 
edell. seur. |
N:o 558
2006
|
 XXV Oulun kansainvälinen lastenelokuvafestivaali 13.-19.11.2006 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri |
 Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy |
| Friday November 10 2006 Democrats control both houses Republican senator admits defeat. UN 'reform must tackle poverty' Panel proposes five-year plan to end costly weaknesses. Pride and prejudice in Israel Audio: Conal Urquhart at Jerusalem's Gay Pride rally. UN delays final report on Kosovo's future The international community today put off deciding to impose independence on Kosovo in an attempt to forestall extreme nationalists coming to power in Serbia. Guardian Unlimited guardian/ wordlatest 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs |
Nettisanomat torstai
2006-11-09. |
| Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikankirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. Lue! |
 |
Kotimaan viikko
- World
weekly |
 Mielenosoitus kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - Maaryöstö
- Sävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - Koistinen kuva - 7 vuotta sitten
Kalpean kuun
tarinoita. Kuva.
|
phuket.fi |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Nettisanomat
torstai 2006-11-08 Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista: Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue! Nettisanomat tiistai 2006-11-07  Viimeiset pihlajanmarjat pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva! Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue! Nettisanomat maanantai 2006-11-06 
 Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen. Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue! Nettisanomat sunnuntai 2006-11-05 
Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.se. Läs! -Lue! Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue! Nettisanomat keskiviikko 2006-11-01   Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue! Nettisanomat torstai 2006-10-26   Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa! Nettisanomat tiistai 2006-10-24 
 Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005. Nettisanomat maanantai 2006-10-23 
Isonna kuva!Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen. Nettisanomat lauantai 2006-10-21  Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, ...". Lue! "Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue! Nettisanomat maanantai 2006-10-16 
 "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue! Nettisanomat perjantai 2006-10-13 
Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Nettisanomat perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Nettisanomat maanantai 2006-10-09 
 
 Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue! Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue! "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue! "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! Nettisanomat keskiviikko 2006-10-04. 
   Iltalehti maanantai 2006-10-02. Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..." ltalehti. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä". Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun". Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. Lue! Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... " Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Pääkirjoitus.Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! "Huikea mahdollisuus luovuudelle" Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com 
|
| Nettisanomat
torstai 2006-11-09. Pääkirjoitus. Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Jääviys ei ole rikos, se on olosuhde, joka on itse huomattava ja jos ei huomaa, niin päätös, jota on ollut tekemässä, mitätöidään, kun jääviys on todettu jossain oikeudessa. Näin juridisesti. Etiikka on sitten toinen juttu. Päätöksentekijän pitäisi olla niin korkealla tasolla, että itse huomaisi olevansa jäävi päättäessään jostakin asiasta. Ministeri Suvi Linden joutui eroamaan päättäessään golf-avustuksesta kentälle, josta itse tai ainakin sukulaiset omistivat golf-osakkeita. Hän sai mennä. Asiasta lyhyt kommentti Nettisanomissa torstaina 2002-05-30: "Jääviys on itse huomattava. Ministeri Suvi Lindén oli irti arkielämän käytännöllisistä toimista. Mikäli ministeri Suvi Linden oli todella tietämätön jääviyden olemassaolosta päätöksenteossa ja myönsi itsensä ja lähisukulaistensa omistamalle golf-kentälle miljoonan markan avustuksen, selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä. Tähän viittaa kyllä sekin, että hän aluksi valehteli saamansa vaalirahoituksen oululaiselta osuuskauppa Arinalta. Tällaisen ministerin joutikin mennä muihin maisemiin." http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/jaaviys.htm Nyt "Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavan 2002 Malmin lentokentän osalta. KHO:n mukaan Helsingin nykyinen kaupungin johtaja Jussi Pajunen oli 2002 esteellinen käsittelemään yleiskaavaa. Asiaa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa valmistellut Pajunen toimi hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jonka KHO katsoi hyötyvän yleiskaavaratkaisusta. Pajusta päätös hämmentää." Helsingin Sanomat keskiviikkona 2006-11-08 pääuutissivulla aika vaatimattomasti. Samalla lailla oli aikoinaan ministeri Suvi Lindén hämmentynyt ja todisteli kovasti, ettei ollut tehnyt mitään väärää. Oikeuskansleri ei nähnyt mitään väärää itse avustuksessa juridiselta kannalta. Etiikan ministeri Lindén näytti kuitenkin unohtaneen. Kun Jussi Pajusta oltiin juuri valitsemassa kaupungin johtajan virkaan Nettisanomat kirjoitti Pajusesta näin: "Tiistai 2005-03-29. Nettisanomat. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii".Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti. Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen." http://www.nettisanomat.com/2005/03/29/pressosanoma.html Ja valinnan tapahduttua näin: "Keskiviikko 2005-03-30. Nettisanomat. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti. Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii Asuntoja! Kyllä. Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa. Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." http://www.nettisanomat.com/2005/03/30/etusivu.htm Ja vuoden lopussa hän antoi sitten seuraavan haastattelun: "Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan." http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm#pitaakuva HBL Hufvudstadsbladet kertoi asiasta näin keskiviikkona 2006-11-08: "HFD PRICKADE PAJUNEN. Generalplanen gäller inte Malms flygfält. Jussi Pajunen var jävig att delta i beslutet då Malms flygfält planerades, säger HFD. Beslutet tog de flesta beslutsfattare i Helsingfors på sängen i går. ... Nuvarande borgmästare Jussi Pajunen (saml) var ordförande för stadsstyrelsen då förslaget till generalplan behandlades i styrelse och fullmäktige. HFD säger nu klart ut att Pajunen var jävig. Han var nämligen styrelseordförande för fastighetsbolaget Malmin Nova som är delägare i köpcentret i Malm. Bolaget hade tidigare anhållit om planeändring för att få utvidga köpcentret just med motiveringen att befolkningsunderlaget i Malm skulle bli större. ... – I och med generalplanen har bolaget kunnat vänta speciella fördelar. Därmed har Jussi Pajunen som ordförande i Malmin Novas styrelse varit jävig att delta i generalplanebeslutet i egenskap av stadsstyrelsemedlem, sägs i HFD:s utslag." HBL Hufvudstadsbladet. Camilla Berggren. Uutisen mukaan silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Pajunen osallistui asiankäsittelyyn ja päätöksentekoon kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Hän oli kysynyt asiaa kaupungin lakimiehiltä ja luottanut saamaansa vastaukseen, ettei ollut jäävi. Mutta elämässä ei aina kannata luottaa asiantuntijoiden sanaan, vaan itsekin on syytä pohtia päätöksen tekoa niin juridiselta kuin eettiseltäkin kannalta. Pajunen ei näemmä pohtinut tarpeeksi ja sai nyt kielteistä huomiota osakseen, kun kysymys on kuitenkin omasta arvostelukyvystä. Edellä on jo ohimennen sivuttu eettistä jääviyttä. Tämä korostuu nimenomaan tapauksissa, jossa ollaan omalla asialla, eikä siitä kerrota. Surullinen esimerkki tästä on SanomaWSOY:n Helsingin Sanomien pyrkimykset saada toinenkin tontti Eduskuntatalon edestä ja pyrkimyksistä kirjoittaminen lehdessä. Kysymys oli Konsernin etiikasta asiakkaitaan, lukijoitaan kohtaan. Tätä asiaa Nettisanomat pohti useaan otteeseen ja tässä ehkä ensimmäinen torstaina 1999-12-16: "Pertti Manninen: Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen? Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi. Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä. Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: "Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi." Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen. Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen. Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä. Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista. Peruuttamaton tulee tapahtumaan. Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi. Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan. nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen." http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm#vastaus Sitten paria vuotta myöhemmin torstaina 2002- 03-14: "Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. 14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen. Raha ratkaisee! Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on! Helsingin Sanomat - jäävi? Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta. Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista. Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut. Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja. And so what? Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan. Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002." http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kansallismaisema.htm Ja vielä paria vuotta myöhemmin torstaina 2004-04-15: "Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta. ”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään. Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä. Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.” Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY! Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori. Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. Nettisanomat.com torstaina 15.04.2004." http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm Myöhemminhän SanomaWSOY katsoi viisaimmaksi luopua optiotontistaan ja saada takaisin alkuperäistä tehtäväänsä: olla kunnollinen asiakkaitaan, lukijoitaan palveleva tiedonvälittäjä, jonka jääviyttä kirjoittaa asioista ei ainakaan suoralta kädeltä voi osoittaa. Tottakai pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto, mutta maksimin saavuttamiseksi asiakkaitakin täytyy kunnioittaa. Kovasti se on kuitenkin vaikeaa, koska kaapatessaan Ison Omenan elokuvateatterien vuokrasopimuksen omistamalleen Finnkino Oy:lle, Helsingin Sanomat unohti usein nähdyn lauseen, jossa kerrotaan Helsingin Sanomien kuuluvan samaan konserniin elokuvayhtiön kanssa. Netissä tästä oli maininta, ei paperilehdessä. Ehkä se oli harjoitelma tulevaisuutta varten, jolloin tylsä lause jätetään jutun lopusta pois. Miten sitten on jäävittömän kirjoittamisen laita. Tähän loppuun muistuma menosta Keski-Suomessa. Parhaillaanhan Keskisuomalainen kirjoittaa Jyväskylän kaupungin uudesta sähkövoimalaitoshankkeesta kovin innokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, kun Keskisuomalaisen emoyhtiö on menossa sinne vähemmistöosakkaaksi omaisuuttaan kartuttamaan ja nylkemään asukkaita korkeilla sähköhinnoilla. Tähän lopuksi aikaisempi otsikko ja juttu eräästä toisesta hankkeesta. Keski-Suomen Puhelin Oy:n hävittämisestä pois keskisuomalaisesta omistuksesta ja kaappausta varten perustetusta Fiotele Oy:stä. Siinä kävi köpelösti. Kaappaus epäonnistui, mutta kuitenkin kelvolliset kipurahat tuli, tosin miljoonat taisi mennä Elisa Oyj:lle, tälle etevämmälle kaappaajalle. Nettisanomat kirjoitti tästä torstaina 2000-03-23 ensin Keskisuomalaista lainaten ja sitten kommentin epäonnistuneesta bisneksestä: "Lehti bisnestensä vartijana. Keskisuomalainen ei jäävää itseään vaikka oli itse mukana pelissä! Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000. "Markkina-arvon mukaan Fiotelen pitäisi saada noin 30 miljoonaa markkaa eli 1,9 miljoonaa markkaa jokaiselle osakkaalle. Keski-Suomen Puhelimen määräävät tahot haluavat maksaa ainoastaan 1,2 miljoonaa markkaa tai hieman tätä enemmän. Tätä sopii nimittää ahneudeksi. He vetoavat aiempiin sopimuksiin ja unohtavat Fiotelen päätarkoituksen olleen päätäntävallan varjeleminen Keski-Suomessa." Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000. Kommentti: Joskus bisnes voi mennä päin peetä! Helsingin Puhelin Oyj eli nykyinen Elisa ei voi mitenkään lahjoittaa Keskisuomalaisen haikailemia summia joillekin kerjääjille. Se on yksityinen yhtiö, jonka pitää pitää osakkeenomistajiensa puolta. Jo tällaisten summien haikaileminen osoittaa millaisilla savijaloilla koko kaappausyritys oli ja kun nyt pupu on pöksyssä huudetaan apua. Bisnes mikä bisnes, joskus se voi mennä päin peetä. Ikävä kyllä! Lisäksi järjestely hyväksyttiin yhtiökokouksessa juuri "omin äänin", kun pienosakkaiden valtakirjoja hylättiin kyseenalaisesti ja Keskisuomalainen viivästytti tahallaan pienosakkaiden valtakirjojen keruuilmoitusta! nettisanomat.com ma 27.03.00, pertti manninen." http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/etusivu.htm Jääviys tässäkin jutussa mainittiin. Jääviyshän olisi itse huomattava, mutta aikamme on nyt niin itsekäs, että eettiset toimintatavat on heitetty romukoppaan. Milloinkahan Jyväskylän seudun, entisen Jyvässeudun, asukkaat huomaavat, että paikallinen valtalehti kusee heitä silmään? Näin Suomessa varmaankin kaikkialla, missä paikallinen valtamedia on kadottanut eettisyytensä eikä kerro lukijoilleen omista intresseistään erilaisissa bisneksissä. Pääkirjoitus. Torstai 2006-11-09. Nettisanomat. Pertti Manninen. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
Nettisanomat
maanantai 2006-11-06.  Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen. Yle TV2 klo 18.03. USA:n lippu. "Tämä on hyvä päivä irakilaisille" EU:n lippu. "Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia" Amnestyn symboli. "Epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti" Yle TV2 klo n. 21.53. EU:n lippu. "Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia" Amnestyn symboli. "Epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti" USA:n lippu. "Tämä on hyvä päivä irakilaisille" Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Saddamin oikeudenkäyntiin ja sen tulokseen EU:n puheenjohtajamaa Suomi joutuu jotakin lausumaan. Näin ollen lausahdus "Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia" on paikallaan. Siihen onko näin EU eikä sen puheenjohtajamaa Suomi uskalla sanoa yhtään mitään. Siihen mikä näkökanta tuodaan ensin esille voi jotakin sanoa. Aluksi tuotiin esille valtion televisiossa USA:n näkökanta ensimmäisenä. Muutamaa tuntia myöhemmin EU:n näkökanta. Amnestynkin kannanotto oli ennen USA:n tappamisen hyväksyvää kannanottoa. Tappaminen on aina väärin ja tappamisen hyväksyminen on armotonta. Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-06 Nettisanomat. Pertti Manninen Tässä alempana eripainos torstaina 2003- 04-10 julkaisusta ensimmäisestä Vaikeasta kuvasta. Monday November 06 2006 Guardian Unlimited Saddam sentenced to hang Bush hails 'milestone' amid EU doubts over legality and timing. Slideshow: portrait of a dictator Saddam: a tribute What happens next? News blog: Have your say Special report: Iraq More on the Saddam verdict We have forfeited the moral authority to hang Saddam Comment is free: The verdict is just, but the process by which it has been reached stinks, writes Max Hastings. Comment is free: Brendan O'Neill Comment is free: Martin Woollacott Cartoon: Martin Rowson Leader: Uncertain justice FAQ: The trial, the verdict and its timing Monday November 06 2006 Guardian Unlimited |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com
|
| "Täytyy valita millä puolella on. Joko on ihanteiden, oikeudenmukaisuuden, isänmaan, moraalin, maailmanmarkkinoiden, hyvinvoinnin, elinkeinoelämän - ja napalmin puolella - tai niiden karkeiden kansojen puolella joita kiinnostavat enemmän puuvillanhinnat ja maa ja oikeus kuin yläluokan oikeudenmukaiset ihanteet." Jan Myrdal 24.07.1966. |
|
|
||||||||||||||
| Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003. "...vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa." Pertti Manninen. | ||||
 |
Irakin sota. Valtauksen merkki.Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas peitti Saddam Husseinin kasvot tähtilipulla Bagdadissa. Hetken kuluttua lippu vaihtui Irakin lipuksi. Kaleva. |  |
Saddamin hallinto on kaadettu. Symboli nurin.Saddam Husseinin kuusimetrinen patsas kaadettiin Bagdadin keskustassa kaupunkilaisten ja amerikkalaisten voimin. Kaleva. | Tapahtui keskiviikkona 09.04.2003. |
| Saddam Husseinin valta kaatui vihdoin Bagdadissa. Yhdysvaltain joukot kaatoivat presidentti Saddam Husseinin kuusimetrisen patsaan Bagdadin keskustassa keskiviikkona. Keskisuomalainen. |  |
Amerikkalaisten
mukaan Irakin hallitus on vihdoin kukistettu.
Keskisuomalainen. Irakin hirmuhallitsijan metallinen patsas läsähti maahan. Helsingin Sanomat. |
 |
Saddamin valta romahti Bagdadissa. Saddamin patsas putoaa maahan Bagdadin keskustassa keskiviikkona. Yhdysvaltain panssaroitu ajoneuvo kiskoi patsaan jalustaltaan. Helsingin Sanomat. |
 |
Saddams välde har fallit. Saddamsstatyn pä paradistorget i Bagdad fälldes med amerikansk hjälp. När jättestatyn hade dragits omkull väntade folkets vrede. Irakier med tunga släggor gick lös på statyn och krossade huvudet. Dagens nyheter. |  |
Bagdad
antautui, mutta missä on Saddam? Liittouman voitonjuhlaa
himmensi pelko siitä, missä Saddam on ja voiko
hän vielä iskeä takaisin. Ilta-sanomat. "Diktaattori on poissa." Saddamin mahalasku. Iltalehti. |
 |
Torstaina
|
|
||||||||||||||||||||
|
Nettisanomat
sunnuntai
2006-11-05 |
| Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.se. Läs! -Lue! Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue! |
Nettisanomat
sunnuntai 2006-11-05.
"Lihapatojen äärellä".
Kuva: Pertti Manninen.Pääkirjoitus Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia. Epäpäteviä virkamiehiä ja ministereitä hyvin palkatuissa suojatyöpaikoissaan. Suojelijana mm. tasavallan presidentti. Fortumin optiot ovat monella tapaa häikäilemättömät. Talousasiantuntijat ovat moneen kertaan selittäneet, että osakkeiden arvonnousu on johtunut muustakin kuin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen tai esim. tiedotusjohtaja Carola Teir-Lehtisen pätevyydestä. Aikamme häikäilemätöntä ahneutta kuvastaa se, että nämä valtion omaisuuden erityiset jakajat jaksavat puolustaa optioittensa oikeutusta. Kun asiaa yritettiin tutkia ja mahdollisesti kohtuullistaakin, niin tasavallan presidentti Tarja Halonen tuli hätiin ja pysäytti Eduskunnan selvityksen. Hän menetteli samalla tavalla kuin aikanaan presidentti Mauno Koivisto, kun tämä kutsui oikeuslaitoksen syyttäjät koolle ja antoi "ukaasinsa" talousrikosten syyttämiskynnyksen korkealle nostamiseksi. Hän pelasti silloin ainakin vävypoikansa nimeltään Jari Komulainen ja tietenkin monet sdp:n edustajat Rakennusosakeyhtiö Hakan johdossa. Tällä kertaa presidentti Tarja Halonen pelasti puoluetoverinsa, ministerit maan hallituksessa ja virkamiehet, jotka olivat löperön optio-ohjelman neuvotelleet. Tähän väliin joitakin katkelmia vuosi sitten julkaistusta pääkirjoituksesta: "Pääkirjoitus keskiviikkona 28. syyskuuta 2005. Pertti Manninen. Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. Ajankohta, Fortum, Helsingin Sanomat, ministerit, optiot, psykopaatit, varallisuusveron poisto ja virkamiehet. (http://www.nettisanomat.com/2005/09/28/optiotjahuomio.htm). Ajankohta: Helsingin Sanomat saa tietenkin valita mistä kirjoittaa, mutta on lukijoiden halveksimista jättää kirjoittamatta varallisuusveron poistosta ja kiinnittää kaikki huomio Fortumin optioihin. Psykopaatit: Aftonbladetissa ruotsalainen kirjailija ja lehden kolumnisti Jan Guillou käytti ökyoptioiden saajista psykopaatit- nimitystä jossain lehtijutussaan jo kuukausia sitten. Kolumnissaan helmikuun sunnuntaina 06.02.2005 “Den växande direktörsklassen blir vår nya adel” hän kertoo Fortumista, toimitusjohtaja Mikael Liliuksesta ja sähkönhinnasta mm. näin: "Den växande direktörsklassen blir vår nya adel. Elpriserna har ökat med 64 procent sedan 2000 och är högre än någonsin. Under samma period steg vinsten för de tre bolagen Fortum, Sydkraft och Vattenfall från 8 till 19 miljarder. Det finns ett samband." (http://www.aftonbladet.se/vss/nyheter/story/0,2789,599363,00.html) Ministerit: Kauppa- ja teollisuusministereinä toimineet Erkki Tuomioja ja Sinikka Mönkäre ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet tai ainakin valtuuttaneet allekirjoittamaan optiot valtion puolesta. Kaikesta hallituksen toiminnasta kantaa vastuun pääministeri, tässä tapauksessa Paavo Lipponen. Varapääministerinä toimi ilmeisesti niihin aikoihin valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Nämä herrathan ovat tunnettuja vastuun pakoilijoita ja ovat uhranneet ministerin toisensa jälkeen pelastaakseen oman nahkansa. Ainakin Arja Alho, Matti Aura ja Olli-Pekka Heinonen ovat saaneet lähteä, jotta oma kuori ei vahingoittuisi. Virkamiehet: Kaksi nimeä on tuotu esille: Markku Tapio ja Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Jossain haastattelussa, ilmeisesti Helsingin Sanomissa, toinen kertoi , että jonkinlainen optioleikkuri oli esillä sopimuksia kirjoitettaessa, mutta “se jäi jostain syystä pois”. Sietäisi tutkia tämä leväperäisyys. Raimo Sailas ja Anne Brunila voivat huokaista helpotuksesta, kun sattuivat olemaan valtiovarainministeriössä. Luurankoja ei sieltä ainakaan vielä ole löytynyt, jos ei nyt oteta lukuun Soneran Optiot: Tämä ahneuden ja ryöstämisen ja pimittämisen ilmapiiri on pesiytynyt myös Helsingin SanomienSanomaWSOY:n yhtiökokoukseen optiot yritettiin salakuljettaa. Listalla oli viattomalta kuulostava kohta "Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakepääoman korottamisesta"." Ilta-Sanomat. Uutiset. Suomi. Viikon kurssit. Siniset silmät. Jarmo Leppiniemi -kolumni. Tiistai 13.04.2004. Nettisanomat 15.04.2004. (http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/etusivu.htm). Varallisuusveron poisto: Kauppalehti Presso julkaisi veron poistoa ylistävän artikkelin lauantaina 24.09.2005 Raha &Valta-osan etusivulla: “Veron poisto vapauttaa varakkaan”. “Sijoittajalla on pian lupa olla vapautuneesti varakas. Varallisuusvero poistuu vuoden 2006 alussa, eikä omaisuutta enää tarvitse näennäisesti minimoida verojen välttämiseksi.” ... "Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet. Tänä vuonna varallisuusveroa kertyy huomattavasti pienempi summa, arviolta 60-70 miljoonaa euroa. Hallitus nosti varallisuusveron alarajan 250 000 euroon verovuoden 2005 alusta ja pienensi samalla alarajan ylimenevästä summasta laskettavan varallisuusveroprosentin 0,8 prosenttiin. Aiemmin varallisuusveron perimisen alaraja oli 185 000 euroa.” Kauppalehti Presso lauantaina 24.09.2005. Ajankohta: Fortumin optio-meteli ajoittui nyt siihen hetkeen, jolloin pitäisi olla käynnissä varallisuus veron poisto-meteli. Näin ei tietenkään ole, sillä tämä kuuluisa kolmen kopla: pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam yllätti kaikki, tietenkin takapirujen siivittäminä, ja poisti muina miehinä tupon yhteydessä varallisuusveron. Siinä oli eleetöntä gangsterismia parhaimmillaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainenkin jotain sopersi kameroiden edessä, ettei se ihan yllätyksenä tullut. Samasta asiasta lausui muuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, että se jouti pois “fiskaalisesti merkityksettömänä". Tässä teemoja ja henkilöitä sille, miksi köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat ja miksi empaattisuus on heitetty romukoppaan kaikessa toiminnassa. Ryöstämisen ja oman edun kulttuuri on lyönyt läpi koko yhteiskunnan. Perinteisesti inhimillisten ihmistenkin on pakko toimia näin kun heidät siihen pakotetaan. Pakottajat häpeään, tai hirteen jos muu ei auta! Ei tämä meno ole kansakunnan onneksi! Pääkirjoitus keskiviikkona 28.09.2005. Pertti Manninen. P.S. Kirjoittamisen jälkeen tutkin illan ohjelmaa Ylen Digi-Teema-kanavalla. Siellä esitetään tänään klo 23.30, siis keskiyöllä, vuonna 1963 valmistunut italialainen elokuva Mondo Cane - Kova maailma. Sama. Henkilöt esiintymisjärjestyksessä: Heli Paasio, Jan Guillou, Mikael Lilius, Lundberg, Erkki Tuomioja, Sinikka Mönkäre, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Arja Alho, Matti Aura, Olli-Pekka Heinonen, Markku Tapio, Erkki Virtanen, Raimo Sailas, Anne Brunila, Rauno Puolimatka, Aatos Erkko, Rafaela Seppälä, Björn Wahlroos, Anja Toivanen-Koivisto, Erkki J. Pentti, Matti Vanhanen, Antti Kalliomäki, Jan-Erik Enestam, Lauri Ihalainen ja Erkki Liikanen. Lue myös! Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. "Hallituksessa on ollut molempien päähallituspuolueiden puheenjohtajat, joten hupeloinnilla on korkein mahdollinen tuki takanaan." Nettisanomat torstaina 06.09.2001. (http://www.nettisanomat.com/2001/09/06/omistajalipponen.htm)". Näin siis vuosi sitten. Mitä tähän nyt enää muuta lisäämään kuin, että Helsingin Sanomat toi esille uuden paljastuksen. Nyt on käynyt ilmi, että optioita on annettu sellaisillekin Fortumin johtajille, jotka ovat saaneet potkut tai siirretty toisiin tehtäviin. Siis annettu kannustuspalkkioita jo potkut saaneille. Eihän tässä ole mitään muuta järkeä kuin, että valtion omaisuuden ryöstö on sallittua. Aikakausi ja päättäjät hyväksyvät tämän. Itse asiassa oman nahkansa pelastaakseen. Vuosi sitten lainatusta pääkirjoituksesta voi lukea ohjeen, miten leväperäisiä päättäjiä pitäisi kohdella: "Toinen näistä kaverin tai toverin uhraajista sai hyvän viran Euroopasta ja pyrkii nyt presidentiksi ja toinen lämmittelee eduskunnan puhemiehenä odottaen itse säätämäänsä jättieläkettä. Voisiko ajatella, että myös ex-pääministeri Paavo Lipponen kaiken Soneran ja nyt Fortumin jälkeen joutuisi tekemisistään vastuuseen ja alennettaisiin tavalliseksi kansanedustajaksi tavallista kansanedustajan eläkettä nostamaan? Voi tietenkin ajatella ja kysyä, mutta eihän tämä mafia-verkosto toveriaan hylkää!" Nettisanomat keskiviikkona 2005- 08-28. Vuosi sitten julkaistu pääkirjoitus kokonaisuudessaan liitteenä myös tämän sivun lopussa. Hissillä alas! Lopuksi hiukan lainauksia Helsingin Sanomien ansiokkaasta, tosin aika hienovaraisesti ministerejä kohtelevasta kolumnista lauantailta 2006-11-04: Helsingin Sanomat. Talous. Näkökulma. Jyri Raivio.Fortum-skandaalien yhteiset nimittäjät. "Päättyneen viikon suuri mediasirkus, verotietojen julkistaminen, paljasti jälleen yhden Fortumin palkitsemis- ja kannustinjärjestelmään liittyvän skandaalin. Se on miljoonaoptioiden myöntäminen jo aikoja sitten paikkansa jättäneille tai potkut saaneille johtajille . Puhuminen kannustinpalkkioista on rienausta, jos niitä jaellaan miljoonatolkulla jo kaksi vuotta aiemmin yhtiöstä lähteneille tai ns. linjaorganisaatiosta neuvonantajiksi siirtyneille johtajille." Toinen katkelma: "... ällistelty useana viime vuonna Fortumin johdon jättimäisiä optioita. Yritysjohto ja sen palkitsemiseen erikoistuneet konsultit ovat vieneet, omistajaohjaus on vikissyt. "Ei koskaan enää", ovat omistajaa eli meitä kaikkia edustavat ministerit ja muut poliitikot vakuuttaneet jokaisen uuden skandaalin jälkeen. Ministerit kuitenkin vaihtuvat. Mönkäreet, Tuomiojat, Kalliomäet ja Pekkariset ovat pätkätyöläisiä, joiden on hyvin vaikea perehtyä monimutkaisten kannustinjärjestelmien saloihin." "Yksi sen sijaan on säilynyt, Fortumin isännän, kauppa ja teollisuusministeriön eli ktm:n korkein virkamiesjohto. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen ja omistajapolitiikan yksikön johtajan Markku Tapion olisi pitänyt vahtia poliittisten isäntiensä puolesta sitä, ettei valtionyhtiön kannustinjärjestelmissä mennä kohtuuttomuuksiin, joko he eivät ole niin tehneet tai ministerit eivät ole heitä uskoneet." "Tai ehkä he kaikki uskovat sitkeästi eläviin väitteisiin, joiden mukaan yrityksen kurssinousun perusteella myönnettävät optiotulot eivät ole keneltäkään pois." Tässä siis oli joitakin katkelmia kirjoituksesta lauantailta 2006-11-04: Helsingin Sanomat. Talous. Näkökulma. Jyri Raivio. Fortum-skandaalien yhteiset nimittäjät. Ihan hiukan huomautuksena. Eihän niihin kaikkiin kannustinjärjestelmän saloihin tarvitsisikaan tutustua, kun ihan terveellä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä liittäisi niihin yhden kaikkea myöhempää kromeluudia leikkaavan pykälän numero yksi: "Kannustin- ja optio-ohjelman tuottama tulo ei saa vuotta kohden ylittää vuosipalkkaa ja piste." Käyttäköön kannustettu tämän ylimääräisen tulon vuosittain sitten ihan miten hyvänsä, ostakoon vaikka yhtiönsä osakkeita ja rikastukoon sitten vaikka kuinka. Riski on kuitenkin sijoittajan. Tässä se pieni ero. Lopuksi: Jonkun ministerin Sinikka Mönkäreen tai Leena Luhtasen mieskin oli Fortumin optioiden saajien joukossa. Asia on kuitenkin syytä tarkistaa jottei tulisi levitettyä väärää tietoa. seikkailuja ja vihreää valoa menneille hulluille miljarditappioille. Luulisi kyseisen ministeriön olevan nimensä mukaisesti jonkinlaisessa vastuussa valtion varoista!" omistajayhtiöönkin ainakin seuraavasta päätellen: ”  Fortumin optiot ovat herättäneet mielenkiintoa myös Ruotsissa. Tässä muutamia otsikoita ja linkkejä E24.se:stä: Optioner i Fortum värda en halv miljard (http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13995340.asp) Fortums omtalade optionsprogram upphör (http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13995350.asp) Här hamnar dina elpengar (http://www.e24.se/dynamiskt/samhallsekonomi/did_13890405.asp) Kommunernas miljardblunder (http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13992251.asp) Tyskt kol räddar Vattenfalls vinst (http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13973356.asp). Artikkelit ovat myös liitteenä tämän sivun alimmaisena. Liite! Suomessakin monet kunnat hupeloivat rahansa myydessään sähköyhtiönsä osakkeet ruotsalaiselle Vattenfallille. Nyt saa lukea siitä, että ruotsalaiset ovat katkeria, kun kunnat ovat myyneet omistamansa sähköyhtiöt Fortumille Ruotsissa. Ja pian kunnat ovat katkeria Suomessa. Tulee mieleen ajatus, että johtajat molemmin puolin lahtea ovat olleet hyvässä yhteisymmärryksessä. Ostetaan naapurimaasta, niin voidaan pitää sähkönhinta halutussa, eikä tulisi niin kovia vaatimuksia enemmistöosakkaalta hinnan kurissa pitämiseksi. Keski-Suomessa ainakin kymmenen kunnan omistama sähköyhtiö Keski-Suomen Valo Oy myytiin Vattenfallille. Osa kunnista säilytti ehkä rahat jotenkin, mutta osa, esim. Laukaa hupeloi ne samantien. Noin 42 miljoonan markan potti hurahti hetkessä yleisiin menoihin, mitä nyt 5 miljoonaa markkaa Jyväskylänseudun kehittämisyhtiö Oy:hyn elinkeinojen kehittämiseksi. Kyläkouluja ja lukio Lievestuoreella lakkautetaan (ilmeisesti). Vanhusten hoitoon ja omaishoitajille tarvittaisiin lisää resursseja jne. Ja asukkaat maksavat nyt sitten huikeasti nousseita sähkölaskujaan ja entinen kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston puheenjohtaja, nykyinen maakuntahallituksen tai jonkun sellaisen puheenjohtaja halajaa eduskuntaan päätöksiä tekemään, ehkä hiukan viisaampana. Pääkirjoitus. Sunnuntai 2006-11-04. Nettisanomat. Pertti Manninen. Tämän pääkirjoituksen alkuun! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com
|
Nettisanomat
keskiviikko 2006-11-01 Kurssilaiset
kulkemassa geokätkölle.Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Turun Kakskerran Harjattulassa sijaitsevassa Paasikivi-Opistossa alkoi elokuun puolessa välissä Geokätkentä uusi urheilupeli ja virtuaaliyhteisöt osana peliä -kurssi, jonka vetäjänä toimi Pirita Ihamäki. Olin itse mukana tuolla mielenkiintoisella kurssilla, jossa Ihamäki kertoi hyvin kattavasti geokätkennästä. Kurssiin osallistujia oli vain viisi, ja me kurssilaiset teimme neljä kätköä Paasikivi-Opiston ympäristöön GIS-paikkatietotapahtumaa varten. Minun tehtäväni oli kirjoittaa tämä lehtiartikkeli, jonka esittelin tuossa tapahtumassa. Kurssilaiset opettivat GPS-satelliittipaikantimen käyttöä tapahtumaan kutsutuille henkilöille. Kuljimme ryhmässä geokätköjä etsien. Huonon sään takia kävimme vain kahdella geokätköllä. Kurssilla jokaisen piti luoda käyttäjätunnus geokätkennän viralliseen sivustoon (www.geocaching.com), jotta pystyimme keskustelemaan Groundspeak forumilla geokätkentää harrastavien henkilöiden kanssa. Geokätköjen suunnitteleminen oli hauskaa ja luonnossa oli kiva liikkua. Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa. Kätköjen kordinaatit ovat löydettävissä geokätkennän viralliselta sivustolta, joka perustettiin vuoden 2000 aikana. Lähtiessään etsimään kätköjä geokätkennän harrastaja käy läpi geokätkennän virallisen sivuston kätkövalikoimaa ja valitsee sieltä sijainniltaan sopivan paikan. Seuraavaksi geokätköilijä naputtaa koordinaatit GPS-paikantimeen, ja sen jälkeen hän voi lähteä etsimään kätköjä. Etsinnän kohde eli geokätkö, on yleensä pakasterasia, joka sisältää geokätkötiedotteen, logikirjan löydön todentamista varten ja pieniä aarteita, esimerkiksi geokolikoita ja pehmoleluja. Kätköilijän kuuluu kirjoittaa kätköllä ollessaan muutama sana kätkön vieraskirjaan eli lokikirjaan. Lisäksi hän saa ottaa esineen geokätköstä, mutta vain jos hän vaihtaa tilalle uuden esineen. Palattuaan tietokoneensa äärelle harrastaja ilmoittaa löydöstään ja kokemistaan seikkailuista kätkön kotisivun sähköiseen vieraskirjaan. Jokaisesta löydetystä kätköstä geokätköilijä saa pisteen. Tällöin harrastus voi muuttua kilpailuksi. Geokätkentää voidaan sanoa harrastukseksi silloin kun se on toistuvaa, vapaaehtoista ja mielihyvää tuottavaa. Geokätkentä sopii kaikenikäisille, ja sitä harrastetaan yksin, pariskunnittain, perheittäin sekä erilaisina ryhminä, esimerkiksi työporukoina. Geokätkennästä voi olla paljon hyötyä kenelle tahansa: siitä saa liikuntaa, sillä voi parantaa sosiaalisia taitojaan, se on yksi tapa pitää hauskaa, sen avulla voi oppia luontokuvausta ja tutustua mihin tahansa ympäristöön. GPS-satelliittipaikantimen käytön oppii geokätkentää harrastettaessa tai ihan vain geokätkentää kokeillakseenkin. GPS-paikantimen käytön oppimisesta on hyötyä esimerkiksi silloin kun lähtee autolla ajamaan tuntemattomia teitä. Geokätkennässä voi kokeilla omia rajojaan, niin fyysisiä kuin älyllisiäkin. Hyvää kuntoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun pitäisi kiivetä kalliota pitkin kätkön luo. Älykkyyttä geokätkennässä tarvitaan, koska geokätkö voi sisältää hankalan tehtävän. Kätköjen vaikeusaste on yhdestä tähdestä viiteen tähteen, joista yksi tarkoittaa hyvin helppoa ja viisi hyvin vaikeaa. Vaikeusaste määritellään kätkön sijainnin, reitin maaston sekä kätkön tehtävien mukaan. Koska geokätkennän harrastajia on monenlaisia ja geokätkentäharrastus on monitahoinen, kätköjä tarvitaan peruskätköistä vaikeisiin vedenalaisiin kätköihin asti. Joillakin geokätköpaikoilla halutaan jakaa paikkakokemus maailmanlaajuisesti muiden harrastajien kanssa. Pirita Ihamäki on tehnyt geokätkentäharrastajista kuusi profiililuokitusta: teknofriikit, trendiharrastajat, liikunnalliset luontoaktivistit, urbaanit kätköpongarit, extremekätköilijät ja älykätköilijät. Teknofriikit ovat innostuneet yhdistämään teknologista osaamistaan geokätkentäharrastukseensa, ja haluavat kokea elämyksiä erilaisissa ympäristöissä. Varsinkin historialliset, kulttuurilliset tai maisemalliset ympäristöt kiinnostavat heitä. Teknologia on heille joka päiväistä, ja heillä on myös geokätkennästä omat kotisivut. He keskustelevat paljon Groundspeak forumilla geokätköä harrastavien kanssa. Heille haasteitten saavuttaminen on tärkeämpää kuin kilpaileminen, kuten kätkön tekeminen kuntaan, jossa ei ole ikinä ollut geokätköä. Trendiharrastajille liikunta, luonto, ympäristölliset arvot ja teknologia ovat tärkeitä. Harrastuksen tulee olla heidän mielestään trendikästä. He käyttävät teknologisia välineitä päivittäin kuten sähköpostia ja keskustelufoorumeja. Trendiharrastajat kilpailevat itsensä kanssa. Heidän haasteena on kokea erilaisia kätkötyyppejä, ja he kehittävät niitä mielellään myös itse. He ovat hyvin sosiaalisia ja käyvät geokätkentätapahtumissa. Liikunnallisille luontoaktivisteille luonto on tärkeä, ja he nauttivat siellä liikkumisesta. He pitävät myös matkustamisesta ja haluavat kokea uusia elämyksiä paikoissa, joihin ei tulisi muuten mentyä. Heille on tärkeintä saada geokätkennästä luontoelämyksiä. Heidän haasteena voidaan pitää käymistä Suomen kaikissa niissä kunnissa, joissa on geokätköjä. He keskustelevat paljon Groundspeak forumilla, ja kertovat siellä mielellään kätköilymatkoistaan. He käyvät geokätkentätapahtumissa, koska siellä he kohtaavat samanhenkisiä henkilöitä. Urbaaneille kätköpongareille luonnon kauniit maisemat eivät ole niin tärkeitä, vaan enemmänkin rakennettu maisema. He pitävät maastollisesti helpoista kätköpaikoista. Heille tärkeintä geokätkentäharrastuksessa on se, että alueella on paljon kätköjä. Lisäksi toinen asia, joka heitä motivoi harrastamaan geokätkentää, on kilpaileminen muiden geokätkeilijöiden kanssa. Heille on tärkeää löytää mahdollisimman monta kätköä. He soveltavat teknologiaa harrastukseensa, ja tekevät erilaisia tilastoja omille kotisivuilleen. He osallistuvat geokätkentätapahtumiin, ja pitävät pienistä kilpailuista, joita niissä järjestetään. Extremekätköilijät ovat kiinnostuneita luonnosta ja varsinkin paikoista, joita luonto on muokannut. Heille GPS-paikannin on pelkkä apu-väline. He eivät ole kovin kiinnostuneita teknologiasta. He käyttävät Groundspeakforumia vain sosiaalisena kohtauspaikkana, ja keskustelevat siellä hurjimmista kokemuksistaan. He pitävät kilpailemisesta ja haluavat haastaa muita tekemään kätköjä vaikeisiin paikkoihin. Varsinkin he itse tekevät mielellään kätkön vaikeaan paikkaan. Älykätköilijät pitävät luonnossa liikkumisesta, mutta tärkeintä heille on vaikeat älylliset haasteet luonnossa. He pitävät teknologisia laitteita hyvinä apuvälineinä, ja kehittelevät mielellään uusia sovelluksia geokätkentäharrastukseen. He pitävät kilpailemisesta, ja tekevät älyllisesti vaikeita kätköjä. He eivät pidä fyysisesti vaativista kätköistä eikä helpot kätköt kiinnosta heitä. Heille geokätkennässä on tärkeää myös sosiaalisuus, ja siksi he järjestävätkin geokätkentätapahtumia tai osallistuvat niihin. Geokätkentää voidaan hyödyntää opetukseen, esimerkiksi matematiikassa tunneilla voidaan laskea satelliittien etäisyyksiä maasta, biologiassa voidaan hyödyntää geokätkentää kasvien ja eläinkunnan sekä muun elollisen oppimisessa. Karttojen lukutaitoa voidaan maantieteessä opiskella geokätkennän avulla kuin myös geologiaa. Yhdysvalloissa geokätkentää on sovellettu muun muassa opetuskäyttöön. Groundspeak forumilla opettajat keskustelevat, kuinka he ovat hyödyntäneet geokätkentää opetuksessaan. Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. 
Kurssilaiset opettelemassa GPS-paikantimen käyttöä.Tulosta! Tämä artikkeli omalla sivullaan! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com 
|
| Nettisanomat
tiistai 2006-10-24 Huikea mahdollisuus luovuudelle TV - ohjelmia ja elokuvia voi Suomessa tehdä kuka tahansa tänäpäivänä, ilman Elokuvasäätiön tai TV - kanavien suostumusta. Teosten laatu on parantunut teknologian halpenimisen myötä ja jakelu onnistuu näppärästi internetin kautta, kiitos YouTuben, Google - videon ja vastaavien palveluiden. Ensimmäinen iso läpi murto oli Tamperelainen Star Wreck ja sen innoittamina audiovisuaalisen alan ulkopuolinen tuotanto on räjähtänyt kasvuun. Kun ohjelmien latauskerrat ovat isoja, ei ole ihme että sponsori- ja mainosraha alkaa hakeutua näiden takapihojen Tarantinojen luokse. Aivan juuri tullut ilmiö ovat, kotivideokameradokumentit, jotka ovat käytännössä 2000 - luvun mielipidekirjoituksia. Kuka tahansa voi olla tänäpäivänä Hannu Karpo. Eli tavallinen ihminen lähtee pienin resurssein ottamaan selvää yhteiskunnallisista epäkohdista. Amerikassa kotivideokameradokumentit ovat saavuttaneet suurta suosiota Yes-Menin ja Super size me elokuvien huiman menestysten myötä. Audiovisuaalisen alan pelisäännöt ovat muuttuneet ajat sitten ja portinvartijoiden aika on auttamatta ohi suomalaisen viihteen kentässä. Harmi että elokuvasäätiö etunenässä hukkasi hienon mahdollisuuden. jarno jäppinen Kotka Lue myös! nettisanomat.com 1999/03 torstaina elokuun 19. päivänä 1999 Uusi demokratia on täällä nyt! Suomen perustuslaissa ja hallitusmuodossa itsenäisyytemme aluksi julistettiin ylväästi mielipiteen ja julkaisemisen vapaus kaikille kansalaisille kuuluvaksi perusoikeudeksi. Historia on välillä kääntänyt kasvonsa tälle ylevyydelle, ja kirjapainoja on tuhottu ja toimittajia vangittu vuosien kuluessa. Julkaisemisen vapaus on ollut kuitenkin käytännössä teoriaa, sillä painotuotteen tekeminen on ollut sen verran arvokasta puuhaa, ettei siihen kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Viimeistään julistaminen on kuitenkin tyssännyt jakelemisen vaikeuteen. Lehtien yleisönosastot ovat tietenkin arvokkaita väyliä mielipiteen ilmaisuille ja hyvässä lehdessä mielipiteiden runsaus näkyy ja sen annetaan näkyä. Mutta viime kädessä lehden omistaja päättää, mitä lehdessä julkaistaan ja piste. Oikein kriittisellä hetkellä sananvapaus horjuu ja kaikkien mielipiteiden ei anneta tulla julkisuuteen. Hyvänä, tai pikemminkin pahana, esimerkkinä oli EU-äänestystä edeltävä aika, jolloin kriittisten mielipiteiden esittäjien suut tukittiin. Ei julkaistu erimielisten kirjoituksia. Tähän syntiin lankesi mm. Suomen Päälehti*, joka ajoi Suomea EU:hun kuin käärmettä pyssyyn! * Helsingin Sanomat Vasta nyt Uusi demokratia on todellisuutta julkaisemisen ja sanomisen vapaudessa. Internet on tuonut mahdollisuuden lähes jokaiselle. Tästä Nettisanomat on esimerkki: kerran viikossa mielipiteet esille kaikkien luettaviksi. Jotta kuitenkin pysyttäisiin maanpinnalla tähän lopuksi kaksi aikaisemmissa numeroissa julkaistua dilemmaa: Dilemma: Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen? Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (29.07.99) Dilemma2: Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (05.08.99) (Nettisanomat 17.08.99 pm) http://www.nettisanomat.com/1999/08/19/netti1708.htm#uusidemokrati Pääkirjoitus. Mihin tämä johtaa? "Eli tavallinen ihminen lähtee pienin resurssein ottamaan selvää yhteiskunnallisista epäkohdista", Näin Jarno Jäppinen kirjoittaa vuonna 2006 jutussaan Huikea mahdollisuus luovuudelle kirjoittaessaan jokamiehen mahdollisuuksista tehdä elokuva. Nettisanomat totesi seitsemän vuotta sitten vuonna 1999 analogisen asian, mielipiteen kirjoittamisen vapauden jutussa Uusi demokratia on täällä nyt. Mihin tämä kaikki johtaa kysyi kuitenkin Croucho Marx jo vuonna 1932 toisessa yhteydessä kuitenkin anarkistisuudessaan kaikkea tarkoittaen. Pääkirjoitus tiistaina 2006-10-24. Pertti Maninen. Nettisanomat.  Lue myös! Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Lue! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com
|
|
Nettisanomat lauantai 2006-10-21 |
| Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. |
Nettisanomat lauantai 2006-10-21 Pääkirjoitus. Salaisuuksia. Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, että 1944 kesällä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikoihin teloitettiin suomalaisia sotilaita ja ennen kuin siihen säädettiin laki. Näin asiakirjat ovat hävinneet ja tieto teloituksista on vain kulkenut kertomuksina vuosikymmenet. Päätoimittaja Antti O. Arponen on kirjoittanut tapauksesta kirjan ja pitänyt asiaa vireillä. Eläkkeellä oleva professori Heikki Ylikangas piti haastattelussa vahinkona sitä, että poliisi on liian innokkaasti ruvennut tutkimaan asiaa murhina. Ylikangas pelkäsi, että tämä voi haitata asian selvittämistä. Kolmetoista vuotta sitten Tuonen tuville lähtenyt isäni, Erkki Manninen, oli lääkintämiehenä etulinjassa. Hänen syntymäpäivänsä oli muuten eilen 20.10. Paljon hän ei kertonut sodan hirvittävyyksistä, mutta aina silloin tällöin jotakin. Mieleeni on jäänyt sirpaleita, jotka joskus pulpahtavat esille. Suurhyökkäyksestä hän kertoi, että se oli tulossa, sillä viikkokausia, muistini mukaan, vihollinen yötä päivää siirsi kalustojaan ja miehistöjään asemiin. Kolina ja äänet kuuluivat koko ajan. Toinen lääkintämiehen tehtäviin kuulunut juttu jäi mieleeni. Hän oli sitomassa aika pahoin haavoittunutta sotilasta ja tämä oli sanonut: “Älä niitä hyviä villahousuja leikkaa!” Hän oli sitä ikäluokka (10-syntynyt), että joutui vielä Lappiinkin sotimaan saksalaisia vastaan, vanhemmat kotiutettiin. Siellä Kemijärvellä kaatui lääkintämiesten lautta. Lääkintäupseeri oli lautan kaatumisen jälkeen todennut: “Kaikki, mikä puuttuu varusteista ja tavaroista, meni siinä lautan mukana.” Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti “sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen”. Minulle tämä kertomus oli ja on yhä vieläkin ihan tosi. Missään lehtijutussa tai historian kirjassa en ole tähän asiaan törmännyt. Kyllä kai siitä jossain sota-arkistossa pitäisi olla tietoa. Tämä salaisuushan ei ole tietenkään mitenkään samassa luokassa kuin Huhtiniemen ruumislöydöt, mutta kaikkien salaisuuksien olisi jotenkin auettava. Näinhän ei tietenkään tapahdu. Ei näitä sodan veteraaneja ole enää kovinkaan montaa vuotta mahdollista kuulla tai kuunnella. Eilen oli kirkas ja kuulas päivä, tänään oli harmaata ja tuuli aika lailla. Illalla satoi hiukan, joka hetkeksi muuttui rännäksi ja muutti hiekkatien valkoiseksi. Pääkirjoitus lauantaina 2006-10-21. Pertti Manninen. Nettisanomat. Lue myös Ylen juttu! Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyi vanha joukkohauta |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
Nettisanomat maanantai 2006-10-16. "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? STT teki torstaina 2006-10-12 sähköpostikyselyn Suomen ministereille. Kysyttiin mm. onko ministeri maksanut tv-lupansa ja onko käyttänyt joskus pimeää työvoimaa, siis jättänyt suorittamatta ennakkoveronpidätyksen ja muut sosiaalikulut. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) piti kysymyksiä loukkaavina ja sai loukkauskuoroon yhtymään myös Sdp:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sdp). Tämä rajavartiolaitoksen lakon rikkuriaikeita suunnitellut porukka oli siis jälleen koossa. Kysymykseen ehtivät kuitenkin vastata, siis ilmoittaen etteivät ole kyseisiä rikkomuksia tehneet, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp), ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk), toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (rkp), opetusministeri Antti Kalliomäki (sdp), maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk), liikenneministeri Susanna Huovinen (sdp), sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sdp) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp). Tämä lista Hufvudstadsbladetissa sunnuntaina 2006-10-15. Surullisen hahmon ritaritar Tuula Haatainen veti sitten nimensä pois listalta. Maanantain 2006-10-16 Ilta-Sanomien mukaan: ”Opetusministeri Tuula Haatainen (sd) perui vastauksensa Vanhasen reaktion jälkeen”. Kannattaa kiinnittää huomioonsa juuri reaktioihin. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? Voiko tällaiseen kysymykseen vastata, varsinkaan nykyisin? Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan joka on onnistunut yli odotusten rikkaiden kannalta: veronalennukset, varallisuusveron poisto kokonaan, rikkaiden hyvinvoinnin paraneminen. Köyhät sitä vastoin ovat ajautuneet entistä suurempaan kurjuuteen. niin eläkeläiset. lapsiperheet, opiskelijat, työttömät, sairaat, vanhukset jne. He eivät ole päässeet hyvinvoinnin jakoon mukaan ollenkaan, mitä nyt kuukausi sitten toteutettu 5:n euron korotus kansaneläkkeisiin tapahtui, jota monet pitivät suorastaan pilkkana tässä vauhdikkaassa talouskehityksessä. Jostain sai lukea niinkin kyynisen olettamuksen, että alkoholiveroa alennettiin sen takia, että eläkkeisiin ei tulisi indeksikorotusta! Pääkirjoitus. Maanantai 2006-10-16. Nettisanomat. Pertti Manninen.  "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
Nettisanomat perjantai 2006-10-13 Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Nettisanomat perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Kuva: Pertti Manninen |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
| Nettisanomat
maanantai 2006-10-09. Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan. Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. Nettisanomat  Maanantai-illan 2006-10-09 ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue myös! Maanantai 2006-10-09 Yle 24 Uutiset online EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle Lue myös! Monrday October 9 2006 Guardian Unlimited N Korea claims first nuclear test North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation. Simon Tisdall's world briefing Test unnerves Asian markets Nuclear trial a test for UN Special report: N&S Korea Lue myös! Onsdag 2006-10-04 Aftonbladet Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller. Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen. Det enda som garanterat håller USA på avstånd. Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar. Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA. Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram. "Ondskans axel" Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar. Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras. Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna. Notoriskt oberäknelig Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår. Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA. Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad. Wolfgang Hansson Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Lue myös Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet Nordkorea vill testa kärnvapen "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen" Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen 2002-10-24 Fredsträff
'84 Västerås 12-15 juli Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24 
Maanantai-illan 2006-10-09 ajankohtaisohjelmista: Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue
myös! Lue
myös! "Pienetkin
leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki
on suhteellista."
lue lisää leikkauksista "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." ...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä. Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole. Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset" Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa! nettisanomat.com 12.08.99. pm 1999-08-12 Lue myös! Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa. 2006-05-09  Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista: "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." Anna-Lena Laurén FST5 obs. klo 20.20. Lue myös! Maanantai 2006-10-09 Yle 24 Uutiset online Tuomioja: Politkovskajan murhan tutkimusta seurataan Lue myös! Monrday October 9 2006 Guardian Unlimited Putin silent as critic is murdered Protesters gather in central Moscow to express their anger at the assassination of the crusading journalist Anna Politkovskaya. Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya Special report: Russia  Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista: "Donne in carriera Top 25 in Europa 9 Nord Europa (Olanda, Svezia, Danimarca, Finlandia) 7 Gran Bretagna 4 Francia 2 Germania 1 Spaana, Turchia e Polonia." Rai Uno, tg1 Telegiornale klo 21. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
| Suuri
maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja
Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen
läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja
katkelmia kirjoituksista. Lue! |
| Bisquit.
Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa
kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan
jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa
"olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta.
Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03. Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" . "Onko lumppuja, luita tai pulloja? Pannaanpa tuulemaan. Tarjotaanko 76? Tarjotaanko 1776? Mietittekö, mitä teen täällä. Tulin hakemaan poikaani. Hyvästelin molemmat. Missä poikani muuten on? Neiti, voitteko nousta, että näen poikani. - Teet siis läksyjä koulussa. - Hei ukko! Oppilaat haluaisivat varmaan kuulla suunnitelmistanne. Sanoitte sen jo. Täällä vain puhutaan. Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä? Pysähtykää ja näyttäkää avioliittolupanne. Rehtori Wagstaff, nyt kun olette astunut kenkiini . Johtokunnalla on teille muutamia ehdotuksia. Ei suunnitelmat mua kiinnosta, eivät yhtään innosta. Vaikka kuka ehdottaisikaan olen vastaan. En kelpo ehdotustakaan mä suostu huutelemaan. Ei muutoksetkaan tässä auta lainkaan - olen vastaan! Minä vastustan, periaatteesta mä vastustan. Hän vastustaa. Hän näyttää vastustavan vaan. Jo ennen pojan syntymää pääs ilmaan mulla huuto tää. . Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Nettisanomat keskiviikko 2006-10-04. Alkupuolen repliikkejä, joku välistä pois jääden, elokuvasta Hevosen sulat. USA 1932. Groucho Marx rehtorina esittelee ohjelmansa lukukauden avajaisissa. TV1000 Classic keskiviikkona 2006-10-04. Kuvasarja tulossa! Lue myös! Marx jää, RAUTIO LÄHTEE. Lue! Alkuperäinen sivu: Nettisanomat 2004-01-08 Pääkirjoitus. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa:  Iltalehti maanantai 2006-10-02. "Vuonna 2004 Nick Kypreos makasi tajuttomana verilammikossaan taustalla näkyvän Ryan VandenBusschen käsittelyn jäljiltä. Kypreos sai vakavan aivovamman ja joutui lopettanaan uransa." Ilta-Sanomat keskiviikko 2006-10-04. "Eilisen Jokerit-HIFK-ottelun toisella peliminuutilla nähtiin tappelu, josta koko kaupungin kiekkoväki oli jo viikon ajan kohissut. Jokerien Ryan VandenBussche ja HIFK:n Pasi Nielikäinen pudottivat yksissä tuumin hanskansa ja kypäränsä ja ottivat toisistaan mittaa. " Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Nettisanomat keskiviikko 2006-10-04. Lue myös! Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? "Jokerien tappioputki jatkuu jo viidettä vuotta." Nettisanomat 2005-01-13 Lue myös! Sotakirveet esiin. Ilta-Sanomat 16.01.2003. Ilkka Ala-Kivimäki. Tuomas Nyholm. "Tästä tilanteesta puhutaan vielä pitkään. HIFK:n paras hyökkääjä Tuomo Ruutu jään pinnassa loukattuaan polvensa Toni Sihvosen taklauksesta. Ruutu ei palaa kaukaloon enää tällä kaudella." Nettisanomat 2003-01-16 Lue myös! Polveen potkimista Hartwall-areenalla. Liigan puheenjohtaja Jokeri-pomo Harry Harkimo: "Se on tän päivän jääkiekkoa". MTV3 16.01.2003 klo 17.15 Lööpin takana-ohjelmassa. Nettisanomat 2003-01-16 Lue myös! Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. Nettisanomat 1999-11-25 |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
| Suuri
maartyöstö 4. Sipoo.
Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa
mielenkiintoisia yhteyksiä. Lauantai 2004-04-11. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Hanne Aho. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Sisäministeriön selvitysmies Jussi Pekka Alasella on ongelma. Pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi saada toimimaan yhdessä ja toteuttamaan tulevaisuuskuvaa, jonka avulla pääkaupunkiseutu voisi kasvaa vahvaksi eurooppalaiseksi toimijaksi. Tulevaisuuskuvaa ei kuitenkaan ole - eikä ketään, joka voisi sitä suunnitella. Pääkaupunkiseudulla on paljon yhteisesti sovittavia asioita, eivätkä yhteiset ongelmat pysähdy kuntien rajoille. Seudulla toimii kaksi maakuntaliittoa - Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto - joilla molemmilla on omat päätöksentekoelimensä. Vastavalmistuneessa selvityksessä Jussi Pekka Alanen esittää, että nämä liitot yhdistetään. Sipoon raja on kolmentoista kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sipoolaiset käyvät töissä Helsingissä ja käyttävät alueen palveluja. Sipoolaiset elävät yli kuntarajojen - niin pitäisi Sipoon kunnankin. Yksinkertaisin ratkaisu yhteisen päätöksenteon aikaansaamiseksi on maakuntaliittojen yhdistäminen. Selvityksessään Alanen esittää myös, että Helsingin seudulle perustettaisiin 14 kunnan yhteinen päätöksentekoelin. Tämä on hyvä keino yhdistää kuntien tavoitteet niin, että ne palvelevat kuntien etujen lisäksi myös yhteisiä päämääriä. Se on tärkeää. Ehdotusta on kritisoitu siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus kaventuisi selvästi. Yhteisten päämäärien edessä jokainen fiksu antaa hiukan periksi. Yhteistyöelin määrittelee tavoitteet ja kunnat toimivat ne huomioiden. On kuitenkin muistettava, että kuntien itsemääräämisoikeus on oleellinen osa suomalaista demokratiaa. Sipoo on ollut yksi Suomen kasvukuntien kärkinimistä jo vuosia. Kasvukuntien ongelmat - tärkeimpinä rahapula - ovat tuttuja kaikille Helsingin kehyskunnille. Alanen esittää, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet tulee ottaa huomioon myös valtionosuusjärjestelmässä. Tämä tarkoittanee rahoituksen ohjaamista myös kasvualueille. Näin pitääkin olla. Selvityksessä Alanen esittää myös uuden miljoonakaupunkiyhteisön perustamista. Tähän jätti-Helsinkiin kuuluisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa ja Sipoo. Mitä hyötyä yli miljoonan asukkaan jätti-Helsingistä on 18 500 asukkaan Sipoolle. Ei mitään. Maakuntaliittojen yhdistäminen ja 14 kunnan päätöksentekojärjestelmä riittävät. Pääkaupunkiseudun kilpailukyky, alueen houkuttelevuus sijoituskohteena, hyvä koulutus lapsillemme tai uudet työpaikat ovat tärkeitä asioita. Tärkeitä asioita ovat myös elävä luonto, puhdas merituuli, metsälle tuoksuva kesäyö ja tuore lehmänlanta. Hanne Aho. Sos.dem valtuustoryhmän puheenjohtaja. Sipoo. Lauantai 2004-04-11. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Hanne Aho. Tiistai 2005-03-29. Nettisanomat. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti.Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen. Tiistai 2005-03-29. Nettisanomat. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. Keskiviikko 2005-03-30. Nettisanomat. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti. Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii Asuntoja! Kyllä. Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa. Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Keskiviikko 2005-03-30. Nettisanomat. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan. ... – Yritän toimia eettisesti ja uskon esimerkin voimaan. Mitä enemmän ihmiset haluavat toimia oikein, sen parempi meidän on täällä elää ja asua. Eettinen toiminta on elämää vahvistava tekijä, Pajunen sanoo. ... – On pyrittävä olemaan mahdollisimman oikeudenmukainen. Pitää haluta olla oikeudenmukainen. ... – Meidän tulisi pystyä katsomaan asioita myös muusta kuin omasta näkökulmastamme. Kun vapaudumme omista haluistamme, näemme asiat laajemmasta kokonaisuudesta. – Pitäisi ajatella niin, että jos toinen saa jotain, se ei välttämättä ole itseltä pois. Helsingillähän menee hyvin Jussi Pajunen sanoo haluavansa kehittää kaupunkia, jossa kaikkien on hyvä elää, ja josta muu Suomi voi ylpeillä pääkaupunkinaan. Pajusen on mahdotonta ymmärtää sitä jossain sitkeästi elävää ajatusmallia, jossa kaupunki nähdään pahana ja maaseutu puhtaana ja hyvänä. – Stadi on hyvä. Kun täällä on asunut koko ikänsä, niin kaupungin vilinä on se elementti, jossa tuntee olevansa kotonaan. Usein tämän huomaa vasta, kun kaupunkia katselee esimerkiksi ulkomailta käsin. – Usein törmään ihmisten epäilykseen, että kaupungin uusia suunnitelmia koskeva esitys on aivan jotain muuta kuin mitä itse asiassa ollaan tekemässä. Kaupunginjohtajana voin vaikuttaa siihen, että sanaani voidaan luottaa. ... – Kun miettii, niin hyvinhän meillä menee. Helsinki on kansainvälisestikin menestystarina. Meiltä löytyy erinomaista osaamista, ja hyvinvointi on kokonaisuutena kasvanut huikeasti. Tämä usein unohtuu kaupungin sisäisessä keskustelussa. ... – Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä. ... Jussi Pajusen mukaan menestyksellä on aina oma hintansa, mutta sitä ei saa maksattaa vähäosaisimmilla. Menestys tulee laittaa hyödyttämään myös niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. ... Asuntorakentaminen pitää saada vauhtiin Helsingin kaupungin verotulot ovat laskussa, mihin yksi syy on nuorten perheiden hakeutuminen väljempiin ja halvempiin asuntoihin Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin. – Kehitys on huolestuttava, eikä sitä voi hyväksyä. Se vie pois siitä tasapainoisuuden ihanteesta, jossa Helsinki on kaikenikäisen kaupunki. Monet muuttavat kauas keskustasta tahtomattaan, sillä asunnot ovat kaupungissa kalliita. Korot ovat olleet alhaalla vuosia, mikä on suoraan vaikuttanut asuntojen kysyntään. Tarjontaa on ollut vähän, mikä taas on nostanut hintoja. – Kaupunki ei pysty vaikuttamaan korkokantaan, mutta tonttien tarjontaan kuitenkin. Vuosaaren sataman viivästyminen on heijastunut asuntorakentamiseen koko Helsingin alueella, Pajunen sanoo. Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Lauantai 2006-01-14. Helsingin Sanomat. Tausta. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä. Jarmo Huhtanen. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä Jussi Pajunen: Helsinki voisi laajeta omille mailleen Sipoossa Markku Luoma: Rajantarkistuksista ei keskustella lainkaan Aika: perjantai, 13. päivä. Paikka: Länsi-Sipoon Sopukka. Matka Helsingin keskustaan: 23 kilometriä. Aihe: Helsingin kaupunginjohtajan ja Sipoon kunnanjohtajan tapaaminen. Koulutus- ja kuntoutuskeskus Sopukassa on hiljaista. Edes tuuli ei humise hongikossa. Pihapuiden välistä pilkottaa autio, jääpeitteinen merenlahti. Jossain pärisee moottorikelkka. Kello 9.22 aamulla mäkeä nousee jalkaisin vaitonainen mies. Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma saapuu Sopukkaan. Kymmenen minuuttia myöhemmin hiekoitetulta rinteeltä kuuluu jälleen rapinaa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kipuaa mäkeä ylös. Vain puolitoista vuorokautta aikaisemmin Helsingin valtuustossa oli kiihkeästi vaadittu pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Suomen kolmen suurimman puolueen edustajat olivat julistaneet lähes yhteen ääneen, että vähintään Länsi-Sipoo on liitettävä Helsinkiin. Pajunen ja Luoma saapuvat Sopukkaan Helsingin Sanomien pyynnöstä. Tarkoitus on keskustella Helsingin ja Sipoon suhteista. Yllättäen selviää, että vastaavia yhteisiä keskusteluja ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Helsinki on hyökkääjä, joten Pajunen saa aloittaa. Mitä Helsinki haluaa? "Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta", Pajunen aloittaa. Pajusen mukaan Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää. "Silloin ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa." Luoma kuuntelee Pajusta ja plärää kalenteriaan. "Tämä vastaa kyllä menneen maailman Sipoo-kuvaa", hän kuittaa. "Etelä-Sipoosta keskusteltaessa johtaa harhaan se, että siinä ei huomioida Sipoonkorpea. Se antaa väärän kuvan, ettei täällä olisi kuin metsää ja korpea vain", Luoma selittää. Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää yli 7000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä. Pajunen laskeskelee, että Helsinki omistaa noin viisi prosenttia Sipoon pinta-alasta. "Maaomistukset ovat juuri niillä alueilla, joihin suurin kehityspaine kohdistuu." Helsingin kaupunginjohtaja pitää myös Sipoon kahden prosentin väestönkasvua aivan riittämättömänä. "Sehän on vain 360 ihmistä vuodessa!" Pajunen muistuttaa mittakaavasta: koko Helsingin seudun kokonaisasunnontarve on 15000, pitkällä aikajänteellä jopa 50000 asuntoa. "On kestämätön tilanne, että koko tämä kasvupaine kohdistuu vain länteen ja pohjoiseen, ja itä on täysin sivussa." Luoma sanoo ymmärtävänsä Pajusen näkökulman. Luoma vihjaa, että Sipoon tulevassa yleiskaavassa Helsinkiä saattaa odottaa yllätys: "Olemme aloittaneet yleiskaavaprosessin, joka saattaa johtaa toisenlaisiin näkökulmiin, mihin on aikaisemmin totuttu. Siellä on myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka tuovat suurempia kasvulukuja." Luoman mukaan Sipoon kunnanvaltuusto keskustelee asiasta laajemmin huhtikuussa. Pajunen palaa Helsingissä käytyyn keskusteluun. "Itse ymmärrän valtuustoryhmien Länsi-Sipoo-keskustelun siten, että jos Sipoo ei halua kehittää Helsingin omistamia maita, niin silloin liitetään joku osuus Sipoosta Helsinkiin. Sen jälkeen Helsinki lähtee kehittämään aluetta, jotta kaupunkirakenne saadaan kehittymään." Luoma ei halua keskustella rajantarkistuksista lainkaan. "Helsingin maanomistuksista voidaan aloittaa neuvottelukontaktit. Neuvottelupyyntöjä ei ole kyllä tähän mennessä tullut ensimmäistäkään." Pajunen ei innostu neuvottelutarjouksesta. Hän haluaa, että pääkaupunkiseudun kuntauudistusta lähdetään ensi sijassa viemään eteenpäin koko Helsingin seudun yhteistyönä. Yhdestä asiasta kunnanjohtajat ovat yksimielisiä: Sipoo ei pysty rahoittamaan sellaista kasvua kuin Helsinki haluaa. "Ei nykyisten asukkaiden velvollisuus ole maksaa uusien tulijoiden kuluja, mutta kyllä siihen varmaan löytyy menetelmiä, kuten maankäyttösopimukset tai valtion mukaantulo", Luoma arvelee. "Siitä ei pidä ahdistua, että kissa on nostettu pöydälle. Tähän mennessä jokainen on omissa porukoissaan narskutellut hampaitaan ja sättinyt toisiaan", Pajunen tiivistää. "Meidän on nyt puhuttava sellaisistakin asioista, jotka ahdistavat." Haastatteluaika loppuu. Pajunen vetää jalkaan lainasaappaat. On aika kavuta korpeen kuvausta varten. Lauantai 2006-01-14. Helsingin Sanomat. Tausta. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-01-25. Päätoimittaja Janne Virkkunen: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Katse eteenpäin! -seminaari. Marina Congress Center 25.1.2006 Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! ... Helsingin seutua ei pidä tarkastella vain suppeasti neljän kaupungin alueena. Helsingin kauppakamari esimerkiksi laskee Helsingin seutuun kuuluvaksi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja kehysalueen (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo). Voi hyvinkin olla, että jatkossa on todella syytä laskea alueeseen kuuluvaksi vielä paljon laajempikin alue. ... Menestyksen pohjan siis pitäisi olla kunnossa. Olosuhteet ovat tosin nopeasti muuttuneet huonommiksi, mutta asioita pitää pystyä tarkastelemaan pitkällä tähtäimellä, ei vain parin vuoden sihdillä. Visio vie kauas, jos ja kun on oikea strategia. Helsingin seudulla on monta ongelmaa, joista maa- ja asuntopolitiikka on pahin. Se on myös suurin este kilpailukyvyn parantamiselle. Katselen työhuoneestani rautatieasemalle, josta aamuisin virtaa tuhansia ihmisiä työpaikoilleen Helsinkiin. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä ja erityisesti keskustassa taivaissa verrattuna suomalaiseen palkka- ja ansiotasoon. Ei ole kestävää kehitystä, jos lapsiperheet ja matalatuloiset joutuvat asumaan kymmenien kilometrien päässä Helsingistä. Näinhän juuri nyt tapahtuu ja kehitys todennäköisesti vain kiihtyy. Sama kehitys tosin näyttää tapahtuvan myös muualla suurissa kaupungeissa Euroopassa. En usko, että Helsingin seutu voisi kehittyä pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan maalaamaksi ihanneyhteisöksi, jos maa- ja asuntopolitiikkaa ei saada kuntoon. YTV:n mukaanhan Helsingin seudulla on vuonna 2025 osaava väestö, menestyvät yritykset, toimiva infrastruktuuri ja joukkoliikennejärjestelmä hyvien palvelujen ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin ja viihtyisän ympäristön lisäksi. Meillä on pakkilaatikoittain tehty selvityksiä maa- ja asuntopolitiikan ratkaisuista, mutta jostain syystä tässä asiassa ei tapahdu riittävästi eikä ainakaan riittävän nopeasti. ... Helsingin talouskin oli kunnossa vielä joku vuosi sitten, mutta tilanne nyt aivan toinen. Palveluita ajetaan alas ja menoja leikataan kovalla kädellä. Voi olla että tunnelin päässä pilkottaa valoa, mutta varmaa se ei ole. Seudun kilpailukyvystä huolehtiminen tarkoittaa huolehtimista kokonaisuudesta, jossa kaikkien osien on oltava hyviä ja toimivia. Välttämättömien palvelujen on oltava toimivia, mutta myös yritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huoli. ... On olemassa prosesseja, jotka eivät pääty koskaan. Seudun kilpailukyvystä huolehtiminen on yksi sellainen. Jos kehittyminen loppuu käy kuin polkupyöräilyssä. Pysähtyneen pyörän satulassa pysyy vain sirkustaiteilija mutta liikkuvan pyörän satulassa pysyy tavallinenkin ihminen. Helsingin seudussa on - kuten sanottu - paljon hyvää ja olen optimisti. Osaan Helsingin ongelmista tai uhkista voi myös vaikuttaa, osaan ei. Valtion verotus on yksi sellainen. Kunnallisverotukseen voidaan vaikuttaa, mutta sehän näyttää olevan menossa vain yhteen suuntaan - ikävä kyllä. Tulevaisuuden Helsingin seutu on nykyistä kansainvälisempi myös asukaspohjaltaan. Me myös tarvitsemme uusia asukkaita huolehtimaan niistä palveluista, joita ikääntyvä väestö tarvitsee. Meidän tulee pystyä pitämään huolta siitä, että kasvavalle väestölle on riittävästi asuntoja, hyviä kouluja ja korkeakouluja, työpaikkoja ja esimerkiksi kulttuuripalveluja. Hyvä ja kilpailukykyinen ympäristö syntyy kaikkien osien summana. Jokaisen osatekijän on oltava kansainvälistä huippuluokkaa. Meidän tulee olla parempia kuin muualla ollaan. Meillä on Suomen parhaat olot rakentaa kilpailukykyinen seutu. Pärjääminen Suomessa ei kuitenkaan riitä. On pärjättävä paitsi eurooppalaisessa myös globaalissa kilpailussa. Sieltä pitää menestyksen mittarit hakea. Mutta me emme menesty, jos maan johto ja eduskunta eivät ymmärrä, että Helsingin seudun onnistuminen on ehto sille, että Suomi menestyy maailmalla. Keskiviikko 2006-01-25. Päätoimittaja Janne Virkkunen: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Katse eteenpäin! -seminaari. Marina Congress Center 25.1.2006 (http://www.kaks.fi/tiedotteet/seminaarit/katse-eteenpain-2006/ seminaarin-06-tiedotteet/paatoimittaja-janne-virkkunen.aspx). 2006-11-07. Perjantai 2006-02-17. Helsingin kaupunki. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. Jussi Pajunen. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. 17.02. ... Viime syksynä olin jo päätymässä kaupunginjohtajan kuukausittaiseen nettikolumniin. Kuntaministeri Manninen tuli kuitenkin avukseni. Loppusyksy ja keskitalvi meni kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelussa niin totaalisesti, että mitään ekstra-työtä ei voinut ajatellakaan. ... Pari sanaa Sipoosta ja valtionosuuksista. Sipoon läntisten alueiden liittäminen Helsinkiin keskusteluttaa. Näille alueille pitäisi tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana kyetä rakentamaan asunnot lähes 50 000:lle uudelle asukkaalle. Uudet asuntoalueet olisi parasta kytkeä itään jatkuvaan metrolinjaan. On tietenkin selvää, ettei Sipoon nykyiset 18 000 asukasta kykene kantamaan näin suurta seudullista kehitysvastuuta varsinkaan, jos peruskaupunki-infran lisäksi rahoitettavaksi tulisi metron jatkamisesta aiheutuvat kustannukset. Helsinki omistaa Sipoossa yli 1 700 hehtaaria maata. Helsingin maat sijoittuvat pääosin Länsi-Sipoon ranta-alueille. Helsinki kykenee jo kokonsa puolesta luontevasti ottamaan kehittämisvastuun tästä kokonaisuudesta. Halutun suuruinen asuntomäärä voitaisiin toteuttaa kaupunkimaisena pientalorakentamisena pelkästään Helsingin omistamalle maalle. Nykyinen liikenneinvestointien valtionosuuskäytäntö vääristää liikennejärjestelmän kehittämistä. Sipoo haluaa edelleen Heli-radan rakentamista. Se on heidän kannaltaan järkevää, sillä valtio maksaa ratainvestoinnit kokonaan. Metrosta Sipoo joutuisi maksamaan 70%. Raitiotien rakentaminen olisi kokonaan kunnan vastuulla. Sitä ei kukaan edes esitä. Olisiko mahdollista kehittää sellainen kunta-valtio -järjestelmä, missä rakennettaisiin kokonaisuutta satunnaisten palasten sijaan. 04.07.2006 Perjantai 2006-02-17. Helsingin kaupunki. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. Jussi Pajunen. (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ fi/Helsinki/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko+ja+hallinto/ Kaupunginjohtajat/Kaupunginjohtaja+Jussi+Pajunen/Blogi/Eka). 2006-11-07. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin kaupunki. Länsi-Sipoo ja Helsinki. Jussi Pajunen. Länsi-Sipoo ja Helsinki Kaupunginjohtaja, ylipormestari Jussi Pajunen kaupunginvaltuustossa 21.6.2006 LÄNSI-SIPOO JA HELSINKI Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se tekisi valtioneuvostolle esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken. Länsi-Sipoosta tulisi ehdotuksen mukaan liittää noin 5 000 ha suuruinen alue ja Vantaan ns. Västerkullan kiilan eteläosasta noin 200 ha suuruinen alue Helsinkiin. Edellisen kerran Helsingin kuntarajaa on muutettu vuonna 1966, kun Vuosaari liitettiin kaupunkiin mm. Helsingin uuden sataman rakentamista varten. Tuolloin tehdyn alueliitoksen hyväksyi valtioneuvosto kaupunginvaltuuston tekemän ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn nyt tuodun esityksen lähtökohtana on se, että Itä-Helsingin kehittäminen edellyttää mm. Vuosaaren sataman valmistumisen myötä kaupunkirakenteen kehittämistä myös asuntorakentamisen osalta. Yhdyskuntarakenteen jatkaminen itään tapahtuu kaikkein luontevimmin metroliikenteen varassa. Tämä on puolestaan mahdollista ainoastaan siten, että Helsingin taloudelliset voimavarat saadaan nykyisen Länsi-Sipoon käyttöön liittämällä alue Helsinkiin. Länsi-Sipoon alue muodostaa merkittävän reservin seudun asuntorakentamisen kannalta. Helsingin kilpailuasema on nykyisin kohtalaisen hyvä. Kaupunki on kasvava metropoli. Se on entistä tunnetumpi sekä politiikan, teknologian että kulttuurin aloilla. Euroopan talousmaantieteelliset muutokset ovat suosineet Helsinkiä. Itämeren alueen lisääntynyt taloudellinen merkitys on myös tuonut Helsingin lähemmäksi Manner-Eurooppaa. Vuorovaikutus naapurimaiden kaupunkien, ennen muuta Tallinnan, mutta myös Tukholman ja Pietarin kanssa on vahvasti lisääntynyt. Pyrkimys eurooppalaiseksi suurkaupungiksi merkitsee kilpailuasetelmaa lukuisten muiden kaupunkien joukossa. Pärjäämiseen tässä kilpailussa eivät yhdenkään pääkaupunkiseudun kaupungin voimat riitä yksin. Tarvitaan riittävän suuri metropolialue, jonka volyymit ovat sitä luokkaa, että ne vastaavat eurooppalaisia suurkaupunkeja. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää – ei vain Helsingin vaan koko pääkaupunkiseudun kannalta – mitä Sipoon maankäytössä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät ole tähän mennessä edellä mainittua kehitystä tukeneet. Rakentamisvolyymit ovat olleet pienet, ja yhdyskuntarakenne Helsingistä katsoen hajaantunut ja merkittävältä osin suuntautunut Porvoon suuntaan. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsee kehittyäkseen kipeästi näitä rakentamisen mahdollisuuksia. Luonteva tapa on liittää läntinen Sipoo osaksi Helsingin kaupunkia ja jatkaa itämetroa sinne. Tällöin muodostuisi ensimmäinen merkittävä seudullinen metrolinja yhdistettynä suunniteltuun länsimetroon, joka kulkisi Helsingin keskustan kautta. Näin voidaan myös vaikuttaa siihen alueelliseen epätasapainoon, joka seudulla tällä hetkellä vallitsee. Vain pohjoiseen ja länteen kehittyvä aluerakentamismalli ei ole meren rannalla sijaitsevalle Helsingin metropolialueelle luonteva. Alueen tulee voida kehittyä pakottamatta säteittäisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Nyt vireille saatettavalla alueliitoksella on tärkeä merkitys Itä-Helsingin kehitykselle. Siihen kuuluvista alueista tulisi liitoksen myötä nykyistä kiinnostavampia sijoituspaikkoja yrityksille, ja se vaikuttaisi myönteisesti myös uusien työpaikkojen syntymiseen. Laadukas omistusasuntotuotanto saisi alueella uutta puhtia. Alueliitos antaisi sekä nykyisen Itä-Helsingin mutta myös Länsi-Sipoon kehittämiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Haluan korostaa sitä, että esitettävän alueliitoksen toteuttaminen on edullinen asia myös alueen asukkaille. Heille Helsinkiin kuuluminen merkitsee nykyistä parempia julkisia ja yksityisiä palveluja – alkaen metrolinjan varaan rakentuvasta joukkoliikenteestä. Myös muulle Sipoolle, joka jo nyt nojaa vahvasti Itä-Helsingin palvelutarjontaan, itäisen Helsingin metropolialueen laajentuminen merkitsee entistä parempaa palvelutarjontaa. Länsi-Sipoo -asiaa koskevassa julkisessa keskustelussa on viitattu kriittisesti mm. "salaiseen valmisteluun". On paikallaan kuitenkin todeta, että asian valmistelu käynnistyy nyt vasta, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy tehdyn esityksen. Lisäksi Helsingin kaupunki on jo vuosien ajan täysin avoimesti ilmaissut kantansa, että Sipoon länsiosat tulisi liittää osaksi Helsinkiä. Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan esityksen valmistelusta huolehtivat sisäministeriö ja muut viranomaiset säädetyllä tavalla. Lisäksi mm. asianomaisten kuntien asukkaille tullaan varaamaan mahdollisuus tehdä asiasta huomautuksensa omalle kunnanhallitukselleen. Tämän jälkeen asianomaisten kuntien on annettava esityksestä sekä sitä koskevista huomautuksista omat lausuntonsa. Lopullisesti kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto. 04.07.2006 Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin kaupunki. Länsi-Sipoo ja Helsinki. Jussi Pajunen. (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ fi/Helsinki/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko+ja+hallinto/ Kaupunginjohtajat/Kaupunginjohtaja+Jussi+Pajunen/Puheet/sipoo). 2006-11-07. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin Sanomat. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta. Jarmo Huhtanen. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta Helsingin kaupungin suunnitelma alueiden hankkimisesta Sipoolta ja Vantaalta on saanut päähallituspuolueiden tuen. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi keskiviikkona kannattavansa Helsingin esitystä voimakkaasti. Myös kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) suhtautuivat hankkeeseen myötämielisesti. "Tämä ajattelu sopii hallituksen yleiseen linjaan", Heinäluoma totesi. Hallituspuolueista vain Rkp arvostelee Helsingin aikeita. "En tiedä, onko ollut kyse neuvotteluista vai sanelusta", puheenjohtaja Stefan Wallin ihmetteli. "Onko Helsingillä subjektiivinen oikeus laajeta?" hän kysyi. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona hyväksyä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) suunnitelman, jossa valtioneuvostolta haetaan rajanmuutoksia kaupungin itärajalla. Kolme tuntia kestäneen keskustelun aikana äänestettiin kahteen otteeseen. Molemmilla kerroilla kaupunginhallituksen esitys sai selvän tuen. Esitystä vastustivat molemmilla kerroilla Rkp:n ja Skp:n valtuutetut sekä yksi vihreä. Useat valtuutetut arvostelivat esityksen valmisteluun liittynyttä kiirettä ja salailua. "Mitä siinä pelättiin?" kyseli Stefan Johansson (r). "Helsingin kaupunki on jo vuosien ajan täysin avoimesti ilmaissut kantansa, että Sipoon länsiosat tulisi liittää osaksi Helsinkiä", kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) puolusteli. "Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsevat kehittyäkseen kipeästi näitä rakentamisen mahdollisuuksia." Asiasta on tarkoitus tehdä päätös ensi talven aikana. Suunnitelman mukaan Länsi-Sipoosta siirrettäisiin Helsingille yli 5 000 hehtaaria maata ja 2 300 hehtaaria vesialuetta. Rajansiirto vaatii yhteisen maarajan, joten sen vuoksi Helsinki tarvitsee myös Vantaalta noin 200 hehtaarin alueen. Rajansiirtoesityksen keskeiset neuvottelijat valtion suuntaan olivat Pajunen, valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori(kok). Vapaavuori kertoi illalla, että heille selvisi valtioneuvoston myötämielisyys lopullisesti vasta viime viikolla. "Tuen esitystä erittäin voimakkaasti", korosti pääministeri Matti Vanhanen (kesk) Helsingin Sanomille puhelinhaastattelussa. "Keskustan ryhmä on sen kannalla." Vanhanen sanoi, että Helsinkiä on jopa rohkaistu esityksen tekemiseen. "Rkp:n kanssa on neuvoteltu. He ovat suhtautuneet erittäin rakentavasti", Vanhanen tulkitsi. "Toivon, että sopu syntyy." Vanhasen mukaan on mahdollista, että valtioneuvosto joutuu äänestämään rajansiirroista. Kuvateksti: Tuore ylipormestari Jussi Pajunen oli avainhenkilöitä, kun Helsinki laati suunnitelmia rajanmuutoksista. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin Sanomat. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Helsinki katsoo nyt itään. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Helsinki katsoo nyt itään. Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä. Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle. Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään. Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa. Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä. Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä. Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi. Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan. Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut. Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää. Keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Helsinki katsoo nyt itään. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu Helsingin kauan hellimä ajatus laajentumisesta itään otti eilen aimo askeleen, kun valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että osa Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Samalla toteutettaisiin pieni alueliitos Vantaan kanssa, jotta Helsingille ja Sipoolle saataisiin liitoksen vaatima yhteinen maaraja. Helsingin esitys on sipoolaisittain ajatellen tyly. Kaupunki kahmisi Sipoosta 5000 hehtaaria maa-aluetta, eli 14 prosenttia kunnan pinta-alasta, ja 2300 hehtaaria vesialuetta. Helsinki tosin omistaa jo nyt osan alueista, mutta silti aluesiirto on merkittävä. Vaikka koko Sipoota ei liitetäkään Helsinkiin, kyse ei ole rutiininomaisesta kuntajaotuksen muutoksesta, joita tapahtuu koko ajan. Liitos vaatiikin erityisen painavat syyt tullakseen hyväksytyksi. Sipoo saa toisaalta syyttää itseään. Se on johdonmukaisesti kieltäytynyt ymmärtämästä maantieteellistä asemaansa pääkaupunkiseudun kyljessä. Suomen ainoan metropolialueen vieressä ei voi olla kuntaa, joka koteloituu omiin oloihinsa ympäröivästä maailmasta piittaamatta. Harvaan asutun Sipoon pinta-ala on Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen, mutta asukkaita on vain noin 18500. Helsingillä on monta hyvää syytä lähteä laajenemaan itään. Vuosaaren satama ja muut Itä-Helsingin kehityshankkeet vaativat uutta asuntotuotantoa, mihin ei nykyisellään ole riittäviä mahdollisuuksia. Helsinki ei ole viemässä Sipoon eniten kehittyvää aluetta. Sipoon rakentaminen keskittyy Söderkullaan ja Nikkilään. Alueliitosesitys on hyvä osoitus Helsingin ja Vantaan yhteistyön paranemisesta. Helsinkiä on pitkään hiertänyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian fuusion kariutuminen. Ilman Vantaan vastaantuloa liitosesitystä ei olisi voinut tehdä. Vantaan kaakkoisosille Itä-Helsingin kehittämisellä on oma tärkeä merkityksensä. Vantaa myös uskoo saavansa Sipoon suunnan kasvusta potkua omille tärkeille väylähankkeilleen. Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin. Helsingin esityksen taustalla on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sitkeät neuvottelut kuntaministeri Mannisen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ovat olleet myös vahvasti valmisteluissa mukana. Pitkälti heidän ansiotaan on, että hankkeelle on saatu hallituksesta arvovaltaista tukea. Keskustalle alueliitos sopii, koska Sipoo ei ole sille kovin merkittävä kunta. Sen sijaan puolue voi parantaa asetelmiaan Helsingissä, missä se ei yrityksistään huolimatta ole saanut äänestäjiltä juuri minkäänlaista vastakaikua. Muuten puolueella voi olla selittämistä, koska se vastustaa voimakkaasti pakkoliitoksia. Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu juhannustauon jälkeen ensi viikolla. Keskustan on oltava kuntauudistusta ajaessaan johdonmukainen ja noudatettava pääkaupunkiseudulle hyväksyttyä linjaa myös muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Alue- tai kuntaliitokset eivät voi olla niin koskemattomia kuin keskusta on antanut kuntapolitiikassaan ymmärtää. Torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Torstai 2006-06-22. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Matti Vanhanen. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Torstaina 22.6.2006 Hauskaa juhannusta. ... Helsingin hakemus saada maa-alueita Vantaalta ja Sipoolta on perusteltu. Olen puoltanut hanketta odotuksella, että kaupunki on sitten valmis kaavoittamaan ja rakentamaan kunnallistekniikkaa runsaasti. Erityisesti omakotitonttitarjontaa on lisättävä runsaasti. Pitää saada uskottava tuhansien tonttien tarjontanäkymä aikaan ja se pitää kyetä tekemään nyt taloudellisesti. Aluesiirtohanke tulee aikanaa valtioneuvostoon ja silloin selvinnevät täsmälliset liitoksen rajat ja eiköhän siihen mennessä selviä, millä aikataululla Helsinki myös toteuttaa kaavoitushankkeensa. Pelkän maareservin takia tällaista suurta ja vaikeaa päätöstä ei tehdä. Lähtökohtana pitää olla välitön toiminta. Pääkaupunkiseudun ihmisillä pitää olla oikeus saada kohtuuhinnalla asunto. Tämän tavoitteen kannalta rakennusoikeuksien markkinoille saattaminen on olennaisin asia mihin yhteiskunta voi vaikuttaa. Siksi alueliitos on tärkeä. Helsingillä on voimavaroja toteuttaa merkittävää yhdyskuntarakentamista ilman että on pelkoa kunnan talouden vaikeuksista kasvun kanssa. Torstai 2006-06-22. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Matti Vanhanen. http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvpvakir&blogid=183. 2006-11-07. Torstai 2006-06-22. Jan Vapaavuori. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Blogi. BLOGI Pari sanaa Sipoosta - mutta myös Espoosta ja Vantaasta, 22.6.2006 Tarkasteltaessa sitä, mikä pääkaupunkiseudulla on eniten muuttunut viimeisen 40–50 vuoden aikana, on helppo kääntää katse länteen. Merkittävintä koko seudun kannalta on eittämättä ollut Espoon nousu. Espoo onkin kehittynyt varsin nopeasti maaseutumaisesta ja asukasluvultaan pienestä pääkaupunkiseudun raja-alueesta erittäin hyvin menestyväksi, moderniksi ja innovatiiviseksi kaupungiksi. Ilman Espoon kasvua maan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi pääkaupunkiseutu ei olisi sitä, mitä se tänään on. Ja ilman pääkaupunkiseudun kehitystä Suomi ei olisi sitä, mitä se tänään on. Iso osa koko maan viimeaikaisesta voittokulusta palautuu siten Espooseen. Mutta ei Espoon menestystarinaan sinänsä, vaan Espoon asemaan osana pääkaupunkiseutua. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteinen merkitys on paljon enemmän kuin osiensa summa. Ei Espookaan irrallaan muusta pääkaupunkiseudusta olisi niin vauras, kun se on. Eikä tietenkään Helsinkikään olisi veroisensa ilman muuta pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämä kansantuoteosuus on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa koko ajan Vaikka alue on kansainvälisessä vertailussa pienehkö, sen merkitys tämän maan ainoana metropolialueena on korvaamaton. Tämän takia seudun vastuu koko kansantaloudesta on myös vertaansa vailla. Kehitys täällä ei yksinkertaisesti voi pysähtyä. Pääkaupunkiseudun laajentuessa tarvitsemmekin nyt lisää siihen elimellisesti liittyviä osia, jotta niiden muodostama kokonaisuus voisi jatkossa olla entistäkin suurempi. Läntistä Sipoota koskeva ratkaisu antaa myös mahdollisuuden rakentaa vahvan lännen vastinpariksi vahva itä. Se edistäisi huimasti alueen sisäistä tasapainoa ja antaisi koko seudulle todellisen uuden kasvusysäyksen. On täysin mahdollista, jopa hyvin todennäköistä, että 40 – 50 vuoden päästä nykyisen läntisen Sipoon kehittyminen todetaan isoimmaksi asiaksi, mitä pääkaupunkiseudulla on vuoden 2000 jälkeen tapahtunut, ja että tämän heijastusvaikutus koko maan menestykseen ja hyvinvointiin osoittautuu kullanarvoiseksi. Mietittäessä sitä, pitäisikö pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajentua itään, pitääkin kysyä sitä, missä tilanteessa olisimme, ellei se jo olisi laajentunut länteen ja pohjoiseen. Jos Espoo ja Vantaa edelleen olisivat muutaman kymmenen tuhannen ihmisen muodostamia maaseutumaisia haja-asutusalueita, Suomi ei taatusti olisi yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, eikä hyvinvointimme olisi lähellekään nykyistä tasoa. Suomeen ja suomalaisuuteen kuuluu erottamattomana osana perinteinen maalaisromantiikka, mutta sen paikka ei puhtaasti kansantaloudellisista syistä voi olla aivan maan ainoan metropolin kyljessä. Esillä oleva Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajamuutoksia koskeva esitys antaa myös Vantaalle aivan uusia mahdollisuuksia. Lentoaseman ja Vuosaaren valmistuvan sataman välinen logistiikkaväylä on tällä hetkellä ehkä koko maan elinkeinopoliittisesti kiinnostavin hanke. Itämetron laajentaminen ja siitä seuraava Vesterkullan pohjoisosien kehittäminen tukevat vahvasti tätä kokonaisuutta. Vahva keskusta, vahva länsi ja vahva itä tarvitsevatkin tuekseen vielä vahvan pohjoisen, johon nyt on entistä otollisemmat mahdollisuudet. On hienoa, että Vantaan vastuulliset päättäjät ovat oivaltaneet tämän. Sen sijaan, että puhumme Helsingin intressistä ja Sipoon intressistä meidän tulisi puhua koko isänmaan intressistä. Ja tämä - siis koko Suomen intressi – on kiistatta elinvoimainen, kilpailukykyinen ja yhtenäinen pääkaupunkiseutu. Torstai 2006-06-22. Jan Vapaavuori. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Blogi. http://www.vapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=240 Keskiviikko 2006-06.28. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään Viime keskiviikko oli sipoolaisille päättäjille ja virkamiehille ikimuistoinen päivä. Helsingin käynnistämän Lounais-Sipoon valtausyrityksen täytyi tulla kunnalle suurena yllätyksenä. Helsinki on toki puhunut moneen kertaan pääkaupungin laajenemisesta itään, mutta esitys tuhansien hehtaarien alueliitoksesta tuskin on tullut kenenkään mieleen. Sipoo toipui nopeasti järkytyksestään, ja heti juhannuksen jälkeen kunta oli valmis vastavetoon. Kunnanhallitus päätti vauhdittaa tekeillä olevan yleiskaavan valmistumista. Sipoo aikoo lisäksi hakea ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa itselleen kunnan alueella olevia Helsingin maita. Päätösten taustalla on halu osoittaa valtioneuvostolle, että Sipoo pystyy samaan kasvuun kuin mitä Helsinki tavoittelee alueliitoksella. Sipoon tarkoituksena on nostaa kunnan asukaslukua 40000:lla vuoteen 2025 mennessä. Samalla perinteisestä maaseutupitäjästä tulisi juuri sellainen osa pääkaupunkiseutua, miksi Helsinki on sitä kaavaillut. Vastaiskullaan Sipoo haluaa mitätöidä Helsingin perustelut alueliitokselle. Valtioneuvosto voi hyväksyä liitoksen vain, jos siihen on erityisen painavat syyt. Sipoon yritys alueliitoksen vesittämiseksi on ymmärrettävä, vaikka halu muutoksiin heräsi turhan myöhään. Sipoolaisten on täytynyt tietää, että kehitys kulkee vääjäämättä toiseen suuntaan kuin kunnassa on ajateltu. Taustalla on paljon poliittisia ja kielellisiä näkökohtia, joiden perään kunnassa nyt kysytään. Sipoon kunnanhallituksen kokouksessa jo ihmeteltiin, kuinka tähän on tultu ja ketkä ovat kehitykseen syyllisiä. Samalla kun kunta yrittää pyristellä alueliitosta vastaan, valtuustossa on alkamassa kiivas poliittinen pyykinpesu. Sipoon yhdyskuntarakenteen muutokset näkyvät yleiskaavan pohjana olevista rakennemalleista. Vauhti on silti varovaista. Vuosittainen väestön kasvu olisi enimmillään 3,6 prosenttia eli 28000-38000 asukasta vuonna 2025. Helsingin tavoite on huomattavasti lyhyemmässä ajassa asuttaa pelkästään Lounais-Sipooseen 50000 ihmistä. Sekä Sipoon yleiskaavaan että Helsingin ajatuksiin sisältyy raideliikenteen ulottaminen Sipoon rajojen sisäpuolelle. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jopa visioi tiistaina ykkösen aamu-tv:ssä itämetron jatkamiselle suunnilleen samaa aikataulua kuin länsimetrolle, mikä on epärealistista. Sipoon ajatuksissa siintää metron lisäksi junayhteys Keravalta Nikkilään. Raideliikenteen kasvattaminen itään ei ole yksinkertaista. Siihen tarvitaan suuria matkustajavirtoja, joihin Helsingin ja Sipoon pientalovaltaiset suunnitelmat eivät välttämättä anna perusteita. Metro- ja junaliikenteen investoinnit kaipaavat lisäksi valtion tukea. Niistä kilpailevat monet muutkin hankkeet. Suunnitelmat ovat suuria niin Helsingillä kuin Sipoolla. Helsinki saattaa hyvinkin pystyä omansa toteuttamaan. Sipoon hartioiden leveyttä on syytä epäillä, vaikka kunta sanookin saavansa rakennusoikeuksien myynnistä kasvuun tarvittavat varat. Pelkkä rakentaminen ei riitä. Kunnan asukasluvun yli kaksinkertaistuminen lyhyessä ajassa tarkoittaa palvelutarpeiden ja kustannusten räjähdysmäistä kasvua. Sipoossa ihmetellään, miksi sitä syytetään kehityksen jarruksi ja yhteistyöhaluttomaksi. Helsingistäkään ei kuulemma ole vuosiin kuulunut maankäyttöön liittyviä ehdotuksia. Olisiko niin, että naapurikunnissa on nähty, että Sipoo on oman tiensä kulkija ja ajattelee seudun kehityksestä toisin kuin muut. Nyt vaaran uhatessa ääni kellossa on muuttunut. Keskiviikko 2006-06.28. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Perjantai 2006-06-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Jarmo Huhtanen. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Seuraavat vaalit olisivat saattaneet muuttaa Sipoon kasvupolitiikan. Sipoon kunnanvaltuusto päättää ensi tiistaina siitä, ryhtyykö kunta valmistelemaan 40000 ihmisen asuttamista alueelleen. Kyseessä on hätäisesti pystyyn polkaistu vastaisku Helsingin aikeille siirtää 50 neliökilometriä Sipoota itselleen. Ennakkotietojen mukaan Sipoon mahtipuolue Rkp on yksimielisesti hankkeen takana. Se ei kuitenkaan takaa esityksen läpimenoa, koska Rkp:llä ei ole Sipoossa enää yksinkertaista enemmistöä valtuustossa. Sipoon valtuustossa on 43 paikkaa, joista 20 Rkp:llä, 10 kokoomuksella, 6 demareilla, 4 vihreillä ja 3 keskustalla. Sipoon kokoomus, Sdp, keskusta ja vihreät pystyisivät kaatamaan Rkp-vetoisen esityksen, jos ne kykenevät toimimaan yhdessä. Suurin arvoitus on vihreät valtuutetut, jotka ovat tähän mennessä toimineet yhteisymmärryksessä Rkp:n kanssa. Kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan ryhmät ovat sen sijaan tiiviissä yhteistyössä. Niitä harmittaa se, että vaikka ne edustavat noin puolta sipoolaisista, Sipoon edusmiehenä esiintyy ulospäin vain Rkp. Nämä kolme "Sipoon oppositioksi" nimettyä puoluetta yrittänevätkin kaataa Rkp:n esityksen tiistaina. Oppositioryhmä haluaisi ryhtyä kehittämään Lounais-Sipoota voimakkaasti ja yhdessä Helsingin kanssa. Ryhmän puolueet esittänevätkin, että Sipoo irrotetaan myös Itä-Uudenmaan liitosta ja liitetään Uudenmaan liittoon. Sipoon kokoomuksen, demareiden ja keskustan kannalta Helsingin rajansiirtoaie tuli runsaat kaksi vuotta liian aikaisin. On todennäköistä, että seuraavien kunnallisvaalien jälkeen puolueet olisivat muuttoliikkeen ansiosta saavuttaneet valtuustossa yksinkertaisen enemmistön. Sipoon opposition havittelema tiivis yhteistyö Helsingin kanssa olisikin parin vuoden kuluttua voitu aloittaa Rkp:n vastustuksesta huolimatta. Sipoon kokoomus, demarit ja keskusta katsovat nyt kauhuissaan tulevaisuuteen. Pelkona on, että Tynkä-Sipoosta tulee entistä muutosvastarintaisempi, entistä Rkp:läisempi. "Tulppa saattaa siirtyä itään", kunnanvaltuutettu Hanne Aho (sd) tiivistää. Helsingin rajansiirtoaikeiden vastustajat ovat esittäneet uhkakuvia siitä, että Sipoo menettää niin paljon verotuloja, ettei se ole jatkossa enää elinkelpoinen kunta. Mikä mahtaa olla elinkelvottomien kuntien kohtalo kuntauudistuksen jälkeisessä Suomessa? Nykyisin esimerkiksi Keravan ja Sipoon välisellä rajalla tiivistä asutusta on vain Keravan rajalle. "Sitten alkaa metsä", huomautti Ralf Paqvalin Helsingin Sanomille torstaina. Paqvalinin mukaan kuumentuneessa tilanteessa ei ole nyt syytä lyödä enää löylyä. Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin taloudellisesti tehokasta ja seudun kannalta järkevää, että Kerava pystyisi kasvamaan itään. Perjantai 2006-06-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Jarmo Huhtanen. Tiistai 2006-07-04. Helsingin Sanomat. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Jarmo Huhtanen. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Sipoon kunnanvaltuusto päätti kolmituntisen keskustelun jälkeen tiistai-iltana, että Sipoo ryhtyy valmistelemaan kunnan asukasmäärän voimakasta kasvattamista. Asiasta on tarkoitus tuoda valmisteltu esitys elokuussa pidettävään valtuuston kokoukseen. Sipoon kunnanhallitus toi valtuustoon esityksen, jossa ehdotettiin Sipoon ryhtyvän kasvattamaan väkilukuaan voimakkaasti. Kunnanhallitus esitti, että Sipoon väkilukua kasvatetaan 40 000:lla vuoteen 2025 mennessä. "Kun Helsingin painostus tuli niin voimakkaana, on parempi, että jo nyt annamme vastauksen. Ministeriöllä on se sitten tiedossa, kun se ottaa kantaa, kuka tätä aluetta kehittää", kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoi. Kunnanhallitus pyrki toimillaan estämään Helsingin rajansiirtoaikeen, jonka mukaan Lounais-Sipoosta siirrettäisiin Helsingille yli 50 neliökilometriä maata. Valtioneuvosto tekee näillä näkymin päätöksen Helsingin esittämistä rajansiirroista ensi talvena. Sipoon kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta olivat tyytymättömiä kunnanhallituksen esitykseen. Ne ehdottivat, että maankäyttösuunnitelmat palautettaisiin uuteen perusteellisempaan valmisteluun. Ryhmäpuheissa kokoomus, Sdp ja keskusta pitivät kunnanhallituksen esitystä hätäisenä ja riittämättömänä. Puolueet esittivät yhteisen listan asioista, joita uudelleenvalmistelussa pitäisi käsitellä. Keskustelun jälkeen valtuusto teki kompromissin, joka perustui kolmen puolueen yhteiseen esitykseen. Valtuuston päätöksen mukaan uuteen valmisteluun kuuluvat Sipoon liittyminen Uudenmaan liittoon, Sipoonkorven alueellinen määrittely, Helsingin ehdottama kuntajaon muutos ja Sipoossa olevien Helsingin omistamien maiden käyttö. Uudessa valmistelussa käsitellään lisäksi Sipoon asukasmäärän reipasta kasvua lähivuosina sekä asukkaiden sijoittumispaikkoja ja kasvun rahoittamista. Valmistelussa pitäisi huomioida myös raideyhteyksien kehittäminen. Helsingin toiminta kuntarajan muuttamiseksi on aiheuttanut Sipoossa poliittisen kriisin. Kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan edustajat arvostelivat voimakkaasti kunnanhallituksen puheenjohtajaa Christel Liljeströmiä ja kunnanjohtajaa Markku Luomaa. Valtuusto päätti perustaa ylimääräisen valiokunnan tutkimaan sitä, nauttivatko Liljeström ja Luoma valtuuston luottamusta. Tiistai 2006-07-04. Helsingin Sanomat. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-07-12. Nettisanomat. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Pertti Manninen. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." - "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin Jussi Pajunen kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen siunauksella! Keskiviikko 2006-07-12. Nettisanomat. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Pertti Manninen. Maanantai 2006-07-17. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely. Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä. Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta. Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta. Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy. Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla. Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt. Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan. Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua. Maanantai 2006-07-17. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Torsdag 2006-07-20. HBL Hufvudstadsbladet. SIBBO. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök. Marcus Lillkvist. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök Kommunstyrelsens ordförande Christel Liljeström (sfp) har egentligen semester. Men hur kan hon slappna av med hemkommunens framtid på sina axlar? När Helsingfors vill hugga Sibbo i småbitar och ett politiskt krig har blossat upp i kommunen? Det går inte. Sommarledigheten avnjuter hon i stället i små portioner på Molnträsks badstrand i Söderkulla. – Vill jag vara ledig måste jag åka bort. Men det får bli senare, när den här rumban är över. Tillsammans med sin man reser hon till Madeira i slutet av november. Fram till dess är det hårt arbete som gäller. Det växande Helsingfors har länge gapat efter tomtmark i Sibbo som ligger på pendlingsavstånd. Men saken fick helt nya proportioner när landets tre tungviktspolitiker plötsligt stödde huvudstaden i mitten av juni. Så nu slåss Christel Liljeström med statsminister Matti Vanhanen (c), finansminister Eero Heinäluoma (sdp) och kommunminister Hannes Manninen (c). Ojämn kamp. På ena sidan en fritidspolitiker som tjänar mindre än 2 000 euro per år på politiken och försörjer sig som lantbrukare tillsammans med sin man. På andra sidan tre giganter som tillsammans tjänar hundratusentals euro och har alla de rätta kontakterna. Christel Liljeström har ändå tänkt vinna den ojämna kampen. Förra veckan besvärade sig Sibbo till förvaltningsdomstolen och menar att Helsingfors stadsfullmäktige gjorde fel på två punkter. Dels kom beslutet för snabbt, dels ger lagen om kommunindelning ingen rätt att köra över någon om mer än fem procent av invånarna berörs. – Nu måste juridiken behandlas. Det ger oss en tidsfrist. Under tiden snabbskissar Sibbo på ett motdrag som ska göra giganterna nöjda utan att gränserna behöver ändras. Den nya generalplanen kommer att tredubbla Sibbo. – Jag är beredd att svälja 40 000 nya invånare. Det är djävligt mycket för mig, säger Christel Liljeström. För drygt två veckor sedan fick förslaget underkänt av oppositionen. I slutet av augusti ska det upp igen. En stridsfråga är metron som Helsingfors vill dra ut för att skapa en ny förort. Men Christel Liljeström ställer inte upp på kravet som stöds av centern, samlingspartiet och sdp. – Metron kräver gångavstånd. Jag vill inte ha 15 000 människor i höghus på en åker. I stället vill Christel Liljeström bygga ”riddarbyar” bestående av en kärna med service och låga höghus omgiven av radhus och egnahemshus. En sådan riddarby skulle ligga i närheten av gamla Nickby sjukhus, en annan i sydöstra Sibbo. Båda skulle kopplas till Helsingfors med pendeltåg. Men kommunens inre strid hotar motförslaget. Oppositionen kräver att Christel avgår. Hon har inte tagit det ansvar som kan krävas av huvudstadens grannkommun, menar de ”eniga” partierna. Men enigheten är en illusion. – Två samlingspartister har ringt och sagt att de inte står bakom. Dessutom har hon påståtts köra över styrelsen. – Jag har granskat protokollen från de senaste två åren, och bara i ett beslut var min röst avgörande. Framtida tillväxt. I Sibbos plan ligger en årlig befolkningstillväxt på två procent, men Christel Liljeström erkänner ändå att Sibbo kunde ha varit mer aktivt. – Till en del har vi oss själva att skylla. Redan för 5–6 år sedan borde vi ha insett det starkare trycket från Helsingfors. Om Helsingfors vinner kan Sibbos dagar vara räknade. – Då förlorar vi 20 procent av vår areal och en fjärdedel av skatteintäkterna. Jag är rädd att kommunen försvinner då. Gamarna kommer att slåss om det lilla som finns kvar. Kervo och Träskända är två intresserade kommuner. I så fall ser Christel Liljeström hellre att Helsingfors tar hela Sibbo eller att staden delar kommunen med Borgå. Men det är egentligen inget alternativ. – Gränserna ska bestå, säger hon självsäkert, kvinnan som bar på en inre egoistisk glöd när hon blev politiker för 21 år sedan. Nu har glöden vuxit till eld. – Jag har inte gjort några fel och därför avgår jag inte frivilligt. Torsdag 2006--07-20. HBL Hufvudstadsbladet. SIBBO. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök. Marcus Lillkvist. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä Sipoon kunnanhallitus on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen Helsingin alueliitospäätöksestä. Sipoo pitää päätöstä laittomana sekä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisena ja pyytää päätöksen kumoamista. Lain mukaan kuntajaon muutoksen pitäisi mm. parantaa alueen asukkaiden elinoloja ja edistää palvelujen järjestämistä. Esitetyn suuruiselle alueluovutukselle pitäisi olla erittäin painavat perusteet. Helsinki ei ole Sipoon mielestä kyennyt esittämään, miten nämä ehdot täyttyisivät. Päinvastoin kuntajaon muutos heikentäisi Sipoon käsityksen mukaan Lounais-Sipoon asukkaiden palveluita ja vaikutusmahdollisuuksia. Helsingille alueliitos olisi edullinen puhtaan taloudellisen hyödyn ja kiinteistösijoittamisen kannalta. Sipoon mielestä Helsingin asema maan pääkaupunkina ei kuitenkaan riitä perusteeksi vallata naapurikunnan alueita. Helsingin vaatiman alueen irrottaminen olisi Sipoolle katastrofaalinen päätös. Sipoo menettäisi neljänneksen verotuloistaan. Kunnan asukasluku putoaisi selvästi alle järkeväksi todetun 20 000 asukkaan rajan. Samalla menetettäisiin kunnan nopeimmin kehittyvä osa, jonka palveluita käyttävät myös kunnan muiden osien asukkaat. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä. STT. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on huolestunut asumisen ja rakentamisen kallistumisesta. Asuntomessujen avajaisissa puhuneen Vanhasen mielestä tavallisten ihmisten pitää pystyä asumaan palkallaan, jotta asumiskustannukset eivät muodostu talouskasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi tarvitaan Vanhasen mukaan tuhansia uusia tontteja. Omakotitonttien niukka määrä on nostanut tonttien hinnat kaksinkertaisiksi hyväksyttävään tasoon nähden, ja puute heijastuu myös vanhojen kiinteistöjen hintoihin. - Tämä on syy, miksi hallitus on patistanut lain uhalla seudun kuntia tiivistämään yhteistyötään, Vanhanen sanoi. Vanhasen mielestä kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien on sitouduttava vuosittaiseen 100-400 tontin luovutukseen. Lisäksi olisi kaavoitettava yksityisiä tontteja. Vanhanen puoltaa Helsingin hakemusta saada maa-alueita Vantaalta ja Sipoolta sillä edellytyksellä, että Helsinki on valmis kaavoittamaan, rakentamaan alueelle kunnallistekniikkaa sekä huolehtimaan alueen palveluista. Myös taloudelliset näkökulmat on otettava huomioon. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. STT. Perjantai 2006-07-21. Helsingin Sanomat. Mielipide. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Hanna-Leena Hemming. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Helsinki laajenee Sipoon saaristoon ja Vantaan Westerkullaan. Pitkään rakennusmaan pulasta kärsineen pääkaupungin mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisempia asuntoja kaupunkiin virtaaville uusille asukkaille paranevat olennaisesti. Samalla koko pääkaupunkiseudun rakenne painottuu nykyistä voimakkaammin itään. Siksi asian pitää kiinnostaa espoolaisiakin. Helsingin aluelaajennusten teknisestä toteutuksesta voi olla montaa mieltä. Kiistämätöntä on kuitenkin se, että koko pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä puutteellisen tarjonnan takia. Me espoolaiset olemme voineet taivastella Helsingin hintoja, ihmetellä maalta kaupunkiin muuttavien asukkaiden pakottamista Helsingissä kerrostalolähiöihin ja samalla itse hykerrellä Espoon paremmuutta. Vastedes itsekehuille ei ole enää juurikaan aihetta. Se mitä olemme tottuneet pitämään Espoon etuna - pientaloasutusta, mahdollisesti jopa meren rannalla - on kohta mahdollista myös Helsingistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön on jatkossa tarvetta entistä enemmän. Espoon on lisäksi huolehdittava siitä, että sen oma kilpailukyky säilyy vähintään aiempien vuosien tasolla. Koko pääkaupunkiseudun vaurastuminen on vuosien ajan ollut pitkälti Espoon asunto- ja palvelutarjonnan varassa. (Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori blogissaan 22.6.06 http://www.vapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=240). Espoon nykytilanteessa on kaksi huolestuttavaa elementtiä. Ensiksi se, että emme ymmärrä pääkaupunkiseudun laajenemisen koskevan meitäkin. Toiseksi se, että näköalattomuus ja muutosvastarinta ajavat Espoon paitsioon ja siten vähitellen myös pääkaupunkiseudun veturin tilalta tavaravaunuksi. Asuntotarjonnan vastaaminen ihmisten asuntotoiveisiin onkin siksi aivan keskeinen tekijä Espoon tulevaisuuden kannalta. Haasteena on Kauklahden onnistuneiden asuntomessujen jälkeen huolehtia Suurpellon alueen pikaisesta toteutuksesta niin, että myös työpaikat löytävät sijansa alueelta jo alkuvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä Espooseen muuttavan koulutetun ja perheellisen aktiiviväestön asumistoive on pientalo tai huippulaatuinen kerrostalo, mielellään merinäköalalla. Jos niitä ei ole tarjolla, eivät he, toiveittensa vastaisesti, valitse mitä tahansa kerrostaloa vaan muuttavat sinne, missä unelman voi toteuttaa - tarvittaessa siis Kirkkonummelle, Vihtiin tai Nurmijärvelle ja jatkossa myös Helsinkiin, jos Espoo ei pysty palvelemaan. Tässä onkin poliitikkojen haaste. Histan ja Espoonkartanon oikealla kaavoituksella on jo kiire. Lisäksi on kiire päättää mikä on Espoon osaamisen ydin jatkossa. Nyt ja erityisesti jatkossa logistiikka keskittyy sataman myötä Itä-Helsinkiin ja lentoaseman seutu Vantaalla tarjoaa entistä kiinnostavampia tiloja kansainvälisen kaupan yrityksille, myös korkean teknologian firmoille. Työpaikat muuttavat tunnetusti sinne, missä ovat työntekijät. Jos työpaikat ovat jatkossa enenevästi idemmässä tai kauempana pohjoisessa, ei Espooseen ole tarjolla verojaan maksavia asukkaitakaan. Sitten lähtevät myös ne laadukkaat palvelut, jotka tekevät meistä nyt jopa etuoikeutettuja. Julkisuudessa on useiden vuosien ajan paheksuttu sitä, että pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat asukkaista. Puheiden tasolla ajatus kieltämättä kuulostaa kovalta ja laskelmoivalta, mutta jokaisen kunnan on kuitenkin ensisijaisesti huolehdittava omien asukkaidensa palveluista ja verotulojen riittämisestä niihin. Tämähän on myös lain kunnille antama velvoite, jota ei voi kiertää. Näistä huolehtiminen on muuten tarjonnut Espoolle myös mahdollisuuden ainoana pääkaupungin kunnista hoitaa osuutensa – jopa ylittää - mm. asunnottomuuden poistamisessa. Toukokuussa solmittu pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus sisältää hyviä tavoitteita alueen yhteisestä kehittämisestä. Näihin kuuluu kaavoituksen lisäksi jatkossa mm. korkeakoulu- ja palveluyhteistyö. Tältä pohjalta löytyvät eväät kuntien välisen kilpailun ja tuloksekkaan yhteistyön tasapainoon. Hanna-Leena Hemming. kansanedustaja /kok. Espoo. Perjantai 2006-07-21. Helsingin Sanomat. Mielipide. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Hanna-Leena Hemming. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Nytt besvär i Sibbo- frågan. Tommy Pohjola. Nytt besvär i Sibbo- frågan Redan två besvär över Helsingfors beslut att justera gränsen mot grannen i öster har lämnats in. Förvaltningsdomstolen har från förut ett besvär som Sibbo kommun lämnat in. Det skedde för en dryg vecka sedan. I går lämnade helsingforsbon Urpo Kokkonen in sina papper. Han menar att det var fel av stadsfullmäktige i Helsingfors att ta upp gränsjusteringen till behandling som ett ”brådskande ärende”. Inkorporeringen godkändes på mötet i juni utan att ärendet nämndes i möteskallelsen. Det är möjligt att Kokkonen, och därmed Sibbo, snart får pusta ut en stund på grund av ett formfel: Enligt kommunallagen ska ärendets brådskande natur kunna påvisas. Tänkbara orsaker är att kommunen kan gå miste om någon ekonomisk fördel eller att någon lagstadgad tidsgräns på annat sätt kommer emot. Urpo Kokkonen påminner också att i regeringens proposition till kommunallag definieras ”brådskande” som att ärendet inte längre skulle hinna behandlas vid nästa möte. – Den föreslagna gränsjusteringen är en så stor samhällsfråga att det är svårt att se varför det är så bråttom. Enligt kommunindelningslagen ska invånarna ha möjlighet att avge anmärkningar och man måste också höra kommunerna, heter det i besväret. Beslutsfattarna i Helsingfors, och även på regeringsnivå, har motiverat brådskan med att ärendet måste behandlas klart innan riksdagvalet och den nya regeringen tillträder i början av 2007. – Det är politiska skäl och därför ohållbara. I praktiken har vi alltid en regering som kan fatta sådana beslut. Att Helsingfors saknade landgräns med Sibbo vid tidpunkten för förslaget till gränsjustering är en annan märklighet. – Det måste man ha enligt inrikesministeriet och den biten försöker Helsingfors fixa genom att också uppta ett litet område i Vanda, skriver Kokkonen. Få förtroendevalda i Helsingfors har klagat på att inkorporeringen behandlades i fel ordning. – De hann inte. Det var så bråttom, menar Urpo Kokkonen. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Nytt besvär i Sibbo- frågan. Tommy Pohjola. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudsdadsbladet. Nyheter. Maija Anttila efterlyser realism. "Sibbo mäktar inte bygga för 40 000". Tommy Pohjola. MAIJA ANTTILA EFTERLYSER REALISM ”Sibbo mäktar inte bygga för 40 000” Helsingfors kan sluka Sibbo helt och hållet om kommunen envist håller fast vid sin krisplan. Enligt den bygger Sibbo själv alla de nya bostäderna. Sdp:s gruppordförande och stadsplaneringsnämndens ordförande Maija Anttila lade i går mera bränsle på den redan heta debatten om Sibbos framtid. – I framtiden borde hela Sibbo tillfalla Helsingfors, sade, Maija Anttila, till radio Vega Mellannyland. Anttila anser att en inkorporering av de västra delarna av Sibbo bara kan ses som ett första steg i utvidgningen av Helsingfors. – Hur skulle en kommun med 18 500 invånare kunna bygga hem för 40 000 invånare? Se hur länge det tog och vad det kostade för Helsingfors att bygga Nordsjö där det bor över 35 000 människor. Först nu, 30–40 år efter inkorporeringen, börjar området vara klart. Anttila vill att beslutsfattarna i Sibbo men också andra kranskommuner lägger is i hatten. – Folk vill inte riktigt se hela bilden och tänka på de kommande generationerna. Hon talar om internationell konkurrenskraft men förstår också sibboborna som vill att Helsingfors håller tassarna borta. – Tanken är inte att förvandla Sibbo till en förort av grå betong. Jag ser framför mig en snygg trädgårdsstad med rymliga bostäder. Esbo ingen mönsterelev. Den som sett Helsingfors från luften förvånas över all grönska: Stora gläntor verkar bara vänta på byggfirmornas grävskopor. – Nja, det är delvis en synvilla för trädtopparna täcker en del av bebyggelsen. Men sant är också att 40 procent av stadens yta är rekreationsområden. Enligt Maija Anttila löser byggandet av Sumparn, Mellersta Böle och Busholmen inte bostadsproblemet. – Det blir många nya bostäder men helsingforsarna bor fortfarande trångt och dyrt. Hon säger att alla huvudstadsregionens kommuner måste bära sitt ansvar, inte bara Sibbo. – Det gäller också Kyrkslätt och Esbo. Esbo, ja. Stadsdirektör Marketta Kokkonen sade nyligen att Esbo skött planeringen och bostadsbyggandet exemplariskt bra. Hälsningen från bostadsmässans invigningsceremoni skickades till Nickby. Maija Anttila håller inte riktigt med Kokkonen. – Är det inte lite glest där också? Och jag hoppas verkligen att vi äntligen får ett metrobeslut på hösten. Breda axlar krävs. Stadsplaneringsnämndens ordförande påminner att beslutsfattarna i Sibbo visst varit med och diskuterat huvudstadsregionens framtid. Eller i alla fall varit med. – Jag tog själv upp frågan om Sibbo på ett möte för regionens stadsplanerare under förra fullmäktigeperioden. Också Christel Liljeström, kommunstyrelsens ordförande i Sibbo, deltog. Hon reagerade genast starkt så det var inte så mycket till diskussion. Maija Anttila beklagar att Malms flygfält och västra Sibbo kopplats ihop. – De två sakerna har inget med varandra att göra. Det byggs bostäder i Malm även om regeringen godkänner Helsingfors ansökan om gränsjustering. Så du vill inte sluka hela Sibbo? – Säg hellre så här: Vi har nu lämnat in en ansökan om en ändring av kommunindelningen. Det är allt. Men motdraget, att Sibbo självt planlägger och bygger för 40 000 invånare, är inte realistiskt. För det krävs breda axlar. Därför måste vi diskutera en utvidgning från Sibbo i öster till Kyrkslätt i väst. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudsdadsbladet. Nyheter. Maija Anttila efterlyser realism. "Sibbo mäktar inte bygga för 40 000". Tommy Pohjola. Måndag 2006-07-24. HBL Hufvudstadsbladet. Ännu ett besvär i Sibbofrågan. Marianne Sundholm. Ännu ett besvär i Sibbofrågan Också föreningen För Sibbo lämnar in ett besvär mot Helsingfors beslut på att sluka sydvästra Sibbo. Det är det tredje besväret i frågan. Tidigare har Sibbo kommun och en privatperson lämnat in besvär mot beslutet om gränsindelningen. För Sibbo r.f. har nu lämnat in ett tredje, där de radar fyra orsaker att upphäva Helsingfors stadsfullmäktiges beslut. Föreningen framhäver att kommunindelningen skulle ha synnerligen allvarliga konsekvenser för Sibbo, som skulle gå miste om 30 procent av sina skatteinkomster och 20 procent av sina invånare. Enligt kommunindelningslagen kan en gränsjustering inte ske utan båda kommunernas samtycke om justeringen berör över fem procent av kommunens befolkningsmängd eller tio procent av landarealen. Om de gränserna överskrids kan indelningen bara genomföras vid ”synnerligen vägande skäl”. – Dessa synnerligen vägande skäl har inte kunnat framläggas av Helsingfors stad, menar föreningen i besvärsgrunderna. Lagvidrig framställning. I den andra punkten i besväret framhåller föreningen att en gränsjustering enligt kommunindelningslagen måste förbättra servicen och levnadsförhållandena för invånarna i området. – Vi anser att levnadsförhållandena i området klart försämras ifall Helsingfors planer genomförs, konstaterar föreningen. För Sibbo r.f. tar också upp det som även Helsingforsaren Urpo Kokkonen gör i sitt besvär, nämligen att beslutet rubricerats som ”brådskande” utan att det fanns skäl för det. – Ordförande för stadsstyrelsen i Helsingfors, Jan Vapaavuori, har konstaterat att ärendet blir aktuellt först inom loppet av 50 år, skriver föreningen, och kallar det direkt lagvirigt att ärendet framställdes som brådskande. Slutligen påpekar föreningen i sitt besvär att Helsingfors vid tidpunkten för beslutet inte hade någon gemensam kommungräns med Sibbo, vilket krävs för att ett dylikt beslut ska kunna fattas. Namlistan redan lång. Ordförande för föreningen För Sibbo, Bambi Nyberg, lämnade in besväret på fredag. Föreningen har också samlat in namn på en adress mot en tvångsinlösning av sydvästra Sibbo. – Vi har redan fått ihop 7 000 namn, plus 4 000 på internet, säger Nyberg. Det är rörande många som har ringt och frågat vad de kan göra för att hjälpa oss. Föreningen För Sibbo är en politiskt obunden förening som grundades för att motarbeta planerna på att bygga ett köpcentrum i Sibbo för några år sedan. – Det var nog bra att vi grundade föreningen då, det har betytt att vi har haft mycket lättare att komma igång nu, säger Nyberg. Måndag 2006-07-24. HBL. Hufvudstadsbladet. Ännu ett besvär i Sibbofrågan. Marianne Sundholm. Perjantai 2006-07-28. Turun Sanomat. Sipoon kaappaus. Heidi Hautala. Sipoon kaappaus. Kotimaan kuumimpia kesäkeskusteluja on käyty Helsingin "sotaretkestä" itäiseen naapurikuntaansa Sipooseen. Kyseisen kunnan asukkaat ovat täyttäneet mielipidepalstat tuohtumuksellaan. Sympatiaani eivät ole saaneet ne, jotka torjuvat metron toteamalla, että "kaikilla on täällä kaksi autoa". Olisi petos tulevia sukupolvia kohtaan uskotella, että jatkossakin voidaan kaavoittaa kahden auton varaan. Sen sijaan olen huolestunut tavasta, jolla Sipoon kunnan rajoista päätetään. Kehitteillä on ennakkotapaus, jonka seuraukset muille väkisinkin kasvaville kaupunkiseuduille ovat suuret. Kehotan valppauteen. Helsinkihän on onneksi vasta pyytänyt valtioneuvostoa siirtämään kuntarajaa. On ihan ymmärrettävää, että pääkaupungin valtuuston kunnianarvoisa puheenjohtaja joutui hieman höynäyttämään yleisöä, jotta ykkösluokan tulenarassa asiassa ylipäätään saatiin aikaan valtuuston päätös. Mutta se mitä tästedes seuraa, vaatii roppakaupalla päivänvaloa ja yhteistä pohdintaa Kuntaministeri Hannes Mannista (kesk) on kiitettävä draaman sysäämisestä liikkeelle. Pääkaupunkiseudun ongelmat huusivat ratkaisuja monen hallituksen ajan, mutta vasta ponteva ministeri Perä-Pohjolasta ilmoitti, että nyt pitää alkaa tapahtua. Jos eivät kaupungit pystyisi vapaaehtoisesti tiivistämään yhteistyötään, ne pakotettaisiin siihen lailla. Seudun kaupungit polkaisivatkin liikkeelle aikaisempaa vakuuttavamman yhteistyökuvion. Mannisen giljotiini tepsi, eikä lakiesitys lähtenyt ministeriön internet-sivuilta eteenpäin. Helsingin Sipoon-operaatio on osa samaa dynamiikkaa, jota vielä sinänsä alkuaskeliinsa juuttunut kunta- ja palvelurakenneuudistus vauhditti. Sipoossa myönnettiin salaman nopeasti, että entiseen hiljaiseloon ei ole paluuta. Maantieteellehän ei kukaan voi mitään. Kunnanvaltuuston hätäsuunnitelman mukaan tullaan kaavoittamaan asuntoja jopa 40000 asukkaalle - omien rajojen sisäpuolelle. Myös maakuntaliitossa on yhtäkkiä haluja tarkistaa Itä-Uudenmaan kasvutavoitteita ylöspäin. Olen uusmaalaisia edustavana kansanedustajana kesän mittaan mietiskellyt, rajoittuuko sipoolaisten osallistuminen mielipidesivuille kirjoittamiseen ja kuppilassa purnaamiseen. Ihan normaaleistakin kuntaliitoksista on tullut tavaksi järjestää neuvoa-antava, käytännössä sitova kunnallinen kansanäänestys. Suomen perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kun uutta tekstiä aikanaan hiottiin, Ahvenanmaan kansanedustaja Gunnar Jansson kuuluu itsepäisesti vaatineen nimenomaan kunnan asukkaiden, ei vain kuntien itsehallinnon kirjaamista kyseiseen pykälään. Valtioneuvoston pitäisi ratkaista asia vasta sen jälkeen, kun sipoolaiset ovat ottaneet kantaa kilpaileviin tarjouksiin ja valinneet niistä kansanäänestyksessä mieleisensä. Toistensa kannustamina Helsinki ja Sipoo yltävät varmasti parempiin suorituksiin kuin erikseen. Väite, että pienellä Sipoolla ei ole resursseja toteuttaa suunnitelmaansa, voi olla sotapropagandaakin. On käynyt ilmi, että Sipoon osista ovat kiinnostuneet myös rajanaapurit Porvoo ja Kerava. Ehkä nekin ehtivät tehdä sipoolaisille omat tarjouksensa ja päästä mukaan valtioneuvoston päätökseen? Luvalla sanoen Helsinginkin suunnitelmat ovat hämärän peitossa. Sipoon asukkailla on oikeus odottaa vähintään yleiskaavan tasoista selvitystä siitä, mihin rakennetaan ja miten, miten kuljetaan, miten palvelut järjestetään ja miten veroäyrin käy. Suuren suosion saanut ajatus Sipoonkorven kansallispuistosta on piirrettävä kartalle samassa yhteydessä, jottei rakentaminen tuhoa sitä. Tuleviin asuinalueisiin hakisin innoitusta tämän kesän asuntomessuilta Kauklahdesta, jossa raideliikenneyhteyksien varteen, vanhan asutuksen kylkeen on toteutettu keskiaikaista kaupunkia muistuttavaan kaavaan tiivis yhdyskunta mutkittelevine kujineen ja keskustoreineen. Kuntien rajat ovat pyhiä kunnantalon eliitille, kuntalaisille tärkeämpiä ovat viihtyisä ja palvelut tarjoava elinympäristö ja mahdollisuus osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos olisin sipoolainen, en kieltäytyisi laadukkaasta tarjouksesta, oli sitten esittäjänä Helsinki, Sipoo tai joku muu. Perjantai 2006-07-28. Turun Sanomat. Sipoon kaappaus. Heidi Hautala. Tiistai 2006-08-01. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Maaryöstö. Pertti Manninen. Maaryöstö. Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07. Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessaan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Tiistai 2006-08-01. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Maaryöstö. Pertti Manninen. Onsdag 2006-08-02. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Juridis expertis. ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt”. Anne Suominen. JURIDISK EXPERTIS ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt” Helsingfors stads framställan om att annektera en del av Sibbo kan stupa på juridiken. Den bedömningen gör rättslärda som har studerat frågan. – Det ser ut som om framställan inte skulle fylla de krav som kommunindelningslagen ställer, säger professorn i kommunalrätt Aimo Ryynänen vid Tammerfors universitet. Kommindelningslagen säger att det bör finnas särskilt vägande skäl för tvångsfusioner. Åtgärden ska också befrämja invånarnas levnadsförhållanden. Ryynänen har studerat Helsingfors stadsfullmäktiges förslag att överta 5 000 hektar av Sibbos mark och han anser att de juridiska förutsättningarna är tvivelaktiga. – Det är inte alls klart att fusionen går att genomföra. Formuleringen ”särskilt vägande” betyder att det bör ske väsentliga förbättringar i till exempel servicen, säger han. Det kan vara svårt att påvisa och fusionen måste dessutom ses om en helhet, också de invånare som blir kvar i Sibbo bör beaktas. Å andra sidan handlar lagstiftningen inte alltid om juridik utan också om politik. Ryynänen påpekar att lagparagraferna är skrivna så, att det finns tolkningsmarginaler och i sista hand är det Högsta förvaltningsdomstolen som avgör hur de ska läsas. Lång remissrunda. Helsingforsfullmäktiges beslut från juni är nu på remiss hos en rad instanser och rundan kan ta upp till sex månader. Först därefter tar inrikesministeriet ställning till frågan. Flera besvär har inlämnats mot annekteringsframställan och det kan ta flera år innan ett definitivt utslag blir klart i Högsta förvaltningsdomstolen. Lagstiftarna kan emellertid verkställa tvångsfusionen även om besvärsprocessen är på hälft. Sfp-ordföranden Stefan Wallin uppmanade i går Helsingfors att återkalla sin framställan. Han är övertygad om att konsekvenserna blir pinsamma för stadens beslutsfattare om de håller fast vid sitt krav på delar av Sibbo. Också Wallin hänvisar till kommunindelningslagen och dess skrivning om att fusioner ska leda till bättre levnadsförhållanden. Det sker åtminstone inte för dem som blir kvar i återstoden av Sibbo eftersom det stora bortfallet av skatteintäkter äventyrar servicen. Onsdag 2006-08-02. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Juridis expertis. ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt”. Anne Suominen. Keskiviikko 2006-08-02. Helsingin Sanomat. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pitää metron jatkamista Helsingistä Sipooseen erittäin tärkeänä ja kiireellisenä investointina. Pajunen toivoo, että ratayhteys saataisiin rakenteille jopa samaan aikaan länsimetron kanssa. Hän perustelee hengästyttävää aikataulua sillä, että itäsuunnan metro olisi pintametro, "pääosin koko matkaltaan maan tasossa". Länsimetron odotetaan olevan käytössä 2015. Metron jatkaminen samaan aikaan länteen ja itään olisi Pajusen mukaan taloudellisestikin järkevää. Helsingin kasvusuunta on kääntymässä itää kohti, jos valtioneuvosto hyväksyy Helsingin esittämät rajansiirrot. Kaupunginjohtaja Pajunen sanoo, että Helsinki lähtee heti päätöksen jälkeen viivyttelemättä kehittämään Lounais-Sipoota. Kaavailuissa on edelleen pientalo- ja pienkerrostalovaltainen rakentaminen. Pajusen mukaan kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu - metro mukaan luettuna - ja alueluovutusten käytännön järjestelyt polkaistaan nopeasti käyntiin valtion päätöksen jälkeen. "Täysillä liikkeelle", ylipormestari sanoo. Korvaukseksi saamastaan kunnallistekniikasta ja rakennuksista Helsinki suostuu luopumaan omistamistaan maista ainakin Nikkilässä. ... Keskiviikko 2006-08-02. Helsingin Sanomat. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Olli Pohjanpalo. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ajaa voimakkaasti metrolinjan jatkamista itään Sipooseen. "Itämetro on saatava mahdollisimman pikaisesti, ja se on saatavissa lähes länsimetron aikataulussa", vuoden kaupunginjohtajan virassa toiminut Pajunen linjaa Helsingin Sanomille. Hän perustelee hengästyttävää aikataulua sillä, että itäsuunnan metro olisi pintametro, "pääosin koko matkaltaan maan tasossa". Länsimetron odotetaan olevan käytössä 2015. "Länsi-Sipoon asian edetessä on oleellista, että itämetro kytketään samaan aikatauluun. En näe estettä, miksei se voisi edetä nopeasti", Pajunen huomauttaa. Hän sanoo, että länsimetron ja itämetron kytkeminen ajallisesti yhteen toisi kustannussäästöjä. Pajunen korostaa, että hankkeen on oltava pääkaupunkiseudun yhteisesti hyväksymä. Itämetro ei ole 2002 yhteisesti hyväksyttyjen liikennehankkeiden listalla. Kiireellisimpiä ovat Marja-rata, länsimetro ja eräät tiehankkeet, mutta itämetro on vasta tutkittavien joukossa. Hän uskoo, että Sipoon metro saadaan listalle mukaan "hyvässä yhteistyössä", kun suunnitelmaa aletaan päivittää syksyllä. "Marja-rata ja länsimetro pysyvät kuitenkin sen edellä." Kaupunginjohtaja on palannut kesälomalta. Ensimmäinen vuosi Helsingin nokkamiehenä on ollut touhukas. Lomalle lähtöä edelsi historiallinen valtuuston kokous, jossa Helsinki päätti esittää valtioneuvostolle alueiden luovutuksia Sipoosta ja Vantaalta. Esitys lähti saman tien ministeriöön, jotta valtioneuvoston päätös ehtisi jo tänä vuonna. Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. "Ei se ole mitenkään voimakas juttu, varsinkaan kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee." "Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi." Sipoo on tiennyt, mikä sitä uhkaa, mutta se ei uskonut, että uhka toteutuisi. "Muutospaineet kasautuvat, ja kun niitä tulee tarpeeksi, padot murtuvat", Pajunen sanoo. Hänen mukaansa vallitsee suuri ristiriita sen välillä, mitä Sipoossa on tapahtunut ja mitä seudun tasapainoinen kehittäminen vaatisi. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on vihjannut, että Lounais-Sipoon saaristo voisi jäädä Sipoolle ja vain Porvoontien varren kasvuvyöhyke liitettäisiin Helsinkiin. "Valtioneuvosto tekee niin kuin parhaaksi näkee", Pajunen sanoo. Juuri nyt Helsinki saa vetää hetken henkeä. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen alkavat nopealla aikataululla Lounais-Sipoon kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja käytännön järjestelyt. "Täysillä liikkeelle", ylipormestari sanoo. Helsingissä on nyt draivi päällä, joten Pajusen mukaan projektissa kannattaa edetä nopeasti. On valtuusto, joka haluaa muutosta ja on resursseja. Korvaukseksi saamastaan kunnallistekniikasta ja rakennuksista Helsinki suostuu luopumaan omistamistaan maista ainakin Nikkilässä. Ala-Tikkurilan aluevaihtoa Vantaan kanssa ei toteuteta. Kun elinkeinopoliittinen painopiste siirtyy kohti itää, Vantaa tulee hyötymään logistiikka-akselista Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman välillä. Uudet kuntarajat voisivat tulla voimaan 2009 alusta. Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa luovutettavien alueiden asukkaat äänestäisivät jo helsinkiläisiä ehdokkaita. Ennen kuin Pajunen vaihtaa juoksuvaatteet päälle ja lähtee 12 kilometrin lenkille Kaivopuistoon, hän toteaa, että kaupungin budjetissa on taas kustannuspaineita. Budjetin laadinta on kaupunginjohtajan tärkein tehtävä, se on tässä mylläkässä unohtua. Palveluverkko on Pajusen mukaan edelleen liian tiivis. "Tehostumista on etsittävä; rakennuksia ja palvelupisteitä on liikaa." Valtion ensi vuoden budjettiesitystä hän pitää "yllätyksettömänä", minkä voi tulkita hyväksi Helsingin kannalta. Yllätykset ovat olleet usein ikäviä. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Olli Pohjanpalo. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Päivi Punkka-Hänninen. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä Helsingin Sanomissa torstaina julkaistu Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen haastattelu hämmentää Sipoossa. Haastattelussa Pajunen toteaa, että itämetro Sipooseen voitaisiin saada toimintaan lähes samaan aikaan Espooseen menevän länsimetron kanssa. Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) pitää Pajusen mietteitä epärealistisina. "Miten valtiolla ja meillä muilla olisi varaa samanaikaisesti tällaisia isoja projekteja toteuttaa? Hintalappuhan on valtava." Hän muistuttaa, että vielä ei ole tehty päätöstä siitä, millaisella välineellä joukkoliikennettä Sipooseen kehitetään. Itämetro ei hänen mukaansa ole valmistelupapereissa ykkösvaihtoehto, vaan yksi muiden joukossa. Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman mukaan itämetro saattaa valtiovallan priorisoinnista riippuen olla oikea raideliikenneratkaisu. Helsingin kiireelle itämetroasiassa ei hänen mukaansa ole muita perusteita kuin se, että pääkaupunki "pääsee toteuttamaan rajansiirtoa Sipoossa". Helsingin Sipoosta toivomista alueista on kohuttu kesäkuusta lähtien. Pajunen totesi haastattelussa, että hänen mukaansa kuntarajojen siirto ei ole "mitenkään voimakas juttu", eikä asiassa ole "mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi". "Anteeksi?" Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. "Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja", Liljeström toteaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ymmärtää Helsingin ja Pajusen kiireen rajansiirtojen käytännönjärjestelyjen kanssa. "Koko taustahysteriahan on lähtenyt siitä, että Helsingillä on kiire. Se vaatii sen, että Helsingin tulee osoittaa voimavarat ja aikataulu, jotka näyttävät, että kiire on ollut todellinen." Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Päivi Punkka-Hänninen. Sunnuntai 2006-08-06. Helsingin Sanomat. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä. Jarmo Huhtanen. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä ... Itämetron kannatus on nyt suurempi kuin viime joulukuussa, jolloin Helsingin Sanomat selvitti asiaa edellisen kerran. Silloin ei vielä tiedetty Helsingin aikeista yrittää liittää Lounais-Sipoo Helsinkiin. Itämetron rakentamista halusi viime vuoden lopulla 40 prosenttia kaikista pääkaupunkiseutulaisista. Nyt kannatus on 44 prosenttia. Noin puolet helsinkiläisistä kannattaa metron jatkamista itään Sipoon suuntaan. Sen sijaan vantaalaiset ja varsinkin espoolaiset suhtautuvat itämetroon helsinkiläisiä nihkeämmin. Sunnuntai 2006-08-06. Helsingin Sanomat. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä. Jarmo Huhtanen. Maanantai 2006-08-07. Länsiväylä. Pääkirjoitus. Kansa torjuu pakkoliitokset. (Länsiväylän päätoimittaja on Martti Puronen.) Kansa torjuu pakkoliitokset Helsingin pyrkimykset helpottaa maapulaansa kaappaamalla alueita Etelä-Sipoosta tyrmättiin Länsiväylän ja Suomen Lehtiyhtymän muiden lehtien teettämässä laajassa mielipidemittauksessa selkein numeroin. Yli tuhannesta vastaajasta 57 prosenttia ei pitänyt oikeutettuna, että kunta hamuaa valtioneuvoston päätöksellä maita naapurikunnasta. Vain kolmannes eli 31 prosenttia vastaajista hyväksyi menettelyn. Vaikka mielipiteiden suunta olikin aavistettavissa, niin ”maakaappausta” vastustavien osuus on yllättävän suuri. Toisaalta Helsingin toimenpiteet ovat olleet suomalaiseen kunnalliselämään suhteutettuna varsin rajuja, eikä sen vuoksi ole ihmekään, että vastustajia sille löytyy kosolti. Tässä maataistelussa nähdään merkkejä myös kunnallisen itsemääräämisoikeuden murtumisesta, mutta toisaalta myös positiivisena puolena se, että valtiovalta voi mahtikäskyllään ratkaista koko seudulle merkittävän ja tärkeän hankkeen etenemisen, vaikka yksi osapuoli sitä vastustaisikin. Mielipidekysely osoittaa, etteivät Helsingin päättäjät ole pystyneet osoittamaan kansalaisille tarpeeksi hyviä perusteita alueluovutuksille. Jonkin verran enemmän ymmärtämystä Helsinki saa tietysti pääkaupunkiseudulta (37 %) ja Uudeltamaalta (36 %). Edes Helsingin omat asukkaat eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle, vaikka alueella asuvat ihmiset tuntevat parhaiten pääkaupunkiseudulla käydyn keskustelun Helsingin tonttimaan pulasta. Helsingin esitys rajansiirrosta eteni hyvin nopeasti ilman perusteellista julkista keskustelua puhumattakaan yhteistyöstä, jota Sipoon päättäjät olisivat odottaneet. Tosin tästä voivat sipoolaiset syyttää ainoastaan itseään, sillä sen rkp-johtoinen kunnallispolitiikka on tähän saakka torjunut kaiken mahdollisen yhteistyön ja kasvusuunnitelmat pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Sipoo ei aio jäädä sivustakatsojaksi alueriidassa, vaan Sipoon päättäjät ovat heräämässä. Sipoon valtuusto päätti, että kunta alkaa kasvattaa voimakkaasti väkilukuaan. Kunnanhallitus pyrki torjumaan rajansiirron paniikinomaisesti esittämällä, että kunnan väkilukua kasvatetaan 20 vuodessa peräti 40 000 asukkaalla, näyttääkseen ”kuka täällä päättää”. Kokoomuksen, keskustan ja demareiden voimin valtuusto kuitenkin päätti asian uudesta valmistelusta, johon kuuluvat Helsingin kuntarajan siirtoesityksen lisäksi muun muassa Uudenmaan liittoon liittyminen. Sovinnollisella linjalla olevat kolmen puolueen edustajat etsivät nyt tietä, joka loisi perustan sille, että Sipookin kantaa vastuuta metropolialueen kehittämisestä. Kunnissa katsotaan asioita liian usein vain ”oman edun” kannalta, mikä johtaa pääsääntöisesti yhteistyökyvyttömyyteen. Kuntarajat ovat olleet kunnallisessa päätöksenteossa perinteisesti hyvin korkeat – myös pääkaupunkiseudun kunnissa. Yhteistyö lähti rullaamaan kunnolla Helsingin, Vantaan ja Espoon välillä vasta viime vuonna – tosin vasta sen jälkeen, kun kuntaministeri oli maalannut yhteistyöhön pakottavia uhkakuvia. Maanantai 2006-08-07. Länsiväylä. Pääkirjoitus. Kansa torjuu pakkoliitokset. (Länsiväylän päätoimittaja on Martti Puronen.) Lauantai 2006-08-19. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Jenny Jännäri. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään “Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. “Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla.“ “Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla.“ Jan Vapaavuori. “Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat.“ Jussi Pajunen. Lauantai 2006-08-19. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Jenny Jännäri. Keskiviikko 2006-08-23. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. Christer Liljeström. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. "Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista muuttopaineista." Sipoota koskeva keskustelu kovenee koko ajan ja panokset sen mukana. Vahvemman laki näyttää olevan vallalla. Tästä hyvä esimerkki on ministeri Hannes Mannisen kannanotto, jossa hän syyttää Sipoota provosoinnista, kun Sipoo uskaltaa käyttää eduskunnan säätämän lain mukaista keinoa oman kehityksensä turvaamiseksi hakemalla lunastusoikeutta Helsingin kaupungin omistamille maille. En hätkähdä näistä puheista sen enempää kuin muutkaan vastuunkantajat Sipoossa. Vaikka toimemme perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluun, ovat ne toki myös vastaus aggressiiviselle hyökkäykselle, joka kohdistuu Sipooseen. Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista. Yleiskaava 2025:n pohjaksi kunnanhallituksessa hyväksytyt periaatteet antavat osviittaa siinä, miten Sipoo kehittyy. Yleiskaava 2025:n perusteena oleva kunnanhallituksen rakennemallipäätöstä ei voi lukea pilkulleen, vaan tehty päätös kertoo hallitusta kehityskuvasta. Kun julkisuudessa on pohdittu ja kyseenalaistettu joitakin tekemiemme päätösten keskeisiä asioita, on syytä selventää muutamaa asiaa: Eroaako Sipoon ja Helsingin kaavoitus toisistaan? Vastaus on selvästi kyllä. Vain sipoolainen kaavoitus osaa yhdistää nykyisten ja tulevien sipoolaisten näkemykset, alueen historian, sipoolaisen imagon ja alueen omaperäisyyden kunnioituksen kasvavan Helsingin metropolialueen tarpeisiin. Kuntamme on ollut olemassa jo yli 650 vuotta. Se velvoittaa meitä työssämme tavalla, jota ulkopuolinen ei helposti ymmärrä. Alueen käytössä on merkittäviä eroja myös tehokkuusluvuissa. Sipoolainen kaavoittaminen pohjautuu monipuolisten, korkeatasoisten ja pääasiassa pientalovaltaisten asuntoalueiden toteuttamiseen. Yleiskaava ottaa myös vastuun koko Sipoosta, jolloin Söderkullan ja Nikkilän mahdollisuuksia hyödynnetään, kylätaajamakaavat mahdollistavat kylien elinkelpoisuuden ja Sipoonkorpi säilyy koko Helsingin metropolialueen henkireikänä. Toimimme siis toisin kuin Helsinki, jonka suunnitelmissa ainoastaan Lounais-Sipooseen kaavoitettaisiin kovalla tehokkuusluvulla asuntoja 50 000 uudelle asukkaalle. Molemmat kaavoittajatahot perustaisivat yhdyskuntarakenteen raideliikenteeseen. Helsinki tekisi tämän tuomalla metron Lounais-Sipooseen. Sipoo kiirehtii nyt ennen kaikkea henkilöjunaliikenteen tuloa Nikkilään. Samalla Sipoo huomioi myös muut joukkoliikenteen tarpeet. Sipoo ei ota tässä vaiheessa kantaa Lounais- ja Etelä-Sipoon liikennöintitapaan, vaan raideliikenne voi mielestämme olla esimerkiksi henkilöjuna- tai metroliikennettä. Olennaista on, että metropolialueen ja valtion on yhdessä prorisoitava ja tehtävä rahoituksen suhteen toteuttamisaikataulu koko Helsingin seudulla vireillä olevista hankkeista. Mielestäni tärkeä ero on myös siinä, että Helsinki kaavoittaisi vain valtavan asuinalueen Sipoon lounaiskulmaan. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Sipoon suunnitelmissa on moni työpaikka/ yritysaluevaraus, joista pisimmällä on "Freeway Logistic City" Bastukärrin alueella. Lisäksi yritystoiminnalle on varattu Skunnassa viisi eri aluetta, joista kolme on Etelä-Sipoossa. Onko Sipoolla todellakin resursseja tähän. Ehdottomasti kyllä. VTT:n laatimassa tutkimusraportissa on selvitetty, että Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää raideliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Voimme tehdä sen perustuen samoihin maan arvonnousun tuomiin tuloihin kuin Helsinkikin. Tulevat veronmaksajat osallistuvat osaltaan kustannuksiin. Lisäksi hyödymme palvelutuotannon monipuolistumisesta ja laajenevan asukaspohjan tuoman synergiaedun hyödyntämisessä. Osassa infrastruktuurihankkeista valtion mukaantulo on tärkeää, mutta sitä se on sekä Helsingille että Sipoolle. Sipoon kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että anoisimme Helsingin kaupungin omistamien maiden lunastusta. Se on kuntamme järkevän kehittämisen kannalta perusteltua. Ehdotuksessa ei ole kysymys provosoinnista, vaan luonnollisesta askeleesta kohti yleiskaavan toteuttamista. Käytämme vain lainsäätäjän kunnille tällaisissa tilanteissa antamaa mahdollisuutta varmistaa järkevän kuntarakenteen syntyminen. Kaikki poliittiset puolueet Sipoossa ovat yksimielisiä siitä, että kunnan rajoja ei siirretä. Kaikki puolueet ovat nyt myös siitä, että yleiskaavan kautta tuomme Sipoon tahdon esiin. Christel Liljeström. Kunnanhallituksen puheenjohtaja (r) Sipoo Kuva: "Helsinki haluaa laajentua Sipoon suuntaan." Keskiviikko 2006-08-23. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. Christer Liljeström. Perjantai 2006-08-25. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Stefan Johansson. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu (r) Helsinki. Perjantai 2006-08-25. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Stefan Johansson |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat@ hotmail.com |
| Maanantai
2006-08-28. Helsingin Sanomat.
Kaupunki. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle.
Juha Salonen. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: ’Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy’, hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä.” Maanantai 2006-08-28. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Juha Salonen. Torstai 2006-08-31. Helsingin Sanomat. Merkintöjä. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. Keijo Himanen. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. ... Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi. ... Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Torstai 2006-08-31. Helsingin Sanomat. Merkintöjä. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. Keijo Himanen. (Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.) Lauantai 2006-09-02. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Pekka Vuoristo. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen ‘käy huonosti’. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti. Lauantai 2006-09-02. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Pekka Vuoristo. Maanantai 2006-09-04. Helsingin Sanomat. Mielipide. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. Pentti Puoskari. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. ... Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun. ... Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa. Maanantai 2006-09-04. Helsingin Sanomat. Mielipide. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. Pentti Puoskari. Torstai 2006-09-07. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. Riitta Vainio. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun. ... Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun. ...Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa. Torstai 2006-09-07. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. Riitta Vainio. Sunnuntai 2006-09-10. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoosta ei ole poliittista sopua. Stefan Wallin. Sipoosta ei ole poliittista sopua. “Uskon edelleen, että hanke tulee kaatumaan juridiikkaan. Sokea Kreettakin näkee, etteivät kuntajakolain kriteerit tässä arveluttavassa tapauksessa millään täyty.” Stefan Wallin puheenjohtaja Rkp. Sunnuntai 2006-09-10. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoosta ei ole poliittista sopua. Stefan Wallin. Tiistai 2006-09-12. Suomenmaa. Politiikka. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus perustuu keskustan ajamalle mahdollistavalle mallille, joka huomioi kuntien ja alueiden erityispiirteet. - Helsingin seutu on eräs erityisten haasteiden alue. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat laativat ja toteuttavat osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjelman, jolla asuminen, maankäyttö ja liikenne sekä palvelujen käyttö kuntarajat ylittäen järjestetään. Kiireellistä on lisätä omakotitonttien tarjontaa asumisen hinnan ja siten seudun kilpailukyvyn parantamiseksi, Helsingin kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kiviniemi sanoo. Kiviniemen mukaan maailmassa tuskin on toista metropolia, joka on tähän saakka voinut kasvaa vain kahteen ilmansuuntaan. Etelässä meri ja idässä poliittinen ja kielimuuri ovat olleet merkittävä kasvun hidaste. Tästä maksetaan nyt erityisesti kohtuuttomina asumiskustannuksina. - Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin. Aluerajauksia ja muita yksityiskohtia voidaan toki arvioida, mutta seudun kokonaisedun kannalta liitos on perusteltu. Sipoolle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä myös sen jälkeen. Kunta- Ja palvelurakenneuudistuksen osalta …” Kuvateksti: Mari Kiviniemi painottaa henkilöstön merkitystä kuntauudistuksen valmistelussa. Kuva: Jari Laukkanen. Tiistai 2006-09-12. Suomenmaa. Politiikka. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Jarmo Huhtanen. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Helsinki olisi tyytynyt Lounais-Sipoota nyt haettua puolta pienempään alueeseen. Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Jarmo Huhtanen. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Jarmo Huhtanen. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Historiallista rajansiirtoa “sondeerasi” vain neljä ihmistä On tammikuun puoliväli. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapaavat Helsingin Sanomien pyynnöstä Sipoon Sopukassa. Kahvipannun ääressä keskustellaan Helsingin ja Sipoon suhteista. Miehet kohtaavat näissä merkeissä ensimmäistä kertaa. Pajusella on missio: Helsinki tarvitsee elintilaa idästä. Sipoon kunnanjohtajan posket punoittavat. Hän on puolustuskannalla. Luoman viesti on selvä: rajoista ei keskustella. Helsingin ja Sipoon johdot jatkavat keskustelua kevään aikana. Neuvottelut käydään suopeassa piirissä johon kuuluu vain neljä henkilöä: Pajunen, Luoma, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljestöm (r). Kevään dramaattiset tapahtuvat paljastuvat Sipoon valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tekemistä pöytäkirjoista, jotka perustuvat Liljeströmin ja Luoman haastatteluihin. Pöytäkirjoista ilmenee, miten neljän kopla “sondeerasi” historiallista rajansiirtoa keskenään. Sondeeraukseen perustuvaan valmisteluun näyttävät kuuluvan pakonomainen salailu ja kiristystä muistuttava uhkailu. Pajunen ja Luoma tapaavat helmikuussa Helsingissä. Tapaamisessa ovat mukana myös Vapaavuori ja Liljeström. Helsinkiläiset korostavat “kahvikuppikeskustelussa”, että tapaamisen pitää säilyä ehdottomasti salaisena. Vapaavuori ja Pajunen eivät vielä esitä mitään yksilöityjä vaatimuksia rajansiirrosta. Kahvikuppikeskustelussa sovitaan virkamiesvierailusta. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi ja yleiskaavapäällikkö Pertti Kare matkustavat Sipooseen 17. maaliskuuta. Mukana on kaksi ensimmäistä alustavaa karttaluonnosta. Tieto kartoista ei kulje Sipoon päättäjille. Pajunen kutsuu Luoman ja Liljeströmin uudelleen Helsinkiin huhtikuussa. Sipoolaisten eteen lyödään yllättäen kaksi karttaa ja uhkavaatimus. Ensimmäisessä kartassa Sipoolta vaaditaan 50:tä neliökilometriä maata. Toisessa kartassa alue on puolet pienempi. Liljeströmin mukaan Vapaavuori ja Pajunen ilmoittavat, että Helsinki tyytyy pienempään alueeseen, jos Sipoo suostuu vapaaehtoisesti rajansiirtoon. Muussa tapauksessa Helsinki hankkii valtioneuvoston avulla isomman alueen. Vapaaehtoisuuden porkkanaksi tarjotaan muun muassa sitä, että Helsinki on silloin valmis luopumaan maanomistuksistaan Sipoossa. Vapaavuori ei kiellä eikä myönnä kiristysyritystä. “Jälkimmäisessä tapaamisessa oli esillä tiettyjä karttoja”, hän sanoo. Tapaamisen ilmapiiri oli jännittynyt. “Vapaavuori oli mielestäni uhkaava. Mutta minä liitin sen hänen persoonaansa - että Vapaavuori tässä puhuu”, kuvaa Luoma. Vapaavuori yritti mielestään vain tuoda mahdollisimman selkeästi esille, että Helsinki on tosissaan. Sipooseen palattuaan Liljeström kutsui koolle Rkp:n ja kokoomuksen neljä napamiestä. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty”, Liljeström aloittaa hätäkokouksen. Kokouksen lopputulos on se, että Helsingin vaatimuksiin ei suostuta. Nelikko tekee kohtalokkaan virhearvion uskoessaan, ettei Helsinki saa rajansiirtoon keskeisten ministereiden tukea. Sipoon johtokaksikko herää ankeaan arkeen vasta 16. kesäkuuta. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) soittaa Liljeströmille kertoakseen, että kuntaministeri Hannes Manninen tukeekin Helsingin hanketta. Osa Sipoon päättäjistä on nyt raivoissaan. Heidän mielestään Liljeström ja Luoma ovat tehneet virhearvion ja salanneet tietoja Helsingin kanssa käydyistä neuvotteluista.“Päädyin siihen, että kaikki puolueet eivät olisi mukana, koska nämä keskustelut olivat täysin luottamuksellisia ja täysin epävirallisia”, Liljestöm puolustelee. Rajansiirtoa valmisteltiin hyvin pienessä piirissä myös Helsingissä. “Ei siitä laajempaa tiedonjakoa harrastettu”, Vapaavuori myöntää. Jussi Pajunen ei halunnut kommentoida neuvotteluja. Kuva: Jussi Pajunen (vas.) ja Markku Luoma tammikuussa Sopukassa. Aikataulu: “Tammikuu 13.1. Jussi Pajunen ja Markku Luoma tapaavat Sipoossa HS:n pyynnöstä ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan. “Rajantarkistuksista ei keskustella.” Helmikuu 21.2 Jan Vapaavuori, Pajunen Christel Liljeström ja Luoma tapaavat Helsingissä. “Tapaamisemme oli ns. kahvikuppikeskustelu.” Maaliskuu Huhtikuu 11.4. Vapaavuori, Pajunen, Liljeström ja Luoma tapaavat toisen kerran Helsingissä. “Siinä keskustelussa kartta- ja rajansiirtokeskustelu nousi pääosaan.” 18.4. Sipoon Rkp:n ja kokoomuksen hätäkokous pohtii Helsingin vaatimuksia. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty.” 25.4. Liljeström kertoo Sipoon kunnanhallitukselle pöytäkirjan ulkopuolella Helsingin vaatimuksista. “En kertonut yksityiskohtaisesti, mutta kerroin periaatekeskusteluista.” Kesäkuu 16.6. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) paljastaa Liljestömille ministeri Hannes Mannisen kannan rajansiirtoon. Liljeström ja Luoma laativat kirjeen Manniselle. “Tätä kirjettä eivät muut hallituksessa ole nähneet.” 20.6. Helsingin Sanomat julkaisee uutisen, jossa kerrotaan Helsingin aikovan haukata Lounais-Sipoosta valtioneuvoston tuella. “En pysty tähän vastaamaan”, Pajunen kommentoi. Lähteet HS ja Sipoon tilapäisen valiokunnan pöytäkirjat.” Sanottua. “Tämä oli tiettyä sondeerausta ei päätöksentekoa.“ Markku Luoma puolustelee tiedon pimittämistä. “Siitä ei pidetä pöytäkirjaa, vaan se on sondeeraus.“ Christel Liljeström (r). “Hyvä hallintotapahan edellyttää, että koko prosessi ja kontaktinotot nostetaan esille ja niistä tehdään julkisia.“ Markku Luoma kertoo salaisista keskusteluista. “Yllättyisitkö, jos kunnanhallituksen jäsenet sanoisivat, että he eivät koskaan ole keskustelleet Helsingin rajansiirroista kunnanhallituksessa?“ Valiokunnan jäsen Hanne Aho (sd) kysyi Liljestömiltä. “En kommentoi epävirallisia keskusteluja.“ Jussi Pajunen (kok). “Ne olivat vapaaehtoisia keskusteluja.“ Jan Vapaavuori (kok). Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Jarmo Huhtanen. Lauantai 2006-09-16. llta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kovaa peliä Sipoossa. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Kovaa peliä Sipoossa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen. Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse. Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa. Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja. Lauantai 2006-09-16. llta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kovaa peliä Sipoossa. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Pertti Manninen. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pääkirjoitus. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-09-17. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa Kotkassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä. Sunnuntai 2006-09-17. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. HS. Maanantai 2006-09-18. Nettisanomat. Suuri maaryöstö. Osa 3. Pertti Manninen. Suuri maaryöstö. Osa 3. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Lauantai 2006-07-08. Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. ” … Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lauantai 2006-07-15. Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” Suomenmaa. Tiistai 2006-09-12. "Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta." Maanantai 2006-09-18. Nettisanomat. Suuri maaryöstö. Osa 3. Pertti Manninen. Maanantai 2006-09-18. Helsingin Sanomat. Mielipide. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Aulis Pöyhönen. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että Sipoon kunnan länsiosa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin. Sitä ennen olisi näiden välissä oleva Vantaan kaupunkiin kuuluva Västerkullan alue liitettävä Helsinkiin, koska Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä rajaa. Sipoosta liitettävä 5000 hehtaarin ja 3000 asukkaan alue on niin suuri, että sen liittämiselle vaaditaan “erityisen painavat edellytykset” - kuten kuntajakolaissa säädetään. Ovatko erityisen painavat edellytykset olemassa, sitä ei voida tarkkaan sanoa ennen kuin kaikkia osapuolia on kuultu. Tosin Helsinki katsoo, että ne ovat olemassa. Sipoon kunta on eri mieltä. Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä. Kuntajakolain mukaan rajoja voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Lisäksi väestön kieliolosuhteet on otettava huomioon. Nämä ovat kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset. Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat. Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos. On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan. Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja? Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin. Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä. Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan. Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista! Maanantai 2006-09-18. Helsingin Sanomat. Mielipide. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Aulis Pöyhönen. Tiistai 2006-09-19. Nettisanomat. Suuri maaryöstö. Sipoo. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Tiistai 2006-19-09. Nettisanomat Suuri maaryöstö. Sipoo. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Helsingin johdossa tivattiin sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin kaupunginhallituksessa tiukka keskustelu Sipoon rajaneuvotteluista. Sipoon valtuusto pohti illalla kunnanhallituksen luottamusta. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Jarmo Huhtanen. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin poliitikot haluavat lakaista Sipoo-kohun maton alle. Professori Kaarlo Tuori: Esitys Sipoon rajansiirrosta on laiton. .... Valitusten joukossa oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin lausunto. Tuorin mielestä Helsingin rajansiirtoesitys Sipoossa on laiton. Hänen mukaansa rajansiirron käsittelyssä Helsingin valtuustossa kesäkuussa meneteltiin virheellisesti, mikä oikeuskäytännön mukaan johtaa esityksen kumoamiseen. Tuori antoi lausuntonsa yksityishenkilöiden laatimaan valitukseen. Valittajat vaativat, että valtuuston tekemä päätös kumotaan. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Tänään. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Mielipidekuohunta Sipoon kunnanjohtajien uhkailuista Helsingin rajansiirtoneuvotteluissa on turhaa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittivät selitellä tekosiaan erottamisuhkan alla. Näin arvioi Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen kohu-uutisointia, jonka mukaan helsinkiläisjohtajat Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori olisivat uhkailleet kahta sipoolaiskollegaansa. Hietasen mukaan sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta, eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. - Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”, Hietanen kirjoittaa. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Tänään. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Uutisanalyysi: “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Risto Hietanen “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Jäitä hattuun ja faktat mieleen, Maija Anttila, kun sipoolaiset kuohuttavat keskustelua. “Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata”. Näin otsikoi Helsingin Sanomat uutisanalyysinsä Sipoon valtuustovaliokunnan pöytäkirjoista. Ne perustuvat Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljestömin kuvauksiin viime kevään tapaamisista Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa. Uutinen aiheutti mielipidemylläkän. Ensimmäisten joukossa Helsingin sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttila lähetti tiedotteen, jossa hän irtisanoutui täysin kokoomuslaisten Pajusen ja Vapaavuoren menettelytavoista. Uutisen synnyttämää reaktiota kuvaa erään entisen sipoolaisen kommentti: “Aiemmin ymmärsin Helsingin pyrkimyksiä saada Sipoosta maa-alueita rakentamiselle. Nyt en enää voi hyväksyä sitä, jos tuolla tavalla on käyttäydytty”. Uutinen siis nosti pintaan pinnan alla eläneen epäilyn: Suuri ja mahtava Helsinki on lähtenyt ryöstöretkelle pientä ja sitkeää Sipoota vastaan. Ottamatta kantaa Pajusen ja Vapaavuoren käyttäytymiseen - kun en siitä mitään tiedä - uskallan olla eri mieltä Helsingin Sanomien uutisanalyysin kanssa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittävät selitellä tekosiaan erottamisuhan alla. Sitähän tilapäinen valiokunta selvitti. On luonnollista, että nurkkaan joutuneet, joilla ei ole mitään ulospääsytietä, kokevat kaiken uhkaksi. Tai ainakin selittävät niin. koska se on ainut tapa yrittää nurkasta ulos. Jos muistaa faktat, uutisanalyysiltä - siis Sipoon kunnanjohtajien selittelyiltä - putoaa pohja pois. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen antoivat yhteisen kannanottonsa valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 15. helmikuuta. Siinä esitettiin, että osia Länsi-Sipoosta pitää liittää osaksi pääkaupunkiseutua. Kannanotto oli täysin avoin ja julkinen, ja todennäköisesti luettu myös Sipoossa. Sama asia on ollut esillä jo vuosikymmeniä, edellisen kerran viisi vuotta sitten Helsingin yleiskaavaa uusittaessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen mukaan silloinkin neuvoteltiin Sipoon länsiosien luovuttamisesta Helsingille. Viime torstaina Helsingin demareille puhunut Korpinen sanoi, että silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström oli myöntänyt hankkeen järkevyyden, mutta “eihän sitä kukaan uskalla esittää Sipoossa”. Nyt esitetyt rajasiirrot on kuvattu salaa valmistelluksi hyökkäykseksi. Tällainen tulkinta on ymmärrettävää ainoastaan yhdestä näkökulmasta: sipoolaiset joutuivat nyt ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että hankkeesta tulee totta. He olivat jo tottuneet, että vuosikymmeniä vellonut keskustelu jää aina vaan keskusteluksi. Näinhän HS:n uutisanalyysissäkin todettiin: “Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin”. Sipoolaiset tulivat yllätetyiksi: valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke teki hankkeesta vihdoin totta. Mutta onko se uhkailua, että Helsinki kertoi avoimesti tavoitteistaan? Tai totesi, että jos rajasiirrot voidaan sopia vapaaehtoisesti neuvotellen, silloin pöydällä olisi useampia vaihtoehtoja, joihin molemmat osapuolet voisivat vaikuttaa omista lähtökohdistaan? Tai, jos asiasta ei voida neuvotella - kuten ei voitu, koska Sipoo kieltäytyi kaikista neuvotteluista - asia siirtyy Suomen lakien mukaan valtioneuvostolle. Helsingin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi aloitteen tekeminen maan hallitukselle, jonka tehtävänä on - ei siis Helsingin kaupungin - arvioida pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tavoitteen toteuttamisedellytykset ja tehdä siitä päätös. Kuka voi siis kuvitella uhkailuksi helsinkiläisjohtajien esitykset, kun heillä ei ole asiassa kuin aloitteenteko-oikeus. Heillä ei ole asiassa päätösvaltaa, eikä siis kaluunoita “uhkailulle”. Kaiken mielipidemyllerryksen keskellä kannattaa muista myös Korpisen torstaina luettelemat faktat. - Helsingin seudun kehitys, joka on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää, edellyttää 70 miljoonan asuntokerrosneliön uudisrakentamista 50 seuraavan vuoden aikana. Helsingiltä loppuvat rakentamismahdollisuudet sen jälkeen. kun vanhan sataman alta avautuvat maat on rakennettu. - Sipoo on maa-alaltaan kaksi kertaa Helsingin kokoinen, ja jää sellaiseksi myös rajasiirtojen jälkeen. Asukasmäärä Sipoossa on nyt samansuuruinen, vajaat 20 000, kuin Helsingin länsipuolisella rannikolla Espoossa, ennen kuin sitä alettiin aikanaan rakentaa osaksi pääkaupunkiseutua. Nyt Espoossa on 230 000 asukasta, kun sitä suuremmassa Sipoossa on edelleen vajaat 20 000. Huomionarvoista on myös pelkoskenaario, jos pääkaupunkiseudun itäosat jäävät nykyiselleen: Seudullinen segregaatio, asuinalueiden eriytyminen, vahvistuu niin, että itä rampautuu slummimaiseksi pussinperäksi, ja läntiset osat paisuvat varakkaaksi hyväosaisten suojelualueeksi. Kuvaavaa on, että Vantaankin kaupunkisuunnittelussa itäiset osat ovat ainoa täysin näköalaton kehittämiskohde, koska rajat on suljettu Sipoon kielimuuriin. Sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta. Eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”. Lopputulema HS:n uutisanalyysistä on, että suuriotsikkoinen uhkailu on kuin nurkassa itkevän pikkulapsen vikinää. Siihen ei kannattaisi Helsingin toiseksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajan Maija Anttilan reagoida. Jos Anttila haluaa tehdä kunnallista sisäpolitiikkaa vahvojen kokoomusjohtajien aseman heikentämiseksi, se kannattaa tehdä muilla aseilla kuin herkällä “ulkopolitiikan” aiheella. Vaarana on, että vikinä kasvaa parkuna |
