N:o 3455 - 28. vsk

Kommentti Maija Perhon ja Helsingin Sanomien hurskasteluun

Ei sanallakaan siitä, että Lex-Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään kaikki nuoret, romutettiin kokoomuslaisen työministerin, Ilkka Kanervan, ja koko silloisen hallituksen tahdosta.

Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet pyydettäessäkään.

Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen ja totesi kyynisesti ja lakoonisesti, että lakia on muutettava.

Ei siitä, että jo silloin riittävän monet varoittivat "joutilaan luokan" syntymisen vaaroista.

Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua! Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan? (Nettisanomat 5.8.99 pm)

seuraava

kuva: pertti manninen

Nuoret ovat aina halunneet kivuta ylöspäin, kun heille on siihen annettu mahdollisuus! Juhani Mellin Kallion kirkon torniakin korkeammalla keväällä 56!
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

alkuun

Kommentti Jaakko Pehkosen hurskasteluun

Rakenteellisen työttömyyden ytimen, pitkäaikaistyöttömienkö, olisi siis ratkaistava valtakunnan työttömyysongelma?

Jos he eivät onnistuisi siinä (kukin omalla kohdallaan), niin entä sitten. Ehkä he eivät olisi enää työttömiäkään, heidät olisi pullautettu pois tilastoja sotkemasta!

Tällaisten mielipiteiden esittäjällä näyttää olevan hyvin varmistettu tulevaisuus Lipposen ja Niinistön hallituksen neuvonantajana.

Nyt sitten syyllistetään pitkäaikaistyöttömät! Hurskastelua! Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan? (Nettisanomat 5.8.99 pm)

alkuun

Jaakko Pehkonen: Mistä töitä pitkäaikaistyöttömille?
(Katkelmia kirjoituksesta)

Suomen pankin ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen. Miten pitkäaikaistyöttömyyttä pitäisi hoitaa?

Perinteiset toimenpiteet ovat osoittautumassa tehottomiksi. Toisaalta uudet ehdotukset eivät saa olla utopistisia. Työtön, varsinkaan pitkäaikaistyötön, ei muutu helposti esimerkiksi yrittäjäksi.

Uusi pohtimisen arvoinen vaihtoehto on järjestelmä, jossa nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva kytketään tietyn työttömyysajan jälkeen työllistymiseen.

Jos työtön ei löydä työpaikkaa, hän menettää ansioturvansa.

Järjestelmä aktivoisi työttömiä työnetsintään, alentaisi tämän ryhmän työvoimakustannuksia ja siten lisäisi työvoiman kysyntää. Järjestelmä loisi taloudellista toimeliaisuutta esimerkiksi palvelusektorille. Samalla järjestelmä toimisi testinä työttömyysturvan väärinkäytölle, koska turvan saaminen edellyttäisi omaehtoista työllistymistä tietyn työttömyysjakson jälkeen. (Keskisuomalainen 31.7.99)

Taidatkos sen selkeämmin sanoa.

Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on rakenteellista, työtön itse on kuitenkin vastuussa työllistymisestään!

Jutussa on lisäksi virhe. Jo nyt työtön putoaa ansisosidonnaiselta, jollei onnistu työllistämään itseään omin tai muiden toimenpitein! (Nettisanomat 5.8.99 pm)

alkuun

Dilemma 2

Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (Nettisanomat 5.8.99 pm) alkuun

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

Keitä he olivat? Nuoria teatterintekijöitä: näyttelijät, muusikot, lavastajat, puvuntekijät, ohjaajaa unohtamatta ylittivät itsensä. Valaistus, koreografia ja kaikki muu oli paikallaan. Kiitos esityksestä, josta kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhemmat ja väli-ikäiset saivat omat muistonsa, 8-vuotias Erika muiden mukana. Kun löydän käsiohjelman kerron teidän nimenne.

6.8.1999 Pertti Manninen

Pääkirjoitus: Tänään 12 vuotta! Monenlaisia päiviä on tarjolla! Osa numeron 0 (nettisanomat nro 0/99) jutuista on päivätty 23.7.99. Numeron valmistuminen ilmoitetaan näin: "Sivun valmisti Pertti Manninen 26.07.99". Numero on sijoitettu heinäkuun 1999 päiväkansioon 28 ja itse numerossa kerrotaan sitten:"torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999".

Torstaihan sitten vakiintui ilmestymispäiväksi vuosikausiksi. Numero 0 oli Jyväskylän aikuisopiston järjestämän verkkosivukurssin "lopputyö".

JAIKON järjestämät tämän alan kurssit olivat siitä hyviä, että niissä tuli valmiiksi aina jotain konkreettista. Netissä myöhemmin julkaistu Kallio-sarja valmistui aluksi cd-levyksi, jota kurssia johti muuten vanhempi  Levy (Jarmo) ja tätä sivuntekokurssia hänen poikansa Perttu Levy. Terveisiä heille ja kaikille kurssilaisille erityisesti Petterille (Perälä), jonka nimi vieläkin on toimitus-linkissä asiantuntija nimikkeellä. Lehden teknisissä kysymyksissä sainkin häneltä hyviä neuvoja vuosikausia kurssin jälkeen. Viime aikoina yhteydet ovat jääneet vähemmälle. 

Mika Hänninen otti päätoimittajakuvan ja toinen Mika teki hienon logon, joka tietenkin on vielä alkuaikojen numeroissa tallella, kunnes se korvautui tähän nykyiseen neutraaliin ja ehkä mitään sanomattomaan.

Tämän juhlanumeron järjestysnumero on 1240, joka kertoo keskimääräisestä reilun kahden numeron ilmestymisestä viikoittain. Parhaimmillaan eri kävijöitä oli kuukaudessa yli 40 000, mutta julkaisujen lukumäärän kasvettua kävijämäärä on vakiintunut 20 000 ja 30 000 välille. Kaikkiaan Nettisanomat/Sanomanetti- sivustoissa on enimmillään kävijämäärä ollut yli 80 000 (eri kävijää kuukaudessa). Toukokuun lukemat ovat lähes 70 000:ssa.

Nettisanomat. Päätoimittaja Pertti Manninen. Torstai 2011-07-28 klo 03:10. Linkki 1. numeroon: http://www.nettisanomat.com/ 1999/07/28/netti2007.htm

1999. Logojen kirjavuutta vakiintumiseen ja joitakin vierilinkkejä.

27.7.1999 --- 5.8.1999 --- 12.8.1999 --- 19.8.1999 --- 26.8.1999 --- 2.9.1999 --- 9.9.1999 --- 16.9.1999 --- 27.9.1999 --- 30.9.1999 --- 7.10.1999 --- 14.10.1999 --- 21.10.1999 --- 28.10.1999 --- 4.11.1999 --- 11.11.1999 - 18:11.1999 --- 25.11.1999 --- 2.12.1999 --- 9.12.1999 --- 16.12.1999 --- 23.12.1999 --- 30.12.1999 ---

Suomi

Hakemisto: aiemmat ja paluu uusimpaan >

Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen! lue lisää! Myös Nettisanomat 29.7.99

Hakemisto > Kuvagalleria >

1999/7b torstaina syyskuun 16. päivänä 1999 Joka torstai

1999/8b maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999 Joka torstai

1999/9 torstaina syyskuun 30. päivänä 1999 Joka torstai

lukijoilta

1999/10 torstaina lokakuun 7. päivänä 1999 Joka torstai

lukijoilta

Humanismin ylistys Ikiru tiistaina 19.10 klo 23.05 TV2:ssa

Nostalginen 60-luku Neljä ystävää tiistaina 16.10 klo 23.05 TV2:ssa

Kansa herää Taistelu Algeriasta tiistaina 2.11 klo 23.00 TV2:ssa

Dennis the Menace Ville Vallaton sunnuntaina 7.11 klo 13.00 TV2:ssa

Viikon kuva

Viikon kuvat

 Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän? Voiko?

Joka torstai 1999/18

Joka torstai 1999/19

Joka torstai 1999/20.

Joka torstai 1999/21

Joka torstai 1999/22.

27.7.1999 --- 5.8.1999 --- 12.8.1999 --- 19.8.1999 --- 26.8.1999 --- 2.9.1999 --- 9.9.1999 --- 16.9.1999 --- 27.9.1999 --- 30.9.1999 --- 7.10.1999 --- 14.10.1999 --- 21.10.1999 --- 28.10.1999 --- 4.11.1999 --- 11.11.1999 - 18:11.1999 --- 25.11.1999 --- 2.12.1999 --- 9.12.1999 --- 16.12.1999 --- 23.12.1999 --- 30.12.1999 ---

Tässä oli 1999. Logojen kirjavuutta vakiintumiseen ja joitakin vierilinkkejä.

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

Siivousta ja sisustusta. Hyllyt ja tavarat. 10:38. Kuva. Hyllyjen kokoaminen ja pystytys alkaa.

18:36. Kuva. Tavarat lopulta paikoillaan viidellä hyllyköllä, kahdellakymmenellä hyllyllä. Kahdeksantuntinen roudaus tuotti jotenkin tyydyttävän tuloksen.

Maanantaina 3.8.2026 10:38-18:36. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen aika hikisenä.

Kiltein on meidän Bamse. Onnellinen on hän, jolla tällainen ystävä on. Snällast är vår Bamse. Lycklig den som har en sådan vän.

Kuvasarja. 14 kuvaa

Saaralla sisua ja luonnetta.

21:17:27. Kuva. "Saara Keskitalo DQ".

21:17:41. Kuva. Hylätty kilpailija katsoo tuomareiden videokuvaa eikä hyväksy hylkäystään. Toinen kilpailija viereisellä radalla oli liikahtanut aikaisemmin, nostanut päätään ennen lähtölaukausta.

Kuvasarja. 7 kuvaa

Pystyynkuollut kuusi on kaadettu.12:42. Kuva. Pystyynkuollut kuusi on kaadettu.

Metsurit Bunny ja Janne kaatoivat pihasta onnistuneesti pystyynkuolleen kuusen ja lahonneen koivunkin. Lauantaina 2.8.2026 12:42. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen hetkeä myöhemmin.

Siivousta ja sisustusta. 18:05. Kuva. Vanhan huvilan uusi elämä siivouksen jälkeen. Yläkerta.

Lauantaina 1.8.2026 18:05. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen aika hikisenä.

Siivousta ja sisustusta. 13:37. Kuva. Vanhan huvilan uusi elämä siivouksen jälkeen. Alakerta.

Perjantaina 31.7.2026 13:37. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen aika hikisenä.

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

Itä-Suomi korostuu hukkumistilastoissa.

25.7.2026 15:58. Kuva. A 8 Helsingin Sanomat lauantaina 25.7.2026 UUTISET Itä-Suomi korostuu hukkumistilastoissa TAMMI-KESÄKUUSSA Itä-Suomessa on poliisin mukaan ollut 12 hukkumistapausta. Valtakunnallisesti hukkumistapauksia on tammi-kesäkuussa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastus-liiton ennakkotilaston mukaan ollut 39. Etelä-Suomessa tapauk-sia on ennakkotilaston mukaan ollut 13.

Hukkumistapaturmien merkittävin riskitekijä on alkoholi. Lauantaina 25. heinäkuuta vietetään maailman hukkumisten ehkäisyn päivää. HS

Omakotitalo paloi

---

jäähalli-/monitoimiareenan (300M€) ... Valtio tuki aikanaan Tampereen Nokia ... valtiontuella. Ymmärrämme nykyiset ... pitää monestakin eri syystä tukea myö ...

Olen neuvotellut hankkeesta moneen ... sen tukemiseen joko suoralla avustuks ... valtiontakauksella myönteisesti. Sama ... Petterin kanssa asiasta on puhuttu myö ...

Ohessa viimeisin muistio aiheesta luotta ...

Janne

Kuva Pertti Manninen.

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

hyttysessä viimeisenä kesänä 2000.

https://www.nettisanomat.com/2001/06/07/etusivu.htm

Poiminta.

15:29. Kuva. Telinelehden huolestuttava poiminta: Lasten uimataito on romahtanut. Yhä harvempi lapsi täyttää uimataidon perusvaatimukset Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan vuonna 2022 vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista osasi uida pohjoismaisen määritelmän mukaan. Vuonna 2016 uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 78 prosenttia.

- Uimisesta ei tarvitse tehdä välttämättä sen vakavampaa harrastusta eikä uimiseen tarvita täydellistä tekniikkaa, uimataidon hankkiminen ja sen ylläpitäminen riittää. Täytyy muistaa, että uiminen ei ole vain harrastus, vaan taito joka voi pelastaa hengen kertoo Uimaliiton toiminnan johtaja Pasi Salonen. Uusi Kirkkonummi 7 2026.

Kuva Pertti Manninen maanantaina 6.7.2026 15:29 lehteä polvien päällä taivutellen Kirkkonummen CM:n aulan penkillä, kyytiä odottaen.

Alkusanat 20.06.2002  Mikä meitä riivaa? Kolmannes lapsistamme ei osaa uida ollenkaan tai ei ainakaan kunnollisesti, Suomessa! Mikä se sellainen yhteiskunta on, joka sallii tällaisen. On korkea aika ryhdistäytyä ja hoitaa asia kuntoon. Tahdosta se vain on kiinni. Pertti Manninen.

https://www.nettisanomat.com/2002/06/20/etusivu.htm

Kuva. Kumarruksia vallalle.

Teknisten vaikeuksien takia nettisanomat.com joutuu tyytymään tällä kertaa tähän! Toimittaja joutui olemaan itse mallina! Pertti Manninen.

Kumarruksia vallalle. (22.08.2002). Kuvannut ja unelmoinut Pertti Manninen. Katso myös Alaston kaupunki. (15.08.2002).

Kimmo Sasi-special Lue!

Pääkirjoitus torstaina 22.08.2002. Pertti Manninen.

Suomen tasavallan hallitus on tähän saakka luottanut kansalaisten alamaisuuteen, kumarruksiin vallalle.

Sonera-sotkun selittely on kuitenkin ylittänyt jo rajat ja lopputulos voi olla mikä tahansa. Maaliskuun 2002 eduskuntavaaleissahan se nähdään.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on uhrannut ministeritoverinsa toisensa perään. Ja pääministeri Paavo Lipponen jatkaa häikäilemätöntä tietämättömyys-linjaansa luottaen siihen, että toverit pelastavat lopulta. Saa nähdä.

Ministeri Arja Alhon uhraaminenkin tulee uuteen valoon: Taisi olla suunniteltu juoni puoluetoveri Ulf Sundqvistin pelastamiseksi!

Nettisanomat.com on tuonut omalta osaltaan lusikkansa tähän soppaan. Sonera-kirja oli heti luettavissa ja arkistot ovat käytettävissä.

Tarkkasilmäinen voi tehdä nyt päätelmiä, joista ei olisi voinut uneksiakaan ennen internettiä!

Eläköön uusi demokratia!

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999!

nettisanomat.com 22.08.2002, pertti manninen.

Lue myös! Omistajan vastuu.

Alaston kaupunki. (15.08.2002).

  "Lokit ja ihmiset eivät kiinnitä suurtakaan huomiota tähän nykyaikaiseen kulkijaan."

2003. nettisanomat.com torstaina 03.07.2003.

2003. nettisanomat.com torstaina 03.07.2003. https://www.nettisanomat.com/2003/07/03/einoleino.htm

2022. Keskiviikko 6.7.2022. Eino Leino 144v.

Keskiviikko 6.7.2022. Eino Leino 144v.  "Kuovi kiinnittää kulkijan huomion". Lounais-Häme. Humppila. Maanantaina 2012-07-02 klo 11:08. Kuvat Pertti Manninen. Isonna!

Linnunlaululehto. Pieni aho. Sinipiikojen karkelo. Sinipiikojen kesälaulu Päivä paistaa, lehti loistaa, vaarat tanhun tahdin toistaa: kesä tullut on. Kukkii joka kummun multa, sykkii joka sydän kulta: kesä tullut on. Lainehtivat niitut, laihot, aukee aran rinnan kaihot: kesä tullut on. Metsä seisoo morsianna. Tuuli pyytää: suukko anna!: kesä tullut on. Tuoksahtavat haavat, tuomet, painuu päivän silmäluomet: kesä tullut on. Kelle lensi metsän muisku? Kulki kautta lehdon kuisku: kesä tullut on. (Vierivät pois. Aino tulee allapäin.)

2003. Eino Leino 125-vuotta. Sinipiikojen kesälaulu karkelokuvaelmasta Väinämöisen kosinta (Naamioita I, 1905). Kootut teokset VI, Otava, Helsinki 1935. Kannen piirrokset: Laura noin 2-vuotiaana. nettisanomat.com torstaina 03.07.2003.

"Kuovi kiinnittää kulkijan huomion". Lounais-Häme. Humppila. Maanantaina 2012-07-02 klo 11:08. Kuvat Pertti Manninen. Kuvat

108 MTV 108 Ke 06.07. 23:00:12 MTV UUTISET Keskiviikko Eino Leinon palkinto jaettiin Vuoden 2022 Eino Leinon palkinnon saaja on kirjailija Kaiho Nieminen. Vuonna 1941 syntynyt Nieminen palkittiin Eino Leinon seuran mukaan hänen pitkästä, tinkimättömästä urastaan vahvana ihmiskuvaajana ja tarinankertojana. Eino Leinon seura myöntää palkinnon erittäin arvokkaasta teoksesta tai arvokkaana pidettävästä toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Suomessa liputetaan tänään erityisesti runoistaan tunnetun Eino Leinon päivän kunniaksi.

MAAN PARHAAT NÄKIJÄT S. 777 0700-512 626 2,39e/min KOTIMAA ULKOMAA URHEILU OHJELMAT (MTV:n teksti tv:n sivu 108 keskiviikkona 06.07.2022.)

2022. Keskiviikko 6.7.2022. Eino Leino 144v. https://www.nettisanomat.com/2022/07/06/etusivu.html

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

2000. Nettisanomat torstaina 1. kesäkuuta.

viikon kuva "Vuoden 1957 kesällä isäni Erkki Manninen kuljetti Iida-tätiään sukulaisissa Suomessa 40 vuoden poissaolon jälkeen. Tämä vanhus sai viimeisen kerran nähdä kotimaansa ja palasi uuteen kotimaahansa, eikä sen jälkeen enää päässyt Suomeen." Pertti Manninen

Kuva: Erkki Manninen 1957.

viikon kettunen"Purkutuomio vahvistettiin silloin, kun musiikki- ja taidekeskuksen arkkitehtikilpailu ratkaistiin. Voittajaehdotus Rhodorendron edellyttää tyhjää tonttia."

viikon ovi harjun huminaa: funkis-bensa-asema puretaan.

viikon supo

Supo tutkii Stasin agentteja. Matti Ahde ja Ulf Sundqvist on mainittu ehdokkaiden joukossa.

Jutut ja artikkelit kirjoitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen Laukaassa, Jyväskylässä ja Helsingissä.

2000. Nettisanomat torstaina 1. kesäkuuta. https://www.nettisanomat.com/2000/06/01/etusivu.htm

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 2000

Maammelaulu Iivo Niskasen kultajuhlassa.

"Jermu paljastaa päänsä seisomaan nousten." Kuva: Kylpylä-hotelli Peurungan aulan ison tv:n äärellä Ylen live-lähetyksestä keskiviikkona 01.03.2017.klo 20:57 Pertti Manninen. Kuva sarjasta matkalla Suomessa. Kuvat.

22 vuotta sitten. Tsetsenia: Äidit hakevat varusmiespoikiaan pois sodasta. Arkisto 29.10.1999. Lue!

Helmikuun 27. päivä 2022. Suomi lähettää tykkejä sotaan

Kuva: Puolustusvoimat.

Pääkirjoitus sunnuntaina 27.2. Suomi lähettää tykkejä sotaan Yle:"Uutistoimistot kertoivat lauantaina, että Saksa antaa vientiluvat aseille, joita Euroopan maat ovat aiemmin ostaneet Saksalta ja haluaisivat luovuttaa Venäjän hyökkäystä vastaan puolustautuvalle Ukrainalle.

Lue!

Suomi tarvitsee Saksan kannan kertoakseen Virolle, voiko Viro antaa suomalaisten Viroon myymät tykit Ukrainalle.

Ylen tietojen mukaan Suomelle on vahvistettu, että Saksan ratkaisu on myönteinen. Saksan kanta ei ole vielä virallisesti saapunut Suomelle.

Ulkoministeriö antoi aiemmin lausunnon, että sillä ei ole mitään tykkien luovutusta vastaan. Ylen tietojen mukaan puolustusministeriö on samalla kannalla. Tämä tarkoittaa, että puolustusministeriö tulee tekemään myönteisen päätöksen Viron vientiluvasta, Ylelle kerrotaan." https://yle.fi/uutiset/3-12335530

Pääkirjoitus. Suomi lähettää tykkejä sotaanPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa kielletään aseiden vienti konfliktialueille. Nyt siis selitetään, että tämä kielto ei koske näitä aikoinaan Saksasta hankittuja tykkejä, koska ne on annettu Viroon, siis Eestiin, jota nimeä virolaiset itse käyttävät maastaan.

Olisi lupa vaikka Paavilta, niin Suomen hallitus pääministeri Marinin johdolla ja tasavallan presidentti Sauli Niiistö siis katsovat sopivaksi lähettää Suomen päätösvallassa olevia aseita sotatoimialueelle.

Maailma on raaka. Tappaminen kuitenkaan lopu tappamalla ja näillä Niinistön ja Marinin lähettämillä aseilla sitten tapetaan venäläisiä sotilaita ja varmaan myös ukrainalaisiakin ja siviiliväestöä. Ei niiden osumatarkkuus ole 100 prosenttia ja sodassa ne voivat pian olla vastapuolenkin käytössä.

Historia tulee kertomaan oliko Suomen hallituksen osumatarkkuus tässä asiassa paikallaan.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen sunnuntaina 27.2.2022 11:39.

Lainaus ja kuva Ylen artikkelista:

Venäjän hyökkäys Suomi antamassa Viron tykeille vientiluvan – hallitus päättämässä suojavarusteiden lähettämisestä Ukrainaan Ylen tietojen mukaan hallitus kokoontuu tänään sunnuntaina ylimääräiseen istuntoon päättämään luotiliivien ja kypärien sekä kenttäsairaalan lähettämisestä Ukrainaan. https://yle.fi/uutiset/3-12335530

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.  Dilemma Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Pääkirjoitus. "Ikään kuin" — vai oikeasti?

Presidentti Alexander Stubb on nyt kolmatta kertaa palannut samaan kielikuvaan. Hormuzinsalmi on Iranille ydinase. Tai "de facto ydinase". Tai "eräänlainen uusi ydinase". Tai — kuten hän viimeksi Ylen toimittajalle Kultarannassa muotoili — he käyttävät salmea "ikään kuin ydinaseena".

Jokainen kierros pehmentää edellistä. Lue!

Pääkirjoitus. "Ikään kuin" — vai oikeasti?

Presidentti Alexander Stubb on nyt kolmatta kertaa palannut samaan kielikuvaan. Hormuzinsalmi on Iranille ydinase. Tai "de facto ydinase". Tai "eräänlainen uusi ydinase". Tai — kuten hän viimeksi Ylen toimittajalle Kultarannassa muotoili — he käyttävät salmea "ikään kuin ydinaseena".

Jokainen kierros pehmentää edellistä. Lue!

"Perinteellinen juhannusmaraton
2006- 2010"

Nettisanomat perjantai, juhannusaatto 23.06.2006. Aulanko juhannusaattoaamun hiukan sinistyvässä harmaudessa 2006.

   Nettisanomat  Perjantai 2007-06-22.
N:o 671.  Keskiyön aurinko. <edellinen   seuraava>    

  Nettisanomat - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto - Pekkarinen  - Väitepäät.

Baby that gave birth to a hi-tech revolution

Engineers celebrate the 60th birthday of the world's first digital computer Bobbie Johnson, technology correspondent The Guardian, Saturday June 21, 2008

 edellinen  seuraava Nettisanomat perjantai 2009-06-26. N:o 996. -  Uusin - Linkit joka etusivulle - Ilmoitukset - Sanomisen ja julkaisemisen  vapautta vuodesta 1999.

Michael Jackson: The day the moonwalk died Michael Jakcson
Perjantai 2009-06-26 Ylen puolueiden kannatusarviot suoraan Jääskeläisen perseestä.

Uimarannalla ei ole valvontaa! Uinti omalla vastuulla, Ranta syvenee nopeasti!

Kuva sunnuntaina 2009-05-31 klo 14:28. Keski-Suomi. Laukaa. Peurunka. Peurunka-hotellin ranta. Pertti Manninen, joka myös kastautui veden ollessa arviolta jo 18, ainakin pinnassa, kun varjossakin jo mittari näytti 28:aa. Laajenna kuva!

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat!
Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Koko kesän yksityisopetus!

Valitse opettaja: Aikuinen, jos et itse jaksa tai sinulle tulee jatkuvasti vilu, pyydä jotakin vanhempaa uimataitosta lasta ryhtymään uimaopettajaksi: Sinä vain vahdit ja osallistut tapahtumaan vaikka verkkarit päällä: Välillä yritä kuitenkin kastautua.

Totuta lapsi veteen.

Hypelkää ja roiskikaa varovasti, jutun täytyy miellyttää!

Uintiopetusta:

Lapsi kahlaa syvemmälle aluksi napaa ja myöhemmin kainaloita myöten ja sitten liikkuu AINA rantaanpäin: Aluksi kävellen ja pikku hiljaa liukuen: kädet ylös suorina pään yläpuolelle, tiukka ote peukalosta toisen käden sormilla ja hypähdys rantaan päin. Opettaja voi tukea mahan alta ja käsikellukkeetkin helpottavat pinnalla pysymistä. Tämä toistetaan ja toistetaan.

Tunnin lopussa

pukeudutaan nopeasti lämpöisesti, märkä uima-asu pois ja sitten hiukan mutustellaan jätskiä ja limsaa tai mehua. Näin tehdään mieluummin joka päivä, mutta pakolla ei kannata lähteä uimakouluun. Välipäiviä saa pitää kunhan touhu on kuitenkin säännöllistä.

Tätä toistetaan koko kesä.

Loppukesällä lapsi jo hiukan liukuu ja polskuttaa jaloillaan: UI HIUKAN, tosin vain hiukan.

Muista! Aikuinen on aina vastuussa lapsesta. Älä hukkaa hetkeksikään lasta silmistäsi.

Pertti Manninen.
nettisanomat.com/2001/06/07/ etusivu.htm#kesan

Uimarannalla ei ole valvontaa! Uinti omalla vastuulla, Ranta syvenee nopeasti!

Kuva sunnuntaina 2009-05-31 klo 14:28. Keski-Suomi. Laukaa. Peurunka. Peurunka-hotellin ranta. Pertti Manninen, joka myös kastautui veden ollessa arviolta jo 18, ainakin pinnassa, kun varjossakin jo mittari näytti 28:aa. Laajenna kuva!

Lauantai 2010-06-26

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

"Mitä tapahtuukaan kaivolla? "Perinteellinen juhannusmaraton."
Kuva Ylen esittämästä elokuvasta Kankkulan kaivolla. Perjantai 19.6.2026 13:52 Pertti Manninen ruudun edessä.

Kankkula on paras paikka koko Suomen maan.

Kuvat Ylen esittämästä elokuvasta Kankkulan kaivolla. Perjantai 19.6.2026 13:52 Pertti Manninen ruudun edessä.

Kankkulan kaivolla 1960. Ohjaus: T.J.Särkkä ja Aarne Tarkas. Käsikirjoitus Reino Helismaa.

Kankkula on paras paikka koko Suomen maan.
Kuuluisa se ei suinkaan oo yksin kaivostaan.
Luonto on niin suloinen ja kaunis aina sää.
Kukaan ei voisi koskaan unhoittaa Kankkulaa.
Kankkulassa rastas laulaa, peippo piiskuttaa.
Ilma on niin raikasta, ja metsä huminoi.
Kankkulassa tietää, kuinka kaunis kesä on.
Uimarannat ihanat ja välkehtivä ves kaiken sulle tarjoaa ja myöskin perheelles.
Kukaan ei voisi koskaan unhoittaa Kankkulaa.
Kankkulassa piisaa aina luonnonnähtävyys, lintu pesii, hauki kutee, ruoho vihertää.
Kukaan ei voisi koskaan unhoittaa Kankkulaa.

Kankkulan kaivolla 1960. Ohjaus: T.J.Särkkä ja Aarne Tarkas. Käsikirjoitus Reino Helismaa.
Perjantai 19.6.2026 13:52.

Pääkirjoitus. "Ikään kuin" — vai oikeasti?

Presidentti Alexander Stubb on nyt kolmatta kertaa palannut samaan kielikuvaan. Hormuzinsalmi on Iranille ydinase. Tai "de facto ydinase". Tai "eräänlainen uusi ydinase". Tai — kuten hän viimeksi Ylen toimittajalle Kultarannassa muotoili — he käyttävät salmea "ikään kuin ydinaseena".

Jokainen kierros pehmentää edellistä. Lue!

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2006 Numerot 519–525 (noin 4.6.–28.6.2006)

Lue!

Nettisanomat. 4.6.2006 - 17.6.2006 - 19.6.2006 - 23.6.2006 - 25.6.2006 - 27.6.2006 - 28.6.2006..

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Jyväkäs heinäkuu 1998 kuvat: pertti manninen , Laukaa 02.08.97

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! - 2000

Keskiviikko 3.6.2026. Pääkirjoitus TÄ Clauden kanssa keskustellen.

Opintolainojen ulosotto on ilkeää kiusaamista
Lue!
Keskustelu täällä.

TÄ Claudelle.

Presidentti Alexander Stubb toistaa , nyt Ylen toimittajan erityishaastattelussa, mielipiteensä siitä että Hormuzin Salmi on ydinase, nyt ei kuitenkaan"de facto" niinkuin ensinmäisessä kannanotossaan joitakin viikkoja aikaisemmin.

Tee pääkirjoitus, jossa kummastellaan tällaista ydinaseen rinnastamista johonkin tilanteeseen joka on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin ydinase, onko presidentin tarkoitus paikata ensimmäistä lausuntoaan vähättelemällä, tai tavaanomaistamalla tämän kammottavan aseen olemassaoloa puhumattakaan sen käytöstä.

Pääkirjoitus. "Ikään kuin" — vai oikeasti?

Presidentti Alexander Stubb on nyt kolmatta kertaa palannut samaan kielikuvaan. Hormuzinsalmi on Iranille ydinase. Tai "de facto ydinase". Tai "eräänlainen uusi ydinase". Tai — kuten hän viimeksi Ylen toimittajalle Kultarannassa muotoili — he käyttävät salmea "ikään kuin ydinaseena".

Jokainen kierros pehmentää edellistä.

Washingtonissa Brookings-instituutissa huhtikuussa Stubb sanoi suoraan: "Hormuzinsalmi on muodostunut Iranille de facto ydinaseeksi." Se oli vahva, selkeä väite. Siitä ei voinut erehtyä. Kuukautta myöhemmin Kultarannassa hän kertoi Ylen haastattelussa, että iranilaiset käyttävät Hormuzinsalmea "ikään kuin ydinaseena". Yle Yle

"Ikään kuin." Kaksi sanaa, jotka tekevät kaiken eron.

Ydinase on ihmiskunnan historian tuhoisin väline. Se ei ole strateginen vipuvarsi, neuvottelukortti eikä maantieteen onnekas sattuma. Se on laite, joka polttaa kaupungin sekunnissa, tappaa satojatuhansia kerralla ja saastuttaa maan sukupolviksi. Ydinaseen käyttö ei kuristele maailmantaloutta — se lopettaa maailman sellaisena kuin sen tunnemme.

Hormuzinsalmi on sen sijaan kapea merireitti, jonka sulkeminen on vakava ja todellinen uhka energiantoimituksille. Sen kautta kulkee noin viidesosa kaikesta maailman öljystä ja vielä suurempi osuus nesteytetystä maakaasusta. Tämä on kiistatta merkittävää. Tämä on vaarallista. Mutta tämä ei ole ydinase. Ei de facto. Ei eräänlainen. Ei ikään kuin. Yle

Kun presidentti käyttää kielikuvaa ensimmäistä kertaa, voi ajatella kyseessä olevan metaforan, jolla halutaan korostaa Iranin strategista ylivoimaa. Kun sama kielikuva toistuu kolmanteen kertaan yhä pehmennetyssä muodossa, herää oikeutettu kysymys: onko tavoite selventää ajatusta vai hiljaa vetäytyä siitä?

Sanojen normalisoiva voima toimii juuri näin, huomaamattomasti. Kun ydinasetta ryhdytään käyttämään metaforana geopoliittiseen painostukseen — olipa kyse salmesta, öljystä tai jostakin muusta — sen erityisasema alkaa himmetä. Ase, jonka olemassaolo on jo itsessään uhka koko ihmiskunnan olemassaololle, niveltyy osaksi tavanomaisen sodankäynnin sanastoa.

Presidentti Stubb on myös se henkilö, joka on ajanut Suomea kohti täyttä Nato-jäsenyyttä ydinasesuunnittelussa mukaan lukien. Hän on todennut, että Suomella ei pidä olla minkäänlaisia poikkeuksia, vaan olemme "100 % Naton jäseniä myös ydinasesuunnittelussa". Tällaisessa yhteydessä ydinaseen käsitteen liukuminen kielikuvaksi ei ole viatonta. Se on poliittista. Maanpuolustus-lehti

Hormuzinsalmi on vakava kriisipiste. Iran on vakava toimija. Maailmantalouden haavoittuvuus on todellinen. Kaikki nämä asiat voidaan sanoa — ja ne pitää sanoa — ilman, että niiden painoa haetaan lainaamalla ydinaseen kauhulla latautunutta käsitettä.

Ydinase ansaitsee pysyä omana luokkanaan. Ei metaforana, ei vertailukohtana, ei retoriikan vahvistimena.

Kun presidentti lipsuu tähän kieleen, ei kysymys ole enää vain metaforasta. Se on asenne.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic)

13.6.2026 klo 15:29.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue! Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue! Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue! Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2006 Numerot 519–525 (noin 4.6.–28.6.2006)

Nyt minulla on kattava kuva koko kesäkuusta 2006. Koostetaan se standardimuotoon.

INGRESSI

Kesäkuu 2006 oli Nettisanomissa yksi vuosikymmenen tiheimmistä jaksoista: kolme suurta teemaa kiersivät toistensa ympärillä koko kuun. Sävelradion ja Radio Cityn toimilupien menetys Liikenneministeri Susanna Huovisen päätöksellä 31.5.2006 sai osakseen laajimman mediaseurantakoosteen Nettisanomien historiassa – kronologinen lista lehtien ja uutislähetysten reaktioista 1.–22.6. Jalkapallon MM-kisat Saksassa tarjosivat urheilullista vastapainoa: Zinedine Zidanen riemumaalin juhla Espanjaa vastaan ja David Beckhamin totinen hetki ennen kentälle astumista. Boksinkin maailmasta: Amin Asikainen voitti Euroopan mestaruuden Sebastian Sylvesteriltä lauantaiyönä 3.–4.6. Makasiinien palo toukokuulta 2006 heijastui edelleen kesäkuussa analyyttisena sarjana SanomaWSOY:n tonttihistoriasta. Aulanko juhannusaattoaamuna antoi kuukauden ainoan puhtaasti rauhallisen luontokuvan.

PÄÄKIRJOITUS – 2006

Kesäkuun 2006 pääkirjoitussarja on Nettisanomien kirjallisesti vahvimpia: kolme toisiaan täydentävää pääkirjoitusta radiolupapäätöksestä, joista jokainen avaa eri kulman.

Ensimmäinen, kirjoitettu 31.5.2006 (toukokuun viimeisenä päivänä), asetti välittömän reaktion: "Liikenneministeri oli niin tyytyväisen näköinen, että SDP näyttää saaneen herrasmiessopimuksen SanomaWSOY:n suojelusta." Nelonen ei maininnut Sävelradion ja Radio Cityn teurastuksesta mitään uutisissaan. "Jumalatonta tiedonvälitystä parhaimmillaan, vaiko pahimmillaan."

Toinen, "Astian makua" (17.6.2006), purki Helsingin Sanomien haastattelutaktiikin, jolla lehti suojeli omistajansa myönteiseen päätökseen vaikuttanutta ministeriä: Teemu Luukan haastattelu "Ministeri, kaduttaako Sävelradion lakkautus?" esitti kannattavuusväitteen Tapio Kalliojan suuhun, vaikka ministeri itse oli sen lausunut suorana lainauksena TV1:n lähetyksessä 31.5. Nettisanomat oli nauhoittanut tuon lähetyksen ja purki sen sanasta sanaan kesäkuun aikana.

Kolmas, lista-pääkirjoitus "Miten lista syntyi?" (27.6.2006), selosti metodologiaa: materiaalia löytyi paperinkeräyslaatikoista ja junien penkeiltä, kirjastosta ja tilatuista lehdistä. Erityinen havainto: IS ei kirjoittanut aiheesta päätöspäivänä mitään.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

Sävelradion ja Radio Cityn lakkautus oli mediasääntelyn käänteentekevä tapaus Suomessa. Mannisen analyysi kesäkuussa 2006 – että SanomaWSOY sai kaksi lupaa etuoikeutettuna toimijana, josta Nelonen (myös SanomaWSOY) ei raportoinut kilpailijoidensa haavoittamisesta mitään – pitää edelleen paikkansa rakenteellisena mediakritiikkinä. Sävelradio lopetti toimintansa vuoden 2006 lopussa. Radio City samoin. Rock FM ja Lady FM aloittivat 2007.

Nettisanomien tapa kerätä kaikki mediareaktiot yhdeksi kronologiseksi listaksi oli ennakoiva: digitaalinen mediamonitorointi, jota tehtiin käsin, kirjastossa, junassa ja paperinkeräyslaatikosta materiaalia keräämällä. Vastaavia listoja ei muut pienet julkaisut tuolloin tuottaneet.

Zidanen ilo on tallentunut yhdessä kuvassa kesäkuussa 2006.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2006 Numerot 519–525 (noin 4.6.–28.6.2006)

Lue!

Nettisanomat. 4.6.2006 - 17.6.2006 - 19.6.2006 - 23.6.2006 - 25.6.2006 - 27.6.2006 - 28.6.2006.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2005 Numerot 361–365 (1.6., 4.6., 12.6., 22.6. ja 29.6.2005)

Lue!

Nettisanomat. 1.6.2005 - 4.6.2005 - 12.6.2005 - 22.6.2005- 29.6.2005.

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2005 Numerot 361–365 (1.6., 4.6., 12.6., 22.6. ja 29.6.2005)

INGRESSI

Kesäkuu 2005 oli Nettisanomissa kolmen suuren tapahtuman kuukausi: EU:n perustuslakisopimuksen kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa, SDP:n puoluekokouksen järjestäminen Jyväskylässä 9.6.2005 (jossa Paavo Lipponen piti jäähyväispuheensa), ja Jyväskylä Cup -jalkapalloturnauksen kuvadokumentointi. Neljä viikkoa, neljä erilaista tunnelmaa: EU-poliittinen kriisi, kesälomat ja koululaiset, KyIF:n junioripoikien saapuminen, ja Lipposen aikakauden loppu.

PÄÄKIRJOITUS – 2005

N:o 361:n (1.6.) pääkirjoitus "EU:n perustuslaki ja Suomen" käsitteli tilannetta, jossa ranskalaiset olivat äänestäneet "non" ja hollantilaiset äänestivät samana päivänä. Suomalaiset eivät äänestäneet. Manninen esitti kysymyksen: miksi? Rinnakkaisartikkeli "Ei kansa ole tyhmää" vastasi: kansanäänestyksessä pystyi ilmaisemaan kannan Turkin EU-jäsenyyteen, josta muutoin vaikeni poliittinen eliitti. FST:n 360 grader -ohjelman (maanantai 30.5.2005) asiantuntijana Markku Suksi, julkisoikeuden professori Åbo Akademista, kommentoi perustuslakia. Muut lehdet -osiossa Keskisuomalainen 31.5.: "Päät alkavat putoilla Pariisissa" ja "Turkki kiduttaa entiseen tahtiin."

N:o 365:n (29.6.) viimeinen kesäkuun numero kokosi kuukauden henkilöt yhteen: "EU:n perustuslaki kaatui nimensä vuoksi" – virolaisen EU-vaikuttajan Henrik Hololein kommentti Keskisuomalaisen uutisessa 28.6.2005 – sekä laajan Lipponen-linkkikoosteen vuosilta 1999–2005. Jäätteenmäen paluusta ja Karpelan jatkamisesta kirjoitettiin lyhyet kommentit.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

EU:n perustuslakikriisi 2005 oli käännekohtia, joita Nettisanomat seurasi johdonmukaisesti jo vuodesta 2004. Ranskan ja Hollannin "ei" johti lopulta Lissabonin sopimukseen 2007, joka hyväksyttiin ilman kansanäänestyksiä useimmissa maissa – mukaan lukien Suomi. Ulkoministeri Tuomiojan reaktio "jatketaan käsittelyä niinkuin on ajateltu" edusti täsmälleen sitä asennetta, jota Nettisanomat kritisoi jo kesäkuussa 2005.

Lipposen jäähyväiset Jyväskylässä 9.6.2005 olivat myös Nettisanomille eräänlainen jäähyväinen. Lehti oli seurannut Lipposen toimia vuodesta 1999 – pankkituki, Sonera, Irak – ja kokosi nyt 1999–2005 linkkikoosteen. Hyvä uutinen: Karpela jatkoi. Huono: hänen äänimäärälleen perustunut Jäätteenmäen pääministeriys oli kestänyt vain "hetken."

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2004 Numerot 254–257 (3.6., 10.6., 17.6. ja 24.6.2004)

Lue!

Nettisanomat. 3.6.2004 - 10.6.2004 - 17.6.2004 - 24.6.2004.

INGRESSI

Kesäkuu 2004 oli Nettisanomissa erityisen tiheä neljällä suurella aiheella: Irak-sota ja siviiliuhrit jatkoivat taustalla joka numerossa, europarlamenttivaalit 13.6. toivat Jäätteenmäen paluun poliittiseen parrasvaloihin, Pekka Ervastin Irakgate-kirjan haastattelu avasi kesäkuun ensimmäisessä numerossa SanomaWSOY-kriitiikin uuden vaiheen, ja Mononen-oikeusjutun sekä pakkohuutokaupan dokumentaatio syventyi kahdessa viimeisessä numerossa. Venuksen harvinainen ylikulku Auringon editse 8.6. sai tiedeosion. Elokuvapuolella Martin Scorsesen "New York, New York" ja Billy Wilderin "Ace in the Hole" kehystivät viikkojen tunnelmaa.

PÄÄKIRJOITUS – 2004

N:o 254:n (3.6.) pääkirjoitus oli poikkeuksellisen avoimen omakohtainen: "Mistä kaikesta haluaisin kertoa? Kaikesta. Paljon on jäänyt kertomatta, viime aikoina." Manninen viittasi useisiin kesken oleviin juttuihin – oikeusjuttuihin, pankkikritiikkisarjaan, Irak-analyyseihin – joita ei ollut pystynyt käsittelemään riittävästi.

N:o 256:n (17.6.) pääkirjoitus käsitteli europarlamenttivaalien tulosta ja erityisesti Jäätteenmäen yli kymmenen prosentin äänisaalista. Manninen kirjoitti myös Lipposen toimista Irak-diplomaattien karkottamisessa – "Paavo Lipponen ei ole ainakaan vielä joutunut selvittämään" – ja muistutti IS:n päätoimittaja Pietilän vastuusta.

N:o 257:n (24.6., juhannuspäivä) pääkirjoitus oli henkilökohtainen ja raivostunut: pakkohuutokauppa 1999–2000, jossa ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö mitätöivät Mannisen äidin 90 000 markan etuoikeutetun saatavan Merita Pankin hyväksi. "Minulle sinisilmäisenä oli ja on edelleen täysin käsittämätöntä ulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin toiminta." Pääkirjoituksen lopussa silti: "Kaikesta huolimatta hyvää oikeata juhannusta tänään torstaina 24.06.2004."

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

Ervastin Irakgate-kirjan haastattelu kesäkuussa 2004 oli hetki, jolloin Jäätteenmäen tapaus kääntyi: kirjailija kertoi suoraan, että Jäätteenmäki itse oli yrittänyt estää haastattelut, ja SanomaWSOY:n toimittaja oli saanut Suuren journalistipalkinnon samaan aikaan kun häntä epäiltiin rikoksesta. Tätä yhdistelmää Nettisanomat piti rakenteellisena osoituksena mediajärjestelmän sisäisestä suojelusta.

Venuksen ylikulku 8.6.2004 on harvinainen luonnonilmiö, jonka seuraava tapahtuu vasta 2117. Nettisanomat dokumentoi sen asianmukaisesti turvaohjeineen – se on yksi niistä ainaisista lehden rutiineista, joissa tiede, varoitus ja käytännöllisyys yhdistyvät.

Pakkohuutokauppa-tapauksen dokumentointi kesäkuussa 2004 oli vaihe, joka myöhemmin kietoutui Mononen-kunnianloukkausjuttuun. Nämä kaksi prosessia – ulosottoprosessi ja asianajajan väärennösepäily – olivat toisiinsa sidoksissa, ja Nettisanomat seurasi molempia samanaikaisesti.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2003 Numerot 201–204 (5.6., 12.6., 19.6. ja 26.6.2003)

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2003 Numerot 201–204 (5.6., 12.6., 19.6. ja 26.6.2003)

Lue!

Nettisanomat. 5.6.2003 - 12.6.2003 - 19.6.2003 - 26.6.2003.

INGRESSI

Kesäkuu 2003 oli Nettisanomissa poliittisesti tiheä kuukausi: Anneli Jäätteenmäen hallituskriisi ja ero pääministerin tehtävästä, Irakin sodan jatkuminen ilman joukkotuhoaseita, Georg Henrik von Wrightin kuolema, HS-gallupin väärintulkinta pääministeriä vastaan ja Helsingin Sanomien mediakritiikin kärjistyminen. Neljässä numerossa käytiin läpi niin sisäpolitiikan draama kuin kansainväliset sotauutiset. Visuaalisesti kuukausi tarjosi Erika Mannisen "Tyttö, sorsien sukua" -kuvan viikon kuvana, kesän ensimmäiset ulkokuvat ja Jyväskylän Lutakon HIIVA-gallerian kesänäyttelyn.

PÄÄKIRJOITUS – 2003

Kesäkuun 2003 punainen lanka oli HS:n ja demokratian suhde. Numerossa 204 (26.6.) Manninen julkaisi laajan HS-Gallup-analyysin otsikolla "HS-GALLUP VALEHTELEE!" Helsingin Sanomat oli sunnuntaina 15.6. otsikoinut: "Keskustan kannatus pudonnut eduskuntavaalien jälkeen" ja "Keskusta on pudonnut kauas Sdp:stä" – mutta gallup ei tätä kertonut. Manninen osoitti, että jokainen väite oli väärin kun virhemarginaalit otettiin huomioon. Lisäsyytös: tämä tapahtui Irak-selvitysten kuumimmalla hetkellä, jolloin Jäätteenmäkeä motattiin muutenkin. Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen nimettiin vastuulliseksi.

Numerossa 203 (19.6., juhannuspäivä) käsiteltiin Georg Henrik von Wrightin kuolema ja hänen ajatuksensa tiedon kaksiteräisyydestä: "Tieto on samassa määrin onnen ja onnettomuuden, hyvien tekojen ja pirullisuuden väline." Samassa numerossa nostettiin esiin Aatos Erkon demokraattisen lehdistön tehtävät vuodelta 1958 – löytyneet! – kontrastina HS:n nykypäivään. Jäätteenmäen jäähyväispuhe "Kansalaisten oikeus tietää" (17.6.2003) julkaistiin kokonaan.

Irakin sota seurasi taustalla joka numerossa: "Hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Tappaminenkin jatkuu."

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

"HS-Gallup valehtelee" -otsikko vuodelta 2003 on edelleen ajankohtainen rakenteellisena kuvauksena: Nettisanomat dokumentoi saman ilmiön uudelleen 2009 Ylen gallupien yhteydessä. Gallupien virhemarginaalien unohtaminen ja tulkintojen liittäminen sanomalehtien poliittisiin intresseihin – tämä sama mekanismi elää. Jäätteenmäen kaataminen oli yksi suomalaisen mediajournalismin voimannäyte, jota myös oikeushistoria on sittemmin tarkastellut kriittisemmin.

Von Wrightin kuolema kesäkuussa 2003 päätti yhden Suomen viisaimpien ajattelijoiden elinkaaren. Hänen muistutuksensa tiedon kaksiteräisyydestä ei ole vanhentunut – päinvastoin tekoälyn aikakaudella se on tarkempi kuin koskaan.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2003 Numerot 201–204 (5.6., 12.6., 19.6. ja 26.6.2003)

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2002 Numerot 151–152 (20.6. ja 27.6.2002)

Lue!

Nettisanomat. 20.6.2002 - 27.6.2002.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2002 Numerot 151–152 (20.6. ja 27.6.2002)

INGRESSI

Kesäkuu 2002 toi Nettisanomissa kaksi temaattisesti täysin erilaista numeroa. Ensimmäinen (N:o 151, 20.6.) kiersi uimataidon ja kansallisen häpeän teemaa – kolmannes suomalaisista lapsista ei osaa uida – sekä pääkirjoituksena kysymyksen tiedon säilymisestä ja uudesta demokratiasta.

Toinen (N:o 152–156, 27.6.) oli Sonera-kirjan julkaiseminen: räjähtävä sivupommi, jossa Nettisanomat julkaisi Sonera Oyj:tä koskevan nimettömän kirjan keskeisen osan samanaikaisesti, kun Sonera yritti saada kirjan poistettua palvelimilta. Nämä kaksi numeroa heijastavat kesäkuun 2002 laajaa kaarta: kesän lämpö ja lasten kasvatuksen huoli yhdellä viikolla, valtapoliittinen tulikoe seuraavalla.

PÄÄKIRJOITUS – 2002

N:o 151:n alkusanoissa Manninen esitti suoran yhteiskunnallisen syytteen: kolmannes suomalaisista lapsista ei osaa uida kunnollisesti. "Mikä se sellainen yhteiskunta on, joka sallii tällaisen. On korkea aika ryhdistäytyä ja hoitaa asia kuntoon. Tahdosta se vain on kiinni."

Samassa numerossa pääkirjoitus käsitteli digitaalisen tiedon katoamista: Jyväskylän ylioppilaslehden nettiarkisto 1997–2000 oli hävinnyt, Nettisanomien omat varhaiset numerot olivat jo nyt vaikeasti löydettäviä. "Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia." Galluppalstalla jatkettiin virhemarginaalianalyysiä, kolmas osa sarjasta.

N:o 152:n alkusanoissa Manninen ilmoitti julkaisevansa Sonera-kirjan keskeisen osan – mutta jätti pois kolme lukua, joissa käsiteltiin toimitusjohtaja Relanderin väitettyjä rahaepäselvyyksiä. Peruste: "En ole jälkiviisas. Tuon esille kaksi aikaisempaa sivua, joissa olen tätä asiaa käsitellyt!" Päätoimittajan linja oli tietoinen: valtion omistajan vastuun laiminlyönti oli hänen mielestään "ylivoimaisesti suurin moka" – Relanderin henkilökohtaiset epäselvyydet eivät siihen kuuluneet. Sonera oli jo käynnistänyt oikeudellisen painostuksen kirjaa vastaan.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

Uimataidon puute on edelleen vuodesta toiseen toistuva suomalainen ongelma. Mannisen huomio vuodelta 2002 ei ole vanhentunut: vesiturvallisuuden edistäminen jää toiveiden tasolle, ja hukkuneiden lasten tilastot palaavat mediaan joka kesä. Argumentti "tahdosta se vain on kiinni" on yhä oikea – mutta toiminta ei ole seurannut.

Sonera-kirjan julkaisemisstrategia kesäkuussa 2002 oli poikkeuksellisen rohkea: Nettisanomat teki tietoisen toimituksellisen rajauksen julkaisemalla omistajan vastuuta koskevat osat ja jättämällä pois toimitusjohtajan henkilöön kohdistuvat, todistamattomammat väitteet.

Tämä on lehtijournalismin perusperiaatteen mukaista – mutta sen noudattaminen pienen verkkojulkaisun toimesta suuren yhtiön oikeudellisen paineen alla on harvinaista rohkeutta. Sonera puolestaan fuusioitui Teliaan 2002 ja menetti itsenäisen olemassaolonsa. Kirjan kirjoittajan henkilöllisyys jäi vuosia avoimeksi, kunnes hovioikeusvaiheet 2007–2008 toivat asian takaisin esiin.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

Nettisanomat. 20.6.2002 - 27.6.2002.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2001 Numero 97 (7.6.2001)

INGRESSI

Kesäkuun 2001 ainoa numero (7.6.) oli tunnelmaltaan poikkeuksellinen: lehden etusivulla hallitsi laajana kuvana Erika Manninen uimassa sorsineen – "unelmoituja kuvia" kuutena eri kuvatekniikalla käsiteltynä – ja sivun sydämessä oli täydellinen uimaopetusjuttu, jota Nettisanomat julkaisi jo toisena peräkkäisenä kesänä. Lehdessä näkyi myös Charlie Chaplinin "The Kid" (1921) -kuvake. Numero toimi samalla lähtölaukaisupisteenä kesälomalle: seuraava numero ilmestyi vasta 9.8.2001.

PÄÄKIRJOITUS – 2001

Kesäkuun 7. päivän numero 2001 oli varsinainen yksiaihejulkaisu: lapsi, vesi, kesä. "Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!" oli uudistettu versio edelliskesän jutusta, nyt täydennettynä välineohjeilla: käsivarsikellukkeet ovat hyvä apu, krokotiili ja uimalaudat sopivat potkuharjoitteluun, mutta uimarengas on vaarallinen eikä sovi opetusvälineeksi, sillä "se voi kipata, lähteä tuulessa karkuun, eikä siinä uima-asento ole oikea."

Kuvasivulla Erika – "sorsien sukua" – on kuvattu kuutena eri digitaalisena variaationa: blur, fourcorners, mindexplosive, paintdaubs, roughpastels, spatter. Näitä Manninen nimitti "unelmoiduiksi kuviksi." Sivun lopussa on lyhyt omistuskirjoitus: "hyttysessä viimeisenä kesänä 2000. anna-marin muistolle. kettu." Tämä viittaus jäi julkaistussa numerossa niukaksi mutta merkittäväksi – se osoittaa henkilökohtaista surutyötä.

Uimataidon virallinen määritelmä lainattiin: veteen pudottua on jaksettava uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Ohje "Ui rannan suuntaisesti! Hyppää kantapäät edellä!" toistaa edelliskesän numeron rakennetta.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

"Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan" on yksi Nettisanomien pitkäkestoisimmista sisällöistä – se on linkitetty lehteen vielä 2009:kin, kahdeksan vuotta ensijulkaisun jälkeen. Teksti ei vanhene, koska se ei ole uutinen vaan ohje: vanhempi ja lapsi, vesi, kärsivällisyys, jätski tunnin lopussa. Yksinkertaisuudessaan se on yksi Nettisanomien parhaita juttuja.

Erika-kuvien sarjan digitaalinen käsittely oli vuonna 2001 vielä jotain uutta – "unelmoituja kuvia" on kuvaus siitä, mitä Paintshop Pro tai Photoshop mahdollisti kotikäyttäjälle. Tulos näyttää varhaiselta kokeilulta, mutta taiteellinen intentio on selvä: sama kuva kuutena tulkintana, kuten saman sävellykseen kuusi variaatiota.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

Nettisanomat. 7.6.2001.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2000 Numerot 44–46 (1.6.–15.6.2000)

INGRESSI

Kesäkuu 2000 oli Nettisanomien toisesta toimintavuodesta lyhyt ja tiivis jakso: kolme numeroa, joista viimeinen (15.6.) oli pelkkä lomailmoitus heinäkuun loppuun saakka. Sisällöltään kesäkuu painottui Jyväskylän kaupunkikuvaan ja -politiikkaan, Suojelupoliisin Stasi-tutkimukseen sekä lehden ensimmäiseen laajaan uimaopetusohjelmaan. Päätoimittaja lähti kesälomalle noin 15.6. ja palasi elokuun alussa.

PÄÄKIRJOITUS – 2000

Kesäkuun 2000 kaksi substanssijuttua olivat yhteiseltä pohjalta: kumpikin kertoi siitä, miten valta Suomessa toimii epävirallisesti ja miten rakenteet suojelevat omaansa.

Harjun huminaa -kolumnissa Manninen kirjoitti Jyväskylän funkkis-bensa-aseman purkamisesta. Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla rakennukselle oli langetettu tuomio konserttitalon tieltä – mutta konserttitalolle ei ollut rahaa eikä sitovia päätöksiä. Arkkitehtikilpailun voittaja "Rhodorendron" edellytti tyhjää tonttia, joten purku oli väistämätön. Nettisanomat huomautti: rappeutumaan päässyttä rakennusta ei ollut kehdattu purkaa suoraan bisnesmiehille – se kätkettiin kulttuurihankkeen taakse. Sonera oli jo nirhaissut osan tontista.

Viikon Supo -palstalla Manninen käsitteli Suojelupoliisin Stasi-agenttiepäilyjä. Matti Ahde ja Ulf Sundqvist oli mainittu ehdokkaiden joukossa. Nettisanomat esitti terävän kysymyksen: kuinka kansakunnan ylimmän johdon suojeluksessa olevat voitaisiin koskaan todeta syyllisiksi? Dumellit ja Mattilat olivat oivallista ruokaa Supon tutkimuksille – heidät voitiin uhrata organisaation tarpeellisuuden osoittamiseksi.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

PÄÄKIRJOITUS – 2026

Jyväskylän konserttitalon tarina kesti vuosikymmeniä. Funkkis-bensa-asema purettiin 2000, ja tontti siirtyi lopulta liike-elämän käyttöön – aivan kuten Manninen ennusti. Kaupunkikuvaan jäi haava, jota kulttuuritoiveet eivät paikanneet. Sama kaava on toistunut muuallakin Suomessa: arkkitehtikilpailu legitimoi purkamisen, mutta voittoisa ehdotus jää rakentamatta kun rahat loppuvat tai intressit muuttuvat.

Stasi-Supo-tapaus jäi historialliseksi sivuhuomautukseksi. Sundqvistin ja Ahteen maininnat tulivat julki, mutta suuria oikeudellisia seurauksia ei tullut. Nettisanomien kysymys – kuka on seuraava uhri, ressukka? – kuvasi systeemiä oikein: pienet uhrataan, suuret suojataan.

Laati: Pertti Manninen, apunaan TÄ-Claude (Anthropic).

KOKO KESKUSTELU TÄÄLLÄ!

Nettisanomat. 1.6.2000 - 6.6.2000 - 15.6.2000.

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2001 Numero 97 (7.6.2001)

Lue!

Nettisanomat. 7.6.2001.

TÄ Claude-keskustelusta

NETTISANOMAT – KESÄKUU 2000 Numerot 44–46 (1.6.–15.6.2000)

Lue!

Nettisanomat. 1.6.2000 - 6.6.2000 - 15.6.2000.

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Jyväkäs heinäkuu 1998 kuvat: pertti manninen , Laukaa 02.08.97

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! - 2000

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

Totuta lapsi veteen. 
Hypelkää ja roiskikaa varovasti, jutun täytyy miellyttää!

Uintiopetusta: 
Lapsi kahlaa syvemmälle aluksi napaa ja myöhemmin kainaloita myöten ja sitten liikkuu AINA rantaanpäin: Aluksi kävellen ja pikku hiljaa liukuen: kädet ylös suorina pään yläpuolelle, tiukka ote peukalosta toisen käden sormilla ja hypähdys rantaan päin. Opettaja voi tukea mahan alta ja käsikellukkeetkin helpottavat pinnalla pysymistä. Tämä toistetaan ja toistetaan.

Tunnin lopussa 
pukeudutaan nopeasti lämpöisesti, märkä uima-asu pois ja sitten hiukan mutustellaan jätskiä ja limsaa tai mehua. Näin tehdään mieluummin joka päivä, mutta pakolla ei kannata lähteä uimakouluun. Välipäiviä saa pitää kunhan touhu on kuitenkin säännöllistä.

Tätä toistetaan koko kesä. 
Loppukesällä lapsi jo hiukan liukuu ja polskuttaa jaloillaan: UI HIUKAN, tosin vain hiukan.

Muista! Aikuinen on aina vastuussa lapsesta. Älä hukkaa hetkeksikään lasta silmistäsi.

Pertti Manninen

Kesällä kelpaa porskutella!

Käsivarsikellukkeet ovat hyvä apu uimaopetuksessa. Krokotiili ja uimalaudat sopivat potkuharjoitteluun. Uimarengas on parasta antaa jo uimataitoisen lapsen leikkeihin, koska se voi kipata, lähteä tuulessa karkuun, eikä siin uima-asento ole oikea.

Jyväkäs heinäkuu 1998 kuvat: pertti manninen , Laukaa 02.08.97

Kesällä kelpaa porskutella!

Keskiviikko 3.6.2026. Pääkirjoitus TÄ Clauden kanssa keskustellen.

Opintolainojen ulosotto on ilkeää kiusaamista

Opintolainojen ulosotto on ilkeää kiusaamista, kun vaihtoehto olisi olemassa. Ulosottolaitoksen tuoreiden tietojen mukaan alle 29-vuotiailla on nyt perinnässä opintolainaa keskimäärin 8 500 euroa – vuotta aiemmin summa oli 8 000 euroa ja kahta vuotta aiemmin 7 400 euroa. Kahden vuoden aikana ulosottoon tulevan opintolainan kokonaismäärä on kasvanut 14 prosenttia.

Samanaikaisesti nuorisotyöttömyys oli viime vuonna korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Nämä luvut eivät ole sattumaa. Orpon hallitus on kasvattanut opintotuen lainapainotteisuutta ja leikannut suoran opintorahan osuutta. Nuori, joka ei työllisty – tai työllistyy vain pätkätöihin – ei pysty maksamaan lainaa pankille sovitussa aikataulussa. Seurauksena on ulosotto, maksuhäiriömerkintä ja vuosiksi vaikeutunut elämänrakentaminen.

On syytä muistaa, keistä puhumme. Opiskelevat nuoret ovat tehneet oikean valinnan: he ovat panostaneet itseensä, hankkineet tietoa ja taitoa, ja rakentavat näin pohjaa koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Heissä on kansakunnan uudistumisvoima. Heidät palkitaan ulosotolla.

Ratkaisu on tunnettu. Ruotsissa opintolaina maksetaan takaisin tulojen mukaan: kun töitä on, maksetaan; kun ei ole, ei makseta. Järjestelmä ei anna lainaa anteeksi – se mukauttaa takaisinmaksun todelliseen maksukykyyn.

Suomessa tätä on ehdottanut muun muassa taloustieteilijä Roope Uusitalo, ja Nettisanomat on vaatinut samaa jo vuosia.

Esteenä ei ole tietämättömyys eikä rahan puute. Esteenä on poliittinen haluttomuus muuttaa rakennetta, jossa pankki, Kela ja verohallinto toimivat erillään. Muutos vaatisi yhteensovittamista – mutta se olisi halvempaa kuin ulosottokoneiston pyörittäminen ja nuorten syrjäyttäminen taloudesta.

Opintolainojen ulosotto on ilkeää kiusaamista silloin, kun tuloperusteinen takaisinmaksu olisi täysin toteutettavissa – ja kun päättäjät sen silti jättävät tekemättä.

Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 3.6.2026 klo 23:08.

Keskustelu täällä.

Pääkirjoitus. Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste. Lue!
Pääkirjoitus 2. Salmén vs. Stubb – kaksi aikakautta, kaksi maailmankuvaa, yksi kohtalokas ero. Lue!
Retorinen analyysi: Salmén vs. Stubb. Nettisanomat julkaisi Salménin varoituksen jo 2005 – Stubb puhui toista kieltä. Lue!
Pääkirjoitus 3. Vuosi 2014 – Stubbin sokea piste, Euroopan hiljainen virhe. Lue!

Aiheet ja kuvat keväältä 2002!

Depis - Elokuva - Gallup - Imagine - Kaupunkikuva - Kuvagalleria - Lehdet - Liikunta - Opetus - Perhe - Politiikka - Sota ja rauha - Tv ja radio - Talous - Työtä - Valokuva - Velka - Viikon kuva.

Keskiviikko 13.5.2026.

Kuva. Veistos "Äidinrakkaus". Emil Cedercreutz 1928. Varsapuistikko. Helsinki. Pertti Manninen 12.5.2026.

Kuvat

Tiistai 12.5.2026.

Kuva. Liput liehuvat J.V. Snellmanin kunniaksi. Tiistai 12.5.2026 9:07. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Uimahalli. Pertti Manninen ohi kiitäen.
Kuvat.

Lauantai 9.5.2026.

Kuva. Rauhan kyyhky? Suomi. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Lauantai 9.5.2026 7:28. Pertti Manninen ruudun takaa.

Arkisto 2005.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

https://www.nettisanomat.com/2005/05/10/kuvasupernova.htm

Pääkirjoitus

Stubb ja Venäjä – kolmen aikakauden mies, yksi sokea piste

Lue!

Sunnuntai 10.5.2026.

Kuva. "Äidin rakkaus." Nettisanomat Keskiviikko 2007-04-04. Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen.

LEHDEN ASEMA JA MERKITYS Laadittu 3.5.2026 kello 12:17 Avustaja: Claude (Anthropic) Toimeksianto: Pertti Manninen, vastaava päätoimittaja, Nettisanomat.com

TÄ Claude 20060515- analyysi.

Nettisanomat N:o 509 · Maanantai 15.5.2006 http://www.nettisanomat.com/2006/05/15/etusivu.htm

Numero lyhyesti

Numero 509 on poikkeuksellisen niukka: toimituksen oma ilmoitus kertoo suoraan, että tässä numerossa oli uutta vain pääkuva. Muut sisällöt ovat peräisin edellisistä numeroista. Kuva on otettu Italian televisiokanava RAI TG1:n lähetyksestä maanantai-iltana klo 21.00, ja se tallentaa historiallisen hetken: Italian uuden presidentin Giorgio Napolitanon ensimmäisen päivän virassa.

Lue!

Sunnuntai 3.5.2026. Kuva. Olen Charlie Bronson. Kuva. Olen Britanninan väkivaltaisin vanki.

Kuvasarja

Kuva. "Olen aina halunnut olla kuuluisa". Tänään tv:ssä: Tom Hardy tekee uskomattoman roolisuorituksen vuoden 2009 elokuvassa.

Lyhyt pääkirjoitus. Kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä törmäsin ihan sattumalta kanavia surffatessani tähän tanskalaisen Nicolas Winding Refnin ohjaamaan elokuvaan Bronson vuodelta 2009, alusta alkaen! Pertti Manninen. Lisää kuvia tulossa!

Vappu 2000. Kuvia 1994.

1.5.1994 Jyväskylässä kuvannut Pertti Manninen.

12.5.1994 Helsingissä kuvannut Pertti Manninen.

Nyt 04.05.00 Onnellinen lapsi. 30.4.1999 Laukaassa kuvannut Pertti Manninen.

Ajanjana. 2005 - 2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2005-2009. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu. Lisää artikkeleita täällä!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero.

Lue!

Ajanjana. 2000-2004. Huhtikuu. Kuukauden ensimmäinen numero. Kuvat isonnettu ja osa kuvista sumennettu SanomaWSOY:n vaatimuksesta. Lisää artikkeleita täällä!

Helmikuu 16- 28 täällä!

Helmikuu 1- 15 täällä!

"Kirjaston tytöt".

Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Torstai 2013-02-28. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Kuvat

Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi!

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi.
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan.
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Tää ystävyys ei raukene

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

1.1. Auld Lang Syne

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

Kuvia Charles Chaplinin elokuvasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.

Kulkuri kuuntelee kauempaa hiljaisesti kuuluvaa laulua, kun vieraat eivät saapuneetkaan juhlapöytään.

Tää ystävyys ei raukene

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

Arkisto 2003.

5. - Moe työvoimatoimistossa  Matti Reijonen. - nettisanomat.com torstaina 02.10.2003.  1 2 3 4

2003

Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. "Viihteen tuottama tunnetulva turruttaa suuriin tunteisiin ja sitä kautta myötäelämisen kyky vähenee." .
Anu Mustonen, psykologian tohtori ja mediatutkija Jyväskylän yliopistosta. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Lue!

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.