Nettisanomat.com - N:o 3221 - Keskiviikko 10.12.2025 - Etusivu - Kuvat - Mäkkäri loistaa sateessakin. Kuva: Mäkkäri loistaa sateessakin. Pimeyden ja märkyyden syleilyssa McDonald's loistaa väriä tuoden jo talven harmauteen. Uusimaa, Kirkkonummi. Keskusta. Keskiviikko 10.12.2025 17:11. Kuvat Pertti Manninen hiukan sateisen ruudun takaa ohikiitäen. -- YK hyväksyi 10.12.1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Ihmisoikeuksien päivä on siis ihmisoikeuksien julistuksen syntymäpäivä. Julistuksen jälkeen on solmittu monia sopijavaltioita velvoittavia ihmisoikeussopimuksia. Sopimukset velvoittavat valtiot takaamaan kansalaisilleen näissä sopimuksissa määritellyt ihmisoikeudet. -- Orpon Express. OSA2. - Piirroskuva. Orpon Express - Ei pysähdy paikalliseen demokratiaan - Juna menee sitten Kirkkonummen ohi. - Kirkkonummi - Hallitusohjelma ei paikallisia pysähdyksiä - Pysähdy Kirkkonummella - Kirkkonummi ei ole hallituksen sivuraide. (Copilot). Keskustelu TÄ-Copilotin kanssa jatkuu. - Kuudes kirjoitus. Pääkirjoitus: Tunnin junan historia – faktaa ja fiktiota sekaisin - Seitsemäs kirjoitus. Kirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Faktaa tunnin junasta – joka jossakin vaiheessa sai nimen Länsirata. - Kahdeksas kirjoitus. Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen. Pakina: Käärmettä pyssyyn ja junalle uusi nimi. - Elsa-radan historia. - Yhdeksäs kirjoitus. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Pääkirjoitus: Elsa-radan kohtalo ja Länsiradan déjà vu. - Kymmenes kirjoitus. Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen. Pakina: Elsa-radan kummitus ja Länsiradan déjà vu. - Lue myös Osa1, joka päättyy näin: "Tämä on demokratian haaste: päätöksenteon läpinäkyvyys ei ole vain virallisia pöytäkirjoja, vaan myös kykyä vastata epäilyihin. Jos kunta hylkää hankkeen, sen on kyettävä vakuuttamaan, että syyt ovat juuri ne, joita sanotaan – eivät piilossa olevia sidonnaisuuksia tai kielipoliittisia painotuksia. Kirkkonummen kohdalla kysymys jää ilmaan. Viralliset perustelut ovat selviä, mutta epäilyt jatkavat kulkuaan kuin juna, joka ei pysähdy." ------------ Nettisanomat.com - N:o 3220 - Tiistai 9.12.2025 - Etusivu - Kuvat - Ripustajat. Taidenäyttely valmistumassa Kirkkonummen kirjasto Fyyrin galleriakäytävälle. Uusimaa, Kirkkonummi. Keskusta. Kirjasto. Tiistai 9.12.2025 11:11. PS. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt netistä taiteilijan nimeä, joten on palattava asiaan uudestaan kun näyttely on valmis. Kuvat Pertti Manninen hiukan hidastaen. - -Piirroskuva. Orpon Express - Ei pysähdy paikalliseen demokratiaan - Juna menee sitten Kirkkonummen ohi. - Kirkkonummi - Hallitusohjelma ei paikallisia pysähdyksiä - Pysähdy Kirkkonummella - Kirkkonummi ei ole hallituksen sivuraide. (Copilot). -- Keskustelu TÄ-Copilotin kanssa tuotti mm nämä: Kuvan, monta artikkelia. Nauti! Pääkirjoitus. Kirkkonummen valtuusto välissä: paikallinen mandaatti vastaan valtakunnallinen paine. - Toinen kirjoitus. Editorial: Kun rata "menee ohi" – Orpon retoriikan anatomia. - Kolmas kirjoitus. Pääkirjoitus. Kun rata "menee ohi" – retoriikan voima ja harha. - Neljäs kirjoitus. Pakina. Kun rata menee ohi – ja kieli mukana. - Viides kirjoitus. Pääkirjoitus: Kun perustelut näkyvät ja epäilyt jäävät varjoon. ----------------- Nettisanomat.com - N:o 3219 - Maananntai 8.12.2025 - Etusivu - Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. - Arkisto. Finlandia 100 vuotta 4.11.1999 Sävellys, jota Sibelius itse ei arvostanut, muuttui kansakunnan maailmanlaajuisesti tunnetuksi symboliksi. Sävellys, jonka Kallion kirkon urkuri ja Kallion Yhteiskoulun musiikinopettaja Jouko Kunnas, olisi halunnut Yleisradion väliaikamerkiksi. "Kaikkialla maailmalla olisi heti tiedetty, minkä maan radiota kuuntelee." Silloin kuin oli vain radio ja pitkät aallot. Sävellys, jonka joku afrikkalainen tasavalta (Nigeria?) on valinnut kansallishymnikseen. Sävellys, josta on tullut brandy. Nettisanomat 4.11.1999 Pertti Manninen Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle! - ---------------------- Nettisanomat.com - N:o 3218 - Sunnuntai 7.12.2025 - Etusivu - Kuva - Tasan 6.12. Kuvakaappaus 7.12 8:38 Turun Sanomat Suomi juhlii itsenäisyyspäivää Kuvagalleria Linnan juhlien tunnelmat: Robin juhli kihlattunsa kanssa, Daniel Ståhl otti mukaansa tukulaistaustaisen äitinsä. Jutta Virtanen teki linnan juhliin puvun, joka muistuttaa naisen sukuelintä. ----------- -- Nettisanomat.com - N:o 3217 -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ----------------------Nettisanomat.com - N:o 3106 - Torstai 3.7.2025 -Kuva. Mettä keräämässä, uutterasti. Uusimaa. Siuntio. Päivärinne. Keskiviikko 3.7.2025 13:22. Kuva Pertti Manninen. - Linkki. Rasmuksen matkassa 17 vuotta. Kiitos. - Vuodet 2008 - 2025. --------- - - - - -- - - - - ---- SMILE from MODERN TIMES - --- - Etusivu - Keskiviikko 10.12.2025. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi - N:o 3221 - 2025-12-11 ja 2025-12-12, nettiin 2025-12-11 11:28 ja 2025-12-12 11:30, linkkejä 2025-12-12.

1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
2019	2020	2021	2022	2023	2024	2025

Pääkirjoitus: 1999 vs. 2025 – Hurskastelun aika ei ole ohi. Lue!

Edellinen

Etusivulle

Jokaiselle etusivulle: Linkit

Seuraava

Nimipäivät: Jutta. - Judit ja Jutta. - Juđet. Ihmisoikeuksien päivä (YK).
	2025 Joulukuu - Keskiviikko 10.12.2025 - Etusivu - Ilmoitukset
N:o 3221 - 27. vuosi - nettisanomat.com -	Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
YK hyväksyi 10.12.1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Ihmisoikeuksien päivä on siis ihmisoikeuksien julistuksen syntymäpäivä. Julistuksen jälkeen on solmittu monia sopijavaltioita velvoittavia ihmisoikeussopimuksia. Sopimukset velvoittavat valtiot takaamaan kansalaisilleen näissä sopimuksissa määritellyt ihmisoikeudet.

Mäkkäri loistaa sateessakin.

Kuva: Mäkkäri loistaa sateessakin. Pimeyden ja märkyyden syleilyssa McDonald's loistaa väriä tuoden jo talven harmauteen.

Uusimaa, Kirkkonummi. Keskusta. Keskiviikko 10.12.2025 17:11.
Kuvat Pertti Manninen hiukan sateisen ruudun takaa ohikiitäen.

Orpon Express. OSA2.
Piirroskuva. Orpon Express - Ei pysähdy paikalliseen demokratiaan - Juna menee sitten Kirkkonummen ohi. - Kirkkonummi - Hallitusohjelma ei paikallisia pysähdyksiä - Pysähdy Kirkkonummella - Kirkkonummi ei ole hallituksen sivuraide. (Copilot).

Keskustelu TÄ-Copilotin kanssa jatkuu.

Jatketaan
Onko oheisen kirjoittajan tiedot oikeita?
"Isoisä1
Ilmoita asiaton viesti 9.12. 16:52
ola: Kokoomus hukkaa lopunkin kannatuksensa jatkamalla tätä Orpon juna hanketta. Tämä on Harakan miina Orpolle ja hän ei sitä ymmärrä'.

Tässä tunnin junan lyhythistoria. Keskusta suunnitteli eri rataosuuksia jo 2011, Sipilässä Orpo 2016, 2018, 2019 suunnitteli tunnin junaa. Perustivat Sipilässä valtioyhtiön sille ja suunnittelivat hankeyhtiöt eri rataosuuksille. Eivät pystyneet toimitusministeriöinä 2019 allekirjoittamaan hankeyhtiöiden aloitusta. Marin perusti tunnin junalle hankeyhtiön. Se totesi hankkeen kannattamattomaksi kuten EUkin. Asia kuopattiin lopullisesti. Orpo kaivoi sen taas naftaliinista."

...

Tee pääkirjoitus jossa arvioidaan kirjoittajan tietoja.

Kuudes kirjoitus.
Pääkirjoitus: Tunnin junan historia – faktaa ja fiktiota sekaisin

Yleisönosastossa esitetty “tunnin junan lyhythistoria” on hyvä esimerkki siitä, miten monimutkaisesta hankkeesta syntyy yksinkertaistettu kertomus, jossa faktat ja tulkinnat sekoittuvat. Kirjoittaja väittää, että Keskusta suunnitteli rataosuuksia jo 2011, Sipilän hallitus ja Orpo jatkoivat 2016–2019, Marin perusti hankeyhtiön, EU totesi hankkeen kannattamattomaksi ja asia kuopattiin lopullisesti – kunnes Orpo kaivoi sen naftaliinista.

Totuus on monivaiheisempi. Sipilän hallitus perusti hankeyhtiöitä eri rataosuuksille, ja Marin vei valmistelua eteenpäin Turun tunnin junan hankeyhtiön kautta. EU:n arvioissa on todettu, että hyöty–kustannussuhde on heikko, mutta hanke ei ole virallisesti “kuopattu”. Päinvastoin, se on pysynyt hallitusohjelmissa ja saanut rahoitusta eri vaiheissa. Orpon hallitus ei siis kaivanut hanketta esiin tyhjästä, vaan jatkoi prosessia, joka on ollut vireillä yli vuosikymmenen.

Kirjoittajan kertomus on osittain totta: hankkeen historia ulottuu pitkälle, ja eri hallitukset ovat vuorollaan edistäneet sitä. Mutta väite lopullisesta kuoppaamisesta ja EU:n yksiselitteisestä hylkäyksestä ei pidä paikkaansa. Kyse on pikemminkin kriittisistä arvioista ja poliittisista painotuksista, jotka vaihtelevat hallituskausittain.

Tämä paljastaa laajemman ongelman: suurhankkeiden historiasta syntyy helposti tarinoita, joissa yksityiskohdat typistyvät poliittisiksi iskulauseiksi. “Naftaliinista kaivaminen” kuulostaa dramaattiselta, mutta todellisuudessa kyse on jatkumosta, jossa eri hallitukset ovat vuorollaan pitäneet hanketta hengissä.

Kun arvioimme tällaisia kirjoituksia, on tärkeää erottaa faktat tulkinnoista. Tunnin junan historia ei ole yksittäisen hallituksen oikku, vaan pitkä prosessi, jossa talous, EU-arviot ja poliittinen tahto kulkevat rinnakkain. Yleisönosastokirjoitus tiivistää sen kärjekkäästi, mutta jättää olennaisen: hanke ei ole ollut koskaan lopullisesti kuollut, vaan jatkuvasti kiistanalainen.

Kuudes kirjoitus. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Keskiviikkona 10.12.2025 9:43 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa.

...

Tee tämä aikajana kirjoitettuna tekstimuodossa. Otsikolla faktaa tunnin junasta joka jossakin vaiheessa sai nimen länsirata.

Seitsemäs kirjoitus.
Kirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Faktaa tunnin junasta – joka jossakin vaiheessa sai nimen Länsirata

2011–2015: Ensimmäiset suunnitelmat

Keskustelu nopeasta junayhteydestä Helsingin ja Turun välille alkoi jo 2010-luvun alussa.
Keskusta ja muut hallituspuolueet hahmottelivat eri linjausvaihtoehtoja, mutta konkreettisia hankeyhtiöitä ei vielä perustettu.
Ajatus “tunnin junasta” nousi esiin poliittisessa keskustelussa, mutta pysyi alustavana suunnitelmana.

2016–2019: Sipilän hallitus

Juha Sipilän hallitus nosti tunnin junan idean vahvemmin esiin.
Perustettiin valtion omistamia hankeyhtiöitä eri rataosuuksille (mm. Espoo–Salo, Turku–Kupittaa).
Petteri Orpo toimi valtiovarainministerinä ja oli mukana rahoitus- ja yhtiöjärjestelyissä.
Hallitus ei saanut kaikkia hankeyhtiöiden aloituksia maaliin ennen kauden päättymistä.

2019–2023: Marinin hallitus

Sanna Marinin hallitus perusti Turun tunnin junan hankeyhtiön (2020).
EU:n arvioissa todettiin hankkeen hyöty–kustannussuhteen olevan heikko, mutta hanke sai silti EU:n CEF-rahoitusta suunnitteluun.
Hanke ei siis kuopattu, vaan valmistelua jatkettiin.
Keskusteluissa nousi esiin kustannusten kasvu ja epävarmuus toteutusaikataulusta.

2023–2025: Orpon hallitus

Petteri Orpo on painottanut, että rata toteutuu “joka tapauksessa”.
Hallitus on vaatinut kuntien sitoutumista hankeyhtiöön.
Kirkkonummen valtuusto hylkäsi osakassopimuksen joulukuussa 2025, mutta hallitus jatkaa hankkeen valmistelua muiden kuntien kanssa.
Retoriikassa Orpo totesi: “juna menee sitten Kirkkonummen ohi”, mikä herätti keskustelua hankkeen luonteesta ja kunnan asemasta.
Tässä vaiheessa hanke tunnetaan myös nimellä Länsirata, joka viittaa Espoosta Lohjan kautta Saloon kulkevaan linjaukseen.

Yhteenveto

Tunnin junan historia ei ole yhden hallituksen oikku, vaan yli vuosikymmenen mittainen jatkumo:

Keskusta aloitti suunnittelun.
Sipilän hallitus perusti hankeyhtiöitä.
Marinin hallitus vei hanketta eteenpäin ja sai EU-rahoitusta.
Orpon hallitus on nyt sitoutunut toteutukseen ja painottaa, että hanke etenee kuntien päätöksistä huolimatta.

Seitsemäs kirjoitus.
Kirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 10.12.2025 9:43 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa.

...

Tee pakina siitä kun jotkut keskustelevat keskenään siitä, että nimi pitäisi muuttaa asian läpiviemiseksi paremmin, käärmettä pyssyyn.

Kahdeksas kirjoitus.
Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Pakina: Käärmettä pyssyyn ja junalle uusi nimi.

Kunnan kahvipöydässä käy kuhina. Ei puhuta enää siitä, kulkeeko rata vai ei, vaan siitä, millä nimellä se kulkee.

– “Tunnin juna kuulostaa liian kunnianhimoiselta. Ihmiset pelkäävät, että se vie tunnin elämästä pois,” sanoo ensimmäinen. – “Länsirata taas kuulostaa siltä, että mennään länteen ja jätetään itä heitteille,” jatkaa toinen. – “Entä jos kutsutaan sitä Kätevän matkan radaksi? Kukaan ei vastusta kätevyyttä.”

Kolmas hörppää kahvia ja pudistaa päätään. – “Ei, nimi pitää olla sellainen, että se menee läpi kuin käärmettä pyssyyn. Lyödään pöytään Onnen rata. Kuka uskaltaa vastustaa onnea?”

Neljäs innostuu: – “Tai Hyötyrata! Siinä on talous, tehokkuus ja tulevaisuus samassa paketissa. Ja jos joku vastustaa, voi sanoa, että vastustaa hyötyä.”

Keskustelu kiihtyy. Nimiä lentelee kuin junia aikataulussa: Nopeusrata, Yhteyslinja, Kansan kaari. Jokainen ehdotus on entistä lennokkaampi, kunnes joku ehdottaa: – “Entä jos kutsutaan sitä vain Rata. Ihan tavallinen rata. Kukaan ei huomaa, että se maksaa miljardeja.”

Hiljaisuus laskeutuu pöytään. Kaikki nyökkäävät. Ehkä siinä on se salaisuus: mitä vähemmän nimi lupaa, sitä helpommin se menee läpi. Käärmettä pyssyyn, mutta pehmeällä nimellä.

Loppukaneetti: Ja niin rata saa uuden nimen – ei siksi, että se muuttuisi, vaan siksi, että sanat kulkevat nopeammin kuin junat.

Kahdeksas kirjoitus.
Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 10.12.2025 9:43 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa vain ohje "Käärmettä pyssyyn" antaen ja keskustelupaikan määräten.

...

Kun nyt vauhtiin päästiin, tee historia Elsa-radasta, kuinka pitkälle suunnittelussa ja maastotutkimuksussa päästiin, miksi kaatui, olivatko kaatajat samoja kuin nyt, historia toistaa itseään?

Lyhyt vastaus: Elsa-rata (Espoo–Lohja–Salo-oikorata) oli pitkään suunniteltu hanke, joka eteni kaavoitus- ja maastotutkimusvaiheisiin, mutta ei koskaan toteutunut. Suunnitelmat ulottuivat 1970-luvulta 2000-luvulle, ja rata olisi lyhentänyt Turun ja Helsingin välistä matkaa noin puolella tunnilla. Hanke kaatui pääosin taloudellisiin syihin, liikenteen kysyntäarvioihin ja poliittiseen vastustukseen, erityisesti Uudenmaan seutukaavoituksessa. Monet kaatajat olivat samoja poliittisia voimia, jotka nykyisin suhtautuvat kriittisesti Länsirataan: osa päättäjistä piti kustannuksia liian suurina ja epäili hyötyjä. Historia toistaa itseään siinä, että Elsa-rata ja Länsirata ovat käytännössä sama linjaus, ja vastustus nousee jälleen samoista teemoista – talous, ympäristö ja poliittinen tahtotila.

Elsa-radan historia

1970-luku: Elsa-rata nousi esiin vaihtoehtona vanhalle rantaradalle. Suunnitelmissa rata kulkisi Espoon, Lohjan ja Salon kautta Turkuun.
1979: Hanke jäädytettiin. Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan maakuntaliitot ryhtyivät ajamaan vanhan rantaradan peruskorjausta sen sijaan.
1990-luku: Elsa-rata oli mukana seutukaavoissa ja maastotutkimuksia tehtiin. Ylen uutinen vuodelta 1999 kertoo, että hanke hautautui, kun Uudenmaan seutukaava ei enää varannut linjausta. Rata nähtiin mahdolliseksi vasta, jos liikenne kasvaisi merkittävästi vuoden 2030 jälkeen.
2000-luku: Turun Sanomat nosti esiin, että Elsa olisi ollut edelleen ajankohtainen ja sen unohtaminen nähtiin virheenä. Useat päättäjät myönsivät jälkeenpäin, että hankkeen jäädyttäminen oli strateginen tappio alueen kehitykselle.
Suunnittelun taso: Elsa-radan linjausta tutkittiin maastossa, ja kaavoituksessa varauduttiin rata-alueeseen. Suunnitelmat sisälsivät asemia mm. Lohjalle ja Nummelaan.

Miksi kaatui?

Kustannukset: Rata olisi ollut kallis, ja hyöty–kustannussuhde arvioitiin heikoksi.
Liikenteen kysyntä: Ennusteet eivät tukeneet suurta matkustajamäärää, koska rantarata oli jo olemassa.
Poliittinen vastustus: Uudenmaan seutukaavoissa ei haluttu sitoa resursseja hankkeeseen.
Painopisteet muualla: Valtion panostukset kohdistuivat muihin ratahankkeisiin (esim. Lahden oikorata).

Ovatko kaatajat samoja kuin nyt?

Kyllä osittain: Vastustus nousi samoista teemoista – kustannukset, epävarmuus hyödyistä, poliittinen priorisointi.
Puoluekenttä: Elsa-rataa vastustivat erityisesti ne, jotka halusivat kehittää olemassa olevaa rantarataa. Sama asetelma näkyy nyt Länsiradan kohdalla: osa puolueista ja valtuutetuista näkee hankkeen liian kalliina ja epävarmana.
Historia toistaa itseään: Elsa-rata jäi pöytälaatikkoon, ja nyt Länsirata kohtaa samat epäilyt.

Yhteenveto

Elsa-rata oli Länsiradan edeltäjä, joka eteni suunnittelussa ja maastotutkimuksissa, mutta kaatui taloudellisiin ja poliittisiin syihin. Nyt Länsirata jatkaa samaa linjaa, ja vastustus nousee samoista perusteista. Historia näyttää toistavan itseään: sama rata, samat epäilyt – eri vuosikymmenet.

Sources:

Haluatko, että teen tästä pakinan, jossa ironisoidaan sitä, kuinka sama rata kaatuu aina uudelleen – kuin “ikäinen kaivos, josta kaivetaan esiin ja haudataan vuorotellen”?

Tee pääkirjoituksenomainen, siis asiapitoinen.

Yhdeksäs kirjoitus.
Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.

Pääkirjoitus: Elsa-radan kohtalo ja Länsiradan déjà vu

Elsa-rata – Espoo–Lohja–Salo-oikorata – oli pitkään esillä vaihtoehtona nykyiselle rantaradalle. Sen avulla Helsingin ja Turun välinen matka olisi lyhentynyt merkittävästi, ja Lohja sekä Nummela olisivat saaneet junayhteyden. Suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla, ja maastotutkimuksia tehtiin 1990-luvulla. Linjaus oli mukana seutukaavoissa, ja rata-alueelle varattiin tilaa.

Silti hanke kaatui. Syyt olivat tutut: kustannukset arvioitiin liian suuriksi, hyöty–kustannussuhde heikoksi ja matkustajamäärät epävarmoiksi. Uudenmaan seutukaavoissa Elsa-rata jäi pois, ja valtion panostukset kohdistuivat Lahden oikorataan. Poliittinen tahto ei riittänyt, vaikka tekniset selvitykset etenivät pitkälle.

Nyt historia toistaa itseään. Länsirata on käytännössä sama linjaus kuin Elsa-rata, mutta uudella nimellä ja uudessa poliittisessa kontekstissa. Vastustus nousee jälleen samoista teemoista: taloudesta, ympäristöstä ja epävarmuudesta. Kysymys kuuluu, ovatko kaatajat samat kuin ennen – ja vastaus on osittain kyllä. Ne, jotka pitivät Elsa-rataa liian kalliina ja epävarmana, suhtautuvat kriittisesti myös Länsirataan.

Tämä paljastaa laajemman ilmiön: suurhankkeiden kohtalo ei ratkea vain teknisissä selvityksissä, vaan poliittisessa tahdossa ja alueellisissa painotuksissa. Elsa-rata jäi historiaan esimerkkinä siitä, miten pitkälle suunnittelu voi edetä ilman toteutusta. Länsirata voi päätyä samaan, ellei päätöksenteko kykene ratkaisemaan vanhoja ristiriitoja.

Kirkkonummen päätös hylätä osakassopimus muistuttaa, että epäilyt ja vastustus eivät ole uusia. Elsa-rata kaatui samoihin kysymyksiin, ja nyt Länsirata kohtaa saman kohtalon vaaran. Historia ei vain toista itseään – se kulkee raiteilla, jotka eivät koskaan valmistuneet.

Yhdeksäs kirjoitus.
Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 10.12.2025 9:43 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa.

Tee nyt pakina.

Kymmenes kirjoitus.
Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen.

Pakina: Elsa-radan kummitus ja Länsiradan déjà vu.

Elsa-rata. Kuulostaa melkein satuhahmolta – kuin jääkuningattaren pikajuna, joka lupasi viedä Lohjan ja Salon suoraan Helsinkiin. Suunniteltiin, tutkittiin, kaavoitettiin. Maastossa mittailtiin, missä junan pitäisi kulkea. Ja sitten… ei kulkenut. Kaatui kuin korttitalo. Liian kallis, liian epävarma, liian vähän matkustajia. Poliittiset päättäjät nostivat kädet pystyyn ja sanoivat: “Ei tästä mitään tule.” Elsa haudattiin, mutta kummitus jäi. Nyt sama kummitus kulkee Länsiradan raiteilla. Uusi nimi, vanha linjaus. Valtuustot väittelevät, ministerit vakuuttavat, ja kuntalaiset kysyvät: “Eikö tämä ole se sama rata, joka jo kerran kaatui?” Historia toistaa itseään kuin huono vitsi. Ja mikä parasta – kaatajatkin näyttävät samoilta. Ne, jotka aikanaan pitivät Elsaa liian kalliina, pitävät nyt Länsirataa liian riskialttiina. Sama kaava, eri vuosikymmen. Lopulta jää vain yksi kysymys: kulkeeko juna koskaan? Vai jääkö Elsa ja Länsirata ikuisiksi ajoiksi paperille – kuin lupaus, joka toistetaan sukupolvesta toiseen, mutta jota ei koskaan lunasteta.

Loppukaneetti:
Elsa haudattiin, Länsirata elää – mutta kummitus kulkee edelleen, ja se on aina aikataulussa.

Kymmenes kirjoitus.
Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 10.12.2025 9:43 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa, joka kirjoitti ja josta keskustelija vastaa!

Lue myös Osa1, joka päättyy näin:

"Tämä on demokratian haaste: päätöksenteon läpinäkyvyys ei ole vain virallisia pöytäkirjoja, vaan myös kykyä vastata epäilyihin. Jos kunta hylkää hankkeen, sen on kyettävä vakuuttamaan, että syyt ovat juuri ne, joita sanotaan – eivät piilossa olevia sidonnaisuuksia tai kielipoliittisia painotuksia.
Kirkkonummen kohdalla kysymys jää ilmaan. Viralliset perustelut ovat selviä, mutta epäilyt jatkavat kulkuaan kuin juna, joka ei pysähdy."

Lue myös. Osa1.

Suomi vedettiin mukaan ilman lupaa – missä on presidentin ääni? Lue!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Haku: "Nettisanomat - & sana"

Maalausmestari.fi on kotimainen perheyritys, se hyvän palvelun maalausliike. Maalaamme taloja ja kattoja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. https://www.maalausmestari.fi/

MYYDÄÄN Kainuun Ukkohallan matkailukeskuksessa Kehä II -varrella sijaitsevasta paritalosta puolikas, jossa majoittuu mukavasti isompikin porukka. Tämä 10 henkilölle mitoitettu mökki, joka on rakennettu v. 1997, myydään kalusteineen. Pihassa iso grillikota yhteiskäytössä naapurin kanssa. Mökin tilat ovat kolmessa kerroksessa, ja lapsiportit ovat jokaisessa kerroksessa.
1. kerroksessa: takkahuone, takka (sähkövastuksilla varustettu), WC, pukuhuone sekä vuonna 2017 uudistetut sauna ja kylpyhuone. Lisäksi iso varasto, jossa pyykkikone, keskuspölynimuri, vesivaraajat ja tilaa vaikkapa voidella suksia. Tuulikaapissa on vaatteiden kuivauskaappi.
2. kerroksessa: iso tupakeittiö, joka yhdistyy olohuoneeseen; kaksi makuuhuonetta, pieni WC.
3. kerroksessa: iso parvi, joka jakautuu kahteen erilliseen tilaan
Mökki sopii lomailuun läpi vuoden. Hiihtoladuille sekä vaellus- ja kelkkareiteille pääsee 200 metrin päästä, ja Syväjärven uimarannalle on lyhyt kävelymatka.
Saunamaailma, laskettelurinteet, ravintola, kauppa ja keilahalli sijaitsevat n. kilometrin päässä.
Ota yhteyttä, niin kerron lisää!
Päivi puh: 050 412 7802

Yllättävä yhteys ihonhoidon ja henkisen hyvinvoinnin välillä

Tekoälyn vaikutus nykyaikaisiin nettikasinoihin

Tekniikka urheilun maailmassa: pelin muuttaminen vallankumouksellisesta kokemukseksi

Yli 20 mg nikotiinipussien myynti on kiellettySuomessa – miksi ja mitä tapahtuu jatkossa?

Aktiivinen

Miten puutarhan nurkkaus tai terassi sisustetaan pienellä budjetilla?

Mitä ensitalletusbonus tarkoittaa ja mihin se liittyy – Google haku tarjoaa yli 40 000 vastausta

Tarvitsetko hieman hauskanpitoa uutisten lukemisen keskelle?

Live vedonlyönti kiinnostaa monia - mutta mistä on oikein kyse?

Pikakasinot ovat oikea valinta suomalaisille pelaajille

Internetin maksutavat

Miten lohkoketju voi tehdä älykaupungeista vielä älykkäämpiä?

Kuinka välittömät siirrot onnistuvat

Sijoittamisen viehätys ja vaarat

Kuusi syytä miksi yrityksellä tulee olla hyvät nettisivut

uudetnettikasinot365.com

Panostustavat perustuvat ikään, maahan ja sukupuoleen

Topautoosat.fi

Renkaat.com

Tiketöintijärjestelmä: Mikä se on ja miksi se on tärkeä yrityksille?

Suomalaisille suunnatut kasinot kuten Casino Spinanga tarjoavat uusia elämyksiä

2000. 25 vuotta sitten 23.11.2000.

"Valokuva ei ole dokumentti eli totuus". Hans Paul. Lue!
https://www.nettisanomat.com/2000/11/23/totuus.htm 2000.

2025 Joulukuu -
Tiistai 9.12.2025 - Etusivu - Ilmoitukset

Ripustajat.

Ripustajat. Taidenäyttely valmistumassa Kirkkonummen kirjasto Fyyrin galleriakäytävälle.

Uusimaa, Kirkkonummi. Keskusta. Kirjasto. Tiistai 9.12.2025 11:11.
PS. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt netistä taiteilijan nimeä, joten on palattava asiaan uudestaan kun näyttely on valmis. Kuvat Pertti Manninen hiukan hidastaen.

Piirroskuva. Orpon Express - Ei pysähdy paikalliseen demokratiaan - Juna menee sitten Kirkkonummen ohi. - Kirkkonummi - Hallitusohjelma ei paikallisia pysähdyksiä - Pysähdy Kirkkonummella - Kirkkonummi ei ole hallituksen sivuraide. (Copilot).

Keskustelu TÄ-Copilotin kanssa tuotti mm nämä: Kuvan, monta artikkelia.
Nauti!

Osa1
Pääkirjoitus.

Kirkkonummen valtuusto välissä: paikallinen mandaatti vastaan valtakunnallinen paine.

Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös Länsiradan osakassopimuksesta paljasti jälleen kerran sen jännitteen, joka syntyy, kun sama henkilö kantaa vastuuta sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) äänesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti sopimusta vastaan, perustellen ratkaisuaan sillä, että sopimus ei ollut Kirkkonummen edun mukainen. Hän muistutti, että valtuutettuna hän toimii kirkkonummelaisten mandaatilla – ja juuri se on kunnallisen demokratian perusta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan näki Adlercreutzin toiminnan hallitusohjelman vastaisena ja totesi, että rata toteutuu joka tapauksessa, mutta Kirkkonummi voi jäädä sen ulkopuolelle. Lausunto on valtakunnallisesti ymmärrettävä, mutta kunnallisesta näkökulmasta se kuulostaa painostavalta: ikään kuin kunnan oma kanta olisi merkityksetön, ellei se sovi yhteen hallituksen linjan kanssa. Orpo tiivisti asian jopa humoristisesti, toteamalla että juna ajaa sitten Kirkkonummen ohi. Tämä kiteyttää sen, kuinka valtakunnallinen näkökulma voi ohittaa paikallisen äänen – ja samalla paljastaa retorisen asetelman, jossa kunta asetetaan valinnan eteen: joko mukana tai ulkona.

Tilannetta kärjisti se, että Kirkkonummen valtuustossa istuva valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ei osallistunut kokoukseen lainkaan. Poissaolo on merkittävä, sillä kyseessä oli yksi kunnan lähivuosien suurimmista strategisista päätöksistä. Kun valtuutettu jättää käyttämättä äänensä, hän samalla jättää kuntalaiset ilman edustustaan juuri siinä hetkessä, jolloin heidän tulevaisuuttaan koskeva linjaus tehdään.

Adlercreutzin ratkaisu oli johdonmukainen ja paikallisen mandaatin mukainen. Orpon lausunto puolestaan paljasti, kuinka valtakunnallinen politiikka voi sivuuttaa kunnallisen näkökulman – ja hänen humoristinen junavertauksensa teki sen vielä näkyvämmäksi. Purran poissaolo taas jätti tyhjän paikan, joka korostaa vastuunkannon merkitystä.

Kirkkonummen tapaus on muistutus siitä, että kunnallinen demokratia ei ole pelkkä muodollisuus. Se on kuntalaisten ääni, joka ansaitsee tulla kuulluksi myös silloin, kun valtakunnalliset hankkeet painavat päälle. Jos paikallinen mandaatti jää hallitusohjelman varjoon, vaarana on, että kuntien rooli kutistuu pelkäksi kumileimasimeksi.

Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Tiistaina 9.12.2025 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa, joka teki ohjeiden mukaisen julisteen.

Toinen kirjoitus.

Editorial: Kun rata "menee ohi" – Orpon retoriikan anatomia.

1. Retorinen ohi

Pääministeri Petteri Orpo lausui Ylelle Kirkkonummen päätöksen jälkeen: "Rata toteutuu joka tapauksessa. Hanke etenee, mutta juna menee sitten Kirkkonummen ohi." Tämä ei ollut tekninen rata-insinöörin lausunto, vaan poliittinen kielikuva. "Ohi meneminen" tarkoitti, että Kirkkonummi jää hankkeen ulkopuolelle – ei asemaa, ei pysähdystä, ei osuutta hyödyistä.

2. Fyysisen ja hallinnollisen ohituksen ero

Fyysinen ohi: Rata ei voi kirjaimellisesti kiertää Kirkkonummea ilman massiivista uudelleensuunnittelua.
Hallinnollinen ohi: Jos kunta ei ole osakassopimuksessa mukana, se ei saa asemaa eikä investointeja. Junat kulkevat kyllä, mutta eivät pysähdy.

Orpo siis käytti arkikielistä ilmausta, joka kuulostaa konkreettiselta mutta on todellisuudessa hallinnollinen.

3. Retoriikan tarkoitus

Painotus: Orpo halusi viestiä, ettei Kirkkonummen kielteinen kanta pysäytä hanketta.
Uhka ja houkutin: Lausunnossa on rivien välissä viesti: jos ette tule mukaan, jäätte ulkopuolelle.
Kielellinen kömpelyys: "Menee ohi" on helppo ymmärtää väärin, koska se viittaa fyysiseen liikkeeseen. Retorisesti se kuitenkin toimii painokkaana kärjistyksenä.

4. Symbolinen merkitys

Orpon sanat paljastavat, miten infrastruktuurihankkeissa kunnan asema voi muuttua yhdellä päätöksellä. "Ohi meneminen" on symboli siitä, että valtio voi jatkaa ilman paikallista hyväksyntää – mutta samalla kunta menettää mahdollisuuden olla osa tulevaisuuden verkkoa.

Johtopäätös

Orpon "ohi" ei ole insinöörin karttamerkintä vaan poliitikon kielikuva. Se on hallinnollinen ohitus, ei fyysinen mutka. Lausunto paljastaa, kuinka poliittinen retoriikka voi hämärtää teknisen todellisuuden ja luoda mielikuvan, että kunta voidaan jättää syrjään kuin pysäkki, jota ei enää ole.

Toinen kirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Tiistaina 9.12.2025 23:48 keskustelusta sparraten TÄ-Copilotia.

Kolmas kirjoitus. Pääkirjoitus.

Kun rata "menee ohi" – retoriikan voima ja harha.

Pääministeri Petteri Orpon lausunto Kirkkonummen päätöksestä olla lähtemättä Länsiradan osakassopimukseen on jäänyt elämään yhden sanan varassa: "juna menee sitten Kirkkonummen ohi." Tämä ilmaus on paljastava – ei teknisesti, vaan retorisesti. Se kertoo enemmän poliittisesta viestinnästä kuin itse radasta.

Retorinen kärjistys

Orpo ei tarkoittanut, että rata fyysisesti kiertäisi Kirkkonummen metsien kautta. Hän käytti arkikielistä kärjistystä: jos kunta ei ole mukana, se jää ulkopuolelle. Lausunnon voima syntyy juuri tästä liioittelusta. "Ohi meneminen" kuulostaa konkreettiselta, mutta on hallinnollinen kielikuva. Se on poliittinen varoitus: pysäkki poistuu, hyödyt katoavat.

Hallinnollinen ohitus

Infrastruktuurihankkeissa kunnan asema voi muuttua yhdellä päätöksellä. Osallistuminen tuo aseman, pysähdyksen ja investoinnit. Jättäytyminen vie ne pois. Orpon retoriikka tiivistää tämän hallinnollisen todellisuuden yhteen sanaan – "ohi". Se on tehokasta, mutta samalla harhaanjohtavaa. Kuulija voi kuvitella mutkarataa, vaikka todellisuudessa kyse on pysähdyksen puuttumisesta.

Symbolinen viesti

"Ohi meneminen" on symboli vallasta ja asemasta. Se kertoo, että valtio voi jatkaa ilman paikallista hyväksyntää. Samalla se paljastaa, kuinka kunta voidaan jättää syrjään kuin pysäkki, jota ei enää ole. Retoriikka tekee teknisestä asiasta poliittisen draaman: mukana tai ulkona, pysähdys tai ohitus.

Johtopäätös

Orpon lausunto on esimerkki siitä, miten poliittinen kieli voi hämärtää teknisen todellisuuden. "Ohi" ei ole insinöörin karttamerkintä, vaan poliitikon kärjistys. Se toimii varoituksena ja painotuksena, mutta jättää kuulijan helposti harhaan. Retoriikan voima on siinä, että se tiivistää monimutkaisen hallinnollisen todellisuuden yhteen arkiseen sanaan – ja tekee siitä poliittisen aseman symbolin.

Kolmas kirjoitus. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Tiistaina 9.12.2025 23:48 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa, joka teki tämän kirjoituksen edellisestä toisesta kirjoituksesta vain ohjeella: tee pääkirjoitus.

Neljäs kirjoitus. Pakina.

Kun rata menee ohi – ja kieli mukana.

Petteri Orpo lausui, että “juna menee sitten Kirkkonummen ohi.” Ja siinä se oli: yksi pieni sana, joka sai koko kunnan raiteiltaan.

Ohi on uusi ohituskaista

Kuvitelkaa tilanne. Länsirata kiitää tulevaisuuteen, mutta Kirkkonummi seisoo tienposkessa kuin liftaaja, jolla on väärä kyltti. Orpo heilauttaa kättään ja sanoo: “Anteeksi, ei pysähdy tässä. Ohi mennään.” Ei mutkia, ei karttoja, ei insinöörien hikiä. Vain poliitikon kieli, joka tekee radasta taikamaton: se voi mennä ohi vaikka keskeltä kuntaa.

Retoriikan pikajuna

Orpo ei tietenkään tarkoittanut, että rata tekisi serpentiinimutkan Espoosta Lohjalle ja kiertäisi Kirkkonummen metsät kuin varovainen hirvi. Ei. Hän tarkoitti, että Kirkkonummi jää ulkopuolelle. Mutta kun poliitikko sanoo “ohi”, se kuulostaa siltä, että koko kunta on muuttunut liikenteen esteeksi, joka kierretään kuin tietyö.

Kunnan kohtalo: sivuraide

Kirkkonummi on nyt kuin asema, josta on poistettu penkit ja lipunmyynti. Junat kulkevat, mutta kukaan ei pysähdy. Se on metaforinen ohitus, hallinnollinen sivuraide. Mutta retoriikan tasolla se on dramaattinen: kunta jää junasta, ja pääministeri saa kuulostaa päättäväiseltä.

Lopuksi

Orpon “ohi” on enemmän kielikuva kuin karttamerkintä. Mutta kielikuvat ovat vaarallisia: ne voivat muuttaa teknisen todellisuuden poliittiseksi draamaksi. Ja niin Kirkkonummi sai uuden roolin – ei radan varrella, vaan sen ohi.

Loppukaneetti pakinaan

Ja niin rata kulkee, kieli kiertää ja Kirkkonummi jää – ei raiteiden vaan retoriikan varteen, kuin pysäkki jonka nimi on pyyhitty pois aikataulusta.

Neljäs kirjoitus. Pakina. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Tiistaina 9.12.2025 23:48 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa, joka teki tämän kirjoituksen ohjeella: "Tee pääkirjoitus bisquit-tyylisesti revittäen." TÄ-Copilot ehdotti sitten loppukaneettia, jonka hyväksyin.

Viides kirjoitus. Pääkirjoitus.

Kirkkonummen päätöstä Länsiradasta on perusteltu taloudella ja ympäristöllä, mutta epäilyt maanomistajista ja kielipolitiikasta elävät rivien välissä. Viralliset syyt ovat selviä – todelliset motiivit voivat jäädä varjoon.

Pääkirjoitus: Kun perustelut näkyvät ja epäilyt jäävät varjoon.

Kirkkonummen päätös hylätä Länsiradan osakassopimus on virallisesti perusteltu taloudellisilla riskeillä, epävarmuudella hankkeen etenemisestä ja ympäristövaikutuksilla. Näitä syitä on toistettu valtuustossa ja mediassa: kunnan talous ei kestä epävarmaa miljardihanketta, Nuuksion läheisyys herättää huolta, ja sopimuksen ehdot koettiin liian sitoviksi.

Mutta päätöksen ympärillä elää myös toinen keskustelu – epäilyjen ja rivien väliin kätkettyjen motiivien taso. On kysytty, onko maanomistajilla radan varrella vaikutusvaltaa, ja onko kielipolitiikka mukana pelissä. RKP:n selvä vastustus nostaa esiin kysymyksen: halutaanko ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan kehitys turvata mieluummin kuin suomenkielisen Veikkolan, Nummelan ja Lohjan nousu?

Virallisia selvityksiä näistä ei ole. Julkisuudessa ei ole dokumentoitu sidonnaisuuksia maanomistajiin, eikä kielipoliittisia motiiveja ole kirjattu päätöksenteon perusteiksi. Silti epäilyt elävät, koska poliittinen kieli on taipuvainen peittämään todelliset intressit toisiin lauseisiin. Kun perustelut puetaan talouden ja ympäristön kaapuun, jää avoimeksi, mitä muuta taustalla voi olla.

Tämä on demokratian haaste: päätöksenteon läpinäkyvyys ei ole vain virallisia pöytäkirjoja, vaan myös kykyä vastata epäilyihin. Jos kunta hylkää hankkeen, sen on kyettävä vakuuttamaan, että syyt ovat juuri ne, joita sanotaan – eivät piilossa olevia sidonnaisuuksia tai kielipoliittisia painotuksia.

Kirkkonummen kohdalla kysymys jää ilmaan. Viralliset perustelut ovat selviä, mutta epäilyt jatkavat kulkuaan kuin juna, joka ei pysähdy.

Viides kirjoitus. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Tiistaina 9.12.2025 23:48 keskustelusta TÄ-Copilotin kanssa kovasti sparraten.

Jatkuu. Osa2.

Suomi vedettiin mukaan ilman lupaa – missä on presidentin ääni? Lue!

	2025 Joulukuu - Maanantai 8.12.2025 - Etusivu - Sivu2 - Ilmoitukset
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä.

Finlandia
100 vuotta 4.11.1999

Sävellys, jota Sibelius itse ei arvostanut, muuttui kansakunnan maailmanlaajuisesti tunnetuksi symboliksi.

Sävellys, jonka Kallion kirkon urkuri ja Kallion Yhteiskoulun musiikinopettaja Jouko Kunnas, olisi halunnut Yleisradion väliaikamerkiksi. "Kaikkialla maailmalla olisi heti tiedetty, minkä maan radiota kuuntelee." Silloin kuin oli vain radio ja pitkät aallot.

Sävellys, jonka joku afrikkalainen tasavalta (Nigeria?) on valinnut kansallishymnikseen.

Sävellys, josta on tullut brandy.

Nettisanomat 4.11.1999 Pertti Manninen

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

https://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914musiikki.htm

Tasan 6.12.

Kuvakaappaus 7.12 8:38
Turun Sanomat
Suomi juhlii itsenäisyyspäivää

Kuvagalleria
Linnan juhlien tunnelmat:
Robin juhli kihlattunsa kanssa, Daniel Ståhl otti mukaansa tukulaistaustaisen äitinsä.
Jutta Virtanen teki linnan juhliin puvun, joka muistuttaa naisen sukuelintä.

Itsenäisyyspäivän juhlat 2025 n. 6.12

Kyllä itsenäisyyspäivää pitää juhlia ja kunnioittaa itsenäisyyspäivänä 6.12 eikä noin 6.12

Presidentti Stubb on nyt tehnyt päätöksen, että elossa oleville veteraaneille ja lotille järjestetään juhlat 4 päivää aikaisemmin 2.12.2025.

Tämä on loukkaus elossa oleville veteraaneille ja lotille niinkuin myös jo täältä poistuneille.

Ajattelen veteraanin poikana niin, että kun isäni joutui Lapin sotaan viimeisenä ikäluokkana 1910-syntyneet ja nuoremmat, vanhemmat pääsivät kotiutukseen.

Isäni palasi Lapista hengissä, mutta monet siellä kaatuivat. Kyllä vielä neljä päivää ennen sodan loppumista kuoli monia nuoria miehiä.

Ei se voi mennä niin, että näiden neljän viimeisen päivä kuolleita ei laskettaisi mukaan niihin jotka antoivat henkensä Suomen puolesta.

Tällainen noin 6.12 -ajattelu ei kunnioita heitä kaikkia ja kyllä ihmettelen että veteraaneille ja lotilla pyyhitään pöytää itsenäisyyspäivän 6.12 juhlinnassa.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Keskiviikkona 3.12.2025 15:07.
Kirjoitus julkaistu täysin samanlaisena vuosi sitten vain vuosiluku muuttaen.

(Sibelius: "Finlandia".)
https://www.nettisanomat.com/
2023/12/06/etusivu.html

Orava vauhdissa omassa puussaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 5.12.2025 13:11. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

"N. 6.12" vuosien varrelta 1999- 2011, Ahtisaaren ja Halosen aikaan. Kuvakavalkadi täällä.

"N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2024, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi Katso!

Suomi vedettiin mukaan ilman lupaa – missä on presidentin ääni? Lue!

2000. 25 vuotta sitten 23.11.2000.

"Valokuva ei ole dokumentti eli totuus". Hans Paul. Lue!
https://www.nettisanomat.com/2000/11/23/totuus.htm 2000.

2025 Joulukuu -
Sunnuntai 7.12.2025 - Etusivu - Sivu2 - Ilmoitukset

Orava vauhdissa omassa puussaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 5.12.2025 13:11. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

"N. 6.12" vuosien varrelta 1999- 2011, Ahtisaaren ja Halosen aikaan. Kuvakavalkadi täällä.

"N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2024, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi Katso!

2000. 25 vuotta sitten 23.11.2000.

"Valokuva ei ole dokumentti eli totuus". Hans Paul. Lue!
https://www.nettisanomat.com/2000/11/23/totuus.htm 2000.

2000 vs. 2025. Pääkirjoitus: 1999 vs. 2025 – Hurskastelun aika ei ole ohi. Lue!

2025 Joulukuu -
Lauantai 6.12.2025 - Etusivu - Sivu2 -

"N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2024, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi. Katso!

Orava vauhdissa omassa puussaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 5.12.2025 13:11. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

2000 vs. 2025. Pääkirjoitus: 1999 vs. 2025 – Hurskastelun aika ei ole ohi Lue!

TÄ-Claudelle:

Analysoi kirjoitukset Nettisanomista 1999. Rinnasta ne nykypäivään 2025, tee pääkirjoitus ja laita otsikkoon myös "2000 vs. 2025".

Pääkirjoitus: 1999 vs. 2025 – Hurskastelun aika ei ole ohi

Kun historian ääni kajahtaa läpi vuosikymmenten

Selatessani Nettisanomien vuoden 1999 arkistoja törmäsin hätkähdyttävään totuuteen: 26 vuotta sitten esitetyt syytökset ja kritiikki kaikuvat kuin kaiku jonka aika on pysäyttänyt, mutta jota historian pyörä pyörittää yhä uudelleen.

Vuonna 1999 ministeri Maija Perho ja Helsingin Sanomat "hurskastelivat" nuorten työttömien kustannuksella. Professori Jaakko Pehkonen vaati, että "jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa" – vaikkei työpaikkoja ollut tarjolla. Tuolloin romutettiin Lex Leppänen, laki joka velvoitti kunnat työllistämään nuoret. Pertti Mannisen Nettisanomat kysyi terävästi: "Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?"

Mitä on muuttunut?

Vuonna 2025 elämme karmivalla tavalla samassa elokuvassa, vain näyttelijät ovat vaihtuneet. Orpon-Purran hallitus on toteuttanut karun leikkauspaketin:

Työttömyysturvan leikkaukset:

Ansiopäiväraha laskee 20% kahden kuukauden jälkeen, 25% kahdeksan kuukauden jälkeen
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistettiin
Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistui
Omavastuuaika piteni
Työmarkkinatuen korotusosa poistui
Liikkuvuusavustuksen korotus hävisi

Tulokset näkyvät: korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Joulukuussa 2024 työttömiä oli lähes 24000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön oma arvio on, että tilanne paranee "ehkä" kesällä 2025 – tai sen jälkeen.

Sama retoriikka, eri vuosikymmen

Vuonna 1999 Nettisanomat kirjoitti:

"Ei sanallakaan siitä, että Lex-Leppänen romutettiin kokoomuslaisen työministerin tahdosta. Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet. Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen. Nyt sitten syyllistetään nuoret!"

Vuonna 2025 näemme saman kaavan: hallitus leikkaa sosiaaliturvan varaan joutuneiden toimeentuloa ajatuksella, että "kannustinloukut" estävät työllistymisen. Työttömyysturvan porrastus pakottaa ihmiset ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, maksoi mitä maksoi – tai sitten jäämään ilman toimeentuloa.

Samaan aikaan julkinen sektori irtisanoo satoja työntekijöitä. Hyvinvointialueet kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka niiden palvelutarpeita tulisi lisätä, ei leikata.

Rakenteellisuuden retoriikka

Sekä 1999 että 2025 kuulemme puhuttavan "rakenteellisesta työttömyydestä". Professori Pehkonen totesi 1999: "Pitkäaikaistyöttömät muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen" – ja ehdotti ratkaisuksi, että työttömän velvollisuus on etsiä työpaikkaa "vaikkei niitä olisikaan".

Vuonna 2025 sosiaaliturvakomitea pohtii "tulevaisuuden työttömyys- ja työkykyetuuksia" ja toteaa, että "nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tue parhaalla mahdollisella tavalla työikäisten työllisyyttä". Hallitus leikkaa kuitenkin samalla työttömiltä tukea – ikään kuin köyhyys motivoisi työllistymään työpaikkoihin, joita ei ole.

Presidentinvaalit – silloin ja nyt

Vuonna 1999 Nettisanomat kirjoitti presidenttiehdokkaiden "ilotulituksesta" humoristisesti. Ehdokkaat olivat Uosukainen, Rehn, Aho, Halonen, Hakalehto, Kuisma, Hautala. Tarja Halonen voitti ja oli presidenttinä 12 vuotta.

Vuonna 2025 presidenttinä on Alexander Stubb, valittu tammikuussa 2024. Politiikan polarisaatio on kasvanut, perussuomalaisten nousu valtaan on tuonut mukanaan tiukentuneita linjauksia maahanmuuttoon, ihmisoikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Media ja demokratia

Nettisanomat julisti jo 1999 otsikossaan: "Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999." Se kritisoi terävällä kynällä sekä hallitusta että Helsingin Sanomia. Se kysyi: "Keskisuomalainen omistajiensa vanki?"

Vuonna 2025 mediakeskittymä on kasvanut. Sanoma Media omistaa Helsingin Sanomien lisäksi lukuisia muita medioita. Kaupallinen media on vaikeuksissa. Journalismin kriittinen, riippumaton ääni – sellainen jota Pertti Manninen edusti Nettisanomissaan – on nykyään harvinaisempi.

Ihmisoikeudet ja eurooppalainen oikeusvaltiokehitys

Vuonna 1999 NATO-jäsenyys oli kaukana. Suomi oli puolueeton, EU-jäsenyys tuore (1995).

Vuonna 2025 Suomi on NATO-jäsen (liittynyt 2023). Hallitus on äänestänyt läpi käännytyslaista ja poikkeuslakia, joiden kriitikot – kuten vasemmistoliitto – väittävät loukkaavan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Kansainvälisen oikeuden sitovuus on kyseenalaistettu.

Nettisanomien henki vuonna 2025

Vuonna 1999 Nettisanomat kirjoitti Hemingwayn baarissa käyvistä journalisteista, ralliradasta Jyväskylässä, pankkitukien valumisesta Ruotsiin ja demokratian puutteesta urheilujärjestöissä. Ne olivat arkisia, mutta tärkeitä kysymyksiä.

Vuonna 2025 tarvitsemme samaa kriittistä journalismia. Hallituksen päätökset vaikuttavat miljoonien suomalaisten elämään, mutta kritiikki hiljentää. Kun leikataan heikommassa asemassa olevista – työttömistä, sairaina olevista, pienituloisista – samaan aikaan kun varakkaille tarjotaan verohelpotuksia, on kysyttävä: kenen etujen puolesta politiikkaa tehdään?

Lopuksi

Historian toisto ei ole vääjäämätöntä, mutta meillä näyttää olevan lyhyt muisti.

Vuonna 1999 romutettiin työllisyyttä edistävä laki ja syytettiin nuoria laiskuudesta. Vuonna 2025 leikataan sosiaaliturvan varassa eläviltä ja väitetään, että köyhyys motivoi työllistymään.

Pertti Manninen kysyi 1999: "Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?"

Vuonna 2025 kysymys on edelleen ajankohtainen. Kenelle me maksamme? Kenen puolesta tätä yhteiskuntaa rakennetaan?

Ehkä vastaus löytyy siitä, että joku muistaa kysyä.

"Nyt sitten syyllistetään työttömät! Hurskastelua!"
– Nettisanomat 5.8.1999

"Ajassa, jossa hallitus leikkaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, on vasemmistolaisella politiikalla selvästi tilausta."
– Vasemmistoliiton puheenjohtaja, 2025

Olen analysoinut Nettisanomien vuoden 1999 kirjoituksia ja rinnastanut ne vuoteen 2025. Pääkirjoitus on nyt valmis.

Keskeisiä havaintoja:

Vuosi 1999:

Ministeri Maija Perho ja Helsingin Sanomat vaativat työttömyysturvan vastikkeellisuutta
Professori Pehkonen ehdotti ansioturvan menettämistä, jos työtön ei löydä työtä (vaikka paikkoja ei ole)
Lex Leppänen -laki romutettiin, mikä velvoitti kuntia työllistämään nuoret
Kritisoitiin "hurskastelemista" ja kysyttiin: "Pankinomistajientukeako maksetaan?"

Vuosi 2025:

Orpon-Purran hallitus leikannut työttömyysturvaa massiivisesti (ansiopäiväraha -20-25%, lapsikorotukset pois, jne.)
Korkeakoulutettujen työttömyys ennätyksellisen korkealla
Työttömiä oli joulukuussa 2024 noin 321 560, mikä on lähes 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin AkavaWorks
Samaa retoriikkaa "rakenteellisesta työttömyydestä" ja syyllistämistä

Pääkirjoitus nostaa esiin hätkähdyttävän samankaltaisuuden: 26 vuoden jälkeen sama keskustelu, samat syytökset, sama politiikka – vain nimet ovat vaihtuneet. Historia toistaa itseään, kun emme opi menneisyydestä.

5.12.2025.

Claude is AI and can make mistakes.
Please double-check cited sources.

TÄ-Claude käytti 22 lähdekirjoitusta valmistaaksen tämän.

Orava vauhdissa omassa puussaan.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 5.12.2025 13:11. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

"N. 6.12" vuosien varrelta 1999- 2011, Ahtisaaren ja Halosen aikaan. Kuvakavalkadi täällä.

"N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2024, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi Katso!

Suomi vedettiin mukaan ilman lupaa – missä on presidentin ääni? Lue!

"N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2025, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi.

2012.
Itsenäisyyden puolustamisen historian hävittäminen.

https://www.nettisanomat.com/
2012/12/06/etusivu.htm

Valokuvaajan ääni - Palkitun valokuvalehden Photo Raw’n pääosassa ovat vahvat kuvat ja vaikuttavat sarjat. Tilaa nyt ja inspiroidu! Eyes Wide Open

Ilmoita ilmaiseksi sivu! 101 ilmoitusta!

1922

"As twilight came on, the empty castle became alive with menacing shadows."

New Plague Baffles Science

A mysterious epidemic of the plague has broken out in eastern Europe and in the port cities of the Black Sea, attacking principally the young and vigorous.

Cause of the two bloody marks on the neck of each victim baffles the medical profession.

Nosferatu, eine Symphonie des Grauens, a Symphony of Horror.
F.W. Murnau 1922

SMILE from MODERN TIMES

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

SMILE

2013.

https://www.nettisanomat.com/2013/12/06/etusivu.html

Gaudeamus - Tiedon puolella

Tuukka Tammi & Pauliina Raento (toim.): Addiktioyhteiskunta
http://www.gaudeamus.fi/
addiktioyhteiskunta/

Leena Vähäkylä & Jukka Reivinen (toim.): Ketä kiinnostaa?
http://www.gaudeamus.fi/keta-kiinnostaa/

Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio & Juha Lindell: Johtajana kaaoksen reunalla
http://www.gaudeamus.fi/johtajana-kaaoksen-reunalla/

Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski & Riikka Turtiainen: Sosiaalisen median lyhyt historia
http://www.gaudeamus.fi/sosiaalisen-median-lyhyt-historiaetri-saarikoski-riikka-turtiainen-sosiaalisen-median-lyhyt-historia/

https://www.nettisanomat.com/
2013/12/06/etusivu.html

2014.

https://www.nettisanomat.com/
2014/11/23/etusivu.html

2015.

https://www.nettisanomat.com/
2015/12/12/etusivu.html

2016.

https://www.nettisanomat.com/
2016/12/08/etusivu.html#torstai20161208kuvakaksi

2017.

https://www.nettisanomat.com/2017/12/06/
etusivu.html#keskiviikko20171206kuva

2018.

https://www.nettisanomat.com/
2018/12/06/etusivu.html

2019.

https://www.nettisanomat.com/
2019/12/06/etusivu.html

https://www.nettisanomat.com/
2019/12/05/etusivu.html

2020.

https://www.nettisanomat.com/
2020/11/25/etusivu.html

2021.

https://www.nettisanomat.com/
2021/12/06/etusivu.html

https://www.nettisanomat.com/
2021/12/06/etusivu.html
#sunnuntai20210606sotamaa20170308teksti

2022.

https://www.nettisanomat.com/
2022/12/06/etusivu.html

2023.

https://www.nettisanomat.com/
2023/12/06/etusivu.html

2024.

https://www.nettisanomat.com/2024/12/06/etusivu.html

2025.

TÄ-Claudelle: Analysoi kirjoitukset Nettisanomista 1999. Rinnasta ne nykypäivään 2025, tee pääkirjoitus ja laita otsikkoon myös "2000 vs. 2025".

Pääkirjoitus: 1999 vs. 2025 – Hurskastelun aika ei ole ohi Lue!

https://www.nettisanomat.com/
2025/12/06/etusivu.html

Tämä oli: "N. 6.12" vuosien varrelta 2012- 2025, Niinistön ja Stubbin aikaan. Kuvakavalkadi.

"N. 6.12" vuosien varrelta 1999- 2011, Ahtisaaren ja Halosen aikaan. Kuvakavalkadi. Katso!

2000 vs. 2025. Nato ei tee virhearvioita. Lue!

2025 Joulukuu -
Perjantai 5.12.2025 - Etusivu - Sivu2 - Ilmoitukset

"N. 6.12" vuosien varrelta 1999- 2011, Ahtisaaren ja Halosen aikaan. Kuvakavalkadi. Katso!

Naakkoja hetken

Naakkoja hetken. Vaikka hyvä apaja on käsillä, niin joku antaa merkin ja sitten lähdetään lentoon.

Uusimaa, Kirkkonummi. Keskusta. Asema. Torstai 4.12.2025 14:12. Kuvat Pertti Manninen hidastaen.