttia helsinkiläisistä ja 58 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa Helsingin laajentamista pakkoliitoksella (HU 9.7). Vain kolmannes kannattaa pakkoliitosta.
Helsingin kaupunginvaltuustossa SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti pakkoliitoksen hylkäämistä ja neuvottelua Sipoon ja Vantaan kanssa yhteisymmärryksessä tehtävistä ratkaisuista. Esitystä kannattivat RKP:n ryhmä ja yksi vihreiden valtuutettu. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät ylipormestati Jussi Pajusen ajaman pakkoliitoshankkeen, vaikka se oli valmisteltu salassa, valtuutetut saivat esityksen  käteensä vasta kokouksen alkaessa ja vaikka hankkeen juridiset perustelut ovat kyseenalaiset.
Grynderien vai  asukkaiden ehdoilla?
SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen arvostelee erityisesti sitä, että asia on valmisteltu ja sitä ajetaan asukkaita lainkaan kuulematta.
- Helsingillä on jo ilman tätä alueliitosta rakentamatta 50 000- 80 000 asukkaalle kaavoitetut alueet. Eivätkä tähän lukuun vielä kuulu kiistanalaiset Malmin lentokentän ja Santahaminan alueet, joihin niihinkin on kaavailu kymmeniä tuhansia asukkaita.
- Helsinkiläisten kannalta voi kysyä, miksi pitää ahnehtia lisää alueita, kun nykyisiäkään ei ole rakennettu, asuntotuotanto-ohjelmia ei ole pystytty toteurttamaan ja kun nykyisten asukkaiden palveluista ei kyetä huolehtimaan.
Hakasen mielestä metropolialuetta voidaan kehittää myös verkostomaisella yhteistyöllä. Hän epäilee myös sitä. miten Länsi-Sipoon arvokkaiden metsäalueiden ja rakentamattomien rantojen käy, jos Helsinki pääsee gryndereiden kanssa kaavoittamaan sinne 50 000 asukkaan asuinalueet." Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat.

Sipoon rajakiistaan selvitysmies. Valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen aikataulu on tiukka, mutta kädet ovat vapaat. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Kuva. Linkki.
Sipoo-selvitysmieheksi esitetään Pekka Myllyniemeä. Ministeriön asettamaa tehtävää ei sidota Helsingin esitykseen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuva.

Naula Sipoon arkkuun. “Selvittäjän asettaminen tekee käytännössä turhiksi Helsingin valtuuston kesäkuisesta rajansiirtopäätöksestä tehdyt valitukset. Ne kulkevat nyt omaa reittiään Helsingin hallinto-oikeudessa ja todennäköisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvitysmies tekee esityksensä ainakin teoriassa puhtaalta pöydältä. Hänen työstään ei voi valittaa. Sisäministeriö tekee selvitysmiehen työn pohjalta oman rajansiirtoesityksensä valtioneuvostolle. Vasta valtioneuvoston päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Jarmo Huhtanen.

Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. “Valtioneuvoston on aika tunnustaa Sipoon suunnanmuutos ja tukea pientä kuntaa sen kasvupyrkimyksissä. Olisi valtioneuvostolta erikoinen signaali kiittää Sipoota uudesta yhteistyöhalukkuudesta riistämällä kunnalta uusimpien investointien tulokset Helsingin jo laillisuudeltaan kyseenalaisen rajansiirtohankkeen hyväksi. Puhemies Paavo Lipponen on toivonut kiistassa "joustoa Sipoon hyväksi". Joustoa ei ole uusimpien investointien pakkosiirto pääkaupungillemme, jolla ei ole maarajaakaan Sipoon kanssa. Joustoa ei myöskään ole se, että annettaisiin Helsingille "kompromissin tuloksena" se, mitä se alun perin halusikin." "Yhteistyö ei voi tarkoittaa sitä, että Helsinki ilmoittaa, mitä se milloinkin haluaa, ja muut sanovat kauniisti kyllä.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Anja Lindqvist suomentaja Etelä-Sipoo.

Myllyniemi selvittää Helsingin ja Sipoon aluekiistaa. Kauppalehti. Uutiset. Kauppalehti. Kuva.

Selvitysmies Sipoo-kiistaan. Uutislehti100. Etusivu. Linkki.

Pekka Myllyniemi ehdolla Sipoo-kiistan selvittäjäksi. Uutislehti100. Uutiset. STT. Kuva.

Myllyniemi Sipoo-kiistaa selvittämään. Metro. Uutiset. STT.

Utredare misstänks vara partis. “Den föreslagna utredningsmannen Pekka Myllyniemis kunnande, erfarenhet och kompetens ifrågasätts inte. Men kan han vara opartisk i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo då han också är medlem i den nyländska lanskapsstyrelsen. HBL Hufvudstadsbladet. Sidan 1. Link.
Gränstvisten. Kommunstyrelsen ska ta ställning till Myllyniemi. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet. “Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självstädigt, säger Pekka Myllyniemi.” Hufvudstadsbladet. 22.9.2006. Ralf Sundberg.
Profil. Pekka Myllyniemi. Hufvudstadsbladet. 22.9.2006.

Staten hör, men lyssnar den? Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman.

La 2006-09-23.
Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa.
“Seppo Nelola, 17, Sipoo: “Olen aina ollut heikkojen puolella - niin nytkin. Jos Helsinki saa haluamansa maat, uskon, että Sipoon verotulot vähenevät ja palvelutaso tippuu. Mun mielestä on vain kaksi ratkaisua; joko liitetään koko Sopoo Helsinkiin tai kumotaan koko homma. Kompromissia on vaikea tehdä. Kumpi on sitten parempi; monta kuntaa vai yksi iso metropoli, joka imee kaikki asukkaat ja hallitsee tilannetta?”
Emmi Lehvonen, 16, Sipoo: “Tulee surullinen ja paha mieli, kun ajattelen asiaa. Kukaan ei ole meidän puolella - kun iso haluaa, niin iso ottaa. Olen liitosta vastaan; mielestäni aluetta voisi kehittää yhteistyössä Helsingin kanssa, sipoolaiset arvot säilyttäen. Rajansiirron myötä Sipoo jäisi pieneksi. Sen jälkeen ympärillä olevat haluavat osansa, kunnes Sipoota ei enää ole. Sen sijaan, että sipoolaiset pitäisivät yhtä, poliitikot riitelevät ja esittävät epäluottamuslausetta kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Aika huonoa esimerkkiä muille.”
Petrus Tuoma, 13, Sipoo.
“Mulle se on ihan sama, liitetäänkö Sipoo vai ei. En haluaisi paljon kerrostaloja, mutta kulkuyhteydet keskustaan nopeutuisivat. Omakotialueet pitäisi säilyttää, ne on rauhaisia paikkoja. Haluan olla sipoolainen, vaikka ei olekaan mitään syytä, miksi en voisi olla helsinkiläinen.”
Nora Tarhanen, 15, Sipoo: “Olis hyvä juttu, jos osa Sipoosta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen myötä matkustaminen olisi halvempaa ja nopeampaakin, Sipoon bussiyhteydet on nykyään huonot. En kuitenkaan haluaisi Sipooseen tiiviitä kerrostaloalueita. Metro ei välttämättä olisi vain hyvä juttu.”
Tuomas Taimi, 16, Helsinki: “Rajansiirtokiista on turha. Helsingillä on jo tarpeeksi maa-alueita, eikä maata tarvitse ryöstää muilta. Mun mielestä ei liitettäisi, vaan säilytettäisiin alue sipoolaisille. Mutta joo, jos liitos tapahtuu, en rupea käymään Sipoossa yhtään enempää. En tiedä paikasta paljonkaan; ainakin siellä on ruotsinkielisiä.”
Lia Ojanen, 16, Helsinki: “Miksi tehdä liitosta, jos sipoolaiset eivät itsekään halua? Eihän siinä ole mitään järkeä. Pidettäisiin Helsinki tällaisenaan. Jos halutaan jotain virkistysalueita, niitä saa muualtakin. Koska asun, käyn koulua ja vietän aikaani keskustassa, Sipoon liittäminen ei luultavasti vaikuttaisi elämääni ollenkaan.”
Henri Kukkonen, 19, Helsinki: “Helsingin ilkeät päättäjät haluaa arvomaata Sipoosta - käsitykseni mukaan samaa on yritetty nuijia läpi aiemminkin. Tällainen kaappaus harmittaa varmasti, mutta toisaalta on hyvä, jos maalle löydetään Helsingin voimin parempaa käyttöä. Ihmisten elämään ei olennaisesti vaikuta, ovatko he kartalla Sipoon vai Helsingin puolella. Omaan elämääni liitos ei vaikuttaisi millään tavalla. Sipoon alueelle rakennetaan niin kalliita taloja, että tuskin kaveritkaan ovat niitä ihan heti ostamassa.”
Elina Nokelainen, 18, Helsinki: “Pakkolunastus kalskahtaa korvaan - jo sanasta kuulee, että riita syntyy. Jos Helsinki omii maa-alueita Sipoosta, pitäisi sen ainakin antaa jotain vastalahjaksi. Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, hankkeesta pitäisi luopua. Ei tätä kannata kasvattaa vuosikymmenien riidaksi.” Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa.
(Tämä nuorten sivu sattui silmiini vasta sunnuntaina 2006-09-24 edellisenä päivänä kirjoittamani pääkirjoituksen jälkeen! Pertti Manninen. Nettisanomat).

"Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?
Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet.

Foto: Pertti Manninen.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-23.
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Nettisanomat 2006-09-23. Pertti Manninen. Jatkuu...

Suuri maaryöstö  (Osa 1).

Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    Lue!
  

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".

"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!		 Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.		 Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!
Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
 

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)		 Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 

Suuri maaryöstö. Osa 2.

Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.		 Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Lisäys tiistaina 2006-09-19: Helsingin Sanomien "tyly" pääkirjoitus 2006-06-22.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä.

Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle.

Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään.

Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa.

Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua

Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä.

Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä.

Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi.

Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta  tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan.

Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden  arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut.

Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.		 Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.



2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.

Helsingin kauan hellimä ajatus laajentumisesta itään otti eilen aimo askeleen, kun valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että osa Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Samalla toteutettaisiin pieni alueliitos Vantaan kanssa, jotta Helsingille ja Sipoolle saataisiin liitoksen vaatima yhteinen maaraja.

Helsingin esitys on sipoolaisittain ajatellen tyly. Kaupunki kahmisi Sipoosta 5000 hehtaaria maa-aluetta, eli 14 prosenttia kunnan pinta-alasta, ja 2300 hehtaaria vesialuetta. Helsinki tosin omistaa jo nyt osan alueista, mutta silti aluesiirto on merkittävä. Vaikka koko Sipoota ei liitetäkään Helsinkiin, kyse ei ole rutiininomaisesta kuntajaotuksen muutoksesta, joita tapahtuu koko ajan. Liitos vaatiikin erityisen painavat syyt tullakseen hyväksytyksi.

Sipoo saa toisaalta syyttää itseään. Se on johdonmukaisesti kieltäytynyt ymmärtämästä maantieteellistä asemaansa pääkaupunkiseudun kyljessä. Suomen ainoan metropolialueen vieressä ei voi olla kuntaa, joka koteloituu omiin oloihinsa ympäröivästä maailmasta piittaamatta. Harvaan asutun Sipoon pinta-ala on Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen, mutta asukkaita on vain noin 18500.

Helsingillä on monta hyvää syytä lähteä laajenemaan itään. Vuosaaren satama ja muut Itä-Helsingin kehityshankkeet vaativat uutta asuntotuotantoa, mihin ei nykyisellään ole riittäviä mahdollisuuksia. Helsinki ei ole viemässä Sipoon eniten kehittyvää aluetta. Sipoon rakentaminen keskittyy Söderkullaan ja Nikkilään.

Alueliitosesitys on hyvä osoitus Helsingin ja Vantaan yhteistyön paranemisesta. Helsinkiä on pitkään hiertänyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian fuusion kariutuminen. Ilman Vantaan vastaantuloa liitosesitystä ei olisi voinut tehdä. Vantaan kaakkoisosille Itä-Helsingin kehittämisellä on oma tärkeä merkityksensä. Vantaa myös uskoo saavansa Sipoon suunnan kasvusta potkua omille tärkeille väylähankkeilleen.

Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin.

Helsingin esityksen taustalla on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sitkeät neuvottelut kuntaministeri Mannisen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ovat olleet myös vahvasti valmisteluissa mukana. Pitkälti heidän ansiotaan on, että hankkeelle on saatu hallituksesta arvovaltaista tukea.

Keskustalle alueliitos sopii, koska Sipoo ei ole sille kovin merkittävä kunta. Sen sijaan puolue voi parantaa asetelmiaan Helsingissä, missä se ei yrityksistään huolimatta ole saanut äänestäjiltä juuri minkäänlaista vastakaikua. Muuten puolueella voi olla selittämistä, koska se vastustaa voimakkaasti pakkoliitoksia.

Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu juhannustauon jälkeen ensi viikolla. Keskustan on oltava kuntauudistusta ajaessaan johdonmukainen ja noudatettava pääkaupunkiseudulle hyväksyttyä linjaa myös muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Alue- tai kuntaliitokset eivät voi olla niin koskemattomia kuin keskusta on antanut kuntapolitiikassaan ymmärtää.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.
Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.

Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin.

Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely.

Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä.

Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta.

Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta.

Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy.

Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla.

Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt.

Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan.

Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.		 Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.


2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.
Kovaa peliä Sipoossa.

llta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen.

Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä.

Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse.

Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa.

Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia.

Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja.

lta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan!  Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pertti Manninen. 		Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.
Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.


2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.


Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Tämän numeron kuvasivulle!

Suuri maaryöstö  (Osa 1).

Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    Lue!
  

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".

"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!		 Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.		 Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!
Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)		 Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 



 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Nettisanomat torstai 2006-09-14.

 Nettisanomat torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  Pääkirjoitus.
Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Lue!
Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Kuvateksti.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Julkinen sekoilu.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Näin Heinäluoma sanoi. Katkelmia haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso  lauantai 2006-08-26,  Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. Nettisanomat 2002-05-30. Lue!
Extra! Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti  perjantai 2006-09-08 Lue!
43 kommenttia  Lue!  Aivan maksimissaan, Herra ministeri. Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus  perjantai 2006-09-08 Lue!

 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"
Nettisanomat torstai 2006-09-14.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.



 		Nettisanomat torstai 2006-09-14.
Näin meitä hallitaan (jakso n).

Vuoden limbo! Eero Heinäluoma:
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."   Pääkirjoitus.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Opintotuen määrä? HMMM…
Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Raili Nurvala. raili.nurvala @iltalehti.fi Piinapenkki.

Eero Heinäluoman (sd) tiedot budjetin kiistakysymyksestä, opintotuen tasosta, osoittautuivat hatariksi Ylioppilaslehden (11/2006) haastattelussa. Hän uskoi että opiskelija saa opintotukea 760 euroa ja sen päälle vielä asumislisää.
Todellisuudessa korkeakouluopiskelijan opintotuki muodostuu 259 euron opintorahasta ja maksimissaan 201 euron asumislisästä kuukaudessa. Lisäksi opiskelija saa halutessaan valtion takauksen 300 euron kuukausittaiseen lainaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi et tiedä, paljonko opintotuki on?
- Kyllä valtiovarainministeri tietää etuuksien suuruusluokat, mutta ei hänellä voi olla täsmällistä lukua mielessä.
- Minä en ottanut osaa koko opintotukikeskusteluun budjettia valmisteltaessa. Sen kävivät pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja ministerit Tanja Saarela (kesk) ja Susanna Huovinen (sd). Saarelalla ja Huovisella oli joitain esityksiä ja pääministeri totesi, ettei niitä oteta huomioon.
Hävettääkö tietämättömyys?
Hävettääkö, ettei tunne opintotuen määrää?
- Suuruusluokat kyllä tiedän ja niillä täytyy pärjätä.
Aiotko nyt perehtyä asiaan?
- Opintotukiasiat valmistelee opetusministeriö. Jos tulee uusia ehdotuksia, niihin paneudutaan.
Opintotuen sanotaan olevan 760 euroa. Summa sisältää kuitenkin 300 euron opintolainan. Onko laina opintotukea?
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."
Millaiset välit Saarelan kanssa?
Mistä syksyn opintotukinäytelmässä oli kyse?
- Siitä, että on enemmän toiveita kuin mahdollisuuksia.
Millaiset välit sinulla ja Saarelalla on?
- Ihan hyvät välit.
Onko episodista jotain opittavaa?
- On. Tarvitaan huolellisuutta asioiden valmistelussa ja asioiden laittamisessa tärkeysjärjestykseen.

Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. 

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Julkinen sekoilu
Opintotuki nousi polttopisteeseen elokuun budjettiriihessä, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kärhämöivät julkisesti. Opiskelijat jäivät riidassa ilman ateriatuen ja tulorajojen korotusta.
Heinäluoma ja Saarela syyttivät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta.
Demareiden varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati eduskuntaa korjaamaan ”Saarelan epäonnistumisen”. Demareiden ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajat Jouni Backman ja Timo Kalli ilmoittivat, että ateriatukea nostetaan 20 senttiä. Eilen budjetti eteni eduskuntaan, Kipakoissa puheenvuoroissa vaadittiin opiskelijoille lisätukea. Jopa hallituspuolueiden pääpuheenvuoroissa edellytettiin tuleva eduskunta ja hallitus korjaamaan opintotuen puutteet.
Opiskelijajärjestöt luovuttivat eilen runsaat 127 000 nimeä sisältävän adressin päättäjille ja vaativat 15 prosentin korotusta opintorahaan.
Saarela ei ollut eilen eduskunnassa maanantaisen suolistoleikkauksen vuoksi.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Näin Heinäluoma sanoi
Katkelmia Eero Heinäluoman haastattelusta Ylioppilaslehdessä.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
- Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
- Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
- Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
- Joo, no tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti… Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

 Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.


Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?
Vakiopalstat · Lehti 11/2006 (08.09.2006)

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla?
Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä.
Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät?
Hetkinen, leikattiin?
Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla.
Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän.
Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa.
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.


Joanna Palmén
Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.
Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?” Lue!

Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus.

Aivan maksimissaan, Herra ministeri
Pääkirjoitus · Lehti 11/2006 (08.09.2006)

Tämän lehden sivulla 11 valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kysyy tärkeän kysymyksen: ”Ja maksimissaan kaikki?”
    Kysymys viittaa Heinäluoman epäilyyn siitä, ettei 760 euron kuukausittaiseen opintotukisummaan ole laskettu jokaista mahdollistasenttiä mukaan.
    Kyllä on laskettu. Myös laina.
    Juuri siksi moni opiskelija kysyy parhaillaan samaa kysymystäkuin ministeri Heinäluoma. Onko 760 euroa tosiaan se täysi summa, jolla ihmisen pitäisi itsensä kuukauden ajan elättää? Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen sillä voi ostaa joka päivä jonkinlaista ruokaa, jos sattuu saamaan halvan opiskelija-asunnon. Jos sellaista ei löydy, käy kehnommin. Jo nyt kolme neljästä opiskelijasta on tutkitusti vähävaraisia.

Opiskelijalle kerrotaan tavan takaa, että luennolla ja kirjastossa olisi hyvä istua aamusta iltaan ja jättää töissä käynti vähemmälle. Valmistu nopeasti, maksa veroja, tuota, kuuluu hallituksen käsky. Budjettineuvottelujen alla opiskelijat odottivat, että hallitus antaisimahdollisuuden tehdä kuten komennetaan. Toivottiin, että viimeksi vuonna 1992 tarkistettu ja sen jälkeen jo viidenneksen reaaliarvostaan menettänyt opintoraha olisi viimein nostettu nykykulujen tasolle.
    Myös opintotuen tulorajojen korottaminen olisi lohduttanut opiskelijaa. Se olisi kuitenkin ollut hallituksen oman tavoitteen vastaista ja auttanut vain osaa opiskelijoista.
    Vaan kuinka kävi? Isot kihot taisivat ajatella, että ei herranjestas, eihän vaalivuonna kannata antaa rahaa nuorille, jotka eivät kuitenkaan äänestä. Kuin pilana, opintotukibudjettia leikattiin. Viime vuoden tukimenoista oli tulorajojen paukkumisen ja tukien jälkipalautusten vuoksi jäänyt käyttämättä yli 7 miljoonaa euroa. Ne saksittiin ensi vuodelta sukkelasti.
    Opiskelijan saama rahasumma ei onneksi käytännössä pienene. Miljoonien säilyttäminen laskelmissa olisi kuitenkin riittänyt opintorahan asteittaiseen nostamiseen mainiosti.

Kyllä, tiedetään, vaatimaton elintaso kuuluu opiskeluaikaan. Nykytuillaollaan kuitenkin jo paljon vaatimattoman alapuolella. Opiskelija on, kuinka sen nyt sanoisi, täysin persaukinen ja jumalattoman hädissään.
    Siksi kansanedustajien kannattaisi ensi viikolla budjettia käsitellessään miettiä, mistä kertoo tämän lehden sivulla viisi oleva kysely. Siinä liki 60 prosenttia helsinkiläisten korkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa valmis rahoittamaan opintojaan pimeillä töillä.
    Miettiä kannattaa myös, mistä nykyisellä nälkämenolla tulevat ne kovin kaivatut huippuosaajat. Kuka sen kansainvälisesti kilpailukykyisen talouden rakentaa?
    Nyt on nimittäin niin, että opiskelijasukupolven voimat riittävät pian innovoimaan ainoastaan uusia tapoja syödä kuivaa leipää.

Elina Kervinen
Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08
Aivan maksimissaan, Herra ministeri

YlioppilaslehtI:

Yksi kommentti artikkeliin “Aivan maksimissaan, Herra ministeri”

   1. Marita Råman kirjoitti 13.9.2006 kello 21.25

Kansanedustajat eivät piittaa nuorten toimeentulosta. Opintotuen ostovoima on heikentynyt, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen mielestä. Sen sijaan ilman omantunnon tuskia hallitus on korottanut roimasti kansanedustajan palkkoja.
Siihenkö kaikki rahat menivät? Opintotuki ja kansanedustajain palkat maksetaan yhteisistä varoista. Miksi edustajat ovat tarvinneet parikin roimaa korotusta palkkaansa aikana jolloin opiskelijoille ei ole suotu markkaakaan lisää?

Tämän lisäksi opiskelijan työssäkäynti on kaksiteräinen miekka. Monilla aloilla opintovaatimuksissa on huomattava määrä pakollista työharjoittelua, joista maksetaan huonosti tai ei lainkaan palkkaa. Eikö tällainen pakollinen palkaton työn teettäminen ole oikeastaan orjuuttamista? Mielestäni on ja lisäksi se on lähes perustuslain vastaista, koska työtä tekevät eivät ole samanarvoisessa asemassa, kun työstä ei saa edes minimipalkaksi luonnehdittavaa korvausta.

Lainaa ei voi myöskään laskea suoraan opintotueksi, koska se on maksettava takaisin. Laina on laina, vain opiskelijoiden edellytetään kustantavan opiskelunsa lainarahoituksella, vaikka työsuhteiden pysyvyys tai saanti ei ole turvattua valmistumisen jälkeenkään. Käytäntö on siten omiaan vain saattamaan vastavalmistuneen velkakierteeseen, josta nouseminen on vaikeaa.

Vaikka nuoruus onkin parhaimmillaan huoleton ja tulevaisuuteen luottava, niin monen opiskelijan taloudellinen pakkokurimus stressaa ja haittaa opintoja. Hallituksen toimet ja puheet ovat ristiriitaisia eivätkä herätä luottamusta talouspolitiikan hoitoa tai politiikkaa kohtaan.

Aikuisena työssäkäyvänä veronmaksajana paheksun syvästi opiskelijoiden eriarvoistamista ja toivon todella, että palkattoman harjoittelu-työn teettäminen lailla kiellettäisiin ja opintorahaan tehtäisiin indeksikorotus, joka vastaa vuoden 1992 tasoa.

Nuorista poliitikot eivät piittaa, mutta joka nuorella on vanhemmat. Nouskaa puoltamaan lastanne niin röyhkeydelle tulevat rajat vastaan.


Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Nettisanomat torstai 2006-08-31.

"Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta", 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Tanja Saarelan kuva liittyy viereisellä sivulla oleviin kirjoituksiin "Naisen oltava viisas ja kaunis. Politiikka: Rumempikin mies pärjää hyvin, kun asiat ovat hallinnassa." ja "Mediajulkisuus ratkaisee politiikassa yhä enemmän." Kuva. Kuva: Pertti Manninen."
  Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta 
Helsinki, STT
"Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) näyttää vihreää valoa opiskelijoiden ateriatuen korotuksille. se voidaan tehdä budjettiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinäluoma kertoi sunnuntaina Radio Novan Kansalaistori-ohjelmassa, että hän keskusteli asiasta perjantaina mm. pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kanssa." …  "Heinäluoma huomautti, että opiskelijoiden aterioiden hinnoissa on korotuspaineita. Jos yhteiskunnan tuki ei kasva, opiskelijat joutuvat itse maksamaan hinnannousun." ... 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen.		   Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Pari piirua jäärän suuntaan
"Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia jääriä, jotka eivät jätä käyttämättä tilaisuutta muistella, kuinka heidän omassa nuoruudessaan hiihdettiin kesät talvet kilometrien taival kouluun pelkissä risaisissa kumisaappaissa, suksisauvalla susia hätistellen.
Tältä pohjalta pohdiskellen kaikenlaiset parannukset pullamössösukupolven opintotukeen tuntuvat tietenkin täysin tarpeettomilta. Ja tarpeetonta opiskelijoiden elintason tarkistaminen on näköjään myös hallituksen mielestä. Kylläinen opiskelija on laiska opiskelija.
Lopputulos tulkittiin tappioksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle, joka ajoi budjettineuvotteluissa 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Tappio ja tappio. Aika moni äänioikeutettu opiskelija muistaa nyt, kuka sentään yritti järjestää heille rahaa." 2006-08-26, Kauppalehti. Presso . Raha & Valta. Lisäpöytäkirja. Kari Huoviala.

Nettisanomat maanantai 2006-08-28.

19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".
Keskiviikko 2006-04-19. "Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta. ... Lue!
  
Pääkirjoitus. Jaloa tiedonvälitystä.  2006-04-19.
Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa ... Lue!		  
Opintotukikiistelyä vuosi sitten!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
Kirjoitus sunnuntaina 2005-10-02.
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan. ... Lue! 
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.

Vuosi sitten.  Karpela vs. Pietilä. Lue!		 Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
Jarkko Seppälä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Kuka muistaisi opiskelijoita?
 Hallitus pääsi viime keskiviikkona sopuun vaalibudjetista ja päätti rangaista opiskelijoita 8 miljoonan euron suuruisella summalla.
Korkeakouluopiskelijoille linja on sama, johon on alettu jo tottua: rajataan opiskeluaikoja, pakotetaan elämään opintolainalla, ei mahdollisteta täyspäiväistä opiskelua, mutta ei myöskään mahdollisteta työkokemuksen hankkimista, vaikka se parantaisi työllistymismahdollisuuksia.... Lue!.		 Suomen perustuslaki pilkattavana.  Kirjoitus 2002-05-30.
Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.
Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.
Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.
Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. Lue!
1999
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Lue!

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Lue!

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz Lue!

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!  Lue!

Kuva: Selkänahka vaarassa!
Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? Kuva,
nettisanomat elokuun 12. päivänä 1999

Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 

2006  "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla & VM kiistää Saarelan väitteet  neuvotteluhaluttomuudesta". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuva.
"Opiskelijat: Banderolleilla ja performanssilla kritiikkiä poliitikkojen budjetille & Eero Heinäluomalta vaaditaan hyvä selitys". Keskisuomalainen lauantaina 2006-08-26. Kuva. 

 

Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 

"Sanomapallo". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.

Vuosi sitten!
"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."  
Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa!  Lue!
Maailman lyhin satu: Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta. Lue!

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

1999

nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen
lue lisää hallitusohjelmapetoksesta
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.
Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa" 		nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
lue lisää leikkauksista
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...
Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.
Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.
Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia"

Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz
sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.
Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.
Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi! 		nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

  

Kuva: Selkänahka vaarassa!
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!

Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa?
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen 
7 vuotta sitten: Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen! - Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme? - Nato ei tee virhearvioita! - Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä - Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? - Ministeri Enestam ymmärtää ampujia - Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet ym.

"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - Maaryöstö - Sävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 
Nettisanomat maanantai  2006-09-11.

Kuva. "Yhden miehen mielenilmaus kuivui kokoon."  Poliisin mukaan jyväskyläläinen EU-kriitikko seisoi epäsopivalla alueella. Keskisuomalainen tiistaina 11.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja.		 Nettisanomat maanantai  2006-09-11. Pääkirjoitus. Mellakan torjujille, etupäässä vastuussa oleville ministereille, mm. Rajavartiolaitoksen lakon aikaan rikkurityövoiman käyttöä aikoneille ja viinaveron laskun seurauksista silmänsä sulkeneille, pääministeri Vanhaselle sekä valtiovarainministeri Heinäluomalle suosittelen kaikessa kiireessä lehtijuttua: "Sivistyä voi myös pöntöllä". Nettisanomat, päätoimittaja. Pertti Manninen.  
Kuva. Sivistyä voi myös pöntöllä. Aamulehti sunnuntaina 09.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja. 

"Syyskuun 11."
Aftonbladet . Måndag 11 september 2006.
...och vad har vi lärt av 11:e september?  
"Sedan dess har vi sett flera Ground Zero. Falluja är ett ruinfält där planen nyss vrålat fram som över Manhattan. I Libanon har höghus efter höghus raserats innan någon ens hann hoppa."  "Statsterrorismen har krävt mångdubbelt fler dödsoffer än vad al-Qaida lyckats med i sina attacker."  Torsten Kälvemark. Aftonbladet . Måndag 11 september 2006. Läs!		  Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle. Kuva Pertti Manninen   Sarja. 

Nettisanomat syyskuissa 2001, 2002, 2003, 2004 ja 2005, mm.

Nettisanomat torstaina 6. syyskuuta 2001.
Omistajan vastuu. Aatos Erkko.  "Työnnän puukon perseeseesi niin että nielurisat lähtee." Repliikki Nelosen esittämästä elokuvasta Väkivallan kuilu.  Lue!
Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. "Sonera tarvitsee 12 miljardia selviytyäkseen syksystä."  Lue!
Kenen vastuu. "Huostaanottojen määrä on lisääntynyt 50 prosentilla 10 vuodessa." Lue!
Ihmiskunnan vastuu.  "Tietämyksemme on tehnyt meidät kyynisiksi, koviksi ja tylyiksi. Me ajattelemme liian paljon ja tunnemme liian vähän. Enemmän kuin koneita me tarvitsemme ihmisyyttä. Enemmän kuin älykkyyttä me tarvitsemme ystävällisyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämä on väkivaltaista ja kaikki ovat kadotettuja." Charlie Chaplin 24.06.40.  Lue!

Nettisanomat torstaina 13. syyskuuta 2001.
KUOLEMA NYKISSÄ 11.09.01. Henkilökohtaisia tunnelmia ja lehdistä luettua suruaamuna. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääuutissivut. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääkirjoitussivut ja kommentteja niihin. Lue!
Kolumni: Merkintöjä: Mieletön, mieletön maailma. Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien päätoimittaja. "Terroristien järjetön teko panee jälleen kerran ajattelemaan ihmisen pahuutta."  Lue!
Kommentti.  Lue!
Miksi?  Lue!  
Yle ja live.  Lue!
Kuka on syyllinen?  Lue!
Extra 14.09.01. Letters from USA. Lue!

Nettisanomat torstaina 12. syyskuuta 2002.
Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia.  Käytäntö muutaman esimerkin valossa. Lue!

Nettisanomat torstaina 11. syyskuuta 2003.
11.09.2003. Jan Myrdal 05.04.1967. "...tämä imperialismi uhkaa myös meidän olemassaoloamme samoin kuin se uhkaa Yhdysvaltojen kansan olemassoloa. Yhdysvaltojen imperialismi on maailman kaikkien kansojen yhteinen vihollinen." Katkelma puheesta Vietnamkokouksessa Medborgarhusetissa 05.04.1967. Sanankäyttöä.  Lue!
 11.09.2003. Irak. USA:n ja liittolaisten varsinaisten sotatoimien päätyttyä Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Tappaminenkin jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja? Lue!

Guardian Unlimited, Thursday September 11 2003
The other 9/11 Survivors' accounts of the terror that followed the 1973 coup in Chile. Jeremy Lennard: Chile all over again
Talk about it
Special report: Chile

  Nettisanomat torstaina 11. syyskuuta 2003.
Salvador Allende viimeisen kerran syyskuun 11. päivänä 1973 Santiago de Chilessä. Mustavalkoisesta lehtikuvasta tulkinnut Pertti Manninen. Kuva.

Nettisanomat lauantaina 11.09.2004.
Terror gegen USA. Max 2001.  Kuva.

Nettisanomat sunnuntaina 11. syyskuuta 2005.
11.09.1973. Kuva. "Toinen 11.09". Kuva.

Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
US marks 9/11 five years on
Events remember victims of 2001 terror attacks.
Al-Qaida tape warns of new attacks
Declan Walsh: Where is Bin Laden?
Interactive: struggling with loss
Audio: Ed Pilkington
In pictures: 9/11 aftermath
Special report: September 11

Iraq field report fuels US gloom
Classified document reportedly warns of total collapse of law and order in Iraq's biggest province.
Special report: Iraq

'If we see him we will kill him'
Protesters greet Blair in Beirut.
PM pledges to restart peace plan
Audio: Will Woodward
Special report: Lebanon
 Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
More on the fifth anniversary of September 11
A child and his grief, one among thousands
Aidan Fontana is an unwilling member of a macabre club: the almost 3,000 boys and girls who lost a parent that day.
'Many kids drew visually disturbing scenes'
Forensics offer some hope of closure
Audio: Carie Lemack

Turning up the volume on terror
Comment is free: In its reaction to the 9/11 attacks, America abandoned the customary self-control of democracy, says Simon Jenkins.
Five years on: the toll from terror and war (pdf)

Cartoon: Martin Rowson
 5 yers. IRAQI

Comment is free
How the attacks unfolded
Interactive: The events of September 11 2001.


Nettisanomat torstaina 10.04.2003.
 Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003.
Keskiviikkona 09.04.2003 näimme teeveessä kuinka Saddamin patsas kaadetaan. Näimme kuinka kasvot peitettiin ensin USA:n lipulla ja sitten Irakin lipulla ja näimme lopuksi patsaan romahduksen ja hävittämisen.
Seuraavana päivänä 10.04.2003 vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa. Muut tyytyivät näyttämään "vain" patsaan kaatamisen ja hävittämisen. Nämä muut olivat: Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-sanomat ja Keskisuomalainen. Pertti Manninen, nettisanomat.com 10.04.2003. Lue!		 Nettisanomat lauantaina 19.03.2005.
"Paul Wolfowitz". Kuva.
"Irak"- Nettisanomat vuoden 2001 syyskuusta vuoden 2003 maaliskuun 20. päivään. Lue!

"USA:s olagliga krig mot Irak har krävt minst 100 000 liv, en stor del av dem civila. Svält och sjukdomar hos barn har fördubblats sedan kriget som inleddes för exakt två år sedan. Kvinnorättigheter har beskurits. Viktiga delar av Bagdads oersättliga kulturarv har skövlats. Tusentalet amerikanska soldater har dödats, många fler har invalidiserats." Aftonbladet Ledare "Imperiet kan inte vinna Irakkriget" lördag 19.03.2005. Läs! 

Nettisanomat perjantaina 2006-09-01.
Suomalainen maisema.

2006-08-31 torstai. "Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Kuva.		 Sadonkorjuu.

2006-08-31 torstai. "Leikkuupuimuri tyhjentää lastiaan peräkärryyn, tänään ei satanut." Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
  		Alaska. Päättäjäiset la 2.9.

2006-09-01, Perjantai. "Savion lava. Tanssiorkesteri Alaska. Päättäjäiset la 2.9". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.		   Aamulehti ajan hermolla.

2006-08-28, maanantai, Aamulehti. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   

Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan Lue!
Kuka muistaisi opiskelijoita? Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. Lue!
"Tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa" Lue!
Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus? Lue!
Vuosi sitten: "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna." Varallisuusveron poisto.  Lue!
2006 vs 1999. Lue!
Pääkirjoitus. Aamulehti ajan hermolla. Lue!
  		  Aamulehti 2006-08-28. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   Aamulehti 2006-08-28. Kotimaa. Kyselyn selostus: Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön. Lue!  Nettisanomat 2006-08-24. "Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!  Nettisanomat 2006-08-24. Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Ilta-Sanomat 2006-08-12. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kotiinpalu oli kaunis. Kuva.  Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!
Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla" 

2006-08-28, maanantai. Aamulehti. "Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain". Kuva.
Näitäkään tuloksia  Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!
Lue myös! Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Tämä oli pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 2006-08-31.
 		  Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla"

2006-08-28, maanantai.  Aamulehti. "Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön."  Kuva.
Näitäkään tuloksia Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue! Lue myös! Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue! Tämä oli pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 2006-09-01.
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Kansa päästäisi YK-miehet Libanoniin pitkin hampain
Rauhanturvajoukot: Nuoret ja miehet innokkaimpia
Jukka Vahti
Libanonin kriisistä välittynyt kuva ja suomalaisen YK-tarkkailijan kuolema näyttäisivät latistaneen suomalaisten intoa lähettää omia rauhanturvajoukkojaan YK:n operaatioon.
Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurempi osa kansalaisista kuitenkin kannattaa kuin vastustaa osallistumista operaatioon: yli tuhannesta vastaajasta 49 prosenttia kannatti osallistumista ja 39 prosenttia vastusti. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.
- Tilanteen vaikeus ja esillä olleet vaarat ja uhkat ovat saattaneet vaikuttaa mielikuviin. Luulisin, että kyselyn tulos on aika realistinen siten, että ihmiset vielä pohtivat asiaa, eduskunnan ulkoasiain puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) arvioi.
Kysely osoitti eri ikäryhmien suhtautuvan rauhanturvaoperaatioon eri tavoin. 25-34-vuotiaista lähes 80 prosenttia on osallistumisen kannalla, kun 50-79-vuotiaiden kohdalla kannatusprosentti on vain vähän yli 40. Kotimaa A5.

Libanonin operaation kannatus
Kannattaa 49 %
Vastustaa 39 %
Ei vastausta 12 %
Lähde: Taloustutkimus Oy
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.		 Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön
Libanon: 25-34-vuotiaat kannattavat innokkaimmin suomalaisten osallistumista Lähi-idän rauhanturvatehtävään
Jukka Vahti
Suomalaiset päättäjät eivät saa selvää ohjetta suomalaisten osallistumisesta Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liki puolet eli 49 prosenttia kansalaisista kannattaa suomalaisten lähettämistä Libanoniin, 39 prosenttia puolestaan vastustaa operaatioon osallistumista.
Luvut selviävät Aamulehden Taloustutkimuksella tekemästä kyselystä, johon vastasi 1007 ihmistä.
Kyselyn perusteella suomalaisten osallistumista kannattavat innokkaimmin hyvätuloiset, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjät ja 25-34-vuotiaat.
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) mielestä tutkimustulos ei ole yllättävä.

Operaation kannatus riittävä päätöksille
- Tuloksessa heijastuvat ainakin hävitys ja sota, joita alueelta on nähty ja jotka varmasti nostavat tietynlaisia asenteita pintaan. Samoin suomalaisen sotilaan kuolema vaikuttaa asenteisiin kielteisesti, Kääriäinen arvioi.
Kääriäinen arveli operaation saaman kannatuksen perustuvan suomalaisten pitkiin perinteisiin rauhanturvatehtävissä. Hänen mukaansa Libanonin rauhanturvatehtävään on jo todettu olevan tarpeeksi halukkaita lähtijöitä. Suomi on luvannut operaatioon 250 rauhanturvaajaa aikaisintaan marraskuussa.
Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) toivoo, että mielipiteiden voimakas jakautuminen ei merkitsisi suomalaisten rauhanturvaamishalukkuuden vähenemistä.
- Olisin odottanut, että kyselyn tulos olisi ollut vähän myönteisempi, koska Libanon on kuitenkin suomalaisille entuudestaan tuttu. Tässäkin tuloksessa on kuitenkin riittävästi pohjaa harkinnallemme, Jaakonsaari sanoo.
Suomalaisten rauhanturvaajien osallistumista Libanonin operaatioon vastustivat erityisesti vasemmistoliiton äänestäjät, 50-79-vuotiaat ja eläkeläiset.
Miehet suhtautuvat rauhanturvaoperaatioon selvästi naisia suopeammin: miehistä 57 prosenttia kannatti suomalaisten osallistumista, naisista vain 41 prosenttia.

Ikäihmisiltä on tullut kiitosta
Reserviläisliitto on aiemmin ilmoittanut vastustavansa suomalaisten lähettämistä Libanoniin. Taustalla on suomalaisen YK-tarkkailijan Jarmo Mäkisen menehtyminen Israelin hyökkäyksessä heinäkuussa.
Liiton mielestä ei ole varmaa, että Israel kunnioittaisi jatkossakaan YK-joukkojen koskemattomuutta.
Toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että Taloustutkimuksen kyselyn tulokset vastaavat liiton omia kokemuksia.
- Palautteesta olen huomannut, että lähtöä harkitsevat nuoret eivät ole ymmärtäneet kielteistä kantaamme ollenkaan.
- Vanhemmat ihmiset taas ovat soittaneet, ja kiitelleet, kun olemme sanoneet, että operaation riskit ovat suuret, eikä sinne kannata lähteä, Olli Nyberg kertoo.

Libanonin operaatio jakaa mielipiteet
Ikä 15-24
Kannattaa 51
Vastustaa 38
Ei vastausta/EOS 11
Ikä 25-34
Kannattaa 59
Vastustaa 27
Ei vastausta/EOS 14
Ikä 35-49
Kannattaa 54
Vastustaa 36
Ei vastausta/EOS 10
Ikä 50-79
Kannattaa 41
Vastustaa 45
Ei vastausta/EOS 14
Lähde: Taloustutkimus Oy.

Näin tukinmus tehtiin
Taloustutkimus haastatteli Aamulehden toimeksiannosta 1007 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-79-vuotiaat mannersuomalaiset. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla 2,5 kumpaankin suuntaan. Tutkimus tehtiin 15.-24.8.2006.
Vastaajilta kysyttiin: Kannatatteko vai vastustatteko Suomen rauhanturvajoukkojen lähettämistä Libanoniin?

Kannattaako Suomen lähettää joukkoja Libanoniin?
Ei, koska tilanne on niin arvaamaton. Joukot kannattaa lähettää vasta, kun sitova rauha on aikaansaatu.
Kalevi Jalonen
Reserviläinen, Vesilahti

Ehdottomasti ei. Hinta on hyötyyn nähden liian suuri.
Jari Inha
Reserviläinen, Vesilahti

Spontaanisti sanoisin ei. Toisaalta elämme globaalissa maailmassa, emmekä voi sulkea itseämme siitä pois.
Kristiina Kantola
Tutkija, Vesilahti

Se on kaksipiippuinen juttu. Kulttuuri Lähi-idässä on aika erilainen. Toisaalta pitäisi pitää yllä maailmanrauhaa.
Arvo Mäkelä
Eläkeläinen, Vesilahti

Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006.


Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
"Kotiinpaluu oli kaunis" 

Ilta-Sanomat 2006-08-12, lauantai. "Kotiinpalu oli kaunis. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kuva.Pertti Manninen. 

Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!

Nettisanomat torstai 2006-08-31.
"Suomalainen maisema" 

2006-08-31 torsta. Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Pertti Manninen. Kuva.

Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Tämän numeron kuvasivulle!

Myös:

 

Guardian Unlimited Thursday August 31 2006
Lebanon aid pledge tops $940m
International donors call on Israel to lift sea and air blockade.
Cluster bombing of Lebanon 'immoral' UN official tells Israel
Special report: Israel & Middle East  		Guardian Unlimited Monday August 28 2006
25 Iraqi soldiers killed amid nationwide violence
World: Suicide car bombing and clashes between Shia militia and Iraqi security forces leave up to 50 people dead.
Special report: Iraq
More world news

Lebanon facing 'critical time'
Lebanon: UN chief arrives in Beirut in bid to strengthen uneasy ceasefire.
Hizbullah: we regret kidnappings
Special report: Lebanon

Freed Fox pair tell of forced conversion to Islam
Middle East: Journalists speak of relief after Gaza abduction
· Palestinian PM denies captors linked to al-Qaida
Special report: Israel & the Middle East		 Guardian Unlimited Monday August 28 2006
They know all about you
Technology: Andrew Brown reports on an incident that has exposed how much we divulge to Google & co.
More from Technology Guardian
EducationGuardian.co.uk

The Beatles' Diaghilev dies at 32
From the archive: On this day in 1967 the Guardian reported on the death of Brian Epstein at his London home.


Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 
"Jarkko Laine In Memoriam 1947-2006 Kustannusosakeyhtiö Otava". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuvasarja (4 kuvaa). 		Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 
"Nuoret menossa Sararockiin, rantaan".  2006-08-26 klo 12.03. Kuvasarja (4 kuvaa)-		 Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 

"Vanhemmat ajelulla nelipyöräisillään". 2006-08-26 klo 16.19. Kuvasarja (4 kuvaa).

Nettisanomat perjantai 2006-08-25.

Elina Karjalainen. 1927-2006. Kuva.
(2006-08-25)		 .
Oikaisu. Asia oikein, päivä ja linkit väärin. Lue!
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa! Lue!
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!
(2006-08-24)		 .

Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva.
(2006-08-23)
Muistolle. Kun on muuttanut pois joltakin paikkakunnalta, niin usein sinne siteet katkeavat. Parikymmentä vuotta sitten asuin Kirkkonummella, jolloin tapasin urheiluseurassa ja valtuustossakin erilaisia ihmisiä, joiden kanssa ainakin muutaman kerran keskustelin. Lue!
(.2006-08-23)
Jälleen ajankohtainen! Kuva.
(2006-08-20)
 Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!
"… Jatkamme samassa aihepiirissä, nimittäin Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon."
Ylen tv-uutisissa klo 20.30. LueLue!
(2006-08-20)
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. “Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liitto pelkää että suomalaisen sotilastarkkailijan kuolema Libanonissa ei jää viimeiseksi." Lue!
(2006-08-20)
Libanon. Kuva.
(2006-08-15)		 Guardian Unlimited Tuesday August 15 2006 Fragile truce holds as Israelis withdraw  Israel prepares to hand over to UN peacekeepers.
Lebanon war cost Israel $1.6bn
Global donors to tackle Lebanon reconstruction
Returning to their devastated homes, the people of Lebanon claim victory
Ceasefire holds as Olmert admits tactical deficiencies
Nasrallah taunts Israel and claims victory
Special report: Israel & Middle East
(2006-08-15)

Hiroshima ja Helsinki 06.08.2005. Kuva.
(2006-08-06)
 Hiroshiman muistopäivä elokuun 6. Tänään on kulunut tasan 61 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japanin Hiroshimaan. Kolme päivää myöhemmin pommitettiin myös Nagasakia. Hiroshiman pommitus tapahtui aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Pommi tappoi heti 78 000 ihmistä. Lue!
(2006-08-06) 		 Runo 1951. Veri. 
Kun tein luokassa muistiinpanoja
pääni alhaalla painuksissa
niin yht'äkkiä
pisara verta tipahti kynälleni
...
Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika , 5. luokalla v. 1945. Lue!
(2006-08-06)

Nettisanomat tiistai 2006-08-01.
 Tukholmasta Tampereelle eli suomalainen todellisuus. Kuvia Suomessa heinäkuun viimeisellä viikolla 2006.  Kuvasarja (8 kuvaa)..
(2006-08-01)		 .

 Kukittaja juoksee satasen voittajan perässä. Kuva.
(2006-08-01)		  
Doping.
"Jag jublar inte förrän dopningsvaren kommit." RIGA.  Världens snabbaste man. Justin Gatlin tog titeln i går. Och jag borde jubla som så kallad friidrottsexpert. Men historien har gjort mig skeptisk. Så skeptisk att jag helst väntar till dopningproven är klara.Mats Wennerholm. Publicerad: 2006-05-13. Aftonbladet.  Lue!
(2006-08-01)

Motoristit kaartavat... Kuva.
(2006-08-01)
 Lotto.
Motoristit kaartavat Laukaan R-kioskilta jätettyään jätti-loton rivin muhimaan lauantaina 29.07.2006. Yli neljän miljoonan potti meni sitten yhdelle rriville, joka myytiin Helsingissä automaatin valitessa rivin.
(2006-08-01)
Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström. Lue!
(2006-08-01)
SanomaWSOY haikailee yhä. Kuva.
(2006-08-01)		 Radiotoimiluvat.
SanomaWSOY haikailee yhä Radio Novaa Tampereella ilmestyvässä Aamulehdessä lauantaina, jonka lukija sai käsiinsä Laukaan kirjastossa tänään tiistaina 01.08.2006. Radiotoimilupien jako: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta alaotsikko oli selväsanaine. Lue!
(2006-08-01)
Aamulehti: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta.
Mediayhtiö haikailee edelleen itselleen Radio Novan valtakunnallista taajuutta.  Myös mediatalo Sanoma-WSOY on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO:hon uusista radiotoimiluvista. Lue!
(2006-08-01)		 Sama uutinen Helsingin Sanomissa yhdellä palstalla “lyhyesti” otsikolla: Radiolupien jaosta toinenkin valitus. Lue!
(2006-08-01)		 Lue myös!  Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat. "Ministerin kootut selitykset"  Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (2006-05-31). Lue!
(2006-08-01)

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Nettisanomat tiistai 2006-07-25.

Miss Universum,  Zuleyka Rivera Mendosa... Kuva.
(2006-07-25)
  

CNN:n live-lähetyksen toimittajat ... Kuva.
(2006-07-25)

Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti... Kuva.
(2006-07-25)
Pääkirjoitus. "Maailman kauhein".
"Miss Universum,  Zuleyka Rivera Mendosa,  itkee ilosta tultuaan valituksi kauneimmaksi - ja toinen, Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti päättäessään lasten tappamisesta ja sodan jatkamisesta. CNN:n live-lähetyksen toimittajat Haifassa ja Beirutissa ... Lue!
(2006-07-25)		 Sota lapsia kohtaan - Ketkä ovat vankeja - oikeasti? Ja uhreja? - Rauhaa me etsimme.
Kriget mot barnen. John Pilger.  - Vilka är fångarna - egentikgen? Och offren? Hanin Shakrah. - Det är fred vi söker. Eviatar Manor. Aftonbladet. Lue!
(2006-07-25 ja 2006-08-01)


Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    Lue!
  

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".

"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!		 Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.		 Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!
Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.

Sininen hetki. Maanantaina 10.07.2006.  "Keskikesän hetkiä." Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja (7 kuvaa).		   Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.

Sirpa Selänne veneturmasta: Onneksi ei henki mennyt. Iltalehti keskiviikkona 12.07.2006.  "Ajankohtaista."  Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja. (7 kuvaa).		   Nettisanomat torstai 2006-07-06.

Pyörä ja varjo.n. 07.30.  "Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006 klo n. 7.30 -23.13. Pertti Manninen. Kuvasarja (19 kuvaa).
Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.

"Joie - Zidane - 10"
27.06.2006 kesäkuun tiistaina juuri ennen puolta yötä (Suomessa) klo 23.53. Kuva: Pertti Manninen. TV4 Direkt.  Kuva.		  
"Ilo - Zidane - 10".  Ranskan joukkueen kapteeni Zinedine Zidane riemuitsee tehdessään  upean maalin aivan Ranska - Espanja- ottelun loppuminuuteilla: 3-1.  Kenttälähetyksen jälkeen suomalaisessa studiossa valmentaja Martti Kuusela ohjasi katselijat  ihailemaan vanhan konkarin, nyt näihin kisoihin lopettavan, omana aikanaan maailman parhaan pelaajan, vilpitöntä riemua tämän juhlistaessa ottelun voittoa ja näyttäessään vielä kerran (ainakin) kuinka hurjan taitava hän on. Kuva.
Katso myös! "Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." Kuva,

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.

Liikenneministeri Susanna Huovinen. Kuva.

Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.
"Ministerin kootut selitykset" 
Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (31.05.2006) MTV3:n ilmoitukseen aikomuksesta valittaa päätöksestä, kunhan se on tullut perille (22.06.2006). Selostus listan synnystä pääkirjoituksena listan jälkeen! Lue!

Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.

Toimitusjohtaja Leena Ryynänen. Kuva.

"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006. Keskiviikkona 28-06.2006.  Lue!
Toimitusjohtaja Tapio Kallioja. Kuva.
 Pääkirjoitus. Miten lista syntyi?
Suurimmaksi osaksi sattumalta. Materiaalia löytyi paperinkeräyslaatikoista ja junien penkeiltä. Juha Kulmasen Julkisen sanan kuulin aivan vahingossa käsillä olleen radion avatessani. Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Seitsemän uutiset keskiviikkona 31.05.2006.  
"kyse on kokonaisuudesta johon yritettiin saada mahdollisimman monta ee uudenkintyyppistä ideaa sisälle ja valitettavasti myöskään hakemuksissa niitä uusia ideoita ei niin kovin paljon meille tarjottu"  
Liikenneministeri Susanna Huovinen.  
otsikkoteksti
ministeriö myönsi kaksi uutta radiolupaa
toimittaja maija lehmusvirta
radioluvat ja taajuudet menevät pääosin uusiksi  ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Kauppalehden talousuutiset keskiviikkona 31.05.2006.
toimittaja matti toivonen ( kauppalehti)
kauppalehden talousuutiset hyvää iltaa
teksti: sanomille kaksi radiolupaa, nauha: kilpailu kiristyy puolet kanavista tekee tappiota
toimittaja matti toivonen (kauppalehti)
vuoden vaihteessa aloittaa siis kaksi uutta valtakunnallista radioasemaa yritykset toivovat että sanomawsoy:n laajentuminen radiaalloilla ... Lue!


Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara. Kuva.

"Särkynyt Sävel". Kuva.

Uudet radiotoimiluvat.
Nelonen. Kahdeksan uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"vähän erikoiselta sekin olisi vaikuttanut jos uu uudelle suomalaiselle isolle toimijalle ei olisi sitten annettu mitään että kyll siihenkin olisi pitänyt keksiä aika painavat perusteet ja kuten sanottua niin hakemukset olivat hyviä ja niinpä semmosia perusteluita en ainakaan itse olisi voinut ihan heti keksiä" 
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja juha hietanen (uutisten alkuesittelyssä)
... mediakonserni sanomawsoy lähtee kilpailemaan muiden mediatalojen kanssa myös ääniaalloilla  ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
Yle TV1 klo 20.30. Uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."  Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja (taustalla kuva vanhanaikaisesta radiosta ja teksti: toimiluvat)
sanomawsoy sai tänään kaksi toimilupaa lähes koko maassa toimiville radiokanaville liikenne- ja viestintäministeriö myönsi kuusi uutta lupaa paikallisille radioasemille seuraavaksi viideksi vuodeksi  ... Lue!

Pääkirjoitus. Illan uutislähetykset kertoivat uusien radiolupien myöntämisestä.
SanomaWSOY saa kaksi melkein valtakunnallista, mitä se sitten tarkoittaneekin, rock-radion ja naisten radion. Swelcomin pomo Tapio Kallioja selittää jotain ympäripyöreää kokonaisuudesta ja mobiilista. Jokainen  Nelonen plussan katselija tietää kuinka ala-arvoisesti sitä digikanavaa ylläpidetään. Tulee ostos-tv:tä ja ehkä niitä järjettömiäpuhelinkilpailujakin. >>>

 >>> MTV3:n Pekka Karhuvaara on katkera, kun Sävelradio menettää toimilupansa ja liikenneministeri Susanna Huovinen höpäjää jotain kannattavuudesta, minkä takia SanomaWSOY:lle täytyi antaa kaksi kanavaa!
Radio-Cityn johtajanainen toivottaa SanomaWSOY:lle onnea. koska rock-radio ei kahteenkymmeneen vuoteen ole ollut mikään kultakaivos. Eihän siitä tietenkään ole kysymys bisneksessä, jotain kannattaa pyörittää tappiollakin, koska sekin on toiselta pois!  ... Lue!		 Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa.  MTV3 sai pitää Novan, mutta menettää Sävelradion.
Suomalainen viestintäkonserni SanomaWSOY perustaa Suomeen kaksi lähes koko maassa kuuluvaa radiokanavaa, rock-musiikin erikoiskanavan Rock FM:n sekä naisten Lady FM -kanavan. Liikenneministeriö myönsi keskiviikkona uudet toimiluvat SanomaWSOY:n lisäksi kuudelle valtakunnalliselle sekä 47 paikalliselle toimijalle vuosiksi 2007-2011. ... Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Pipopäät saivat oman kanavan.
“Mitä, höö! Kuulitteko, me on saatu lupa!”
Häääää!
Bassoradion toimituksesta Helsingin Fredrikinkadulta kuuluu puhelimeen käsittämätön meteli.
“Täällä on kymmenkunta kaveria. Ei todellakaan osattu odottaa. Nyt lähtee samppanja auki.”
Kanavapäällikkö Ville Tikkanen ei pysty vähään aikaan puhumaan sen enempää. ... Lue!

 Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Poiminta.  Radio Helsinki laajenee Tuusulaan. 
Helsingin Sanomien paikallisradion Radio Helsingin kuuluvuus laajenee Tuusulaan ja Helsingissä ja Espoossa sen kuuluvuus paranee. ...  Lue!		 Kymmenen valtakunnallista mainosradioasemaa.
Valtakunnalliset tai osavaltakunnalliset radiokanavat ensi vuoden alussa:
Radio Dei (Kristillinen Media)
SuomiPOP (Metroradio Finland)
Groove FM (Metroradio Finland)
Classic Radio (Metroradio Finland)
Energy (NRJ Finland)
“Uusi Kiss” (Pro Radio: SBS Finland)
Radio Sputnik (Radio Satellite Finland)
Radio Nova (Suomen Uutisradio, MTV)
Lady FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi
Rock FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi.  Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
Radiomainontaan käytettiin vain neljä prosenttia mainosrahoista.
Kanavien kuunteluosuudet 2005.
Mediamainonnan osuudet 2005. Lue!
 Perjantai  02.06.2006.   Iltalehti. Pääkirjoitus.
SanomaWSOY sai, MTV menetti.
Valtiovallan päätökset radioiden toimilupien jakamisessa ovat horjuneet.
Valtioneuvosto jakoi niukkaa hyödykettä myöntäessään yksityisten radioiden uudet toimiluvat. Alan tarjonta ei voi muotoutua pelkästään markkinoiden ehdoilla, kuten lehdistössä, vaan tarvitaan poliittista harkintaa. Liikenneministeri Susanna Huovinen ei kuitenkaan ollut järin vakuuttava ratkaisuja perustellessaan. ...  Lue!
Vastaus perjantaina 16.06.2006.   Iltalehti. Suorat sanat. Susanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.  Lue!  		Lauantai 10.06.2006.   Kauppalehti Presso. Raha&Valta.
Radiosota ei lopu tähän.
LVM:n Kosonen: Median keskittymisen vaara ei ole erityisen suuri.
MTV:n Karhuvaara: Monelle huippupoliitikollekin tuli yllätyksenä, että ratkaisu merkitsi Sävelradion tappamista ja 30 työpaikan häviämistä.
“Pohdinta on keskittynyt siihen, miten jaetaan ne toimiluvat, jotka jäävät jäljelle SanomaWSOY:n saatua etuoikeutettuna oman tahtonsa läpi. Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media.”  
Lue! 

Tiistai 13.06.2006. Keskisuomalainen. Artikkelit. Pääkirjoitus.
Sävelradion lakkautus on hyvin vakava asia. 
Liikenne- ja viestintäministeriö jakoi taannoin toimiluvat kaupallisille radioille. Hakijoita oli enemmän kuin käytettäviä taajuuksia, joten kaikkien mieliksi ei voitu menetellä. Tämän jokainen ymmärtää. Päätöksen odotetaan kuitenkin olevan tasapuolinen ja johdonmukainen, myös yritysten jatkuvuutta palveleva. 
MTV3:n omistukseen monien vaiheiden jälkeen päätynyt puolen miljoonan viikottaisen kuuntelijan Sävelradio lakkautetaan. Yhtymä on panostanut Sävelradioon kuusi miljoonaa euroa.  
... Lue!

Torstai 15.06.2006. Helsingin Sanomat. Kulttuuri. 
Ministeri, kaduttaako Sävelradion lakkautus? Sävelradio lakkautettiin, jotta radiovalta ei keskittyisi MTV:lle
"SanomaWSOY:n Tapio Kallioja on sanonut, ettei yhtiö olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut. Oliko tämä syy, miksi lopetitte Sävelradion?
Ei. Tässä on kyse isosta palapelistä, jossa otetaan huomioon hakijoiden esittämän ohjelmatarjonnan monipuolisuus koko maassa. Katsoimme, että myös omistajuus on mahdollisimman monipuolista. Kun suurin, kaunein ja paras taajuus eli Novan taajuus sai jatkon, olisi ollut hyvin vaikea löytää perusteluja, miksi Novan lisäksi Uutisradio olisi saanut myös toisen valtakunnallisen taajuuden.”  Lue!

Perjantai 16.06.2006.  Iltalehti. Suorat sanat. Susanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.
Iltalehden pääkirjoituksessa (2.6.) kritisoitiin valtiovallan linjaa kaupallisten radioiden toimilupapäätöksessä horjuvaksi.
Sävelradion omistava Suomen Uutisradio Oy sai ylivoimaisesti parhaan, valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden (Radio Nova). Tämän vuoksi valtioneuvosto ei katsonut mahdolliseksi myöntää osavaltakunnallista toimilupaa samalle toimijalle.
Valtioneuvoston yksimielisesti tekemää toimilupapäätöstä valmisteltiin erittäin perusteellisesti.  ... Lue!

Lue myös!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
"Moni ministeri joutui pettymään riihestä saamiinsa rahoihin. Siksi mielestäni on kohtuutonta, että yhden ministerin asioita veivataan vuosi toisensa jälkeen julkisuudessa vielä monta kuukautta, vaikka hallitus on ollut budjettiehdotuksessaan täysin yksimielinen.
SUSANNA HUOVINEN, kansanedustaja, (sd.) sos.dem. eduskuntaryhmän 1. varapj. Jyväskylä.
Keskisuomalainen. Mielipide. Tiistaina 30.08.2005. SDP ei torjunut opintotukea.  (Nettisanomat 02.10.2005)

Nettisanomat lauantaina 17.06.2006.
Pääkirjoitus. Astian makua.
SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!
Liikenneministeri Susanna Huovinen myönsi kaksi uutta radiotoimilupaa SanomaWSOY:lle. Päätös johtaa siihen, että RadioCity ja Sävelradio joutuvat lopettamaan toimintansa. Keskiviikkona 31.05.2006 jossakin uutislähetyksessä liikenneministeri perusteli kahden luvan myöntämistä SanomaWSOY:lle kannattavuudella, jonka vaatimuksen SanomaWSOY oli tuonut ehdokseen perustaa uusia kanavia. Yhtä ei olisi siis kannattanut perustaa. Perustelu tuntui alusta alkaen kummalliselta ja löperöltä. Seuraavana päivänä Swelcomin johtaja Tapio Kallioja vahvisti asian Helsingin Sanomissa. Lue!

Torstai 22.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
MTV valittaa Sävelradion sulkemisesta.
STT
MTV aikoo valittaa Sävelradion toimiluvan lakkauttamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
MTV:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan Sävelradio on säilytettävä. Ellei muu auta, yhtiö on jopa valmis myymään radion.
Karhuvaaran mukaan lakimiehet ovat löytäneet ministeriön päätöksestä virheitä, joita valituksessa käydään läpi. Hän ei kuitenkaan halunnut yksilöidä, millaisia virheitä päätöksestä on löydetty.
Valitus jätetään sen jälkeen kun omistajayhtiölle on virallisesti tiedotettu lakkautuksesta. Karhuvaara ei osannut sanoa, kauanko valituksen käsittely kestää ja ehtiikö oikeus antaa ratkaisun ennen toimiluvan raukeamista. ... Lue!


Nettisanomat tiistai 2006-06-27.

 "Lintu vihreällä niityllä." 25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 09.43. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.		 Nettisanomat sunnuntai 2006-06-25.

"Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." 25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 17.56. SVT2:n kuvasta Pertti Manninen ja TV:n luoma vääristymäraidoitus. Pelikentällä Englanti voitti Ecuadorin 1-0 Beckhamin kierteisellä muurin yli potkaisemalla alanurkkaan uponneella maalilla. Kuva. 		Nettisanomat perjantai, juhannusaatto 2006-06-23.

Aulanko juhannusaattoaamun hiukan sinistyvässä harmaudessa 2006. 23.06.2006 perjantaina juhannusaattona aamulla klo 08.15. Kuva Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat tiistai 2006-06-27.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.
Miten lista syntyi?
MTV3. Seitsemän uutiset  keskiviikkona 31.05.2006.
Lue!


Bisnessanomat maanantai 19.06.2006.

"Nokia, Siemens combine phone equitment units." CNN LIVE 19.06.2006. 18:24.  

Bisnesnainen?

 "Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.

Bisnesmies!

 "SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu.

Susanna Huovinen, liikenne- ja viestintäministeri, SDP. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. "Togo 0".

Tapio Kallioja, toimitusjohtaja SWelcom. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. Sveitsi 2
Pelejä ja bisnestä Suomessa ja maailmalla. Tuhansia työpaikkoja katoaa!
Nettisanomat. Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY. 17.06.2006). Lue!

Opeta lapsi uimaan!

Nettisanomat lauantai 2006-06-17.

"Chomsky, Morientes ja Huovinen. Fellini. Eräällä matkalla ja hiukan sen jälkeen."  Kuvia vuoden valoisimmilta päiviltä. Kesäkuun perjantaina 17.06.2006 klo 15.58 -21.20. Pertti Manninen. Kuvasarja  (16 kuvaa).
 Nettisanomat sunnuntai 04.06.2006.

"Euroopan mestari Amin Asikainen puolen yön aikaan."  03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva.  		03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa.  Asikainen on lyönyt ratkaisevan iskunsa kahdeksannen erän lopussa ja saksalainen Sebastian Sylvester putoaa polvilleen yrittäen saada tukea vastustajan jaloista. Kehätuomari aloittaa luvunlaskun ja näyttää merkkiään Asikaiselle ja hetkeä myöhemmin lopettaa ottelun saksalaisen seisoessa aivan sekaisena. 15-tuhantinen saksalaisyleisö mykistuu ja tyrmistyy suomalaisen sisun  kohdanneena. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat lauantai 2006-06-17.
Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY.  Lue!

Sivun alkuun!


7 vuotta sitten.
05 nettisanomat.com 1999/05
torstaina syyskuun 2. päivänä 1999

Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
lue lisää!
Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
Presidenttipelin häikäilemätön juonittelu on saavuttanut erään välitavoitteensa: Ahtisaari ja Uosukainen on pudotettu kisasta!
Pääministeri Paavo Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön salaisen sopimuksen toteutumistapa on häikäilemättömyydessään vertaansa vailla: Ensin presidentti Martti Ahtisaari pullautettiin pois pelistä Lipposen ja kumppaneiden laskelmoidulla juonittelulla ja SDP:n marionettiehdokkaaksi asetettiin ulkoministeri Tarja Halonen.
Nyt ministeri Niinistö ja apulaiset, Kuopiosta kutsuttu ministeri Kari Häkämies ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kestojuonittelija Ben Zyskowisc, pistivät eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen polvilleen armoa anelemaan olemassaoloaan.
Kyllä Kymppikerroksen hurmoksessa oli hauskaa sinä iltana!
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Niin, toimitukseen tulleen sopimuksen mukaan Niinistöstä tehdään presidentti ja Lipponen jatkaa pääministerinä eläkeikään saakka.
Lue myös Nettisanomat 29.7.99, jossa sopimus paljastetaan ensimmäisen kerran!

Laatikainen: "Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99:
"Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
"Kokoomuksen miehet eivät hyväksyneet eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen suosiota, vaan häntä alettiin nyhtää vähättelyillä alas. Kokoomusjuurinen Iltalehti on esiintynyt nälkäisenä eikä erkkolainen Ilta-Sanomat ole ilkeyden apostoleineen jäänyt jälkeen."
...
"Riitta Uosukaisen kieltäytymisen ehdokkuudesta ymmärtää, sillä jos kokoomus olisi johdonmukaisesti tukenut Uosukaista, hän olisi vankka vaihtoehto tasavallan presidentiksi: Nyt hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen."
...
"Niinpä voi epäillä, että Niinistö on pohjimmiltaan halunnut puhemiehen tylyn sivuunpolkemisen: Apupojat ovat ampuneet tukea innokkaina."
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99

Nettikysymys: Laajavuoren rallirata tarpeellinen?
Kyllä
Ei
Mielestäni...

Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
kuva: pertti manninen 1957 helsinki
Yhden totuuden julistajat ovat takoneet päähämme, että pommittaminen ja tappaminen olivat ainoat keinot lopettaa tappaminen. Niinpä maailman poliisi USA:n johdolla ryhdyttiin tositoimiin: laittamaan Serbiaa ja Kosovoa järjestykseen väkivaltaisesti.
Tuho oli hirvittävä ja niinkuin aina siviiliväestö kärsii eniten niin itse sodassa kuin sen jälkeenkin.
Suomi oli innokkaimpien joukossa hyväksymään sotatoimet Iso-Britannian pääministeri Tony Blairin toimiessa eurooppalaisena ylipäällikkönä. Pieni maakaan ei enää luottanut YK:n mahdollisuuksiin vaan Euro-hurmassaan tunsi olevansa oikeassa leirissä oikeiden haukkojen joukossa.
Mukana olossa ovat vastuussa Suomen ulkopolitiikasta vastaavat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen sekä koko maan hallitus ja hallituksessa edustetut puolueet.
Ratkaisiko operaatio ongelman? Halusimmeko me rauhaa rakastavat ihmiset tällaista ratkaisua? Olemmeko jo vähemmistössä vai ovatko johtajamme sokaisseet meidät uskomaan yhtä ainoaa totuutta?
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös: Nato ei tee virhearvioita! lue! Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä lue! Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? lue!

Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Nato ei tee virhearvioita!
lue lisää!
Nato ei tee virhearvioita!
Yhtenä selityksenä tuhon suuruuteen on hoettu väitettä, että Nato arvioi väärin iskujensa tehon. Sotilasliitto, jolle annetaan lupa käyttää ja testata aseistustaan ei koskaan tee virhearviota. Se tietenkin hykertelee saadessaan suorittaa tehtävää, jota varten se on perustettukin: tuhota, tuhota ja taas tuhota. Nimessä mainittu "puolustaminen" on tietenkin pelkkä bluffia, hienostelua niinkuin sekin entä sotaministerin nimi on aikojen saatossa muutettu puolustusministeriksi!
Serbian presidentti Slobovan Milosevitsin vastaisku: Kosovan tyhjentäminen ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä.
Kun sotatoimiin on ryhdytty, niin sotaa myös sitten kanssa käydään!
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)

Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä
lue lisää!
Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä
Presidentti Mauno Koivistolla on tietenkin syytä huoleen: hän on itse henkilökohtaisesti päättänyt luvasta tappaa, tuhota ja pommittaa Irakia 10 vuotta sitten. Hän päätti Suomen kannasta YK:n turvallisuusneuvoston sotatoimiin ryhtymisestä, kun sitä häneltä USA:n presidentti "armollisesti" aneli. Oli varmaan hienoa olla oikeassa seurassa!
Nekin tuhot olivat hirmuisia, joista siviiliväestö vieläkin kärsii.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)

Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
lue lisää!
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
Sotaan osallistumisen hurman jälkeen Suomen päättäjät ja ylipäälliköt, vanhat äijät, ovat muuttamassa lakeja niin, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin pakottaa suorasti tai epäsuorasti kaukaisille sotatantereille.
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös:
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia 
lue lisää!
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Ministeri Enestam ymmärtää ampujia
lue lisää!
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia!
Tässä raadollisessa maailmassa ei ministeri Jan-Erik Enestamin eräs lausunto televisiossa herättänyt aikanaan kovinkaan suurta huomiota. Lausunnossaan hän ilmoitti ymmärtävänsä turkistarhaajaa, joka räiski haulikolla selkään pakenevia tihutyöntekijöitä.
Tiedotusvälineetkin keskittyivät itse tapahtumaan, eivätkä ministerin lausuntoon. Jossain ohimennen mainittiin, että haulikin voi tappaa pahaan paikkaan osuessaan.
Ministeri siis ymmärsi pikaisen kenttätuomion langettajaa!
Uusissa puheissaan nykyinen puolustusministeri Enestam on innokkaimpia Suomen Natoon viejiä.
Vaalien alla kysyttäessä, onko hän puoltamassa Suomen Natoon liittymistä tämän vaalikauden, siis neljän lähivuoden aikana, hän ilmoitti silmät säihkyen, että Natoon mennään heti kun se on Suomen etujen mukaista!
Hänhän on itse päättämässä näistä Suomen eduista, eikä hän enää ikämiehenä joudu varmaankaan mihinkään taistelutehtäviin, esikuntiin hän tuntee olevansa sopiva.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
lue lisää!
Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
Pommitukset, jotka saavat aikaan samanlaisen tuhon kuin nyt Turkin maanjäristyksessä, ovat aika irvokkaita. Ne on ihminen tahtonut ja niihin ihminen on luvan antanut ja ne on ihminen tehnyt.
Vaikka tiedämmekin mannerlaattojen liikkuvan ja järistysten aika ajoin tulevan olemme niiden sattuessa aina järkyttyneitä. Tahdomme auttaa tuhon uhreja ja ehkä myös hiukan tuntea surun ja kärsimyksen.
Olemme tietenkin tässä uutistulvassa aika voimattomia vastustamaan turtumista ja välinpitämättömyyttä. Onhan meillä omassakin elämässämme surua ja murhetta, kellä pienempää, kellä suurempaa. Tahtomaamme tai tahtomattomaamme.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen

Nettisanoma lukijalta
lue!
Nettisanoma lukijalta
1
Rallin vastustajia on marginaalinen määrä, joten tämäkin lehti voisi tuoda myös suuren yleisön mielipiteen esille, eikä yrittäisi paukuttaa omaa outoa vastustustaan mielipiteettömien mieliin.
Totuus on, että ei Jyväskylää isolla jiillä ilman rallia.
Kaitsu
2
Pane se sokoksella keimailleen nätin tytön kuva lehteen tosi isona suurennoksena!
Veikko
Kirjoita mielipiteesi!

Lapselle on taattava hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 3. artiklan 2. pykälän tiivistelmä)

Hakemisto 
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat 
kuva: pertti manninen 1957 helsinki

Tapaamiset:
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä...

Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)

Colliet & Tollerit
Kennel Hulivilin



Sivun valmisti Pertti Manninen 02.09.99
copyright Nettisanomat 99/5

--
Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Martti Ahtisaari, Kari Häkämies, Ben Zyskowisc,  Erkki Laatikainen,  Keskisuomalainen,  Iltalehti, Ilta-Sanomat,.
USA, Serbia, Kosovo, Suomi, Iso-Britannia, Tony Blair, YK, Martti Ahtisaari, Paavo Lipponen, Tarja Halonen,  Nato, Slobovan Milosevits, Mauno Koivisto, Balkan,.
Jan-Erik Enestam,  Nato, Suomi.
Turkki.
Kaitsu, Veikko.		 06 nettisanomat.com 1999/06
torstaina syyskuun 9. päivänä 1999

"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa!
lue lisää!
"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa
Jyväskylän yliopisto oli kutsunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren vihkimään bio- ja ympäristötieteiden uudisrakennusta, Ambioticaa perjantaina 3.9.1999. Niinkuin asiaan kuuluu yliopiston rehtori Aino Sallinen meni arvovierastaan vastaan lentokentälle.
Yht'äkkiä paikalle pyyhälsi mustassa autossaan Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka tönäisi rehtori Sallisen syrjään ja ilmoitti ottavansa isännän roolin. Sivistyneenä ihmisenä rehtori ei voinut muuta tehdä kuin haukkoa henkeään ja alistua tämän lurjuksen edessä.
Kaupunginjohtaja Kettunen on kyllä tunnettu moukkamaisesta käytöksestään, mutta vuosi sitten kaupunginhallitukselta saaneen muistutuksen: "Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginjohtaja Pekka Kettunen käyttäytyy asiallisesti kaikissa olosuhteissa" luultiin hiukan hillitsevän kaupunginjohtajan erikoista luonteenpiirrettä.
Kaikki juontaa perimmältään siitä, että kaupunginjohtajalle annettiin alusta lähtien pelastajan rooli ja vapaat kädet huseerata. Ensimmäiseksi työkseen hän antoikin sitten tiedotussihteerille potkut ja hääti hänet asunnostaan, josta sisustutti itselleen virka-asunnon. Vastuussa ovat tietenkin poliittiset päättäjät, jotka ovat sallineet tämän menon. Tämän viimeisen törmäilyn jälkeen on jo kuultu hiljainen valitus: "Eiko sitä öykkäriä saada millään kuriin?"
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Pääseekö kunnanjohtaja Pipatti pälkähästä?
lue lisää!
Pääseekö Pipatti pälkähästä?
Jyväskylän käräjäoikeus hylkäsi maanantaina 6.9.1999 Jyväskylän kunnanjohtajaa Tarmo Pipattia vastaan nostetut virkarikossyytteet.
Oikeus totesi Pipatin rikkoneen valtuuston ohjeita tarjouspyynnöistä, mutta menettely ei toteuttanut virkarikoksen tunnusmerkkejä.
Asia tutkittiin oikeudessa sen johdosta, että Pipatti oli ominpäin ottanut konsultin avustamaan Pappilanvuoren lämpöyhtiön myynnissä ja hyväksynyt yhden miljoonan markan suuruisen konsulttipalkkion maksamisen.
Pipatin pelastukseksi koitui se, että hän oli sentään keskustellut konsultin käyttämisestä joidenkin kunnanhallituksen jäsenten kanssa etukäteen.
Pipatin oikeudenkäyntikulut 175.000 markkaan asti jäävät valtion korvattavaksi ja maalaiskunta joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulujaan 50.000 markkaa.
Mikäli syyttäjä Matti Jakosuo ja maalaiskunnan kunnanhallitus tyytyvät käräjäoikeuden päätökseen, se jää lainvoimaiseksi ja Pipatti pääsee pälkähästä.
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Lehti tuomarina - Keskisuomalainen
lue lisää!
Lehti tuomarina - tapaus Keskisuomalainen
Paljon on puhuttu median tuomioista ja tuomarina olemisesta. Jyväskylässäkin on oma lehdistötuomarinsa ja -tuomioistuimensa.
Keskisuomalainen on Pipatin jutussa hanakasti tarjoillut ohjeitaan, jopa vaatimuksiaan.
Lehti vastusti aikoinaan oikeusjutun nostamista ja vaati, että Pipatin menettely Lämpöyhtiön konsultin valitsemisessa ja palkkion maksamisessa olisi pitänyt hyväksyä tutkimatta asiaa sen kummemmin, lehti jopa painosti päättäjiä olla nostamatta oikeusjuttua.
Nyt käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen tuomarina ja oikeuslaitoksena toimiminen näyttää jatkuvan. Suuriotsikkoisen "Käräjäoikeus hylkäsi syytteet kunnanjohtaja Pipattia vastaan"-selostuksen vieressä on varapäätoimittaja Risto Pynnösen kolumni, jossa neuvotaan tyytymään päätökseen ja lopettamaan "baaripolitiikon asteella kuohuminen"!
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Pynnönen: "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan"
lue lisää!
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
"Kunnanjohtaja Tarmo Pipattia vastaan nostettu ajojahtimainen oikeusprosessi on osa Jyväskylän maalaiskunnassa pitkään kytenyttä riitaa, jota erityisesti monet valtuutetut, hallituksen jäsenet ja osa kunnan terävimmästä huipusta ovat käyneet. Liian harvat ovat tässä joukossa säilyttäneet malttinsa."
...
"Itse kunkin päättäjän tulisi nyt tutkistella, miksi on sorruttu kuohumaan baaripolitiikon asteella ja miksi Suomen suurimpiin kuuluvan kunnan päätöksenteko on halvaannutettu."
"Paras, mitä nyt voi toivoa, on että käräjäoikeuden päätökseen tyydytään ja että tästä alkaa entistä paremman yhteistyön kasvatus Jyvässeudulla. Käräjäoikeuden pesän selvitys ei koske pelkästään Jyväskylän maalaiskuntaa vaan koko seudun aluetta. Ramman kunnan on mahdotonta kehittyä ja palvella asukkaitaan."
"Tappionsa kärsineiden on nähtävä, missä kulkee kiihkoilun raja. Riitely on tuottanut asukkaiden tappioksi miljoonavahingot. Vetoaminen ylempiin oikeusasteisiin on vain toivotonta myrkyn kylvämistä, jossa kunta menettää lisää etsikkoaikaansa. Olisi jo aika kasvattaa kunnan mainetta."
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
nettisanomat.com 09.09.99. pm

Tupakkamainos nyt Ilta-lehdessä
lue lisää!
Tupakkamainos Iltalehdessä torstaina syyskuun 2. päivänä vuonna 1999:
Iltalehti Torstai 2.9.1999 Urheilu
"Yhden Unelman täyttymys"
Mallu (lippalakki)
Mika Salo (kasvot)
Mika Salo koko sivun korkuisessa kuvassa lippalakki päässään tupakkatehtaan mannekiinina tikkuaskin kokoisen tuotemerkin esittelijänä suu mutrulla.
(Nettisanomat ma 6.9.1999 pm)
$$$
Lue myös: "MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa lainvastaisesti!" Nettisanomat 99/3 17.8.1999

Ralliturmaa vähätellään
lue lisää!
Ralliturmaa vähätellään
Keskisuomalainen piilotti Hippoksen erikoiskokeella sattuneen onnettomuuden pieneen sisäsivuille kätkettyyn muutaman lauseen selostukseen pahasti myöhästyneenä.
Ei mitään pääuutissivulla uutisena, eikä mitään pohdintaa asiana Jyväskylän tiedonpimittäjän paikkaa tavoitellen.
Iltalehti sentään lopetti hiljaisuuden viikkoja myöhemmin selostaessaan näyttävästi onnettomuutta pojan päästyä kotiinsa sairaalasta.
Jutussa "Iso kivenmurikka lensi vauhdilla päähän Jyväskylän MM-rallissa. Loukkaantuneen pikkupojan kasvoja operoitu kahdesti" kerrotaan tarkkaan tapauksesta ja pojan paranemisesta.
Outoa on kuitenkin keskusrikospoliisin Jyväskylän yksikön rikoskomisarion lausuma:
"Onnettomuus kuuluu rallin luonteeseen."
" Poliisi tutkii tapausta onnettomuusasiana, ei rikosasiana, joka edellyttäisi tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta."
"Rallissa on aina riskinsä turvallisuusjärjestelyistä huolimatta."
(Nettisanomat ma 6.9.1999 pm)
Lue myös: "Vastaako Simo Lampinen leukaluusta?" Nettisanomat 99/4 26.8.99

Kotti: uutta maanantaisin, tarkkaile!

Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
lue lisää!
Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
"Mielestäni Naton pommitukset todella olivat edellytyksenä Kosovan albaanien karkotukselle. Juuri pommitukset antoivat aiheen etniselle puhdistukselle. Me toimeenpiteillämme pahensimme suuresti tilannetta. On yleensäkin erehdys tehdä interventiota sisällissotaan. Koko asioiden hoito Balkanilla on ollut alusta lähtien epäonnistunutta. Euroopan unioni on tehnyt katastrofaalisen typeriä ratkaisuja entisen Jugoslavian suhteen."
Euroopan yhteisön Jugoslavia-valtuutettuna toimineen Lordi Carringtonin haastattelusta suomentanut Pekka Visuri 3.9.1999 vastatessaan Keskisuomalaisen 31.8.1999 julkaistuun pääkirjoitukseen. Lordi Carringtonin haastattelun pääkohdat internetissä BBC:n uutisissa 26.8 ja The Guardian-lehden arkistossa 27.8.1999.
kuva: Pertti Manninen
nettisanomat.com 09.09.99. pm
Lue myös "Nato ei tee virhearvioita"
Nettisanomat 1999/5 (ma 31.8.1999)

Yliopisto vs. Ammatti-korkeakoulu
lue lisää!
Ammatti-korkeakoulu vs. Yliopisto
(Pieni osa rehtorien lukuvuoden 1999-2000 avajaispuheista)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen tiistaina 31.8.1999
Ammattikorkeakoulujen tavoite on nostaa maan koulutustasoa siten kuin työelämän jatkuvasti kasvavat vaatimukset edellyttävät.
Pääasia on koulutuksen laadussa ja tuloksissa, ei järjestelmissä tai statuskilpailussa. Työmarkkinat arvostavat yhä enemmän tosiasiallista osaamista, ei niinkään muodollisia tutkintoja.
Ammattikorkeakoulujen perustaminen tähtäsi siihen, että luodaan tehokas käytännöllispainotteinen korkea-asteen koulutusväylä työelämään ja otetaan samalla sen tarpeet paremmin huomioon. Tällä tavoin myös nopeutetaan uudenlaisten osaajien kouluttamista ja tuetaan välttämätöntä rakennemuutosta.
Kun tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, on syytä jatkaa omaleimaista, suoraan työelämään koulutettavaa ammattikorkeakouluopetusta.

Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen keskiviikkona 1.9.1999
Vapaaehtoisena alempi tutkinto toimii mielestäni hyvin. Se lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä vertailtavuuutta. Lisäksi tutkinto joustavoittaa koulutuksen suuntaamista nopeasti uusille kasvualoille.
Valtaosa opiskelijoista tähtää ylempään tutkintoon, koska työllistymismahdollisuudet ovat silloin laajemmat ja ansiot paremmat.
Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana yliopistojen rooli taloudellisen kilpailukyvun edistäjänä on korostunut vahvasti. Tehtävä ei ole katoamassa mihinkään, mutta tämänhetkisessä poliittis-yhteiskunnallisessa tilanteesssa esiin on nousemassa uudenlaisia haasteita.
Niistä arvokkaimpiin kuuluu mielestäni yliopistojen mahdollisuus edistää demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota työskentelemällä suvaitsevuuden, monikulttuurisuuden ja muiden humanististen arvojen puolesta.
nettisanomat.com 09.09.99. pm

Viikon netti-kysymys:
Oliko puhemies Riitta Uosukaisen kieltäytyminen kokoomuksen presidentti-ehdokkuudesta aito?
kyllä, oli aito
ei, ei ollut
Mielestäni...
Viime viikolla:Laajavuoren ralliradan tarpeellisuudesta äänet menivät tasan:
50 % puolesta, 50 % vastaan!

Kuka määrää kurssin?
kuva: erkki manninen
Lapset - Keulamies - Kapteeni - Matkustajat - Harmaa eminenssi - Suorittaja - Vierailija - Sivusta seuraaja
Katso ja lue vastaus paloitellusta kuvasta! Koukkukin odottaa!
Kuka määrää kurssin?
Nettisanomat ma 6.9.1999 Pertti Manninen
Lapset ovat luottavaisia!
Keulamies Ikonen, hallituksen puheenjohtaja, on aikamoisessa vastuussa suunnan valitsemisessa.
Kapteeni Kettunen on paljon haltija, helposti karauttaa kiville, jos ei pidä kieltään kurissa ja keskellä suuta!
Matkustajat, niin nuoret kuin vanhatkin odottavat turvallista matkaa!
Harmaa eminenssi ei paljon näy, mutta voi omistaa ja hallita koko laivan.
omistaa ja hallita koko laivan.
Suorittaja, työläinen maksaa verot ja vastaa arjen sujumisesta.
Vierailija on tervetullut, jos tuo rahaa tullessaan!
Sivustaseuraaja voi katsella touhua hiukan ihmeissään.
Niin, kuka määrää kurssin?
Määrääjästä ei aina saa selkoa kovinkaan hyvin, koska päätökset hämärrytetään välillä tekijöiden toimesta ja joskus valitettavasti myös tiedotusvälineidenkin suosiollisella avustuksella.
Nykyaikaan luonnollisesti kuuluva avoimuus voi olla näennäistä ja päätösten taustojen selvittäminen voi joskus olla mahdotonta ja kovin tuskallista ja hankalaa.
Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!
Koukku odottaa!
Kuvannut Erkki Manninen kesällä 1958 Kuhmoisten laiturilla.

Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään.
Lapselle on taattava henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 6. artiklan tiivistelmä)

Lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 7. artiklan tiivistelmä)

Hakemisto ja aiemmat lehdet >
Kuvagalleria >
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat
kuva: erkki manninen
Tietoa - Tietoa - kuvia - linkkejä >
Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)
Tapaamiset >
Tapaamiset
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä... 
Kirjoita mieli-piteesi >
Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin



Tämän Nettisanoman suunnitteli, toimitti ja kirjoitti jutut sekä valitsi kuvat Pertti Manninen.
Sivun valmisti Pertti Manninen 07.09.99
copyright Nettis Nettisanomat 99/6
 04
07  
 
00 Kettunen, Stiller, Donner, Sundqvist, Arsenal, Laajavuoren rallirata ym.  torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999
01 Ministeri Perho ja professori Pehkonen sekä Helsingin Sanomat työttömien kimpussa ym.  torstaina elokuun 5. päivänä 1999  
02 Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen. - Opintotuki: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Vertti Kiukas, Ben Zyskowicz, Helsingin Sanomat ym.  torstaina elokuun 12. päivänä 1999
03  Uusi demokratia on täällä nyt! - Moto Guzzi, tyttö ja puhelin - MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa! - Mika Häkkinen - elävä tupakkamainos  - Jouni Vauhkonen: Laajavuoren rallirataa harkittava viileästi ym.   torstaina elokuun 19. päivänä 1999
04 Vastaa ja voita! Mielestäni viina on...  -  "Juha Kankkunen" kuuma nimi - Kaupunkibisnes ralli- ja hotelli-bisneksen pönkittäjänä - Vastaako Simo Lampinen leukaluusta? - Miksi Suomen nopein ei ole Sevillassa?  - Miksi Halvari ei saa epäonnistua? -  Ilkka Kanerva - viimeinen mohikaani ym.  torstaina elokuun 26. päivänä 1999
05
7 vuotta sitten.

Sivun alkuun!
Nettisanomat  sunnuntai 04.06.2006.
"SanomaWSOY sai, MTV menetti".

01.06.2006 kesäkuun torstaina klo 09.17.
"SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa". Helsingin Sanomat. Talous. Perjantaina 01.06.2006. Tulossa!
02.06.2006 kesäkuun perjantaina klo 18.37.
"SanomaWSOY sai MTV menetti". Kuvateksti: "Liikenneministeri Susanna Huovinen perusteli radioiden uusia toimilupia horjuvasti." Iltalehti. Pääkirjoitus perjantaina 01.06.2006. Kuvateksti: Tulossa! Kuvat Pertti Manninen.

Nettisanomat  keskiviikko 31.05.2006.
"Joitakin hetkiä tänään melko tarkkaan 12 tunnin aikana. Tässä ja nyt sekä aikaisemmin. "

Nettisanomat  tiistaina 30.05.2006.
"Ihmisiä aamuauringossa toukokuun viimeisenä tiistaina."

Bisquit tänään. "Matti Vanhasen polvet mahtavat olla vieläkin ruvella alkuvuoden Muhammedin kumartelujen jäljiltä. Vanhasen kunniaksi on kyllä sanottava, että hän on sittemmin tehnyt täydellisen uudelleenarvioinnin. Hevin ei uskoisi, että saman vellihousuksi haukutun voi nyt nähdä ihan fiiliksissä tekemässä pystyssä jököttävän etusormen ja pikkusormen kanssa pirunsarvitervehdyksiä: Näihin nojaa maalaisliitto."
Bisquit. Seppo Ahti. Kasvoista kasvoihin. Ilta-Sanomat tiistaina 30.05.2006.

Nettisanomat  sunnuntaina 28.05.2006.
"Aamun ja keskipäivän hetkiä toukokuun viimeisenä sunnuntaina kiireettömässä Suomessa".

Pääkirjoitus. Toissapäivänä perjantaina Lordin jättimäisissä juhlissa presidentti Tarja Halonen pelasti maamme pääministerin menemällä itse niihin juhliin ja luovutti yhtyeelle suomalaisen työn kunniamerkin. Seiska on pyytänyt anteeksi naamarittoman kuvan julkaisemista ja Helsingin Sanomat ilmoittaa, että päätös on yksistään heidän toimituksensa eivätkä mitkään adressit vaikuta julkaisemispäätökseen. Heille vaikuttaa vain money, kun muistelee sitä kuinka innokkaasti päätoimittaja Janne Virkkunen puolusteli aikoinaan seksi-ilmoitusten julkaisemista sananvapauskysymyksenä (löytyy Ylen FST:n arkistoista) ja kuinka naisasialiitto Unioni rupesi laajamittaisesti kampanjoimaan saaden lukijat laajamittaisesti peruuttamaan tilauksensa. Suomalaista sananvapaus- ja lehdistöhistoriaa tutkivalle vinkiksi. Pääkirjoitus sunnuntaina 28.05.2006. Nettisanomat, Pertti Manninen.

Nettisanomat  tiistaina 23.05.2006.
"Ihmisiä kaupungissa".