POISTOT (HO 19.11.2015)

nettisanomat.com 2001/75-79
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Joka torstai.


nettisanomat.com

torstaina 4. tammikuuta 2001
, lisäykset päivittäin tarvittaessa.
Etsi arkistosta!



Huomaa kuukauden viive.

Uusin aineisto täältä!

etusivu 04.01.2001 - tasavallan presidentin uudenvuoden puhe vuodenaikojen ja ihmisten kuvittamana



Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe
1.1.2001

Vuosituhannen vaihtuminen lisäsi keskustelua elämämme arvoista. Moni tuttuna ja turvallisena pidetty asia on muuttunut. Se on koskenut myös meitä suomalaisia. Olemme selvinneet lamasta kansakuntana, mutta sen vaikutukset tuntuvat vielä monen ihmisen arkipäivässä.

Jokaiseen kotiin jaettiin juuri päättyneen vuoden aikana uusi perustuslaki ja katekismus. Näissä molemmissa on meille kaikille tärkeä viesti. Meillä on vastuu lähimmäisistämme.

Tästä on hyvä muistuttaa nyt, kun ihmisellä on aikaisempaa enemmän oikeus ja velvollisuuskin päättää omista asioistaan.

Uutta perustuslakia valmisteltaessa suurin mielenkiinto kohdistui tasavallan presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston välisiin toimivaltasuhteisiin. Uuden perustuslain voimaantulo ja presidentin virkaanastuminen samanaikaisesti ovat sitten jatkaneet tätä kiinnostusta.

Mielestäni nyt on aika kohdistaa huomiota myös kansalaisten perusoikeuksien parempaan toteutumiseen. Uusi perustuslaki kannustaa meitä kansanvallan, ihmisten tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Vapauksien ja vastuun on oltava tasapainossa. Tasa-arvo ja vapaus yhdessä luovat edellytykset oikeudenmukaisuudelle. Ilman tasa-arvoa vapaudesta voi tulla vahvemman oikeutta.

Globalisaatioon ja markkinatalouteen kuuluva kilpailu on tärkeää, mutta se synnyttää helposti eriarvoisuutta. Tähän eriarvoisuuteen meidän on puututtava poliittisella tahdolla.

Demokratian perusta on ihmisten tasavertaisuus. Enemmistö voi tehdä kaikkia sitovia päätöksiä. Enemmistön velvollisuutena on huolehtia vähemmistönkin oikeuksien kunnioittamisesta.

Maailma on aikaisempaa avoimempi ja me olemme entistä riippuvaisempia toinen toisistamme. Muuttoliike Suomesta ja Suomeen jatkuu. Yhteiskuntamme muuttuu ja kulttuurillinen monimuotoisuus lisääntyy.

Mekin muutumme. Samalla opimme kuitenkin arvostamaan omaa kulttuurillista ainutlaatuisuuttamme. Jokaisella on oikeus olla ylpeä kulttuuristaan, mutta suoda se myös toiselle.

Sen sijaan olen erittäin huolestunut kuluneen vuoden aikana tulleista viesteistä, jotka kertovat kasvaneesta suvaitsemattomuudesta ja taipumuksesta ratkaista väkivallalla esiintyneitä ongelmia.

Suuret otsikot ovat vain jäävuoren huippu. Vain murto-osa yhteenotoista tulee viranomaisten tietoon. Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa.

Meidän kaikkien on syytä kantaa vastuuta tästä kehityksestä. Suurin haaste ei kuitenkaan ole suvaitsemattomat ihmiset, joita on onneksi vähän.

Ratkaisun avain olemme me - suuri enemmistö. Meidän tulee puolustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta lähimmäistämme ja vastustaa rasismia. Suvaitsevaisuus ei vallitse itsestään, vaan siihen tarvitaan jokaista meistä.

Suomen kansantalouden kehitys on viimeisten vuosien aikana ollut myönteistä, jopa huimaa. Samanaikaisesti hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota työllisyyteen ja se onkin parantunut hyvin.

Me suomalaiset olemme hyödyntäneet osaamistamme ja useilla aloilla siirtyneet jopa tiennäyttäjiksi. Markkinat ovat olleet meille entistä avoimemmat, mutta kilpailu on tullut samalla rajummaksi.

Tärkeä tekijä kilpailukyvyllemme on ollut maamme poliittinen ja sosiaalinen vakaus. Joulukuussa aikaansaatu tulopoliittinen ratkaisu oli tästä hyvä esimerkki.

Taito toimia yhdessä on tehnyt meistä kansakuntana kilpailukykyisen ja auttanut niin yksityisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin selviytymään ja menestymään. Meidän pitää olla sitkeitä ja kauaskatseisia.

Hyvistä tuloksista huolimatta Suomella on myös haasteita. Talouskasvu ja hyvinvointi on jaettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

Näin sijoitamme sekä yhteiseen tulevaisuuteemme että kunnioitamme vanhempien sukupolvien perintöä ja ponnisteluja. Se on hyvinvointimme elinehto.

Hyvinvointimme perustekijöitä on myös koulutusjärjestelmämme. Olemme viime vuosina tehneet uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa niin nuorille kuin aikuisille tulevaisuuden edellyttämät tiedot ja taidot.

Esiopetus ja ammattikorkeakoulut ovat näkyvin osa, mutta paljon muutakin on tehty. Tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten nuorten osaaminen matematiikan ja luonnontieteiden alalla on korkeaa kansainvälistä tasoa.

Toisaalta äidinkielen taidoissa on todettu tarvetta kohottaa oppimistuloksia. Äidinkieli on tärkein väline, kun opitaan uutta.

Opetukselle, tieteelle ja tutkimukselle on varattava riittävät voimavarat voidaksemme hyödyntää kansakunnan kaikki kyvyt. Hallituksen ja eduskunnan ponnistelut tämän saavuttamiseksi ansaitsevat täyden tukemme.

Suomalainen on perinteisesti arvostanut työtä ja ahkeruutta. Tämä korostui entisestään viime vuosikymmenen laman ja suurtyöttömyyden aikana. Mahdollisuus tehdä työtä kuuluu hyvään elämään.

Työ ei kuitenkaan jakaudu maassamme oikeudenmukaisesti. Toiset tekevät työtä uupumukseen saakka, kun taas toisilla ei ole riittävästi työtä edes välttämättömän toimeentulonsa turvaamiseksi.

Työttömyyden vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen ja työelämän laadun parantaminen ovat edelleenkin yhteiskuntapolitiikkamme keskeisiä tavoitteita.

Työssäjaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ihmisen uupuminen ei tunnu vain työssä, vaan seuraa häntä myös kotiin. Taloudellisuuden ja tehokkuuden ylikorostamisessa ihminen on vaarassa syrjäytyä. Tällaisen kehityksen ei pidä kuulua suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.

Menestyksestämme saamme kiittää sekä ahkeraa työntekijää että yrittäjää. Yhteiskunnan rakenteita on kehitettävä yrittämistä kannustaviksi. Suurten vientiyritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on tunnettu. Vastaavasti pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllisyyden vuoksi.

Toivon, että pystymme rohkaisemaan erityisesti naisia ryhtymään entistä useammin yrittäjiksi. Heidän osaamistaan tarvitaan.

Suomen suhteet naapurimaihimme ovat erinomaiset. Koin tämän voimakkaasti viime vuoden aikana tekemilläni valtio- ja virallisilla vierailuilla. Tunnemme edelleen kuuluvamme pohjoismaiseen perheeseen. Arvomme ovat samanlaiset, vaikka käytännön ratkaisut saattavat vaihdella.

Pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunta-ajattelulle löytyy kansainvälistä kiinnostusta ja meidän kannattaa toimia yhdessä sen edistämiseksi. Baltian maiden ja pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt. Kaikilla osapuolilla on halu vahvistaa tätä kehitystä.

Viro, Latvia ja Liettua ovat edistyneet hyvin valmistautumisessaan Euroopan unionin jäsenyyteen. Suomi tukee Baltian maita tässä prosessissa.

Suomen ja Venäjän diplomaattisten suhteiden solmimisesta tuli eilen kuluneeksi 80 vuotta. Maidemme väliset suhteet ovat kokeneet erilaisia vaiheita. Totesimme keskusteluissa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa viime viikolla, että maidemme väliset suhteet ovat nyt erinomaiset.

Venäjän merkitys Suomelle tärkeänä kumppanina on säilynyt. Venäjällä on voimakas halu kehittyä eurooppalaisena valtiona. Kehitys Venäjän yhteiskunnan eri osa-alueilla ei ole ollut yhdenmukaista, vaan sekä vauhti että suunta on vaihdellut. Tämä on mielestäni luonnollista nyt, kun tämä suuri maa on uuden etsinnässä.

Vastuu Venäjän kehittymisestä on heillä itsellään, mutta me muut voimme tukea oikeana pitämäämme kehitystä ja helpottaa Venäjän integroitumista muuhun Eurooppaan.

Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten välinen konferenssi saatettiin päätökseen joulukuussa Nizzan huippukokouksessa. Yhteistyön ongelmia ja haasteita on pohdittu varsin avoimesti. Mielestäni on hyvä muistuttaa siitä, että konferenssi onnistui perustavoitteessaan; Euroopan unioni on nyt valmis ottamaan uusia jäseniä vastaan.

Euroopan unionin laajentuminen voi hyvin merkittävällä tavalla lisätä vakautta ja hyvinvointia Euroopassa. Jäsenyysneuvottelut ovat tulossa vaativimpaan vaiheeseensa. Nyt on erittäin tärkeätä, että unioni, sen jäsenvaltiot ja hakijamaat osoittavat halua yhteisen Euroopan rakentamiseen.

Unionin poliittisen ja taloudellisen integraation syventäminen vaatii edelleen paljon työtä. Euroopan unionin menestys voi pitkällä aikavälillä perustua ainoastaan sen kykyyn parantaa ihmisten arkea. Unionin on omalla toiminnallaan hankittava ja säilytettävä kansalaisten tuki ja luottamus.

Ruotsi on tänään vastaanottanut Euroopan unionin puheenjohtajuuden. Haluan ilmaista naapurimaallemme vilpittömän tuen ja menestyksen toivotuksen tässä vaativassa tehtävässä.

Balkanilla on otettu uusi askel rauhan suuntaan. Jugoslavian liittotasavallan presidentin- ja parlamenttivaalit syyskuussa johtivat demokratisoitumisprosessiin, joka jatkui Serbian tasavallan parlamenttivaaleissa joulun alla. Jugoslavian orastava demokratia on edelleen hauras ja sen vahvistaminen vaatii paljon työtä sekä Euroopan unionin että muun kansainvälisen yhteisön tuella.

Syyskuun alussa minulla oli kunnia toimia Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen huippukokouksen puheenjohtajana yhdessä Namibian presidentin kanssa. Kuulimme maailman kansojen edustajien arvioita yhteisestä tulevaisuudestamme.

Suurimpia huolista on edelleen köyhyys. Osalla maailmaa on nyt paremmat elinolosuhteet kuin koskaan aikaisemmin. Miljoonat ihmiset elävät kuitenkin edelleen toivottomassa köyhyydessä.

Vuosituhannen huippukokous asetti maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi köyhyydessä elävien suhteellisen määrän puolittamisen 15 vuodessa. Tähän haasteeseen vastaaminen on mahdollista mutta se vaatii vahvaa maailmanlaajuista yhteisvastuuta.

Samaa vastuuta meidän on osoitettava myös ympäröivästä luonnostamme. Tavoitteita ei saavuteta sanoilla vaan teoilla. Pienilläkin.Toivon tämän olevan mielessä tehdessämme lupauksia alkaneelle vuodelle.

Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää kaikkia kansalaisia lukuisista yhteydenotoista, joita olemme saaneet kuluneen vuoden aikana. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta. Tehkäämme vuodesta 2001 aidosti yhteisen vastuun vuosi.


Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2001








   
Kuvannut Pertti Manninen
Helsingissä, Jyväskylässä ja Laukaassa

etusivu kirjoita! kysymys viikon kuva lukijoilta urheilu tv ja radio kulttuuri musiikki asunto ruoka raha
pääkirjoitus 2.kirjoitus ajatus säälinkki tietolinkit ilmoitukset laukaa merkit nettilinkit netti it hanami
tapaamiset info                    
 
nettisanomat.com viime aikoina
nettisanomat.com viime aikoina
nettisanomat.com viime aikoina
2000/74 nyt se ainakin loppuu. fantasia 2000:sta - jäähyväiset 2000:lle
28.12.2000
webcam maailman ympäri
28.12.2000
 
2000/73
Jouluna 2000
21.12.2000
 
2000/72  
2000/71   john lennon uneksi.
07.12.2000
john lennon imagine.
07.12.2000
2000/70

Lolan rinnat jakavat kansan. Ilta-sanomat, lööppi.
30.11.2000

no comments.
30.11.2000
 
2000/69

Mikä otus tässä piehtaroi?
Pertti Manninen.

23.11.2000

"Tietokone pani luonnon paremmaksi".
Jouni K. Kemppainen.

23.11.2000
"Väärentää voi monin tavoin".
Matti Forss.
23.11.2000
  "Luontoa paremmaksi tietokoneella ja ilman".
Fred Björksten.
23.11.2000
"Luontokuvan manipulointi on aina kerrottava julki".
Markku Könkkölä.

23.11.2000
 
"Valokuva ei ole dokumentti eli totuus".
Hans Paul.

23.11.2000
  "Kysymyshän on luontokuvaajien etiikasta.
Kyösti Huotari
.
23.11.2000
extra:
Hannu Hautala käyttää viimeisen puheenvuoron.

14.12.2000
viikon kuva: OTUS.
Pertti Manninen.
23.11.2000
 
nettisanomat.com viime aikoina
nettisanomat.com viime aikoina
nettisanomat.com viime aikoina
Jutut ja artikkelit kirjoitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen Laukaassa, Jyväskylässä ja Helsingissä.
haku - nettisanomat.com - haku - haku - nettisanomat.com - haku - haku -nettisanomat.com - haku

Lahjoita
ruokaa:



"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

Viikon kysymys

Oletko tyytyväinen presidentin uudenvuoden puheeseen?

nettisanomat.com


kyllä
en
Mielestäni...



 

ilmoita ilmaiseksi!
7 Jan 2001
Vuokralle tarjotaan LEVI keskustassa lomamökkejä 6-12 henk. 2400-6000 mk/vko. 040-. http://kotisivu.mtv3.fi/oma/
7 Jan 2001
OSTAN TARPEETTOMAT 60-70-LUVUILLA HANKKIMANNE ÄÄNILEVYT,POP,ROCK JA ISKELMÄ. SINGLE/EP JA SINGLELEVYT. MYÖS ISOT ERÄT/KOKOELMAT. NOUDAN TEILLE SOPIVASTI. SOITA HARRYLLE 09- TAI 040-. E-MAIL: YSTÄVÄLLISIN TERVEISIN @HOTMAIL.COM
Tue, 2 Jan 2001
Eestin firma (Vararealiseerimiskeskuse AS ) ostaa konkurssipesistä tai sinne joutuneista firmoista tavaraeriä (varastohyllyt, konttorikalusteet jms ). Soita heti puh.372 Thomas
27 Dec 00 13:00
Myydään Opel Calibra 2.0i 8v coupe -91, punainen, siisti, 2 renkaat, soitin, ajotietokone, ajettu 143 tkm hp.73000mk
Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin
18 Apr 05:32
muutot ja kuljetukset isolla pakettiautolla.tavaratila 17 m3 (mahtuu yksiön tai pienen kaksion tavarat) Auto Jyväskylässä. Soita ja pyydä tarjous puh.040-5794943
30 Mar 12:14
Kokemukseen perustuvaa asianajopalvelua pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa.
Erityisosaamisemme painottuu yleisjuridiikan, perhe- ja perintöoikeuden sekä liikejuridiikan alueille.
Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky. Puh. 09-8784133, Fax. 09.890838. asianajaja.pekka.mononen@kolumbus.fi

haku - nettisanomat.com - haku - haku - nettisanomat.com - haku - haku -nettisanomat.com - haku

Sivut valmisti Pertti Manninen 08.01.2001, 08.02.01
copyright nettisanomat.com 2000/75-79

kavennus 17.03.2001 (15.01.02)

haku - nettisanomat.com - haku - haku - nettisanomat.com - haku - haku -nettisanomat.com - haku

sivun alkuun!

Kirjoita mielipiteesi !



 


sivun alkuun!

 


POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2001: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016.Atomz-logot puuttuvat. Jyväskylän verotiedot-sivu puuttuu.