POISTOT (HO 19.11.2015)




2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijät/kk:100 000 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Sunnuntai 2012-01-08
N:o 1301 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
-

Kuvia: Pahvimies NiinistöKuva
Putkimies Lipponen Kuva
Jazzmies Joulupukki Kuva
"Tähti on sammunut" Kuva
Kunnianloukkauskäräjät ke 18.1.2012 klo 10.30 Lue!



Isonna!

Sunnuntai 2012-01-08

"Vaikea valinta".
Keski-Suomi. Jyväskylän seutu. Laukaa. Leppävesi. Kirjasto. Sunnuntai 2012-01-08 klo 14:37- Kiitävä mobikuva: Pertti Manninen. 

2012 Presidentínvaalit
Ennustukset:

Pressa 2012 ennustus lokakuun alussa. Niinistö 40. Soini 20. Väyrynen 20. Lipponen 10. Muut yht. 10. Viikkosanomat
http://viikkosanomat.fi/2011/10/09/pressa-2012-ennustus-lokkuun-alussa-niinito-40-soini-20-vayrynen-20-lipponen-10-muut-yht-10/ 

Pressa 2012. Ennustus joulukuun 2011 alussa:
Niinistö 40, Väyrynen 18, Soini 18, Lipponen 8, Haavisto 4, Essayah 4, Biaudet 4, Arhinmäki 4.
Viikkosanomat ja Nettisanomat
http://viikkosanomat.fi/2011/12/08/pressa-2012-ennustus-joulukuun-2011-alussa-niinisto-40-vayrynen-18-soini-18-lipponen-8-haavisto-4-essayah-4-biaudet-4-arhinmaki-4/
ja
http://www.nettisanomat.com/2011/12/11/etusivu.htm

Virhemargimaali 5 prosenttiyksikköä!

Lue myös! Ylen mahdoton tulos. Lue!
Aamulehti: Putki upottaa Lipposen. Lue!
HS-Gallup humpuukia. Lue!



Tehokkaasti toimiva aktiivinen ja palveleva mainos- ja infokanava
yleisökäytössä.
NETTIRUUTU - ASIAKASPÄÄTE


Nettisanomat. Arkisto: 
Tammikuu 2006 - Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.
-  Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Varallisuusveron poisto & Rähmällään.
-  Viimeinen Seppo Konttisen talousarvio.
- Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.
- Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä.
Lue! &- Lue!

thailand.fi
phuket.fi

patong.fi

flyingfinn.info

midnightsun
restaurant.info


Patong
Ravintola


Patong Sauna ja kabinetti


Patong Majatalo-Huoneistot


Patong
Mopot ja auto


Flying Finn
Vene-Kalastus


Vuokrattava Talo-
Huvila
Thalangissa

Midnight Sun Restaurant Facebookissa!


EXTRA! SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen Heinolan Työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa 17.12.2011. Juhlapuhe. Lue!

Presidentinvaalin 1. kierros.
YLEN GALLUP (Joulukuu 2011). Tällainen tulos ei olisi edes teoreettisesti mahdollinen, ainakaan Suomessa!

"Ylen mahdoton tulos".

Kuva Ylen areenasta torstaina 2011-12-15 klo 20:59. "Lähde: Taloustutkimus/ YLE uutiset. Virhemahdollisuus +- 2,5 %-yksikköä". Taloustutkimuksen koko nimi on Taloustutkimus Oy.

Sauli Niinistö 40, Paavo Väyrynen 9, Timo Soini 7, Pekka Haavisto 6, Paavo Lipponen 5, Paavo Arhinmäki 3, Eva Biaudet 5, Sari Essayah 2.

"Ylen mahdoton tulos".

Presidentinvaalin 1. kierros.
YLEN GALLUPPIIN (Joulukuu 2011) tehty korjattu tulos voisi olla jo käytännössäkin mahdollinen.




"Ylen mahdollinen tulos".

Luvut suhteutettu mahdolliseen vaalitulokseen, siis siihen, että ehdokkaat saavat yhteensä 100 prosenttia hyväksytyistä äänistä, Nettisanomat lauantaina 2011-12-17. Pertti Manninen.

Sauli Niinistö 53, Paavo Väyrynen 12, Timo Soini 9, Pekka Haavisto 8, Paavo Lipponen 7, Paavo Arhinmäki 4, Eva Biaudet 4, Sari Essayah 3.

"Ylen mahdollinen tulos".


Etsi Nettisanomista!



(Alkuajan vuodet 1999- 2002
täätlä!
)

Nettisanomat - Kaiken keskellä aina läsnä -
Maailman luetuin suomalainen Nettisanomat
-
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta
1999 -
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen -
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Hae Nettisanomista!-
Linkki jokaisen numeron etusivulle!



Ilmoita ilmaiseksi sivu!

101 ilmoitusta!


Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi



2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijät/kk:100 000 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Lauantai 2012-01-07
N:o 1300 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
-

Arkisto:  1-3. tammikuu 2006 Lue! - 4-10. tammikuu 2006 Lue!  Pahvimies Niin...Kuva
Upottaako putki Lipp... Lue!
Kunnianloukkauskäräjät ke 18.1.2012 klo 10.30Lue!

"Tähti on sammunut".

"Tähti on sammunut".Keski-Suomi. Jyväskylä. Kauppakatu- Kompassi. Torstai 2012-01-05. Loppiaisaatto klo 16:49. Harvinaisia kieliä kuuli ympärillään: venäjää ja saksaa. Mobikuva: Pertti Manninen.



"Kyyhky ja tähti".

Keski-Suomi. Jyväskylä. Kauppakatu.
Keskiviikko 2011-11-30 klo 11.42.
Kuva: Pertti Manninen.


http://www.
nettisanomat.
com/2011/12/03/
etusivu.htm


Nettisanomat. Arkisto. Tammikuu 4-10. 2006.
04.01.2006

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.

Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni.

Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä.

Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa.

Keskiviikkona 04.01.2006.
Pertti Manninen.



$ $ $


Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Talousarvio.
Seppo Konttinen.


Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Kuuluttaja
… kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa
Seppo Konttinen

Konttinen
Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeen

Tässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille

Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen

pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa

mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka

Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä

mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näin

Euroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt

siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi että

Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja

samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavat

Mutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92

Koivisto

On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnasta

tämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin

päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa

eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle

Konttinen
Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussa

hän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on

Haavikko
No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies

aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin

ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa
on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissä

ja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa

ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittava

ei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu

kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla

oisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa

Konttinen
Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseen

Haavikko
Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajan

mutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna

ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin

ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää

en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tulee

minä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse

Konttinen
Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinille

katsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun

muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että
hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää
siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaan

kauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että
mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista
hän vastasi

jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94
mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja
siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja

tämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi

no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneista

ja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat

muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi

ja itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että
se ei toteudu aikataulussa
kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan

ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään

muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että
se ei edistä tätä asiaa
ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydin

mutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista

Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun

ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi
ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meille

työllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta

mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että
jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja
vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen

ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän
eroaa jos ei liitytä EU:hun

ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin

jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa

se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen

ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista
valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisi

tällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja

ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavalla

ja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että
liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan
voikos sen paremmin sanoa

6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee

Kaalikoski
Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljon

siinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista

Konttinen
Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksi

Kaalikoski
No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo

Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta Suomessa

Konttinen
Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaan

veronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt

ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiin

hän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista

moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli

mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sitten

Pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa

jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia

johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta

lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio

oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi

vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että

kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

EU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä

jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla

päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään

nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio

nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin
(viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen).

Kuuluttaja
Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen

Välikuulutus
Radio peili

Kuuluttaja
vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi …

Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 20.05.2004:

"Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit."

Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: "
jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän."

Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat :
Pankki oli matkalla kohti loppuaan - Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki - Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos - pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP - Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Suomen Yhdyspankki - Unitas Oy - roskapankki - susipankki -- suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt - silloin - helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho - iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa - syksyllä sitten vuonna 91 - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki - jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös - björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91 - unitas oy - liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki - pankkitukisitoumus - matti rudanko.

Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin!
Nettisanomat torstaina 20.05.2004.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 17.10.2002.

Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.


"Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.
Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."
Nettisanomat torstaina 17.10.2002.

Lue myös!

Nettisanomat 22.09.2005.


Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat.
Nettisanomat 22.09.2005.

toisin sanoen:

"Nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja, nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä."

Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005


http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivu.htm

 

Linkit

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit!


Yhteys

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com





3 vrk:n sääennuste

John Lennon Double
Fantasy Yoko Ono

 

Vaikea kuva

 *



* Jaana Kurjenoja:
Veropolittiikka ja verotuotot


nettisanomat.com - tilasto


Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000 (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005


http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivuloppuosa.htm
05.01.2006

Nettisanomat torstaina 05.01.2006



Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

"... vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin."



Isonna!

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

Yle-TV:n ruotsinkielisessä vaalitentissä tiistaina 03.01.2006 kaikki presidenttiehdokkaat Perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Häikäilemätön Bjarne Kallis toi esille senkin, että pääministeri Matti Vanhanen on tämän luvannut eduskuntapuheessaan. Onneksi nyt sentään vain puheessaan.

Matti Vanhanen toi esille sen, että hänen hallituksensa poisti pakollisen ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista. Vanhanen siis pystyi siihen, mihin aikaisemmat eivät olleet pystyneet, esim. Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin nuoleskelija pääministeri Paavo Lipponen.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Ylen muuten hyvinkin avarakatseinen FST on tässä kysymyksessä aika häikäilemätön. Se kiristää poliitikoilta lupauksia ohjelmissaan, koska kaikki äänet ovat poliitikoille tärkeitä. Luottavatko nämä kiristetyt, että heidän lupauksiaan ei kunnolla julkisteta suomenkielisessä mediassa.

Tästä pöyristyttävä esimerkki. Valtalehti Helsingin Sanomat on systemaattisesti vaiennut pakkoruotsista. Se ei ole sallinut kirjoittamista mielipidepalstallaan ja on vaiennut asiasta. Nyt kun lehti on avannut nettikeskustelun pikaisesti katsottuna asiaa oli käsitelty runsaasti, mahdollisesti sadoittain, pitäisi tarkistaa asia, jos ehtisi!

Painettu Helsingin Sanomat antaisi varmasti potkut toimittajalleen, joka uskaltaisi käyttää itse sanaa pakkoruotsi. Sanaa sai juuri ja juuri käyttää referoitaessa Timo Soinin mielipidettä!

Mitä Helsingin Sanomat sitten kirjoitti TV:n ruotsinkielisestä vaalikeskustelusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006 sivulla A4 alhaalla. Vaalitarkkailija on nimimerkki.

“Snubbla inte på sladdarna. Ylen ruotsinkielinen televisiotentti ehti edetä lähelle alkuaan, kun tuli ensimmäinen tenkkapoo. Ehdokkaita paikoilleen asetellut toimittaja Susanna Ginman totesi, että Snubbla inte på sladdarna. “Mitä se snubbla tarkoittaa”, kysyi Tarja Halonen. “Älkää kompastuko johtoihin”, valisti Ginman. Vaalitarkkailija (Valobservatören) oli tarkkana johtojen kanssa. loppu olikin sitten lähes pelkkää juhlaa …”

Sitten Vaalitarkkailija arvioi ehdokkaiden ruotsinkielen taitoja. Suomenkielistä lukijakuntaahan tämä kovasti kiinnostaa. Ainoa uusi asia, jota ehdokkaat joutuivat käsittelemään nimenomaan tässä tentissä, nimittäin kaksikielisyys ja ruotsinkielen opetus kouluissa, sivuutettiin yhdellä Timo Soinia koskevalla maininnalla.

“Timo Soini oli reipas ja iloinen yrittäjä. Hän oli opetellut varmuuden vuoksi sanomaan sanan pakkoruotsi myös ruotsiksi ja sillä hän pärjäsi pitkälle.“

Soinin mielipidettä, siitä että pakkoruotsi poistettaisiin kokonaan kaikilta tasoilta alakoulusta lähtien, Vaalitarkkailija ei ainakaan kovin selvästi kertonut lehden suomenkielisille lukijoille.

Tärkeämpänä kerrottavana asiana Vaalitarkkailija piti ehdokkaiden ruotsinkielen taitoa ja lopetti kirjoituksensa näin:

“Varmaa on se, että viran menestyksekkäälle hoitamiselle ruotsin taitaminen on tärkeä edellytys.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen on kuudessa vuodessa kadottanut ruotsinkielen taitoaan. En ainakaan muista, että hän olisi edellisvaalien aikaan käyttänyt ruotsinkielisissä tenteissä suomenkieltä, ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Asia kannattaisi tarkistaa, koska kansalaisten olisi hyvä tietää turvautuuko Halonen nyt temppuun. Esiintyy tavallisena pulliaisena ja häivyttää taustansa sekä taitonsa, ettei häntä pidettäisi liian herraskaisena. Kaikki keinot ovat tietenkin politiikassa sallittuja jopa kansalaisten hämäämisessä.

Sitä vastoin presidentti Tarja Halosen nykyistä arvostelukyvyn puutetta kyllä osoittaa se, että hän rinnasti matematiikan pakollisen opetuksen ruotsinkielen pakolliseen opetukseen.

Siis vielä kerran: Presidentti Tarja Halonen mainitsi kaksi oppiainetta, jotka hänen mielestään pitäisi olla pakollisia koulussa. matematiikka ja ruotsinkieli. Varmaan hänen mielestään ehkä monet muutkin, mutta nämä kaksi hän mainitsi (ruotsinkielellä). Lausunto on kyllä eräs ehdokas vuoden 2006 Limbo-palkinnoksi!

Keskisuomalaisessa, joka julkaisi STT:n artikkelin asiasta tämä Halosen puheenvuoron sitaatiksi merkitty osa oli käännetty näin:

”Koulun ei pidä olla leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia”.


Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.20056 sivulla 10 ylhäällä.

FST:n vaalitentin pakollisesta ruotsinkielen opettamisesta mainittu Keskisuomalaisen uutisartikkeli aloitti näin:

“Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi Timo Soini (ps.) ovat valmiita palauttamaan pakollisen ruotsinkokeen ylioppilaskirjoituksiin. Tämä kävi ilmi Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa tiistaina."

"- Koulun ei pidä olla vain leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia, sanoi SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen.

Henrik Lax (r.) kyseli mitä muiden puolueiden kollegat, jotka ajoivat pakollisen ruotsinkokeen poistamista, aikovat tehdä jotta asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranisivat. Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti, että poistaminen pitää harkita uudelleen, jos ruotsinkirjoittajien osuus laskee alle 80 prosentin, saman takana on myös keskustan ehdokas, pääministeri Matti Vanhanen."

- Oli vastuullani, että ruotsinkokeesta tuli valinnainen, mutta toivon että mahdollisimman moni kuitenkin päättää kirjoittaa ruotsinkokeen, Vanhanen sanoi.

Kaikki paitsi Soini katsoivat, että pakollinen toisen kotimaisen koe pitää palauttaa, jos Suomen kaksikielisyys joutuu uhatuksi.

- Enemmistö suomalaisista on samaa mieltä. Kirvesmies tai muurari Karjalassa ei tarvitse ruotsia mihinkään, Soini arveli.”
Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.2005.

Soinin sitaatti koski ruotsinkielen poistamista kaikilta koululaisilta, siis myös alakoululaisilta. Soinin mielestä siis enemmistö suomalaisista on sitä, mieltä että asia on näin. Kun sitten toimittaja kysyi mihin hän perustaa väitteensä, Soini vastasi sen olevan näin.

Kukaan, ei toimittajakaan kertonut, onko asiaa tutkittu ja jos on, onko tutkimuksen tuloksia julkaistu. Voihan tutkimustuloksia olla jossakin kassakaapissa julkaisemattomina. “Se mistä ei kerrota on valinta”- motto Nettisanomien alkuajoilta on aina ajankohtainen.

Jos kunnollinen kyselytutkimus järjestettäisiin eli kysymyksen johdannossa kerrottaisiin, että monille, hyvin suurelle osalle koululaisista, pakolliset kaksi “vierasta kieltä” on liikaa, varsinkin pojille tiettynä ikäkautena, tulos olisi varmasti mielenkiintoinen. Todennäköisesti Soinin näppituntuma olisi oikea!

Tästä asiasta Nettisanomat kirjoitti jo kuusi vuotta sitten artikkelissa: Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Nettisanomat keskiviikkona 27.10.1999.

"Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta "vierasta kieltä", kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.
nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tämähän nyt sitten paljasti tämänkertaisen, kerran kuudessa vuodessa, julkaistun jutun jujun.

Palataan vielä tähän valtakunnanpimittäjään. Helsingin Sanomat julkaisi sitten seuraavana päivänä torstaina 05.01.2006 pääkirjoituksen (2. pääkirjoituksen), jossa käsiteltiin tätä ruotsinkielistä vaalitenttiä. Lehden valinta siinä tärkeinä pitämistään asioista on tietenkin lehden. Lehden päätoimittajan nimi on Janne Virkkunen ja lehden pääomistajan nimi on Aatos Erkko. Lehti kuuluu SanomaWSOY konserniin.

“Vaihteeksi hyvä vaalikeskustelu. Yleisradion ruotsinkielisen television suuri vaalikeskustelu tiistai-iltana oli vaaliohjelmaksi tavallista kiinnostavampaa katseltavaa. Ehdokkaat ja toimittajat eivät puhuneet toistensa päälle, joten kukin sai esittää näkemyksensä niin hyvin kuin toisella kotimaisella taisi.

Osa keskustelun rauhallisuudesta taisi tosin johtua juuri siitä, että useimmille käytetty kieli vaati hieman pinnistelyä.
Ohjelmassa ei ollut kiireen tuntua, mutta silti puolentoista tunnin aikana saatiin käytyä läpi monta äänestäjiä kiinnostavaa asiaa, kuuluvat ne sitten presidentin tehtäviin tai eivät.

Perusteellisempi keskustelu käytiin muun muassa lähialueiden poliittisesta tilanteesta, tasa-arvosta, alkoholiverosta, tuloerojen kasvusta sekä tietenkin ruotsin kielen asemasta. Siinä kysymyksessä ehdokkaat pääsivät mielistelemään mahdollisia äänestäjiä, vaikka näitä vaaleja eivät ruotsinkielisten äänet ratkaisekaan."

Sic! Havahdus Nettisanomien. Viime eduskuntavaaleissa 6000 ääntä riitti nostamaan pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen ja pudottamaan Paavo Lipposen!. HS:n pääkirjoitus jatkuu:

"Se mitä jäi kaipaamaan oli esimerkiksi keskustelu Suomen suhteista Yhdysvaltoihin.

Tämäntyylisiä keskusteluja olisi kaivannut myös television suomenkieliselle puolelle.

Täydellisen kaksikielisinä Henrik Lax ja Bjarne Kallis saivat tällä kertaa riittävästi puheenvuoroja. Samalla on annettava tunnustusta kaikille muille ehdokkaille siitä, että he urheasti esittivät asiansa, riippumatta ruotsinkielen taidoistaan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvat katsojat saattoivat ohjelmaa seuratessaan tuskastella kielikukkasia. Vaatii kuitenkin aikamoista uskallusta esiintyä televisiossa kielellä, jota ei hallitse lähes täydellisesti.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, joten presidentin on syytä osata toista kotimaista riittävän hyvin. Miten monessa muussa maassa pääehdokkaiden vaaliväittely voidaan käydä vähemmistön kielellä."
Helsingin Sanomat 2. pääkirjoitus torstaina 05.01.2006 sivulla A2.

Kyseiseen keskusteluun muuten osallistuivat kaikki ehdokkaat, ja jokaisella heistä näkyi pää olevan!

“Suomi on virallisesti kaksikielinen maa”.
And so what?
Ei kai sillä perusteella tarvitse kiduttaa ja kiusata koululaisia. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kykyä ja tarvetta.

Pääministeri Matti Vanhanenkin luemma oppi ruotsinkielen vasta pääministeriksi tultuaan. Ruotsinkielen pakkoaseman vähentämisessä hän jää historiaan toisin kuin edeltäjänsä. Siitä hänelle tunnustus.

Ruotsinkieli tuli muuten pakolliseksi koko ikäluokalle vasta muutama vuosikymmen sitten peruskouluun siirryttäessä Vanhasen edeltäjäpuolueen silloisen opetusministeri Johannes Virolaisen aikana.

Netti on siitä erikoinen väline, että lehtien maksullisista arkistoista huolimatta hakukone löytää ja ilkeät tekoset eivät jääkään unhoon. Tämä on yksi netin mukanaan tuomia suuria mullistuksia. Tieto on yhteistä omaisuutta kaikista pyristelyistä huolimatta!

Pääkirjoitus. Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstaina 05.01.2006.

Lue myös!

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tässä myös hauska otsikko, koska juttu jäi aikanaan kirjoittamatta! Nettisanomat. Torstaina 01.04.2004.
Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!


Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

http://www.nettisanomat.com/2006/01/05/etusivu.htm


04.01.2006


Kuvasarja:Jouluksi kotiin. Torstaina 22.12.2005 klo 17.34 -18.09 ja perjantaina 23.12.2005 klo 11.55- 11.41. Helsinki. Pasila. Linja 23. Metsämäentie. Kivihaka, Etelä-Haaga.

Kuvat: Pertti Manninen.
3-sarja.
Kaupungin valoista harmaaseen päivään."
Isonna!

1-sarja.
"Häikäisevästä
2-sarja. "Sinisestä hetkestä
100 kuvaa lisää tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivu.htm


05.01.2006


Kuvasarja: Joulun tienoilla. Perjantaina, aaton aattona 23.12.2005.
klo 13.58- 18.36.
Kuvat: Pertti Manninen.
4-sarja. Kaksoset isomummia tervehtimässä.
Isonna!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa lisää tulossa!

1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen ...
2-sarja."Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin."
3-sarja."Kaupungin valoista harmaaseen päivään."


http://www.nettisanomat.com/2006/01/05/etusivu.htm


06.01.2006

5-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Matkalla Anttilasta Taloustaloon. Lamppua etsimässä ennen joulurauhan julistamista." Pertti Manninen.
Kuvat lauantaina 24.12.2004 klo 11.38 -11.50.Isonna!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!

1-sarja."Häikäisevästä kirkkaudesta..."
2-sarja.
"Sinisestä hetkestä ..."
3-sarja."Kaupungin valoista ..."
4-sarja.
Kaksoset isomummia ..."

http://www.nettisanomat.com/2006/01/06/etusivu.htm


07.01.2006

Kuvat lauantaina 24.12.2004 klo 12.09 -12.16. Isonna!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!
1-sarja."Häikäisevästä kirkkaudesta..."

 


extra!

 

6-sarja. "Hetkiä Helsingissä.  Matkalla Taloustalosta Rautatieasemalle jo joulurauhan julistamisen jälkeen." Pertti Manninen.

2-sarja."Sinisestä hetkestä ..."
3-sarja. "Kaupungin valoista ..."
4-sarja.Kaksoset isomummia ..."
5-sarja. "Hetkiä Helsingissä.Matkalla Anttilasta ..."

http://www.nettisanomat.com/2006/01/07/etusivu.htm


08.01.2006


Extra!

7-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Loskaa pakoon Aseman ja tunnelin kautta kohti Manskua. Kuvat lauantaina, jouluaattona Pertti Manninen.
Kuvat lauantaina, jouluaattona 24.12.2005 klo 12.16 - 12.19. Isonna kuvat!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa
tulossa!

1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta..."
2-sarja."Sinisestä hetkestä ..."
3-sarja."Kaupungin valoista ..."
4-sarja.Kaksoset isomummia ..."
5-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Matkalla Anttilasta ..."
6-sarja.Matkalla Taloustalosta ..."
7-sarja. Loskaa pakoon Aseman ..."

http://www.nettisanomat.com/2006/01/08/etusivu.htm


09.01.2006


8-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Loskaa pakoon Aseman ja tunnelin kautta kohti Manskua. Kuvat Pertti Manninen.

Kuvat lauantaina, jouluaattona 24.12.2005 klo 12.23 - 12.25. Isonna kuvat!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!


1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta..."
2-sarja."Sinisestä hetkestä ..."
3-sarja."Kaupungin valoista ..."
4-sarja. Kaksoset isomummia ..."
5-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Matkalla Anttilasta ..."
6-sarja. Matkalla Taloustalosta ..."
7-sarja. Loskaa pakoon Aseman ...
8-sarja. ... ja tunnelin kautta ..."

http://www.nettisanomat.com/2006/01/09/etusivu.htm


 10.01.2006


extra!


9-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Sokos hiljenee vaikka viimeiset asiakkaat kiiruhtavatkin juoksujalkaa vasta viittä vaille sulkemista.
Kuvat Pertti Manninen.

Kuvat lauantaina, jouluaattona 24.12.2005 klo 12.37 - 12.55. Isonna kuvat!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!


http://www.nettisanomat.com/2006/01/10/etusivu.htm


Nettisanomat. Arkisto. Tammikuun 1-3. 2006.
01.01.2006

"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!" . Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.




01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan".

Nettisanomat sunnuntaina 1.1.2006

Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.
“Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm
01.01.2006



28.12.2005 joulukuun keskiviikkona klo 12.34. Kuva. "Lika ja pöly tulevat näkyviin, kun sänkyä hiukan siirtää senjälkeen kun on avannut pyörien lukituksen". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan".
Isonna!

Nettisanomat sunnuntaina 1.1.2006

Nettisanomat eilen, lauantaina 31. joulukuuta 2005.

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.

Jouluviikon maanantaina äitini soittaa minulle ja kertoo huolestuneena, että nyt Helsingin kaupungin kotihoito vaatii uutta hoitosopimusta, jossa ei enää määritellä mitenkään siistimisen tapaa, yksi (tai kaksi tuntia, äitini tulkinnan mukaan) joka toinen viikko.

Nyt ei enää “siivottaisi” (kotihoidon käyttämän nimityksen mukaan “siistittäisi”) niin sanotusti nurkasta nurkkaan vaan pidettäisiin avoinna pelkkiä kulkuväyliä. Häntä on jo useasti vaadittu kirjoittamaan nimensä paperiin tämän hyväksymiseksi, mutta hän on kieltäytynyt.

Paikalle on kutsuttu myös kotihoitajien esimies eli esinainen ja äitini lykkää puhelimen hänelle. Kerron, että haluan lukea paperin ja kerron tulevani jouluna käymään Helsingissä. Paperi on kuulemma ollut äitini luona joulukuun alusta lähtien ja asialla olisi jonkinlainen kiire. Kerron, että vasta nyt minä kuulen asiasta ja äitini on niin vanha (parin kuukauden päästä 90) että on kohtuullista, että omainen voi lukea kaikki paperit, joihin hänen nimeään vaaditaan.

Äidilläni on ollut jo lähes vuoden jatkuva nuha ja yskä ja tehtyäni jälleen kerran käydessäni kunnollisen makuuhuoneen siivouksen ja nähtyäni sen likapesän, joka nukkuvan pään alla lattialla oli, ajattelimme yhdessä, että tärkeintä olisi makuuhuoneen siistiminen useammin.. Ehdotamme, että niukka siistimisaika voitaisiin käyttää niin, että joka viikko siistittäisiin sängynalunen eli makuuhuone (15 minuuttia) ja joka toinen viikko sängynalunen ja keittiö, eteinen ja olohuone (45 minuuttia). Vessa on siistitty useamminkin, aina tarpeen mukaan.

Helsingin kaupunki on kuulemma lopettanut kaikilta tämänkin tasoisen siistimisen ja vain jo sen piirissä aikaisemmin olleet asiakkaat ovat sitä hiukan saaneet. Pitäisi kuulemma ottaa yksityinen siivousfirma hoitamaan asiaa. Niiden taksat ovat esim. 25 euroa tunnilta ja niistä saa 60 prosentin verovähennyksen takakäteen. Jonkunlaiset palvelusetelit, jos niitä jo on, eivät tule kysymykseen, koska äitini kotihoidon tarve on tuntimäärältään jo niin suuri. Asiaa selostanut hoitaja ei kuitenkaan pystynyt selittämään kuinka suuri verovähennyshyöty on sellaisella henkilöllä, joka ei maksa veroja kovin paljoa.

Lisäksi hän kertoi, että kannattaisi tehdä allergiatesti, josko nuha ja yskä johtuu juuri pölystä. Äitini suostui verikokeeseen heti kun se on mahdollista, ilmeisesti vuoden vaihteen jälkeen. Asiaa ei ole nyt siis vielä ratkaistu ja vanha maaliskuussa 2005 tehty hoitosopimus odottaa siis uusimistaan.

Vastaanhangoittelunsa ansiosta hänelle luvattiin kirjata yksityiskohtaisesti “siistimistoimenpiteet”, joihin oli jopa lisätty “sängyn siirtäminen” puhdistuksen ajaksi. Lisäksi hänen väitettiin käsittäneen väärin, mitään ei ollut tarkoituskaan muuttaa.

Lyhyt selostus sängyn alla päänkohdalla olleesta liasta: lattialla oli erilaisia roskia, leivänkappaleita, erilaisia lääkepillereitä, valkoinen töhnä oli ilmeisesti piimää, joka lopulta hiukan liottuaan irtosi luutulla kovasti hangatessa. Sitä vastoin se musta lika, joka oli kertynyt lattialle sairaalasängyn pyörien ympärille ei irronnut kuin kynnellä raaputtaen.

Lopuksi selostus nimen vaatimisesta toiseen paperiin: 89-vuotiasta vanhusta on vaadittu allekirjoittaman nimensä paperiin, jossa hän luopui kaikista vaatimuksistaan Helsingin kaupunkia vastaan. Kysymyksessä on asunnon avaimen katoaminen, avaimen, joka on ollut kotihoidon vastuulla. Asiaa on tutkittu, mutta “syyllistä” ei ole saatu selville. Vanhukselle on korvattu uuden avaimen teettämisen hinta. Tätä uutta avainta tarvitsi siis Helsingin kaupungin kotihoito. Kyllä avaimen katoamistapauksessa täytyisi vaihtaa koko lukko ja teettää tarpeellinen määrä uusia avaimia kaupungin laskuun. Nyt siis nimenomaan vaadittiin nimi paperiin, jossa vanhus luopui kaikista vaatimuksistaan!

Tämä kirjoitus on osoitettu niille ihmisille, jotka hyväksyvät tämän menon jatkumisen ja pahenemisen. Päättäjät päättävät, kansalaiset heidät valitsee ja kaikki revitään työntekijöiden nahoista, jotka joutuvat sopeutumaan heille määrättyihin resursseihin.

Äitini hoitokirjan vierestä löysin lehdestä leikatun artikkelin, jonka julkaisen myöhemmin.Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Elli Aaltonen ja Anja Lehtonen. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27.12.2004.

Joulukäyntiä muistellen muutamaa päivää myöhemmin, uudenvuoden aattona, lauantaina 31. joulukuuta 2005 Pertti Manninen.

PS. Iloisemmat muistelot ja kuvat
tulossa!

Lue myös!

Sairaalassa Helsingissä 1 . Torstaina 14.03.2002.

SairaalassaHelsingissä 2 . Torstaina 30.05.2002.
Politiikka. Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi.

Tulossa!

"Viimeinen talousarvio". Seppo Konttinen. Yle. Radio peili tänään uudenvuoden aattona lauantaina 31.12.2005. Yleistä selostusta, mikä tähän johti. Syylliset paljastetaan! Tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm#vanhustenhoitoa


01.01.2006



01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan".

Nettisanomat sunnuntaina 1.1.2006


Otteita:
Tasavallan presidentin uudenvuoden
puhe 1.1.2006

"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä."

"Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta."

"Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla."

"Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen."

"On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville."


Kokonaan:
Tasavallan presidentin uudenvuoden
puhe 1.1.2006

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006

Kansalaiset, tuhannet koululaiset viettävät hyvin ansaittua joululomaansa. Me suomalaiset olemme saaneet kuluneen vuoden aikana kansakuntana hyvät arvosanat. Suomi on edelleen menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Euroopassa ja muualla maailmassa puhutaan ja halutaan oppia Suomen mallista. Mutta hyväkään todistus ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa.

Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä. Viime vuonna työllisten määrä maassamme lisääntyi noin kolmellakymmenellä tuhannella. Ponnisteluista huolimatta työttömyyttä on edelleen liian paljon. Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenne on oikea. Voimavarojen sijoittaminen koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja ympäristöön on yhteisen hyvinvointimme turvaamista. Meidän myös huolehdittava, että kaikki toimii tuloksellisesti. Meidän ei pidä vain sopeutua maailman muutokseen vaan meidän on oltava mukana vaikuttamassa muutoksen suuntaan. Eristäytyminen ei ole ratkaisu Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tarttukaamme haasteisiin mahdollisuuksina. Uskon, että me kaikki haluamme suomalaisen työn menestyvän maailmassa. Laadulla kilpailu edellyttää luovuutta ja osaamista: koulutusta peruskoulusta yliopistoihin ja korkeakouluihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Se merkitsee oppimisen niveltämistä entistä kiinteämmin myös työelämään. Jo työssä olevien ihmisten on saatava oppia lisää. Heidän ammattitaitonsa on pysyttävä ajan tasalla. Tämä työelämämme lähitulevaisuuden suurin haaste koskee yhtä lailla tehtaita ja toimistoja, virastoja ja terveyskeskuksia – koko työelämää. Olen iloinen siitä, että merkkejä tämän uuden ajattelun hyväksymisestä on jo näkyvissä. Se merkitsee parempia tuloksia ja parempaa työviihtyvyyttä.

Kansainvälistymisen myötä osa yrityksistämme kasvaa ja siirtää toimintojaan ulkomaille. Toivon, että nämä yritykset säilyttäisivät kuitenkin vahvat siteet Suomeen ja olisivat kanssamme vahvistamassa kansainvälistä kumppanuutta ja yhteistyöverkostoa. Me tarvitsemme Suomessa lisää yrittäjiä. Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomalaiset ovat – kiitos yhteisten ponnistelujen – ryhtymässä yhä useammin yrittäjiksi.

Kansalaiset,

oikeudenmukaiset kansainväliset säännöt ovat keskeinen osa Suomen menestymisen strategiaa. Oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma. YK on nyt hyväksynyt oikeudenmukaisemman globalisaation ja ihmisarvoisen työn tavoitteikseen. Näiden tavoitteiden toteutuminen on meidän kaikkien etujen mukaista.

Suomen kansainvälinen asema on vakiintunut ja vahvistunut viime vuosien aikana. Meillä on erinomaiset suhteet kaikkien naapurimaittemme kanssa ja oma paikkamme laajentuneessa Euroopan unionissa. Poliittinen, taloudellinen ja muu inhimillinen kanssakäyminen naapureidemme kanssa on vilkastunut ja syventynyt. Myös minulla on kuluneen vuoden aikana ollut useita tilaisuuksia tavata ja keskustella Ruotsin, Viron ja Venäjän valtiojohdon kanssa.

Tarvitsemme kanssakäymistä myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Meillä on hyvät ja toimivat suhteet Yhdysvaltoihin, jossa arvostetaan Suomen vastuullista ja vakautta lisäävää ulkopolitiikkaa. Yhteistyömme on kasvanut monella tavoin myös nousevien taloudellisten suurvaltojen, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Tavoitteenamme on, että kauppasuhteet kehittyvät myös kehitysyhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kahdenvälisten suhteiden lisäksi Suomi on aktiivinen ja vastuullinen jäsen eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa järjestöissä. YK säilyy ulkopolitiikkamme kulmakivenä myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionissa on meneillään vakavan pohdinnan aika. Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ehdotus uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi hylättiin. Se ei kuitenkaan tarkoittanut Euroopan unionin tai eurooppalaisen yhteistyön hylkäämistä. Mietintätaukoa kuitenkin tarvitaan ja uudetkin ratkaisut on löydettävä yhdessä. Oma eduskuntamme käsittelee asiaa hallituksen selonteon pohjalta.

Euroopan unioni on samanmielisten maiden ja kansojen arvoyhteisö. EU:ta on kehitettävä sekä jäsenvaltioiden että kansalaisten yhteisönä. Yhteistyöllä saavutamme enemmän kuin yksin. Eurooppalaiset odottavat saavansa unionista arkipäivän turvaa. On tärkeää, että kansalaisten luottamus kasvaisi Euroopan unioniin ja sen toimintaan.

Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana alkaneen vuoden toisella puoliskolla. Olemme jo aloittaneet huolellisen valmistautumisen. Haluamme edistää turvallisuutta, talouskasvua, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Uskon, että puheenjohtajuutemme on hyödyllinen myös koko lähialueemme yhteistyölle.

Euroopan unionin kansainvälinen asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. EU on näkyvä ja arvostettu toimija kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan ja unioni voi omilla toimillaan ehkäistä konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa. Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti aloitteellisia EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Me olemme johdonmukaisesti korostaneet sekä siviili- että sotilaallisen kriisinhallinnan merkitystä.

Unionissa keskustellaan tänä vuonna siviilien ja sotilaiden yhteistoiminnan parantamisesta kriisitilanteissa. Yhtenä esimerkkinä on poliisien osallistumisen lisääminen kriisien hallintaan. Uskon, että Suomella olisi tässä annettavaa ja että ulkomailla hankituista kokemuksista olisi hyötyä myös meille itsellemme.

Kansalaiset,

vuosi sitten tsunami aiheutti Kaakkois-Aasiassa suurta tuhoa ja surua, jonka me suomalaiset omakohtaisesti koimme. Onnettomuudessa suomalaisia kuoli 179 ja loukkaantui noin 250. Suru ja kärsimykset ovat vielä pitkään ihmisten elämässä mukana.

Monet suomalaiset ovat eri tavoin osallistuneet luonnonkatastrofista kärsineiden ihmisten auttamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Apu on ollut anteliasta ja auttamisen halu poikkeuksellisen suurta. Onnettomuuden vahinkojen korjaaminen vie vielä pitkään ja siihen tarvitaan paljon työtä. Haluan osoittaa lohdutukseni kärsineille ja suuret kiitokset kaikille pelastus- ja avustustehtäviin osallistuneille.

Tsunamista ja avustustoimista on paljon opittavaa. Saatuja kokemuksia on jo käytetty hyväksi kehitettäessä kansallista ja kansainvälistä hätätilanteisiin varautumista ja kriisinhallintaa. Apua tarvitaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa.

Viime vuoden aikana me olemme muistaneet toisen maailmansodan ja Lapin sodan päättymistä sekä osoittaneet kunnioitustamme maatamme puolustaneille. Nämä sukupolvet ovat myös suurelta osin rakentaneet tämän päivän hyvinvoinnin perustan. Sukupolvien väliseen luottamukseen kuuluu, että me tänään turvaamme vanhempiemme inhimillisen ja arvokkaan vanhuuden.

Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla. Emme rakenna tämän päivän hyvinvointia tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen. On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville.

Kansalaiset,

alkanut vuosi on maamme historian tärkeimpiä juhlavuosia. Kesäkuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomeen hyväksyttiin uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki ja me saimme yksikamarisen eduskunnan.

Ennen uudistusta äänioikeus oli ollut vain suppean väestönosan etuoikeus. Äänioikeutta vailla oli ollut valtaosa miehistä ja kaikki naiset. Uudistuksen myötä äänioikeutettujen lukumäärä nousi valtavasti. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja tulivat vaalikelpoisiksi valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa. Tällä on ollut suuri merkitys koko yhteiskuntaamme.

Tasavallan presidentin vaali toimitetaan nyt tammikuussa. Osallistuminen vaaleihin on aina tärkeää, mutta toivon, että nyt äänioikeuden juhlavuonna me kaikki suomalaiset todella käytämme tätä oikeuttamme.

Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää. Kiitän myös reilusta luottamuksestanne kuluneiden kuuden vuoden aikana. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2006.

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006

http://www.presidentti.fi/suomi/

Lue myös!
Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2001.
Nettisanomat torstaina 04.01.2001.


Lue myös!

“Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."
Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
Sairaalassa Helsingissä 1. Torstaina 14.03.2002.
Sairaalassa Helsingissä 2. Torstaina 30.05.2002.
Politiikka.
Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi.
Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Torstaina 10.03.2005.

Lue myös!
"Viimeinen talousarvio". Seppo Konttinen. Yle. Radio peili tänään uudenvuoden aattona lauantaina 31.12.2005. Yleistä selostusta, mikä tähän johti. Syylliset paljastetaan! Tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm#tasavallan

 
01.01.2006

2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon Double Fantasy Yoko Ono.

 

Sunnuntaina 1. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 448.
Nettisanomat toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006!

 

Linkit

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit!


Yhteys

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com



Nettisanomat sunnuntaina 1.1.2006

"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005.

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe.


Irakilaisdiplomaattien karkotuksesta rikosilmoitus. Perjantaina 30.12.2005.

HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

Varallisuusverorangaistus sai tunteet pinnalle. Maanantaina 19.12.2005.

Suomi ja Irakin sota vuonna 2003. Kuka oli haukka? Sunnuntaina 11.12.2005.

Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Torstaina 10.03.2005.

3 vrk:n sääennuste

Vaikea kuva






http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm


02.01.2006

Kuvasarja:Jouluksi kotiin, alkumatka torstaina 22.12.2005.
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 22.12.2005 klo 12:30 -14.25. Jyväskylä.
Ensimmäinen kuva hiukan aiemmin Laukaassa.
1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen." Isonna!

Kertomus tulossa! - 100 kuvaa lisää tulossa!

http://www.nettisanomat.com/2006/01/02/etusivu.htm

03.01.2006

$ $ $



Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala.

Varallisuusveron poisto.
Siitä luottamuksesta päättää aina eduskunnan enemmistö

Rantala

Näissä vaaleissa on ollut tarjolla puolustusvoimaa ja työväen presidenttiä ja koko kansan presidenttiä teidän hallituksenne päätti antaa 70 miljoonan kädenojennuksen suomen kaikkein rikkaimmille poistamalla varallisuusveron haluaisitteko te olla rikkaiden presidentti

Vanhanen

Ei haluan tukea suomalaista omistajuutta ja yrittäjyyttä se oli hyvin tärkeä strateginen valinta suo suomessa että meillä on liian vähän kiinnitetty huomiota siihen millä tavalla saadaan pidettyä omistajuus suomessa ja tää oli erittäin tärkeä valinta olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä

Rantala

Niin se on noin 70 miljoonaa nykytasolla kuitenkin kaikkein rikkaimpien tukemista suomessa

Vanhanen

Kyllä se ennen muuta tukee suomalaista omistajuutta sen pysymistä suomessa on globalisaatiossa välttämätön
tällaisia päätöksiä joista välttämättä kansan enemmistö ei pidä niin vastuullisten pitää viedä päätöksiä läpi riippumatta siitä miellyttääkö se enemmistöä vai ei jos se päätös vastaa niitä tavoitteita jotka meillä on ja yrittäjyyden omistajuuden kannalta tää oli välttämätön päätös

Rantala

Onko niin että tälle 70 miljoonalle ei enää sitten mitään muuta käyttöä enää löytynyt ei tuota esim. pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden joukosta tai tai lasten psykiatrien jonojen jonojen purkamiseen te halusitte käyttää sen sen varakkaiden toimeentulon parantamiseen

Vanhanen
Joo joo lasten psykiatriaan on myös lisätty oikein korvamerkkaamalla rahaa joka on hyvin poikkeuksellista

Rantala

Mutta jonot ovat melkoiset yhä

Vanhanen
Valtionosuusjärjestelmässä me oomme tehneet yrittäjyyden eteen aika paljon tällä kaudella olemme keventäneet verotusta 500- 600 mil miljoonalla eurolla ja sitä täydennettiin myös tällä omistajuuden kannalta hyvin tärkeällä varallisuusverolla joka kaiken lisäksi on ollu valitettavan helppo kiertää mut siinä otettiin huomioon kilpailutilanne ja tää oli erittäin tärkeä päätös suomen kannalta

Rantala

Joo nämä muutamat tuhannet tai kymmenet tuhannet joita tämä koskee jotka ovat kaikkein varakkaimpia varmasti kiittävät teitä siitä
Mennään kansainväliseen politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin …

Rähmällään?
...
Vanhanen
Tämmöisen yksittäisen asian takia emme linjaamme muuta

Rantala

Tässä uudemmassa vaalikirjassanne te kirjoitatte yhdysvalloista hyvin kauniisti mun muassa. tähän tapaan, että yhdysvallat on ottanut tehtäväkseen demokraattisten arvojen puolustamisen ja levittämisen maailmassa se on kunnioitettava pyrkimys joka ansaitsee tukemme
Kannatatteko te ja hyväksyttekö te guantanamon vankileirin

Vanhanen

ö ee se että arvostaa tuon vanhan demokratian jossa on ollut jo yli yli 200 vuotta vanha perustuslaki se se ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä valtion valtion toimia

Rantala

Tuota jos te ette hyväksy sitä niin millaisiin toimiin suomi on ryhtynyt tämän purkamiseksi

Vanhanen

Ei kuvasin vain tätä lähtökohtana siinä että se että arvostan yhdysvaltoja ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä kantoja

Rantala

Hyväksyttekö

Vanhanen

En ottanu kantaa

Rantala

Hyväksyttekö te nämä leirit vai ette

Vanhanen

En ottanut kantaa näihin leireihin he ovat tehneet sen omista

Rantala

Olkaa hyvä ottakaa nyt kantaa

Vanhanen

ei he ovat tehneet sen omista lähtökohdistaan ja en tule suomen pääministerinä tässä yhteydessä ottamaan kantaa aiheeseen

Rantala

Eli te hyväksytte sen hiljaisesti

Vanhanen

Ei vaan sanoin etten tule ottamaan tässä yhteydess kantaa asiaan

Rantala
No hyväksyttekö te yhdysvalloissa käytössä olevat kuolemantuomiot

Vanhanen

Hee ei olen ihmisoikeuksien kannalla ja olen toiminut kuolemantuomioiden poistamiseksi
Rantala

Ette ole kuitenkaan guantanamossa istuvien vankien ihmisoikeuksien kannalla jos te ette halua ottaa tähän leiriin mitään kantaa

Vanhanen
No en tunne sitä leiriä sen toimintatapoja jos siellä kuolemantuomioita saatetaan voimaan en hyväksy

Rantala

Ongelma on kai se että juuri kukaan muukaan ei tunne sen leirin toimintatapoja koska se on niin salainen usa:n leiri eikö silloin avoimen demokratian arvojen mukaan pitäisi toimia eikä olla hiljaa tällaisen leirin suhteen

Vanhanen

On y yleensähän kansainvälisessä yhteisössä on vaadittu että pitäis yhdysvaltainkin toimia näissä näissä avoimemmin yhdysvalloilla on omat perusteensa toimintaan

Rantala

Mutta te kuitenkin haluatte pitää oman kantanne piilossa ha kuinka rähmällään te haluatte olla suurvaltojen edessä

Vanhanen
Ee rähmällään olo on sana jota en käyttäisi tässä yhteydessä kun puhutaan valtion toiminnasta suurvaltojen toiminta kannattaa ottaa huomioon huomioon ee meidän kannattaa pitää hyvät yhteydet suurvaltoihin presidentinvaaleihin tämä liittyy erityisesti sen takia että suurvallat maailmassa ovat pitkälti presidenttijohtoisia ee ö valtioita ja työn työnjako on aika luontevaa järjestää niin että kun hallituksen ja pääministerin vastuulla on ensisijaisesti ehkä eu-politiikka niin presidentillä tulevaisuudessa tulee olemaan korostetun suuri rooli juuri yhteyksien vahvistamisessa suurvaltojen kanssa

Rantala

Paria vanhaa kirjoitusta 80 luvulta matti vanhaselta ee neuvostoliiton ajoilta kirjoitatte mm.
tässä Suomenmaan artikkelissa vuodelta 85 arvostelette jyrkästi suomessa järjestettyä mielenosoitusta jossa vaadittiin viron, liettuan ja latvian vapaustaistelulle ja vapaudelle tukea se oli teistä provokaatio ja te jopa kiittelette tässä vielä että että että suomen linja on niin hyvä koska me emme lausu mielipiteitämme meihin ystävällisessä väleissä olevien muiden maiden sisäisistä asioista oletteko te yhä samaa mieltä esimerkiksi näistä asioista

Vanhanen
Ei olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu päin vastoin suomi tuolloin oli puolueeton maa ja me emme ottaneet maiden sisäisiin asioihin kantaa mut nykyään meidän pitää ottaa öö varsinkin ihmisoikeuksiin

Rantala

Pitäisittekö nyt mielenosoituksena

Vanhanen

Liittyvissä kysymyksissä pitää ottaa sisäisiin kysymyksiin

Rantala
mielenosoitusta Guantanamon leiriä vastaan provokaationa

Vanhanen

No en en pitäisi mielenosoituksena mielenosoitusta provokaationa hyväksyisin sen kyllä

Rantala

Mitä te ajattelette presidentti risto rytistä …

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala. (Ääninauhalta purkanut Pertti Manninen).

Lue myös!

Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!

Vanhaa ja uutta Vanhasta.
Sisältää myös Vanhasen nuoruuden Baltic Star-kirjoituksen.


http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm#varallisuusveron


03.01.2006

$ $ $



Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä
Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Haastattelu kokonaisuudessaan:

Majakari
Meillä on uudenlaista köyhyyttä sanoi presidentti tuossa uudenvuoden puheessaan mitä arvelette hänen tarkoittavan

Karjalainen
No uudenlaista siinä varmasti on se että että pitkään jatkunut talouskasvu on aina aikaisempina vuosikymmeninä merkinnyt myös sitä että köyhien köyhätkin ovat päässeet mukaan siihen talouskasvun vanaan ja ja köyhyys on vähentynyt meillä vuoskymmen juuri talous taloudellisen kasvun myötä nyt 90-luvun puolivälin jälkeen talouskasvu näyttää toimivankin niin päin että että rikkaat rikastuvat ja kaikkein köyhimmät ovat pudonneet kyydistä tämä nyt saattaa olla yks yks puoli sitä tasavallan presidentin tarkoittamaa uudenlaista köyhyyttä toki köyhyys on sitten myös sitä vanhaa tuttua ikuista rahanpuutetta ja kaikennäköstä puutetta siinä suhteessa köyhyys on varmasti samannäköstä kuin aina ennenkin

Majakari
Tuloerot ovat kasvaneet ja pitkäaikaistyöttömyys näyttää aivan toisenlaiselta kuin 80-luvulla

Karjalainen

Se on sitä uudenlaista köyhyyttä asia jo johon ollaan jouduttu tottumaan suomalaisen hyvinvointivaltion itse asiass pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen ajatus on ollut täystyöllisyyden ylläpito ja näyttää siltä että täs suhteessa hyvinvointivaltiomme lupaus ei toimi

Majakari

Miten köyhyys määritellään

Karjalainen

Voidaan löytää toistakymmentä erilaista määritelmää mä oon tottunut täss yhteydess toimittajalle vastaamaan tähän vastaamaan tekemällä vastakysymyksen minkä luvun haluatte koska se köy köyhien määrä ja suhteellinen väestöosuus voidaan todellakin mi mitata yli kymmenellä eri tavalla ja ja tulokset todella vaihtelevat hyvin paljon

Majakari

Mutta Suomessa sanotaan olevan jopa puoli miljoonaan köyhää viidestä kymmeneen prosenttia miten se silloin on määritelty kuka on köyhä

Karjalainen

No taustalla on varmaan tulonjaosta johdettu köyhyysaste ja joka tällä hetkellä määritellään EU-standardin mukaan 60 prosentiksi mediaanitulosta elikkä keskimmäisen tulonsaajakotitalouden tulosta 60 prosenttia on se se raja jonka alle jäävät ovat sitten tulevat määritellyiksi köyhiksi

Majakari

Yhtä ihmistä kohden noin 800 euroa kuussa on tämä köyhyyden raja

Karjalainen

Yksikköä kohden joo kyllä

Majakari

No köyhyyden juuret ovat tuolla 90-luvun lamassa eikö vain

Karjalainen

No aika paljon niiss juuriss on toki siellä toki on niin että köyhyyttä meill on kuitenkin ollu aina niinku sanoin niin niin aina 60 luvulta lähtien köy köyhien määrä ja köyhyysaste on ollu ollu laskussa nyt se sitten laman myötä kääntyi uudestaan nousuun ja pitkittyneen työttömyyden ennen muuta pitkäaikaistyöttömyyden myötä näyttää siltä että ett meille on niinku syntynyt tietty työmarkkinoilta syrjäytettyjen köyhien köyhienluokka

Majakari

Tässä on tämä rakennemuutos taustalla laman jälkeen vaikka työllisyys parani niin siellä työmarkkinat muuttuivat

Karjalainen

Joo siis meill on häipynyt kokonaisia teollisuuden aloja ammattialoja koulutuksen merkitys työmarkkinoille pääsyssä on on kasvanut entisestään itse asiass nuorten työmarkkinoille pääsy on paljon hankalampaa kuin vielä 20 15- 20 vuotta sitten joka näkyy tämmäsenä lyhyt lyhytaikaisena toistuvaisköyhyytenä muun muass toimeentulotuensaajien määrässä

Majakari

Entä teknologinen muutos kehitys miten se on vaikuttanut

Karjalainen
On selvää että ett tietoteknologian kehitys on on kyllä mullistanut työmarkkinat aika aika perusteellisesti ehkä perusteellisemmin kuin tää paljon puhuttu kiinailmiö toistaseks on pystynyt tekemään

Majakari

Elikkä on hävinnyt ihan tämmöisiä ammatteja työmarkkinoilta joihin ei ehkä niin mainittavaa ammattitaitoa tarvittu

Karjalainen

Joo meillä on hävinnyt tämmäset niinku sekatyömiestyyppiset ammatit ja ehkä korvautuneet kaupan osa-aikatöillä johon ei kyllä niillä vanhoilla sekatyömiehillä ole kyllä mitään asiaa

Majakari

Tutkija jouko karjalainen stakesista keitä tämä suomalainen köyhyys koettelee eniten

Karjalainen
No pitkäaikaistyöttömiä joi joista aika moni on jo vähän ikääntyneempi yli 50 vuotiaita ja sii siinäkin suhteessa työmarkkinoille takaisinpääsy on on varsin vaikeaa ja sit toisaalta työmarkkinauran alussa olevat nuoret myös opiskelijat kokevat usein tilapäisköyhyydeks kutsuttua köy köyhyyttä joidenkin kohdalla siit tulee kyllä pysyvämpikin olotila määräaikaiset työsuhteet on on yks ehkä tämmöinen uudentyyppinen köyhyyden köyhyyden ilmentymä ja sitten osa-aikatöiden lisääntyminen joka merkitsee sitä että sillä osa-aikaisella palkalla ei kertakaikkiaan perhettä tai edes yhdenhengen kotitaloutta kykene elättämään ja silloin tarvitaan sitten sosiaaliturvaa siihen tueks täss suhteessa tilanne on on valitettavasti sanmannäkönen kuin esimerkiksi yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä ollu

Majakari

Syrjäytyminen se varmaan koettelee vanhempaa väestöä maaseudulla myöskin

Karjalainen

Joo silloin varmaan puhutaan voidaan puhua konkreettisesti puhua tämmösest niinku erillään olemisesta tai yhteyksien menettämisestä ja niin se parhaiten se sinänsä kiistanalainen käsitys sopii just just maaseudun yksin yksineläviin ihmisiin joiden oikeastaan kaik kaikkien niinku palvelujen ja tuen tarve on saattaa olla kymmenien kilometrien päässä

Majakari

No jos saisitte lobbailla köyhien puolesta niin niin mitäs sanoisitte päättäjille miten tätä köyhyyttä voi parantaa poistaa

Karjalainen

No mun mielestä ne tulokset jotka tällä työvoiman tarjontaan perustuvall työllisyyspolitiikalla on on saavutettu on sen verran kyseenalaisia et et kysyntätekijöitä elikkä työpaikkoja järjestämistä kyll valtiovallalta entistä enemmän odotan se on ollut kuitenkin se vanha tapa jolla jolla työllisyyttä on hoidettu no näissä eu-oloissa se ei o sitä ei ole helppo käyttää siinä on on aika kovat kovat rajoitteet laitettu mutta se se mikä nyt välittömämmin tietysti köyhien asemaa paras on näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä

Majakari

Ja täss on varmaan nämä kaksi ryhmää nuoret koulutusta heille ja sitten pitkäaikaistyöttömät

Karjalainen

joo

Majakari

Ovatko ne ne pää

Karjalainen

Joo kyllä puhutaan nimenomaan työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasosta sillon kun me puhutaan näistä perusetuuksista

Majakari

No miten näette sen kuinka vakavasti köyhyysongelma otetaan tuolla Arkadianmäellä

Karjalainen

Hym kyllä mä uskon että se vakavasti otetaan mutt tahtoo olla nyt vaan niin että asioiden tärkeysjärjestys on ehkä vähän toinen kuin se oli oli vielä 80 luvulla ja 70 luvulla ett ett nyt on aika vahva usko siihen että esimerkiksi tuloerojen kas kasvattamisella voidaan ylläpitää korkeeta taloudellist kasvua ja sitä kautta sitten poistaa myös sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä sosiaalipolitiikan niinku tutkimustradition näkökulmasta semmoselle uskolle ei ole kauheesti perusteita mut mut semmonen usko näyttää val vallanneen alaa päättäjien keskuudessa

Studiotoimittaja.

Näin kommentoi tutkija jouko karjalainen stakesista toimittajana oli elina majakari sitten työvoiman vuokrausta…

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari.
Nauhalta purkanut Pertti Manninen.

Lue myös mm!

Pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki. Nettisanomat torstaina 29.03.2001.

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm#kommentoi


03.01.2006

2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon Double Fantasy Yoko Ono.

 

Tiistaina 3. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 450.
Nettisanomat toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006
 

Linkit

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit!


Yhteys

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com



3 vrk:n sääennuste

Nettisanomat tiistaina 03.01.2006


Pääministeri Matti Vanhanen varallisuusveron poistosta: "Olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä".
Lue lisää!

Pääministeri Matti Vanhanen Baltic Star-kirjoituksestaan Suomenmaassa tiistaina 30.07.1985:
"Olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu".
Lue lisää!

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006:" ... näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä".
Lue lisää!


"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."
Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.
Lue lisää!

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
Nyt ei enää “siivottaisi” (kotihoidon käyttämän nimityksen mukaan “siistittäisi”) niin sanotusti nurkasta nurkkaan vaan pidettäisiin avoinna pelkkiä kulkuväyliä. Häntä on jo useasti vaadittu kirjoittamaan nimensä paperiin tämän hyväksymiseksi, mutta hän on kieltäytynyt."
Lue lisää!

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006

"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä."

"Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta."

"Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla."

"Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen."

"On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville."
Lue kokonaan!

Sairaalassa Helsingissä 1 . Torstaina 14.03.2002.
Sairaalassa Helsingissä 2. Torstaina 30.05.2002.
Politiikka.Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi.

Irakilaisdiplomaattien karkotuksesta rikosilmoitus. Perjantaina 30.12.2005.

HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu:
Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.


Varallisuusverorangaistus sai tunteet pinnalle.
Maanantaina 19.12.2005.

Suomi ja Irakin sota vuonna 2003. Kuka oli haukka?
Sunnuntaina 11.12.2005.

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Torstaina 10.03.2005.

3 vrk:n sääennuste

Vaikea kuva





John Lennon Double
Fantasy Yoko Ono

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm


03.01.2006


Kuvasarja: Jouluksi kotiin. Torstaina 22.12.2005 klo 14.44 -17.31.
Jämsänkoski tai Jämsä. Jämsä. Jämsän poika. Orivesi. Tampere.

Hämeenlinna. Helsinki. Pasila.
Kuvat: Pertti Manninen.
2-sarja. "Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin."

Isonna! Kertomus tulossa! - 100 kuvaa lisää tulossa!

1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen."

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm


http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm#vanhustenhoitoa

http://www.nettisanomat.com/2006/01/01/etusivu.htm#tasavallan

http://www.nettisanomat.com/2006/01/02/etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm#varallisuusveron

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm#kommentoi

http://www.nettisanomat.com/2006/01/03/etusivu.htm

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi




"Pahvimies kummastuttaa pientä kulkijaa".
Keski-Suomi. Jyväskylä. Keskusta. Torikeskus. Cafe Niinistö. Tiistai 2012-01-03 klo 12:00.  Mobikuvat: Pertti Manninen.

  






Aamulehti tiistaina 2012-01-03. Etusivu.
Näkökulma: Nord Stream: Ehdokas Paavo Lipponen vaikenee roolistaan Itämeren kaasuputkihankkeessa.

Aamulehti tiistaina 2012-01-03. Näkökulma-sivu. B16.
Putkigate - Lipposen upottaja?
Puheenvuoro: Dosentti Arto Luukkanen väittää, että Itämeren kaasuputkihanke vei Paavo Lipposelta valtiomiehen sädekehän.
Perustelu: Ilmeisesti hyvää tarkoittaneen Lipposen toimeksiantajat eivät ymmärtäneet suomalaisen valtiomiesinstituution perustaa. 

Aamulehti tiistaina 2012-01-03.
Vastaus
Lipposen viesti
Paavo Lipponen ilmoitti sähköpostitse tämän verran toiminnastaan kaasuputkihankkeessa:
"Konsulttisuhteeni ei ole enää voimassa 1.10.2011 alkaen."
"Minulla ei ollut ko. tehtävässä mitään yhteyttä Gazpromiin, vaan ainoastaan Nord Streamiin."
"En vastaa kysymyksiin, joi ...


Kommentti Arto Luukkasen kirjoitukseen ja Paavo Lipposen toimintaan kaasuputki-asiassa Viikkosanomat-blogissa. (Painovirheitä korjattu 2012-01-04).

Kommentti Arto Luukkasen kirjoitukseen ja Paavo Lipposen toimintaan kaasuputki-asiassa Viikkosanomat-blogissa:

Aamulehti: Putki upottaa Lipposen. Tämä oli koko sivun jutun sanoma. Tiistai 03.01.2012. Konsulttityö loppui viikkoa ennen virallista ehdokasnimitystä!

Tammikuu 4, 2012

TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ARTIKKELI ON VAIN PÄÄKOPASSA JOTEN SE PERUSTUU EILEN SATTUMALTA KIRJASTOSSA TÖRMÄNNEESEEN AAMULEHTEEN.

KIRJOITTAJA: JOKU PROFESSORI TAI TOHTORI,

NIMI EI JÄÄNYT MIELEEN.

KIRJOITUS OLI MIELENKIINTOINEN. JUTTUUN OLI OTSIKKO ETUSIVULLA YLIMPÄNÄ.

JUTTU OLI NAAMIOITU NIIN, ETTÄ KIRJOITTAJA USKOI LIPPOSEN TARKOITTANEEN HYVÄÄ SUOSTUESSAAN VENÄLÄISTEN JA SAKSALAISTEN KONSULTIKSI.

VALTIOMIESASEMA ROMUTTUI JA LIPPONEN EI HALUA VASTATA ASENTEELLISIIN KYSYMYKSIIN.

LIPPONEN VASTASI PARIIN KYSYMYKSEEN JA VÄITTI, ETTEI GAZPROM OLLUT TYÖNANTAJA VAAN NORDSTREAM.

EI KAI SILLÄ NIIN SUURTA VÄLIÄ ITSE ASIAAN OLE.

TOINEN EDELLÄ JO MAINITTU MIELENKIINTOINEN TIETO ETTÄ KONSULTTIPALKKIOT JUOKSIVAT VIELÄ SILLOIN KUN TAAS ASIALLISESTI PÄÄTETTIIN LIPPOSEN NIMITTÄMISESTÄ PRESIDENTTIEHDOKKAKSI.

PUOLUEEN VAATIMUS OLI TIETENKIN SE ETTÄ KONSULTTIPALKKIOISTA LUOVUTTAVA.

KAIKEN KAIKKIAAN TOUHU ON OLLUT TYMPÄÄVÄ.

KYLLÄ JULKISUUDESSA OLI SYNTYNYT KÄSITYS ETTÄ LIPPONEN OLI LUOPUNUT KONSULTOINNISTA PALJON AIKAISEMMIN.

EHKÄ OLIKIN MUTTA EI SIIS PALKKIOISTA.

AINAKIN AAMULEHTI ALOITTI LOANHEITON VAIKKA JUTTU OLIKIN NAAMIOITU JONKINLAISEKSI ASIALLISEKSI AJANKOHTAISEKSI ESITTELYKSI.

TÄSSÄ NYT MENI HIUKAN JUTUT EHKÄ SEKAISIN MUTTA TARKOITUS OLI TIETENKIN PALJASTAAA JA ARVOSTELLA PAAVO LIPPOSEN RAHANAHNEUTTA.

RAADOLLINEN LOPPULAUSE MUTTA EIHÄN ASIAA TARVITSE MUUTEN ARVIOIDA.

JOS LIPPONEN ON TOISTA MIELTÄ KERTOKOON SITTEN SIITÄ ITSE VAALIEN JÄLKEEN MUISTELMISSAAN.

VIIKKOSANOMAT. PERTTI MANNINEN.

KESKIVIIKKO 2012 01 04 KLO N.14

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

Tiedoksiantotodistus

Asia KUNNIANLOUKKAUS

Käsittelypäivä 18.1.2012

Syyttäjä kihlakunnansyyttäjä Elina Mäntylä

Vastaaja MANNINEN PERTTI JUHANI

Asianomistajat KARA LAURI JOHANNES
MONONEN PEKKA MATTI RAFAEL

Tiedoksiantoaika- ja paikka 4.1.2012

Virkasema Pasi Luostarinen
Haastemies

Haastettu henkilökohtaisesti


HAASTE RIKOSASIASSA
Kutsu pääkäsittelyyn

Asiano: R 11/2681

Istunto

Aika Keskiviikko 18.1.2012. kello 10.30

Paikka Keski-Suomen käräjäoikeus
Vapaudenkatu 54
40100 Jyväskylä
Istuntosali 8


Turvatarkastus Keski-Suomen käräjäoikeudessa on turvatarkastus ja se suoritetaan metallinilmaisinporttia, käsikäyttöistä metallinilmaisinta ja tavaroiden läpivalaisulaitetta hyväksi käyttäen.
(Otteita kutsusta pääkäsittelyyn)



"Tiilenpäät". Kuvassa vilahtaa vanhan hienosti muuratun muuntoaseman seinä bussin ikkunasta kuvattuna. Keski-Suomi. Jyväskylä. Rajakatu. Lauantai 2011-11-29 klo 16:21. Kuva: Pertti Manninen.

 
"Tiilenpäät". Kuvassa vilahtaa vanhan hienosti muuratun muuntoaseman seinä bussin ikkunasta kuvattuna. Keski-Suomi. Jyväskylä. Rajakatu. Lauantai 2011-11-29 klo 16:21. Kuva: Pertti Manninen.

Lauantai 2011-10-29
Vankeutta vaaditaan.


Keski-Suomen käräjäoikeudessa aletaan käsitellä kunnianloukkausasiaa, jossa kihlakunnansyyttäjä vaatii Nettisanomien päätoimittaja Pertti Manniselle ehdollista vankeusrangaistusta tai ainakin tuntuvaa sakkorangaistusta lehdessä julkaistujen kirjoitusten johdosta.

Esitutkinnassa syyttämispyynnön ovat esittäneet asianajaja Pekka Mononen ja myyntipäällikkö Lauri Kara.

Esitutkinta oli hiukan kummallinen. Aluksi selvitettiin sitä oliko edellisen kunnianloukkaustuomion tekstit poistettu tuomion edellyttämällä tavalla. Mistään uudesta kunnianloukkauksesta ei ollut puhettakaan ja sitten toisessa kuulustelussa vuotta myöhemmin kerrottiin, että kysymyksessä onkin uusi kunnianloukkausasia.

Vasta tässä toisessa kuulustelussa ilmeni, että kuulustelussa oli myös aivan uusi asia: myyntipäällikkö xxrxx väitetty kunnianloukkaus.

Esitutkinnassa näytettiin kaksi kirjoitusta, myöhemmin kolmas, joiden väitettiin loukkaavan asianomistajien kunniaa. Haastehakemuksessa sivujen osoitteita ei ole mainittu, joten parasta ne on tässä vaiheessa jättää kertomatta.

Yksi asianajaja Monosta koskeva kirjoitus on julkaistu jo ennen ensimmäistä oikeudenkäyntiä, joten se on Suomen lainsäädännön mukaan, amatöörin näkemyksen mukaan, jo kertaalleen käsitelty, joten sitä ei voida enää käsitellä. Tätä hovioikeus ei aikanaan määrännyt poistettavaksi ja tuntuu ihmeelliseltä, että se on nyt vuosia, vuosia myöhemmin ruvennut loukkaamaan asianajaja Monosen kunniaa.

Syksyllä päätoimittaja Manninen oli kypsä sopimaan asian. Oikeusavustajan lähettämän sovintotiedustelun asianajaja Mononen tyrmäsi tässä vaiheessa. Hän halusi oikeuskäsittelyn. Sinänsä tämä ei ollut ihme.

Nettisanomat julkaisee haastekirjelmän kokonaisuudessaan. Klikkaa! 

Nettisanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-10-29 klo 19:23.

http://www.nettisanomat.com/2011/10/29/etusivu.htm
 



"3, 4, 5, 6, 7 tai joku muu". Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Vapaa-ajan keskus: Kirjasto ja liikuntahallit sekä urheilukenttä ja uimahalli Wellamokin on ihan vieressä. Tiistai 2012-01-03 klo 12:55. Lämpötila nollassa ja reilusti satanut lumi jo paikoin loskassa. Kuva: Pertti Manninen.
Laajenna!



"2, 3, 4, 5, 6, 7 tai joku muu". Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Vapaa-ajan keskus: Kirjasto ja liikuntahallit sekä urheilukenttä ja uimahalli Wellamokin on ihan vieressä. Tiistai 2012-01-03 klo 12:55. Lämpötila nollassa ja reilusti satanut lumi jo paikoin loskassa. Mobikuvat: Pertti Manninen.  



"01.01.2012". Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Sunnuntai 2012-01-01 klo 15:23. Hiukan pakkasta. Kuva: Pertti Manninen.


DNA:n ulkomaanpuhelu-maksu 23-kertainen
verrattuna normaalisti käyttämääni kesällä 2011.

Laskujeni mukaan asian selvittämisessä lähetettiin puolin ja toisin yhteensä 49 meiliä, siis yhtä vaille puolta sataa. Selostus asiasta selviää näissä meileissä, jotka olen julkaissut Nettisanomissa viikko sitten.
http://www.nettisanomat.com/2011/12/14/etusivu.htm

Laskutusjupakka päättyi käyttäjän kannalta onnistuneesti, jos ei laske siihen käytettyä aikaa minkään arvoiseksi. Tässä ei nyt enää siitä, mutta hinnoittelun faktat on kuitenkin syytä kertoa.

PÄÄTELMÄ

Matkapuhelumaksu on samansuuruinen soittipa halvemmalla tai kalliimmalla suuntanumerolla. Ero syntyy ”ulkomaanpuhelumaksussa”. Halvemmalla maksuperusteena on sykäykset, jotka itse asiassa, ainakin näissä laskuissa, on halvempikin kuin kerrottu 6 centtiä/MIN.

Laskelmassa vertaillaan kuitenkin tätä 6 centin minuuttihintaa DNA:n omaan minuuttihintaan, joka näissä esimerkeissä kummassakin oli 1,381 euroa.

138,1 centtiä jaettuna 6,0 centillä antaa osamääräksi luvun 23,02.
Toisin sanoen DNA: ulkomaanpuheluhinnoittelu on ollut 23-kertainen verrattuna käyttämäni halvemman operaattorin hintaan (99533-).

Tämä asia on nyt lopussaan päivämäärällä
Tiistai 2011-12-20 klo 14:31
Pertti Manninen

Viikkosanomat-blogi ja Nettisanomat ym. 

Lue myös! http://www.nettisanomat.com/2011/12/14/etusivu.htm

 Arkisto 1999

< paluu
kuva-galleriaan!
Moto Guzzi,tyttö ja puhelin Jyväskylän kesässä 1999
Kuvat ja tarinat kertoo kulkija, joka sattui paikalle ihastelemaan.
Pertti Manninen
Kuvien henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa.
Pertti Manninen 18.08.99

Moto Guzzi, tyttö ja puhelin Jyväskylän kesässä 1999. Kuvat Pertti Manninen.


"The Jazzman"


"The Jazzman".
Musiikkikauppa Musikantti Jyväskylässä on koristanut näyteikkunansa todella jouluisasti. Tässä pieni yksityiskohta saksofonia soittavasta joulupukista Hyvää Joulua- laulukirjan nuotteja sovitellen, ehkä.
Keski-Suomi. Jyväskylä. Väinönkatu Harjun kupeessa. Perjantai 2011-12-16 klo 17:19. Pertti Manninen.



NETTIRUUTU - ASIAKASPÄÄTE

Tehokkaasti toimiva aktiivinen ja palveleva mainos- ja infokanava
yleisökäytössä.

nettiruutu.fi


TOP 12

nettisanomat.com
39 241
viikkosanomat.fi
24 622
sanomatori.fi
10 723
12.fi
8 227
sanomanetti.fi
8 167
hs24.fi
2 788
vuosisanomat.fi
2 019
sanomapark.fi
1 521
n24.fi
1 002
hs2.fi
992
infoinfo.fi
762
shit.fi
743

Kuukausikävijät.

Tarkemmin:
Tilasto
Linkit

HS-Gallup humpuukia. Puolueiden kannatus joulukuussa 2011-12-16. Helsingin Sanomat.

Joulukuu 16, 2011

HS-Gallup humpuukia. Puolueiden kannatus joulukuussa 2011-12-16. Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat julkisti tänään perjantaina 2011-12-16 TNS Gallup-nimisen firman tekemän selvityksen. Selvitys sinällään voi olla oikein tehty varsinkin kun ei ole kerrottu mitään ihmeellisten korjauskertoimien käytöstä, joita Ylen käyttämä Taloustutkimus Oy käyttää ja kuvittelee saavansa tuloksen ”oikeammaksi”. Niitähän ei sitten valvo kukaan eikä mikään ja tulokset voivat olla jopa tarkoituksenmukaisia.
HS Gallupin humpuuki on sitten tulosten selittämisessä, kun virhemarginaali unohdetaan!

Puuttumatta kaikkiin kummallisuuksiin tässä tarkastellaan vain yhtä väittämää, joka on lehden pääkirjoituksen otsikoksikin valittu. Meno ei ole parantunut nykyisen päätoimittajan, Mikael Pentikäisen komennossa.

Pääkirjoitus (2.) on otsikoitu hiukan hassusti kertomalla ko. puolueen puheenjohtajan nimi, eikä itse puolueen nimeä, joka on Perussuomalaiset, joka hyvin toimituksessa tiedetään.

HS:n pääkirjoituksen otsikko:
”Soinin puolueen suosio heikkenee”.

Pääkirjoituksen toinen kappale:
”Viimekertaisesta lokakuussa tehdystä kyselystä perussuomalaisten kannatus on huvennut peräti 1,4 prosenttiyksikköä.”

Jutussa sisäsivulla. johon ei ollut edes pääuutissivulla viittausta, sama asia ilmaistiin näin:

”Sen sijaan suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten kannatus jatkaa kesäkuussa alkanutta taantumistaan. Nyt puoluetta äänestäisi 20.5 prosenttia suomalaisista. Laskua on lokakuun vastaavaan mittaukseen 1,4 prosenttiyksikköä. Luku on silti parempi kuin puolueen 19.1 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa. Jutun on kirjoittanut toimittaja Miska Rantanen.

Fakta-osassa ”Näin tutkimus tehtiin” kerrotaan virhemarginaaleista seuraavaa:
”Tulosten virhemarginaali on vajaat kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.”

Kuva435379

KRITIIKKI:

Lokakuussa 2011 perussuomalaisten kannatus oli 21,9 prosenttia ja kun virhemarginaaliksi valitaan 1,9 prosenttiyksikköä, kannatus on ollut siis jossakin välillä 20,0 – 23,8 prosenttia.

Nyt joulukuussa 2011 perussuomalaisten kannatus on 20,5 prosenttia ja virhemarginaalin kanssa kannatus on siis jossakin välillä 18,6 – 22,4 prosenttia.

Nämäkin tulokset ovat ilmeisesti tilastollisesti 95 prosentin varmuudella, vaikkei tästä asiasta ole mitään kerrottukaan.

HS:n pääkirjoituksen otsikko on virheellinen, siis humpuukia, koska väite perustuu esitettyihin selvityksiin. Perussuomalaisten kannatus on voinut laskea, pysyä ennallaan tai nousta!

HS:n pääkirjoituksen toisen kappaleen väite kannatuksen hupenemisesta on virheellinen, siis humpuukia, koska väite perustuu esitettyihin selvityksiin. Perussuomalaisten kannatus on voinut huveta, pysyä ennallaan tai nousta!

Jutussa esitetty väite kannatuksen taantumisesta on virheellinen, siis humpuukia, koska väite perustuu esitettyihin selvityksiin. Perussuomalaisten kannatus on voinut huveta, pysyä ennallaan tai nousta!

Eikä sitäkään johtopäätöstä, että kannatus olisi suurempi kuin eduskuntavaaleissa, voi tehdä, koska kannatus voi olla pienempikin, kun asiaa tarkastellaan virhemarginaali huomioon ottaen.

Tässä ei nyt enää puututa koko jutun otsikkoon ja väitteisiin kokoomuksen kannatuksesta, muuten kuin, että nekin ovat virheellisiä, siis humpuukia, kun niissäkään ei ole otettu huomioon virhemarginaaleja. Selvitys ei kerro sitä, että ”Kokoomuksen suosio kolmen vuoden huippulukemissa”!

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Perjantai 2011-12-16 klo 21:46.

Kuva435384

Lue myös esim! >>>

Tags: , , , , , , , , , , , , ,

http://viikkosanomat.fi/2011/12/16/hs-gallup-humpuukia-puolueiden-kannatus-joulukuussa-2011-12-16-helsingin-sanomat-3/

Humpuukia!

Lue myös esim! 2003 kesäkuu!

Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni!

"Tarkoituksellista vai ei, pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä motattiin kuitenkin tälläkin HS-Gallupin valheellisella tiedolla Irak-selvitysten kuumimmalla hetkellä! Lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen."

HS-GALLUP VALEHTELEE!
”Keskustan kannatus pudonnut eduskuntavaalien jälkeen” ja ”Keskusta on pudonnut kauas Sdp:stä”. Helsingin Sanomat sunnuntaina 15.06.2003.
Gallup ei tätä kerro, vain väärä tulkinta!

http://www.nettisanomat.fi/2003/06/26/etusivu.htm

2011 huhtikuu!

HS-gallup. Puoskarointi jatkuu. Nyt tyrmätään perussuomalaiset!

TAAS KERRAN UNOHDETAAN VIRHEMARGINAALIT JA VERRATAAN TULOKSIA EDELLISEEN GALLUPPIIN JOSTA MYÖS OLI VIRHEMAARGINAALIT UNOHDETTU.

KIRKKAALLA NAAMALLA UUSI PÄÄTOIMITTAJA MIKAEL PENTIKÄINEN JATKAA EDELTÄJÄNSÄ HUMPUUKILINJALLA.
TÄTÄ TOUHUA VOI KUTSUA VAIKKA KUINKA PAHALLA NIMELLÄ. LINKKI.
ALA-ARVOISTA LUKIJOIDEN HALVEKSIMISTA.

TOIVOTTAVASTI UUSI SUKUPOLVI ON VIISAAMPAA JA JÄTTÄÄ MOISEN MEDIAN OMAAN LiEMEENSÄ JA KUOLINKOURISTUKSEENSA!

TÄSSÄ UUDESSA GALLUPISSA, LAINAUSMERKEISSÄ, VIRHEMARGINAALIKSI ON ILMOITETTU 2 JA PERUSSUUOMALAISTEN KOHDALLA 4, JOTEN NÄIN ILMOITETUT LUVUT EIVÄT KERRO YHTÄÄN MITÄÄN PUOLUEIDEN KANNATUKSESTA, MUUTA KUIN SEN ETTÄ MIKÄ TAHANSA NELJÄSTÄ PUOLUEESTA VOI OLLA SUURIN KYSELYHETKELLÄ!

VIIKKOSANOMAT. PERTTI MANNINEN. TIISTAI 2011-04-12 KLO 10:15, NOIN

TÄSSÄ TULEE NYT HIUKAN SOTKUISTA KUN SORMET EIVÄT OIKEIN TAIVU TÄLLÄ MININÄPPÄIMISTOLLÄ EIVÄTKÄ SILMÄTKÄÄN OLE OIKEIN KUNNOSSA JA BUSSI TÄRISEE.

TÄNÄÄN JURI GAGARININ AVARUUSLENNOSTA ON KULUNUT 50 VUOTTA.

http://viikkosanomat.fi/2011/04/12/hs-gallup-puoskaroimti-jatkuu-nyt-tyrmataan-perussuomalaiset/

Alkuperäinen HS:n juttu, joka netissä oli seuraava:
Perussuomalaisten kannatus kääntyi laskuun, Sdp:n nousuun

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Perussuomalaisten+kannatus+
k%C3%A4%C3%A4ntyi+laskuun+Sdpn+nousuun/1135265321259

Paperilehdessä neljä suurinta gallup-puoluetta oli otsikossa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella ja nuoli ylös tai alas vertailtuna edelliseen galluppiin.

”Tutkimuslaitoksen” edustaja vakuutti erityisesti
että perussuomalaisten kannatus on kääntynyt laskuun!

Tämä kommettilisäys klo 18:52 (tiistaina 2011-04-12). Viikkosanomat. Pertti Manninen.
http://viikkosanomat.fi/2011/04/12/hs-gallup

Humpuukia!


"Kiven hehku". Kari Alonen 2010.

"Kiven hehku". Kari Alonen 2010. Keski-Suomi. Jyväskylä. Matkakeskus. Tiistai 2011-12-13 klo 16:05. Henkilöt ovat sattumalta kuvassa. Mobikuva: Pertti Manninen.



 

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi



hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa
hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa
hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa hakkarainenyossa

Lukijan kuva: "Katso tuolla on Hakkarainen!"

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen Jyväskylän yössä Kauppakadulla aikaisin sunnuntaina 2011-11-27 noin 03:n aikaan sankan fanijoukon piirittämänä. Lähetetyssä kuvassa keskustelijoiden kasvoja on hiukan pehmennetty. Kuva: H.N. - Katso myös! Samassa puserossa.


Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi
"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm





12.fi 2021.fi aamusanomat.fi asiat.fi cine.fi digisanoma.fi eduskuntatalo.fi elokuvasto.fi 
end.fi erika.fi fax.fi fiftyfifty.fi fin24.fi findig.fi finlines.fi finpap.fi finpax.fi
finpix.fi finrex.fi fotola.fi fy.fi gagarin.fi gigastore.fi helkinginsanomat.com helsinginsanomanetti.fi
helsinkisanomat.fi heti.mobi hs2.fi hs24.fi hs24.mobi hs27.com hsdigi.fi hsn.fi hstalous.fi
hstv.fi hsurheilu.fi iltaset.fi infoinfo.fi infola.fi istalous.fi
juice.fi jyppi.fi kansalaistori.fi kasvosto.fi katsaus.fi kauppasanomat.fi kes.fi
keskiviikko.fi kinola.fi kroisos.fi kronikka.fi kuvala.fi kuvanen.fi
kuvasanomat.fi kuvasarja.fi
Sanomatori.fi -
Kaiken keskellä aina läsnä!


Kesän hyvä teko:
Opeta lapsi uimaan!
kuvasivut.fi kuvaviikko.fi
kuvavuosi.fi lakisanomat.fi laukaansanomat.fi leaks.fi leh.fi
lennon.fi let.fi linkisto.fi listasto.fi lukemisto.fi
maanantai.fi mailma.fi mediasanomat.fi mobix.fi n0.fi
n24.fi netnews.fi nettifoto.fi  nettila.fi
nettilehti.com nettimobi.com nettimobi.fi nettinen.com 
nettinen.fi nettisanomat.com nettisanomat.fi nyky.fi
nykyaika.com oikeusministeri.fi pahkasika.fi paikasto.fi
per.fi  ps24.fi raw.fi san.fi sanala.fi   sananen.fi
sanat.fi sanomaa.com sanomadigi.fi sanomahouse.fi sanomakirja.fi sanomakonserni.fi
sanomakuvat.fi sanomamags.fi sanomamobi.fi sanomanet.fi sanomanetti.fi sanomapark.fi
sanomatori.fi sanomatv.fi sanomisto.fi sanonet.fi shit.fi summer.fi suomenaani.fi
suomensanomat.fi suomiaani.fi   suomisanomat.fi sokrates.fi  tabbis.fi tietosanomat.fi
tiistai.fi torvalds.fi totuudentorvi.fi uaalto.fi une.fi uutisto.fi vahtija.fi
valokuvasto.fi vanhasuomi.fi week.fi venus.fi viikko.fi viikkonen.fi viikkosanomat.fi blogi
viikkosanomat.fi lehti wincapita.fi vuosi.fi vuosisanomat.fi  
Lauantai
2011-05-28
Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

 

Arkisto 2001.

 
SMILE
from MODERN TIMES
 
Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
 
Music by
CHARLIE CHAPLIN
 
Moderately, with great warmth
 
 
SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

 


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmth
AIN' - HYMY
suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01
 

modern times - nykyaika. kuvitelma.
 


http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm

Lähde rentouttavalle kalastusreissulle Andamaninmerelle! Vietä päivä kalastaen, auringosta nauttien ja snorklaten. Vuonna 2009 valmistuneella Flying Finn -veneellä voi vetouistella laivan kokeneen miehistön avustuksella. Auringon palvojille riittää kansipaikkoja ja päiväunillekin voi torkahtaa ilmastoidussa hytissä. Merinäkymiä voi ihailla myös yläkannen varjon alla. Jos on onnea matkassa, voi matkalla nähdä vaikka delfiiniparven. Veneen taukopaikalla on uinti-, ja snorklausmahdollisuus, jolloin veden alla voi ihailla mereneläviä pienistä barrakudista merikilpikonniin.

Veneeseen mahtuu 30 matkailijaa. Veneen pituus 19m, leveys 5m ja syvyys 2,7m. 400 hevosvoimaa. Keittiö, wc + suhku, ilmastointi. Matkan hintaan sisältyy kuljetukset, lounas ja juoma (vesi, virvoitusjuomat). Snorklausvälineet löytyvät veneeltä ja sisältyvät hintaan. 
 

Yhteydenotot Midnight Sun- ravintoloihin
tai sähköpostitse midnight.sun @janne.to  
+668 132 68097 - Huom! Suomesta puhelut numeroon: 99533 668 132 68097 maksavat 6 centtiä/minuutti + mpm (tammikuun 2011 hinta, ei tekstiviestejä).

www.thailand.fi     www.phuket.fi    www.patong.fi    www.flyingfinn.info     www.midnightsunrestaurant.info

 

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 



Onnellista vuotta 2009!

BONNE ANNEE 2009

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin alettua, klo 00.01 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2009-01-01 klo 01.01. Sama vuosi sitten: Kuva.


Lue myös!
Björn Wahlroos-story.

Nettisanomien kirjoituksia 1999-  

http://www.nettisanomat.com/2009/08/26/
etusivu.htm#nettisanomat20090818

Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue!


"Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä".




Tuuli käy heidän ylitseen ...

Kuva: Pertti Manninen

 

 

 


Banneri tiistaihin 2012-01-03 klo 10:30 saakka:




Linkki osoitteeseen: http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu.htm tiistaihin 2012-01-03 saakka. arkistoitu sivulle http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu20120103saakka.html


Banneri maanantaihin 2011-11-28 saakka:

kesanhyvateko

Linkki osoitteeseen: http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu.htm maanantaihin 2011-11-28 saakka. arkistoitu sivulle http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu20111128saakka.html

Linkki ei toiminut aikana: Torstai 2011-10-06 - Lauantai 2011-11-26. Korjattu maanantaina 2011-11-28.





Nettisanomat 2012/01/08 -  Kuva.  Vaikea valinta. - 2012 PresidentínvaalitEnnustukset:Pressa 2012 ennustus lokakuun alussa. Pressa 2012 ennustus joulukuun alussa. - Kuva. Tähti on sammunut. - Arkisto 04-10.01.2006 -  Kunnianosoitus Seppo Konttiselle. - Talousarvio. Seppo Konttinen. - Ohjelmasarjan viimeinen lähetys. - EU - Mauno Koivisto - Paavo Haavikkko - Ryti - Arja Alho - Kirsi Piha - Jorma Ollila - Erkki Tuomioja - Ahtisaari - Maastrichtin sopimus - Pertti Salolainen - SAK:n Ihalainen - Esko Aho - Suomi . Helsingin Sanomat - Janne Virkkunen - Aki Kaurismäki - Helge Kaalikoski - Suomen Säästöpankkki - SYP - Ahti Hirvonen - Björn Wahlroos - Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Yhdyspankki - Unitas Oy - Heikki Hiilamo - Timo Soini - Juho-Pekka Rantala - Pankkivangit - Lasse Kangas - Säästöpankkiryhmä - Jaana Kurjenoja - Veropolitiikka ja verotuotot - Tilasto: Nettisanomatt kävijät - Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. - Kuvasarja: Jouluksi kotiin. Hetkiä Helsingissä- Pertti Manninen. - Arkisto 01-03.01.2006. "Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut." Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. - Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus. - Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006 - Kuvasarja: Jouluksi kotiin, - Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa. Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala. Varallisuusveron poisto. - Rähmällään? - Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista kommentoi köyhyyttä. Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Haastattelu kokonaisuudessaan: - Pääministeri Matti Vanhanen varallisuusveron poistosta: "Olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä". - Pääministeri Matti Vanhanen Baltic Star-kirjoituksestaan Suomenmaassa tiistaina 30.07.1985: "Olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu". - Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006: " ... näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä". - Kuvasarja: Jouluksi kotiin. - Putkiko upottaa Lipposen, Aamulehti. Arto Luukkanen - Viikkosanomat-kommentti. -  Kuva Sauli Niinistö. Pahvimies. - Kunnianloukkaussyyte käsitellään keskiviikkona 18.1.2012 klo 10.30 - Pertti Manninen, Pekka Mononen, Lauri Kara, Keski-Suomen käräjäoikeus - Presidentinvaalit 2012 - Julisteet tänään katukuvassa. Kuva: " 2, 3, 4, 5, 6, 7 tai joku muu". -  Kuvat. "01.01.2012". -  DNA:n ulkomaanpuhelu-maksu 23-kertainen! -   "The Jazzman" Kuva. - YLEN GALLUP - Tällainen tulos ei olisi edes teoreettisesti mahdollinen, ainakaan Suomessa! - Presidentinvaalin 1. kierros. YLEN GALLUP (Joulukuu 2011). - HS-Gallup humpuukia. Puolueiden kannatus joulukuussa 2011-12-16. Helsingin Sanomat. - "Kiven hehku". Kari Alonen 2010. -- Lukijan kuva: "Katso tuolla on Hakkarainen!" -- Kuva. Käden ojennus. Karuselli. -sunnuntai  08.01.2012 - etusivu - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori  - Viikkosanomat - Härkää sarvista  Presidenttiehdokkaat, julisteet kadulla, katu. Uusi vuosi - saalis - siivet- nilakka - hämärtyvä ilta. Kunnianloukkaus, Nettisanomat, Päätoimittaja, Pekka Mononen, asianajaja, Lauri Kara, Nordea Pankki, myyntipäällikkö. Paavo Lipponen, kaasuputki, Gazprom, Nord Stream, Aamulehti, presidenttiehdokas, konsultti, konsulttipalkkio
N:o 1301 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2012-´01-08, nettiin 2012-01-08 klo 22:40, linkkejä 2012-01-08.


Sivun alkuun!

Sunnuntai 2012-01-08

"Vaikea valinta".
Keski-Suomi. Jyväskylän seutu. Laukaa. Leppävesi. Kirjasto. Sunnuntai 2012-01-08 klo 14:37- Kiitävä mobikuva: Pertti Manninen.

2012 Presidentínvaalit
Ennustukset:

Pressa 2012 ennustus lokakuun alussa. Niinistö 40. Soini 20. Väyrynen 20. Lipponen 10. Muut yht. 10.
Viikkosanomat

http://viikkosanomat.fi/2011/10/09/
pressa-2012-ennustus-lokkuun-alussa-niinito-40-soini-20-vayrynen-20-lipponen-10-muut-yht-10/


Pressa 2012. Ennustus joulukuun 2011 alussa:
Niinistö 40, Väyrynen 18, Soini 18, Lipponen 8, Haavisto 4, Essayah 4, Biaudet 4, Arhinmäki 4.
Viikkosanomat ja Nettisanomat

http://viikkosanomat.fi/2011/12/08/
pressa-2012-ennustus-joulukuun-2011-alussa-niinisto-40-vayrynen-18-soini-18-lipponen-8-haavisto-4-essayah-4-biaudet-4-arhinmaki-4/

ja
http://www.nettisanomat.com/
2011/12/11/etusivu.htm


Virhemargimaali 5 prosenttiyksikköä!

Lue myös!

Ylen mahdoton tulos.
Lue!
Aamulehti: Putki upottaa Lipposen.
Lue!
HS-Gallup humpuukia. Lue!

Nettisanomat. Arkisto:
Tammikuu 2006 - Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.
- Ehdokastentissä Matti Vanhanen.
Varallisuusveron poisto & Rähmällään.
- Viimeinen Seppo Konttisen
talousarvio.
- Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.
- Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä.
Lue! &- Lue!


Nettisanomat/ Sanomanetti-sivustot. Kävijätilastot.
Päivittäiset eri kävijät. (Tarkistettu 2012-01-01).

2011 syyskuu   syyskuu 2011 lokakuu 2011 marraskuu 2011 joulukuu 2011
1. nettisanomat.com 34 362 33 042 39 241

42023 

2. viikkosanomat.fi 24 622

22381

21097 

.. 
3. sanomanetti.fi 8 167

5744

5319 

 ..
4. 12.fi 7 324 6 488 8 227

12356 

5. sanomatori.fi 2 243

2497

2513 

..
6. vuosisanomat.fi 2 019

1607

1533 

..
7. hs24.fi 1 811 2 788

2281 

8931 

8. sanomapark.fi 1 521

1109

1104 

.. 
9. infoinfo.fi 1 153 762

927 

1172 

10. n24.fi 924 1 002

724 

1335 

11. jyppi.fi 673 685

870 

936 

12. wincapita.fi 673

431

796 

..  
13. kuvasanomat.fi (elokuu) 628 597

426 

697

14. shit.fi 592 743

474 

862

15. fy.fi 567 601

501 

946

16. hs2.fi 506 992

914 

1526 

17. venus.fi 503

484

443 

..  
  YHTEENSÄ 88 288 81 823 87 390  .. 
2011
marraskuu, joulukuu
18. vahtija.fi

585

..

19. helkinginsanomat.com

463

580

20. sanala.fi

552

..

21. sanomaa.com

442

521

22. nettilehti.com

509

..

23. infola.fi

396

501

24. nettifoto.fi

403

477

25, kuvaviikko.fi

339

477

26, nettila.fi

463

..

27. fiftyfifty.fi

254

461

28 fotola.fi

242

450

29. nettimobi.com

337

447

30- hs24.mobi

264

368

31. mobix.fi

 

163

294

YHTEENSÄ (18-31) 5 412

..

KAIKKI YHTEENSÄ 92 802

..

 
..
tieto ei ole saatavissa tai se on puutteellinen
      Linkit



2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijät/kk:100 000 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Perjantai. Loppiainen 2012-01-06
N:o 1299 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
-

Arkisto: 6. tammikuu 2000 Lue! - 1-3. tammikuu 2006 Lue! -Pahvimies ...Kuva
Upottaako putki Lipposen Lue!
Kunnianloukkauskäräjät ke 18.1.2012 klo 10.30Lue!



2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijätilasto 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Torstai. Loppiaisaatto 2012-01-05
N:o 1298 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
- 06.01.2000

Kunnianloukkauskäräjät 18.1.2012 klo 10.30 Lue!
Pahvimies ... Kuva
Upottaako putki Lipposen Lue!
Kävijät/kk:100 000


2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijätilasto 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Keskiviikko. 2012-01-04 -
N:o 1297 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
 

Kunnianloukkaussyyte käsitellään keskiviikkona 18.1.2012 klo 10.30 Lue!
Upottaako putki Lipposen Lue!
Kävijät/kk: 100 000



2012

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Kävijätilasto 101 ilmoitusta

Ilmoita ilmaiseksi!

Tiistai. 2012-01-03 -
N:o 1296 -
Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi
 

Kävijät/kk:
100 000 rikkoutuu! Lue!

 

Html-koodin puhdistus ja linkkien korjaus tiistaina 2012-03-06 11:17. pm

 

 

2012-05-02: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

 

 


POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2012: Linkit tarkistettu ja korjattu perjantaina 12.02.2016. Kansiosta 06.26.2012 puuttuu 13 kuvaa.