JYVÄSKYLÄN
KÄRÄJÄOIKEUS |
Syyttäjän
rangaistusvaatimus |
Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta
valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään
nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on
asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (POISTETTU 03.03.2016 A). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa,
joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut
lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys
jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti
asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa
sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa. |
VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 565 Antamispäivä 23.4.2007 Diaarinro R 06/794 |
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen |
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n
mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan
tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan
harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen
ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos
viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön
saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa
sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään
ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden
merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. |
Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa
Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen
sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen
http://www.12.fi/2005/07/12/paaaamhel.htm |
|
Pääkirjoitus Lontoon pommi-iskuja seuraavana päivänä perjantaina 08.07.2005. Välittömästi suuren juhlan jälkeen Lontoo koki yhden historiansa synkimmistä hetkistä torstaina. Juuri vuoden 2012 olympiakisapaikaksi valittu kaupunki järkyttyi sarjasta pommi-iskuja, jotka oli selvästi ajoitettu maailman suurimpien talousmahtien G8-huippukokouksen yhteyteen. Terrorismi näyttää ottavan kohteekseen liikennöinnin muodot järjestyksessä ylhäältä alas. Lentokoneilla syyskuussa 2001 tehtyjen Yhdysvaltain iskujen jälkeen olivat vuorossa viime vuonna Madridin junapommit ja nyt Lontoossa bussi sekä metrotunnelit. Kehityskaaresta näkee, että kauhua voi kylvää melko halvallakin, eikä viattomien ihmisten summittaiseen tappamiseen tarvita kehittyneitä suunnitelmia tai määrätietoista johtamisjärjestelmää. Sikäli kuin torstain räjähdysten takana oli al-Qaida, alkaa vaikuttaa siltä, että terroriverkoston voima on enemmänkin hiipumaan kuin kasvamaan päin. Rippeinäkin se pystyy toki pelästyttämään maailmaa ja horjuttamaan uskoamme turvallisuuteen etenkin suurissa pääkaupungeissa eri puolilla maapalloa. Lontoon iskujen tyyppinen terrori ei tarjoa tilaa minkäänlaiselle ymmärtämiselle. Uhreiksi joutui pormestari Ken Livingstonea lainaten ”niin kristittyjä kuin muslimeja ja juutalaisiakin, niin mustia kuin valkoisiakin, sekä vanhoja että nuoria". Jos pommittajat halusivat esittää jonkin viestin tai vaikuttaa johonkin päätöksenteossa, niin ainakaan sanoman sisältöä ei voi normaalijärjellä jäljittää. Siitä huolimatta iskuilla oli välitön ja näkyvä vaikutus. Skotlannissa palaverissaan olleiden G8-johtajien kokous keskeytyi, ja markkinoilla niin osakkeiden kuin raaka-aineidenkin hinnat heilahtivat ensin selvästi alas ja hetkeä myöhemmin taas hieman ylös. Siihen, mitä presidentit ja pääministerit Gleneaglesissa päättävät köyhyyden, sairauksien ja ilmastonmuutoksen torjunnasta, ei terrorilla vaikuteta. Yhtään enempää sillä ei estetä esimerkiksi brittijoukkojen läsnäoloa Irakissa. Sen sijaan iskuilla voi olla seuraus, että turvatoimia taas tiukennetaan suurten tapahtumien yhteydessä. Jatkossa ne joudutaan ehkä ulottamaan itse kohdepaikkakuntien lisäksi kaikkiin vähänkin merkittäviin metropoleihin. Kaikki tämä tulee jälleen heikentämään järjestöjen ja kansalaisryhmien mahdollisuuksia esittää mielipiteitä ja tuoda oma äänensä maailman mahtajien kuultavaksi. Myös matkailuelinkeino saa kärsiä katastrofista, vaikka iskuja tuskin oli tarkoituksella ajoitettu alan kuumimman sesongin alkuvaiheeseen. Pommien laukaiseminen kohteissa, joissa paikallisen väestön lisäksi liikkuu paljon turisteja, korostaa kuitenkin ongelman yhteisyyttä. Jos eurooppalainen yhteistyö muutoin juuri nyt onkin vastatuulessa, on terrorismin vastaista toimintaa pystyttävä edelleen kehittämään. Siihen työhön on Suomenkin osallistuttava parhaansa mukaan. Aamulehti. Pääkirjoitus. Perjantaina 08.07.2005. Sivu 2. Muut pääkirjoitukset: |
Pääkirjoitus Lontoon pommi-iskuja seuraavana päivänä perjantaina 08.07.2005. Gleneaglesiin Skotlannissa kokoontuneet G8-ryhmän johtajat tekivät varmasti oikein, kun hepäättivät jatkaa istuntojaan Lontoon verisistä terrori-iskuista huolimatta. Huippukokouksen keskeyttäminen olisi vain tulkittu voitoksi niiden keskuudessa, jotka olivat suunnitelleet hyökkäysten sarjan. Iskujen yhteys G8-kokoukseen näyttää aivan ilmeiseltä. Useiden valtiomiesten läsnäolo Britanniassa takasi hyökkäykselle mahdollisimman laajan julkisuuden. Terroristit saattoivat myös toivoa, että konferenssin laajat turvatoimet Skotlannissa verottaisivat valvonnan tehoa maan pääkaupungissa. Lähes samanaikaiset iskut julkista liikennettä vastaan kaupungin eri puolilla olivat varmasti vaatineet aikaa vievää ja huolellista suunnittelua. Siitä syystä ei myöskään uskota, että vasta keskiviikkona varmistunut Lontoon valinta vuoden 2012 olympiakaupungiksi olisi ehtinyt vaikuttaa hyökkäyksen tekijöiden laskelmiin. Toinen asia on, että kaikkien kansainvälisten suurtapahtumien, niiden joukossa myös Helsingin MM-kisojen, valmistelijat ovat saaneet uuden muistutuksen valppaana pysymisen väistämättömyydestä. Neljän pommin vaatimat uhrit olivat hirvittävät. Sairaaloihin tuotiin pahoin ruhjoutuneita ihmisiä vielä tunteja räjähdysten jälkeen. Kuolleet lasketaan kymmenissä ja loukkaantuneet sadoissa. Tämänkertainen hyökkäys oli onneksi silti vähemmän verinen kuin 191 kuolonuhria vaatineet iskut Madridissa runsas vuosi sitten. Terroristit onnistuivat joka tapauksessa lamauttamaan Lontoon koko julkisen liikenteen lähes täydellisesti suureksi osaksi päivää. Epäilyt kohdistuivat tietenkin heti New Yorkin ja Washingtonin hyökkäykset syyskuussa 2001 tehneeseen al-Qaidaan tai ainakin sen kanssa yhteydessä oleviin kiihkoislamilaisiin ryhmiin. Verkkosivuille ilmestyneisiin ilmoituksiin ei voitu ilman muuta luottaa, mutta iskujen tekotapa ja huolellinen koordinointi muistutti asiantuntijoita juuri noista ryhmistä. Tekijöiden arveltiin tai ainakin toivottiin jättäneen jälkiä, joiden avulla heidän jäljilleen voidaan myöhemmin päästä. Iskut näyttävät tapahtuneen täysin varoittamatta, vaikka Lontoon on tietysti jo vuosia tiedetty kuuluneen islamilaisten terroriryhmien kaikkein halutuimpiin kohteisiin. Miljoonakaupungin ruuhka-aikojen liikennettä on täysin mahdotonta valvoa tehokkaasti. Ennalta harjoitellut pelastustoimet saatiin sen sijaan hyökkäysten tapahduttua näköjään vaikeuksitta käyntiin. Jos onnettomasta tilanteesta haluaa etsiä jotakin lohdullista piirrettä, se oli hyökkäysten perinteinen ja kaikessa verisyydessäänkin suhteellisen kömpelö tekotapa. Terroristit käyttivät iskuissaan tavanomaista taktiikkaa ja tavanomaisia räjähdysaineita, eivät esimerkiksi kemiallisia tai biologisia tuhon välineitä. Pelättyä läpimurtoa laadullisesti täysin erilaisiin terrorin muotoihin ei ainakaan toistaiseksi näytä tapahtuneen. Keskustelu yhteisten toimenpiteiden tehostamisesta terrorismia vastaan lähti tietenkin heti käyntiin koko EU:ssa. Nopeata menestystä lupaavia suojatoimia ei selvästikään ole. Iskujen ennakointi on kaikki kaikessa. Tietojen vaihtoa ja yhteistyötä viranomaisten kesken on kehitettävä. Yrityksiä soluttaa terroriryhmiä niiden pajastamiseksi tätyy jatkaa. Kun valmistelut Madridin tai Lontoon tapaisiin iskuihin kerran on tehty ja tekijät liikkeellä, on tavallisesti jo liian myöhäistä. Kuva: Loukkaantuneita ohjattiin pois iskupaikalta Edgwaren metroasemalla Lontoossa. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Perjantaina 08.07.2005. Sivu A4. Muut pääkirjoitukset: |
Jonathan Steele: "Terrorism is a technique, not an enemy state that can be defeated". The Guardian. Saturday November 22, 2003. A war that can never be won |
|
|
Kuvia:
|
|
Etusivu torstaina 7. heinäkuuta 2005. |
Lontoossa |
||||
Breaking
News. CNN: AT LEAST TWO DEATHS, 90 CASUALTIES CONFIRMED. |
Perättäisiä kuvia Ranskan TV5:n lähetyksestä kameran asettamin rajoituksin. Pertti Manninen torstaina 07.07.2005. |
|||
Isonna kuvat! |
"Renkaita riittää!" Kuva sarjasta "Aamusta iltaan eräänä erityisenä heinäkuun päivänä,12.07.2005." Kuva: Pertti Manninen. Laukaa. Koko sarja, noin 20 kuvaa, tulossa! |
|
|
nettisanomat - 2005/07/12 - Aamulehti. Helsingin Sanomat. 9 suomalaisen lehden pääkirjoitukset ja etusivut Lontoon pommi-iskuja seuraavana päivänä perjantaina 08.07.2005. - Aamulehti. Helsingin Sanomat. Iltalehti. Ilta-Sanomat. Kansan Uutiset. Viikkolehti. Kauppalehti. Keskisuomalainen. Savon Sanomat. Uutispäivä Demari. - Lontoossa torstaina 07.07.2005 klo 11:44 - 11:47. - Lontoo - Iso-Britannia - terrori-isku - underground - metro - pommi-isku - TV5 - CNN - Linkkejä. Kuvat: Pertti Manninen. Etusivu tiistaina 12.07.2005 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat. |
Aamulehti |
Helsingin Sanomat |
Iltalehti |
Ilta-Sanomat |
Kansan Uutiset. Viikkolehti |
Kauppalehti |
Keskisuomalainen |
Savon Sanomat |
Uutispäivä Demari. |
9 suomalaisen lehden etusivut Lontoon pommi-iskuja seuraavana päivänä perjantaina 08.07.2005. |