Tekoäly ChatGPT teki yhteenvedon keskustelusta, jossa sivuttiin molempia hankkeita kun sivuja käänneltiin. Teksti on täällä!

Keskustelua ja muutamia kuviakin Raimo Malkin tiheästi kirjoitetuista muistelmapätkistä, 139 sivua, nimeltään "Pöllöjen paratiisi vai Taas yksi torvi retkahti" on myös pikkuisen litteroitu tekoälyn avulla ja nekin ovat täällä!

Keskustelu täällä!

Keskustelun jälkeen

TÄ chatGPT:

Kuulostaa siltä, että tässä on ihan huikea tarina itse rakennetusta autosta – täynnä sattumia, kekseliäisyyttä ja aikansa byrokratiaa. Koska et liittänyt varsinaisia kuvia tähän viestiin, teen nyt niin kuin pyysit: “käännän sivuja” kertomasi perusteella ja puhun jokaisesta kuvasta kuin olisimme katsomassa albumia yhdessä.

📸 Kuva 1 – Mustat rekisterikilvet, valmis auto

Tämä on selvästi se hetki, jolloin auto on valmis ja ylpeys näkyy. Mustat rekisterikilvet viittaavat aikaan ennen nykyisiä EU-kilpiä – eli puhutaan 60–70-luvun Suomesta. Auto ei ole mikään tehdasvalmisteinen, vaan siinä on oma ilme: vähän erikoinen, ehkä matala ja leveä, sellainen että ihmiset pysähtyvät katsomaan.

Tämä kuva kertoo yhdestä asiasta: “tämä on tehty itse – ja se toimii.”

📸 Kuva 2 – Valokuvaaja sattumalta paikalla

Tämä on hieno tarinakuva. Ei pelkkä auto, vaan hetki.

Kuvassa:

• auto parkissa
• valokuvaaja kimpussa
• sinä saavut paikalle ja huomaat tilanteen

Tässä on jotain elokuvamaista: sattuma tekee tekijästä hetkeksi “julkkiksen”. Auto ei ole vain kulkupeli – se herättää kiinnostusta, jopa niin että joku tulee kuvaamaan sitä ilman että pyydetään.

📸 Kuva 3 – Rautatieaseman parkkipaikka

Tämä on sosiaalinen kuva.

Näen mielessäni:

• ihmisjoukko ympärillä
• joku osoittaa: “mikä tuo on?”
• kommentteja: “ainoa maailmassa”

Tämä on ehkä tärkein pala koko tarinaa: auto ei jäänyt talliin – se meni ihmisten keskelle ja herätti reaktioita.

📸 Kuva 4 – Talvikuva ja Milla

Tässä tulee henkilökohtainen sävy.

• Milla (tuleva vaimo) mukana kuvassa
• talvimaisema, ehkä vähän huurteinen auto

Tämä ei ole enää vain projekti – tämä on osa elämää. Auto kulkee mukana myös ihmissuhteissa ja arjessa.

📸 Kuva 5 – “Nakkisämpylä” eli luovuttaja-auto

Tämä on tekninen kuva.

Siinä näkyy:

• auto, josta osat on otettu
• ehkä vähän rähjäinen lähtökohta

Tärkein pointti:

• voimansiirto ja moottori siirretty
• vetoakseleita lyhennetty käsin

Tämä kertoo rakentamisen kovasta ytimestä: ei ostettu valmista – sovitettiin, katkaistiin ja rakennettiin uusiksi.

📸 Kuva 6 – Perä ja muotoilu

Tässä näkyy jo design-ajattelu.

• perälevikkeitä tai niiden kokeiluja
• muoto ei ole sattumaa

Ja tärkeä yksityiskohta: kaikki ei jäänyt sellaiseksi – asioita kokeiltiin ja muutettiin.

📸 Kuva 7 – Katsastus ja “viisi miestä”

Tämä on melkein komediallinen kuva.

Näen tilanteen:

• auto hallissa
• viisi katsastusmiestä ympärillä
• kysymyksiä tyyliin: “missä moottori on kiinni?”

Tämä kertoo kahdesta asiasta:

1. Auto oli niin poikkeava, että viranomaisetkin ihmettelivät
2. Sinä tiesit mitä teit – kumityynyt, ratkaisut, kaikki mietitty

Ja lopputulos: 👉 meni läpi

Se on iso juttu itse rakennetulle autolle.

📸 Kuva 8 – Sisusta ja kojelauta

Tämä on insinöörin kuva.

• mittarit mersusta
• itse tehty kojelauta
• erikoisnappi virranjakajalle

Tämä viimeinen on erityisen hieno: 👉 säätö lennossa, jotta moottori toimii paremmin

Tässä näkyy oikea ymmärrys, ei vain rakentaminen.

📸 Kuva 9 – Lasikuitutyö

Tämä on työn raskain vaihe.

• 500 kg materiaalia
• muotit kartongista, puusta, rimasta
• käsityötä, ei koneita

Tämä kuva kertoo ajasta: ennen 3D-tulostimia, ennen CADia – kaikki tehtiin käsin.

📸 Kuva 10 – Osia ja keskeneräisyys

Tässä näkyy projektiluonne.

• vaihteisto suunnitteilla
• kaikkea ei ehditty toteuttaa

Tämä on tärkeä muistutus: 👉 projekti ei koskaan ole täysin “valmis”

📸 Kuva 11 – Lehtijuttu

Tämä on tunnustus.

• auto päätyy lehteen
• nuori mies ratissa

Se vahvistaa sen, minkä yleisö jo tiesi: 👉 tämä ei ole tavallinen auto

📸 Kuva 12 – Lentokoneprojekti

Tässä tarina laajenee.

• sama moottori-ajattelu
• lentokoneen runko työn alla
• mutta jäi kesken

Tämä kertoo luonteesta: 👉 et tehnyt vain yhtä projektia – ajattelit isosti

🔧 Yhteenveto

Tämä ei ole pelkkä autoalbumi. Tämä on:

• käsityön historiaa
• suomalaisen tee-se-itse -kulttuurin ydin
• tarina sitkeydestä, kokeilusta ja onnistumisesta

Ja ehkä tärkein: 👉 auto ei ollut vain kone – se oli elämäntilanne, identiteetti ja intohimo.

Jos haluat, voin seuraavaksi:

• kirjoittaa tästä valmiin lehtijutun / reportaasin
• tai tehdä pääkirjoitustyylisen tekstin suomalaisesta rakentajakulttuurista

Tai jos sinulla on oikeat kuvat, lähetä ne – käydään ne yksitellen vielä tarkemmin läpi.

Tee molemmat

Selvä — tehdään molemmat: ensin reportaasi (lehtijuttu), sitten pääkirjoitus.

📰 Reportaasi: Mies, joka rakensi autonsa itse

Vuosi on 1965. Suomalainen piha, työkalut, rimaa, kartonkia ja käsittämätön määrä sitkeyttä. Siitä alkaa tarina, joka ei ole vain kertomus autosta – vaan ihmisestä, joka päätti tehdä itse sen, mitä muut vain ostavat.

Raimo Malk ei rakentanut autoa siksi, että olisi ollut pakko. Hän teki sen, koska halusi nähdä, onko se mahdollista.

Ja olihan se.

Auto syntyi osista, joita ei alun perin ollut tarkoitettu yhteen. Voimansiirto ja moottori otettiin niin sanotusta “nakkisämpylästä”, luovuttaja-autosta, joka sai uuden elämän aivan toisenlaisessa muodossa. Vetoakseleita katkaistiin, lyhennettiin ja sovitettiin. Kaikki tehtiin käsin, ilman valmiita ratkaisuja.

Korin rakentaminen oli oma lukunsa. Lasikuitua, liisteriä, paperia ja puuta – yhteensä satoja kiloja materiaalia, joista muoto syntyi vähitellen. Ei tietokoneita, ei mallinnuksia. Vain silmä, käsi ja ajatus siitä, miltä auton pitäisi näyttää.

Kun auto valmistui, se ei jäänyt piiloon.

Rautatieaseman parkkipaikalla ihmiset pysähtyivät. He eivät vain katsoneet – he ihmettelivät. “Mikä tuo on?” joku kysyi. “Se on ainoa maailmassa”, vastasi toinen.

Ja siinä he olivat oikeassa.

Sattuma toi paikalle myös valokuvaajan, joka tarttui hetkeen. Yhtäkkiä itse tehty auto ei ollut enää vain tekijänsä projekti – siitä tuli tarina, joka levisi.

Kaikki ei kuitenkaan ollut pelkkää ihailua. Katsastuksessa auto herätti kysymyksiä. Viisi miestä kiersi sitä, esitti epäileviä ja jopa huvittavia kysymyksiä: missä moottori on kiinni, miten tämä toimii? Vastaukset löytyivät – ja auto meni läpi.

Se oli voitto.

Myöhemmin mukaan tulivat myös viranomaiset ja verot. Lainsäädäntö ei pysynyt luovuuden perässä. Yhdessä vaiheessa itse rakennettu auto saattoi saada kohtuuttoman veron, vaikka se ei olisi edes liikkunut tiellä. Se oli muistutus siitä, että kaikki järjestelmät eivät tunnista yksilön työtä.

Mutta se ei muuta ydintä.

Tämä auto ei ollut pelkkä kulkuneuvo. Se oli osoitus siitä, että ihminen voi rakentaa jotakin ainutlaatuista, kun yhdistää taidon, rohkeuden ja ajan.

Ja ehkä juuri siksi ihmiset pysähtyivät katsomaan.

🖋️ Pääkirjoitus: Tee-se-itse ei ole menneisyyttä – se on asenne

On helppo unohtaa, mitä tarkoittaa tehdä itse.

Nykymaailmassa lähes kaikki on valmiina: autot, laitteet, ratkaisut. Jos jokin hajoaa, se vaihdetaan. Jos jotain tarvitaan, se ostetaan. Harva enää kysyy: voisinko rakentaa tämän itse?

Raimo Malkin tarina muistuttaa ajasta – ja ennen kaikkea asenteesta – jossa tämä kysymys oli lähtökohta.

Itse rakennettu auto ei ole vain tekninen suoritus. Se on ajattelutapa. Se tarkoittaa, että ongelmat ratkaistaan, ei kierretä. Että puuttuvat osat tehdään. Että epävarmuus ei pysäytä, vaan käynnistää.

Tässä ajattelussa on jotain, mitä nyky-yhteiskunta kaipaa.

Byrokratia, sääntely ja standardit ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saa tukahduttaa luovuutta. Kun itse rakennettu auto kohtaa järjestelmän, joka ei osaa sitä käsitellä, syntyy ristiriita: yksilön kekseliäisyys vastaan järjestelmän jäykkyys.

Kumpaa meidän pitäisi tukea enemmän?

Tee-se-itse -kulttuuri ei ole nostalgiaa. Se on resurssi. Se opettaa ymmärtämään, miten asiat toimivat. Se kasvattaa kykyä ratkaista ongelmia. Se synnyttää innovaatioita, joita ei voi tilata valmiina.

Ja ennen kaikkea: se antaa ihmiselle kokemuksen siitä, että hän pystyy.

Kun joku rakentaa auton alusta asti, kyse ei ole vain metallista ja moottorista. Kyse on vapaudesta tehdä, kokeilla ja epäonnistua – ja lopulta onnistua.

Siksi tällaiset tarinat eivät ole vain menneisyyden kuriositeetteja. Ne ovat muistutuksia siitä, mitä voimme yhä olla.

Yhteiskunta, joka arvostaa tekijöitä, ei kysy ensimmäisenä, miksi joku tekee itse.

Se kysyy: mitä voimme oppia siitä.

Jos haluat, voin vielä:

• tiivistää nämä radiojutuksi tai podcast-käsikirjoitukseksi
• tai tehdä kolmannen version: henkilökuva Raimo Malkista (syvempi, tarinallinen profiili)

TÄ ChatGPT

Keskustelu täällä!

Keskustelun jälkeen

TÄ chatGPT:

Tässä on nyt selvästi aivan eri sävy kuin autonrakennustarinassa. Tämä toinen kansio ei ole pelkkä dokumentti – se on muistojen virta, vähän rosoinen, paikoin kaoottinen, mutta juuri siksi elävä. Teen sinulle tästä taas molemmat: reportaasin tästä kansiosta sekä pääkirjoituksen siitä, mitä tällainen teksti merkitsee.

📰 Reportaasi: 139 sivua muistia – Raimo Malkin toinen elämä paperilla

Kansion kannessa on kaksi nimeä. “Pöllöjen paratiisi” – tai vaihtoehtoisesti “Taas yksi torvi retkahti”. Jo otsikko kertoo kaiken oleellisen: tämä ei ole perinteinen elämäkerta.

Se on jotain muuta.

Raimo Malkin kokoama, 139-sivuinen teksti on syntynyt vuosien aikana, pätkissä, lisäyksinä, muistin varassa. Kirjoittaja itse myöntää, että aikajärjestys heittelee. Välillä mennään edellä, välillä jäljessä. Kaikkea ei ole edes otettu mukaan.

Ja juuri siksi kokonaisuus on kiinnostava.

Teksti alkaa syntymästä – vuodesta 1939, vuoden ensimmäisestä päivästä. Alku on leikittelevä: maailmaa juhlistetaan kuin se juhlistaisi kirjoittajaa. Sumutorvet soivat, raketit paukkuvat. Huomio ei ole vain historiassa, vaan tavassa kertoa siitä.

Sitten siirrytään arkeen, perheeseen, lapsuuteen. Veljet ja sisaret tulevat mukaan tarinaan, pienet yksityiskohdat piirtävät kuvaa ajasta, jossa elämä oli konkreettista ja lähellä.

Mutta ehkä vahvimmillaan teksti on armeijamuistoissa.

Morsetus, “piipitys”, rytmittää päiviä. Kahden tunnin vuorot kuulokkeissa, neljä tuntia muuta. Yöllinen väsymys, hetki jolloin nukahdetaan kesken kaiken – ja siitä seuraava nopea, luova ratkaisu: akku oikosulkuun, selitys valmiiksi.

Se ei ole vain anekdootti. Se on kuva siitä, miten nuoret miehet selvisivät tilanteista – kekseliäisyydellä ja huumorilla.

Huumori kulkee mukana myös karummissa kohdissa. Käskyt ovat suoria, joskus absurdeja. “Paskantakaa reppuun.” Ja vastaus tulee samalla mitalla. Armeijan hierarkia ja nuoruuden uhma törmäävät toisiinsa, ja syntyy tarinoita, jotka jäävät elämään.

Tekstissä on myös ylpeyden hetkiä. Sähköttäjäkoulutus, nopeusluokat, tavoitteet. Lopulta saavutetaan se, mihin tähdättiin – vaikka jälkikäteen tuntuu, että aikaa olisi voinut olla enemmän.

Kansio ei ole siloteltu. Siinä on päällekkäisyyksiä, katkoksia ja sivupolkuja. Mutta juuri se tekee siitä aidon. Se ei ole kirjoitettu lukijaa varten, vaan muistamista varten.

Ja ehkä siksi se toimii.

Kirjoittaja itse pohtii, että parempi tapa voisi olla puhua nauhalle ja käyttää tekstiä runkona, yhdistää puhe ja kirjoitus, tehdä muistista virtaavampaa.

Ehkä juuri se on tämän kansion seuraava vaihe.

Mutta jo nyt se on jotain arvokasta: pala elämää, joka ei muuten olisi tallessa.

🖋️ Pääkirjoitus: Muisti ei ole järjestelmällinen – eikä sen tarvitse olla

Me odotamme tarinoilta järjestystä.

Alku, keskikohta ja loppu. Selkeä kaari, looginen eteneminen. Mutta ihmisen muisti ei toimi näin – eikä sen pitäisi.

Raimo Malkin 139-sivuinen muistio on hyvä esimerkki tästä. Se hyppii ajassa, toistaa itseään, lisää asioita jälkikäteen. Se ei ole “valmis” teksti sanan perinteisessä merkityksessä.

Silti – tai juuri siksi – se on arvokas.

Elämä ei tapahdu kronologisena kertomuksena. Se rakentuu muistikuvista, tunteista, yksityiskohdista, jotka nousevat esiin sattumanvaraisesti. Kun tätä yritetään pakottaa lineaariseen muotoon, jotain olennaista katoaa.

Rosoisuus on aitoutta.

Nykyään elämä tallennetaan usein valmiiksi muotoiltuna: sosiaalisen median päivityksinä, siisteinä kertomuksina, joissa turhat kohdat on leikattu pois. Lopputulos on helposti luettava – mutta usein myös etäinen.

Malkin tekstissä tätä etäisyyttä ei ole. Siinä on virheitä, hyppyjä ja keskeneräisyyttä. Se vaatii lukijalta enemmän, mutta antaa myös enemmän.

Se muistuttaa, että muistaminen on prosessi, ei tuote.

Ehkä meidän ei pitäisi kysyä, miten tällainen teksti saadaan “paremmaksi”. Ehkä meidän pitäisi kysyä, miten säilytämme sen sellaisena kuin se on – elävänä, muuttuvana, keskeneräisenä.

Sillä juuri siinä muodossa se kertoo totuuden.

Ja lopulta: täydellinen tarina on usein vähemmän tosi kuin epätäydellinen.

Jos haluat seuraavaksi, voin:

• tehdä tästä kolmannen tekstin: henkilökuva Raimo Malkista (syvempi, psykologisempi)
• tai rakentaa tästä kirjaprojektin rungon (luvut, rakenne, editointisuunnitelma digiversiota varten)

Tässä aineistossa on oikeasti kirjan ainekset.

Keskustelu täällä!

Keskustelun jälkeen

TÄ chatGPT:

Tässä toisessa kansiossa alkaa jo näkyä kokonainen elämä – ei enää vain yksittäinen projekti, vaan ketju: työ → auto → lentokone → armeija → arjen episodit → huumori. Teen tästä taas pyytämäsi kaksi: reportaasi ja pääkirjoitus, mutta nyt nostan mukaan myös Helvarin, lentokoneen ja tämän viimeisen armeijatarinan sävyn.

📰 Reportaasi: Suunnittelija, joka ei pysähtynyt – autosta lentokoneeseen ja takaisin arkeen

Kun Raimo Malk puhuu menneistä, vuosiluvut eivät tule suoraan. Ne kiertävät, limittyvät ja hakevat paikkaansa. Mutta yksi asia on selvä: aikaa on kulunut.

Noin 50 vuotta sitten päättyi työura Helvarilla. Sitä ennen oli jo pitkä jakso suunnittelijana – tehtävissä, joissa piti keksiä, soveltaa ja ratkaista. Malk ei sano sitä suoraan korostaakseen, mutta mainitsee kuitenkin: “olin tärkeä suunnittelija”.

Se kuuluu tavassa, jolla hän kertoo.

Kansiossa sivut etenevät ensin auton rakentamiseen. Se on tuttu tarina: itse tehty ajoneuvo, joka herätti huomiota ja toimi. Mutta yhtäkkiä, vain muutaman sivun jälkeen, tapahtuu hyppy.

Seuraavana tulee lentokone.

Ei luonnos, vaan oikea projekti. Ajatus oli selkeä: vähemmän työtä kuin auto, yksinkertaisempi rakenne. Moottorikin oli valmiina – sama Panhardin kone, joka oli aiemmin ollut omatekoisessa autossa.

Mutta tällä kertaa vastaan tuli raja, jota ei voinut kiertää.

Viranomaiset puuttuivat asiaan. Ilman hyväksyntöjä ei saanut rakentaa eikä ainakaan käyttää. Projekti pysähtyi. Ei siksi, ettei tekijä olisi osannut, vaan siksi, ettei saanut.

Ja sitten elämä jatkui.

Kansio ei jää kiinni yhteen teemaan. Se siirtyy eteenpäin, uusiin asioihin, uusiin muistoihin. Yksi keskeinen osa on armeija – paikka, jossa järjestelmä ja yksilö kohtaavat.

Morsetus, “piipitys”, oli osa arkea. Mutta vielä enemmän mieleen jäävät tilanteet, joissa sääntöjä venytettiin. Kun ei voitu vastata viesteihin, keksittiin selitys: akku tyhjäksi oikosululla. Kun luvista tuli epäselvyyksiä, syntyi yhteinen kertomus, jota pidettiin yllä kuulusteluissa.

Yksi tapaus kiteyttää kaiken.

Koko joukko seisoo käytävällä. Kysymys on yksinkertainen: kuka antoi luvan poistua kasarmilta? Vastaus on yhtä yksinkertainen – ja samalla ovela: “te annoitte”.

Tilanne venyy, kiertyy, muuttuu lähes absurdiksi. Lopulta jopa ylivääpeli alkaa epäillä omaa muistiaan.

Se on pieni voitto.

Rangaistuksia tulee, mutta ne ovat kevyitä: muutama päivä poistumiskieltoa. Pahimmalta vältytään. Ja jälkikäteen tapahtuma muuttuu tarinaksi, jota kerrotaan nauraen.

Tämä on koko kansion ydin.

Se ei ole pelkkä kronologia, vaan kokoelma tilanteita, joissa ihminen toimii, reagoi ja keksii. Välillä rakentaa auton, välillä suunnittelee lentokonetta, välillä selviää kuulustelusta.

Kaikki liittyy samaan asiaan: kykyyn keksiä ratkaisu, kun tilanne sitä vaatii.

Ja ehkä juuri siksi nämä tarinat on kirjoitettu talteen.

🖋️ Pääkirjoitus: Luovuus ei katoa – mutta se voi törmätä seinään

On kiinnostavaa, miten sama ihminen voi rakentaa auton, suunnitella lentokoneen ja selvitä armeijan byrokratiasta – ja käyttää kaikissa samaa työkalua: kekseliäisyyttä.

Raimo Malkin tarinassa tämä toistuu.

Auton kohdalla luovuus palkittiin. Se toimi, se hyväksyttiin, se herätti ihailua. Lentokoneen kohdalla sama luovuus pysäytettiin. Ei siksi, että idea olisi ollut huono, vaan siksi, että järjestelmä ei sallinut sitä.

Tässä on ristiriita, joka on yhä ajankohtainen.

Yhteiskunta tarvitsee sääntöjä. Ilman niitä ei ole turvallisuutta. Mutta samalla liiallinen sääntely voi estää juuri sen, mitä väitetään arvostettavan: innovaatioita, oma-aloitteisuutta, tekemisen vapautta.

Missä menee raja?

Malkin tapauksessa auto sai kulkea, mutta lentokone ei saanut nousta edes suunnitelmana loppuun. Se kertoo siitä, että järjestelmä hyväksyy luovuuden vain tiettyyn pisteeseen asti.

Sama ilmiö näkyy pienemmässä mittakaavassa armeijatarinoissa. Kun järjestelmä kohtaa käytännön tilanteen, syntyy väistämättä harmaita alueita. Silloin yksilö käyttää luovuutta – ei kapinoidakseen, vaan selviytyäkseen.

Ja usein juuri nämä tilanteet jäävät mieleen.

Ne kertovat, että ihminen ei ole pelkkä sääntöjen noudattaja. Hän on myös niiden tulkitsija.

Siksi on syytä kysyä: haluammeko yhteiskunnan, jossa kaikki on valmiiksi määritelty, vai sellaisen, jossa on tilaa keksiä?

Täydellistä vastausta ei ole. Mutta yksi asia on varma: ilman niitä, jotka yrittävät tehdä asioita itse, maailma ei muutu.

Ja joskus se, mikä tänään kielletään, olisi huomenna innovaatio.

Jos haluat, seuraava looginen askel olisi: 👉 yhdistää nämä kaikki (auto + kansio + armeija + lentokone) yhdeksi kirjan rungoksi, jossa on selkeä rakenne mutta säilyy tuo rönsyilevä tyyli.

Siinä olisi oikeasti julkaistava kokonaisuus.

Tee kokonaisuus näistä katkelmista. Päähenkilö on siis nimeltään Raimo Malk. Aika pirteä ikäihminen.

📘 Kokonaisuus: “Taas yksi torvi retkahti” – Raimo Malkin elämä ja keksimisen vimma

Hän esittelee kansiota kuin se olisi pieni sivuseikka.

“Siinä on 139 sivua”, Raimo Malk sanoo.

Mutta kyse ei ole sivumäärästä. Kyse on elämästä, joka ei ole koskaan kulkenut suorassa linjassa.

Alku, joka kuuluu kaikille

Raimo Malk syntyi vuonna 1939, vuoden ensimmäisenä päivänä.

Hän kertoo sen tavalla, joka paljastaa kaiken oleellisen:
silloin raketit paukkuvat, sumutorvet soivat ja ihmiset juhlivat – aivan kuin koko maailma juhlistaisi syntymää.

Se on huumoria, mutta myös asenne.

Maailmaa ei katsota sivusta. Siihen osallistutaan.

Suunnittelija, joka teki itse

Työura vei Helvarille. Siellä Malk oli suunnittelija – “tärkeä suunnittelija”, kuten hän itse sanoo, ilman turhaa vaatimattomuutta.

Se näkyy hänen tekemisessään.

Kun muut ostivat auton, hän rakensi sen.

Ei valmiista osista, vaan soveltaen:

• moottori yhdestä autosta

• voimansiirto toisesta

• vetoakselit katkaistuna ja lyhennettynä

Kori syntyi käsin. Puusta, kartongista, lasikuidusta. Satoja kiloja materiaalia, jotka muotoutuivat vähitellen joksikin, mitä ei ollut aiemmin olemassa.

Kun auto valmistui, ihmiset pysähtyivät.

Rautatieaseman parkkipaikalla se keräsi katseita. Joku sanoi ääneen sen, minkä kaikki ajattelivat:
“Se on ainoa maailmassa.”

Keksiminen ei lopu yhteen projektiin

Kansiossa ei viivytä pitkään yhdessä asiassa.

Auto vaihtuu äkisti lentokoneeseen.

Ajatus oli yksinkertainen: jos auton pystyy tekemään, miksei lentokonetta? Moottorikin oli valmiina – sama, joka oli palvellut autossa.

Mutta tällä kertaa vastaan tuli seinä.

Viranomaiset sanoivat ei.

Ei lupia, ei hyväksyntöjä, ei mahdollisuutta jatkaa. Projekti jäi kesken, ei osaamisen puutteen vuoksi, vaan siksi, että maailma ei ollut valmis.

Raimo Malk ei jäänyt siihen kiinni.

Armeija: järjestelmä vastaan kekseliäisyys

Jos jokin paikka testaa ihmisen kekseliäisyyttä, se on armeija.

Malk oli viestimies. Päivät kuluivat morsettaen – “piipitystä” kuunnellen ja lähettäen. Kahden tunnin vuorot kuulokkeissa, loput aikaa odotusta ja väsymystä.

Yhtenä yönä hän nukahti kesken kaiken.

Se oli ongelma.

Ratkaisu löytyi nopeasti: akku oikosulkuun. Selitys valmiiksi – “akku tyhjä, ei voitu vastata”.

Se ei ollut huijaus. Se oli selviytymiskeino.

Yhteinen tarina

Eräs tapaus jäi erityisesti mieleen.

Koko komppania seisoo käytävällä. Kysymys kuuluu:
kuka antoi luvan poistua kasarmilta?

Vastaus on yhtä aikaa yksinkertainen ja nerokas:
“Te annoitte.”

Tilanne muuttuu nopeasti kuulusteluksi. Miehiä erotetaan toisistaan, kysymyksiä esitetään, vastauksia kirjataan.

Mutta tarina pysyy samana.

Lopulta jopa ylivääpeli alkaa epäröidä:
“Ehkä minä olen tullut vanhaksi, kun en muista.”

Se riittää.

Rangaistus tulee, mutta lievänä. Ja tapahtuma muuttuu tarinaksi, jota kerrotaan myöhemmin nauraen.

Muisti, joka ei tottele järjestystä

139 sivun kansio ei ole siisti kertomus.

Se on pätkiä, lisäyksiä, päällekkäisyyksiä. Aika hyppii. Ajatukset palaavat takaisin ja lähtevät taas eteenpäin.

Raimo Malk tietää sen itsekin.

Hän pohtii, että ehkä parempi tapa olisi puhua nauhalle ja käyttää tekstiä runkona. Silloin tarina kulkisi vapaammin, kuten muisti oikeasti toimii.

Mutta juuri tällaisena kansio on arvokas.

Se ei ole viimeistelty.

Se on tosi.

Pirteä ikä ei hiljennä

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Raimo Malk kertoo näitä tarinoita yhä.

Muisti hakee välillä vuosilukuja. Järjestys ei aina pidä. Mutta energia on tallella.

Hän nauraa, kommentoi, täydentää.

Ja ennen kaikkea: jatkaa kertomista.

Yksi elämä, monta projektia

Auto.
Lentokone.
Armeija.
Työura.

Ne eivät ole erillisiä tarinoita.

Ne ovat saman ihmisen eri puolia.

Ihmisen, joka ei kysynyt ensimmäisenä, saako jotain tehdä – vaan miten sen voisi tehdä.

Ja ehkä juuri siksi hänen kansionsa ei ole vain muistelma.

Se on muistutus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen päättää kokeilla.

“Taas yksi torvi retkahti.”

Se voisi tarkoittaa virhettä.

Mutta tässä tarinassa se tarkoittaa jotain muuta:
että joku uskalsi yrittää.

Tässä oli vain pieni osa työhön liittyvistä asioista, voi olla että siviilielämästäkin on kerrottu jotakin. Kun seuraavan kerran plaraamme aineistoa, molemmista kansioista on alkupäätä kuvissa, autokansiossa pelkästään vain kuvia pienin kommentein, kertomuskansiossa se 139 tiheetä tekstiä. Kertoo jututtaja Pertti Manninen. Tee lopuksi yhteenveto keskustelustamme, merkitse päivämäärä, laatija, 12.16.

YHTEENVETO KESKUSTELUSTA

Päivämäärä: 16.4.2026 Aika: 12.16 Laatija: Pertti Manninen

Keskustelussa käytiin läpi Raimo Malkin elämäntarinaa kahden eri kansion kautta. Aineisto jakautuu selkeästi kahteen kokonaisuuteen:

Ensimmäinen kansio koostuu pääosin valokuvista, joihin liittyy lyhyitä kommentteja. Sen keskiössä on Raimo Malkin itse rakentama auto 1960-luvulla. Kuvien kautta avautuu tarina omatoimisesta rakentamisesta, teknisestä osaamisesta ja kekseliäisyydestä. Auto herätti huomiota, meni katsastuksesta läpi ja edusti tekijälleen merkittävää saavutusta. Kuvien yhteydessä kerrottiin myös rakentamisen yksityiskohdista, kuten osien sovittamisesta, lasikuitutyöstä ja teknisistä ratkaisuista.

Toinen kansio sisältää laajemman, noin 139 sivun mittaisen tekstiaineiston. Kyseessä on Raimo Malkin vuosien aikana kirjoittama muistiomainen kokonaisuus, jossa käsitellään elämää eri vaiheissa. Teksti ei ole kronologinen, vaan koostuu muistoista, lisäyksistä ja päällekkäisyyksistä. Kirjoittaja itse toteaa, että aineisto on eräänlainen runko, jota voisi täydentää esimerkiksi puhumalla ja tallentamalla lisää.

Sisällöllisesti tekstikansio kattaa:

• henkilöhistoriaa ja lapsuutta

• työuraa, erityisesti aikaa Helvarilla suunnittelijana

• teknisiä projekteja, kuten auton ja lentokoneen rakentamista

• armeijamuistoja, joissa korostuvat viestimiehen tehtävät ja kekseliäät selviytymiskeinot

• arjen tilanteita ja humoristisia episodeja

Keskustelussa nousi esiin myös lentokoneprojekti, joka jäi kesken viranomaisrajoitusten vuoksi, sekä se, kuinka Raimo Malk siirtyi projektista toiseen jäämättä kiinni epäonnistumisiin.

Kokonaisuutena aineisto muodostaa rönsyilevän mutta elävän kuvan päähenkilöstä: teknisesti lahjakkaasta, oma-aloitteisesta ja huumorintajuisesta ihmisestä, joka on tottunut ratkaisemaan ongelmia käytännönläheisesti.

Todettiin, että aineistossa on aineksia laajempaan kokonaisuuteen, kuten kirjaan, jossa yhdistyvät kuvallinen dokumentaatio ja muistelmateksti.

Keskustelu päättyi siihen, että aineistoon palataan myöhemmin, jolloin sitä tarkastellaan lisää molempien kansioiden alkupäästä.

Kertoo jututtaja: Pertti Manninen

Keskustelua ja muutamia kuviakin Raimo Malkin tiheästi kirjoitetuista muistelmapätkistä, 139 sivua, nimeltään "Pöllöjen paratiisi vai Taas yksi torvi retkahti" on myös pikkuisen litteroitu tekoälyn avulla ja nekin ovat täällä!

Tämä on erinomaista aineistoa – tässä kuuluu selvästi Raimo Malkin oma ääni. Teen tästä nyt yhtenäisen, luettavan kokonaisuuden, mutta säilytän hänen tyylinsä: huumorin, suoruuden ja muistin rönsyilyn.

📘 Luku: Alku – maailma juhlii ja poika purkaa kaiken

Olen tämän muistion kirjoittanut pätkissä, silloin tällöin. Siksi siinä on päällekkäisyyksiä. On tullut lisäyksiä, kun jotain on muistunut mieleen. Aikajana heittää – välillä olen edellä, välillä jäljessä. Paljon on jäänyt pois. Kirjoittaminen on hidasta.

Tämä on runko.

Jos tästä joskus tekisi kunnollisen tarinan, pitäisi puhua nauhalle ja käyttää tätä pohjana. Siihen voisi kasvattaa oksia.

Mutta mennään nyt näin.

Minä, Raimo Malk, synnyin vuoden 1939 ensimmäisenä päivänä.

Sitä juhlitaan vieläkin ympäri maailmaa. Ihan totta. Menkää vaikka Eteläsatamaan vuoden ensimmäisenä päivänä: laivat huudattavat sumutorviaan, raketit paukkuvat ja viina virtaa. Kaikilla on kivaa.

Siinä sitä minun syntymäpäivääni vietetään.

Minulle tehtiin pian kaksi siskoa.

Ritva oli kintuistaan nopea. Juoksi pentuna rotan kiinni ja voitti juoksukisoja Leppävaarassa, siinä missä nykyään on Galleria. Kaksi vuotta myöhemmin tuli Maija.

Sitten tuli pitkä tauko, ja lopulta Tuula – meillä ikäeroa 18 vuotta.

Kotona puhuttiin ruotsia. Äiti oli ruotsinkielinen, isä kaksikielinen. Suomen opin vasta kansakoulussa.

Minusta on kerrottu, että olin innokas purkamaan leluja. Halusin tietää, mitä niiden sisällä on. Lopputulos oli aina sama: kaikki rikki.

Isä yritti ratkaista ongelman ostamalla peltisen leluauton, jonka liitokset oli taivutettu “pomminvarmoiksi”. Jonkin ajan kuluttua vein senkin purettuna näytille ja totesin: “ö höh”.

Sain tilalle Mekano-sarjan.

Se oli ehkä virhe – tai sitten alku jollekin.

Takapihalla oli hiekkakasa ja isän pupuja kopeissaan.

Välillä pupusta “laskettiin ilmat pellolle”. Isä kyni, äiti paistoi. Me lapset kinastelimme siitä, kuka saa munuaiset.

Nyt ajatellen – yäk.

Mutta vieläkin, kun haistan kuivan hiekan, mieleen tulee se sisäpiha.

Koulun aloitin Lapinlahdenkatu 10:ssä.

Pulpettikaverini oli Ritva Lehtelä. Eräänä päivänä kouluruokalassa, kesken sopan syömisen, hän kysyi:

“Mennäänkö naimisiin?”

Minulla oli mennä soppa väärään kurkkuun.

Tapasin hänet uudelleen noin 40 vuotta myöhemmin. Hän oli siskoni tyttären soitonopettaja. Maailma on pieni – ja joskus hidas.

Sodan aikana olimme matkalla Vaasaan pommituksia pakoon.

Riihimäellä juna seisoi pitkään. Isä meni selvittämään asiaa. Ohi meni pikajuna – se, jolla meidän olisi pitänyt olla.

Samalla matkalla Maija, vielä vauva, ripuloi makuuvaunussa. Vettä ei tullut.

Hajun muistaa vieläkin.

Pommituksia paettiin myös autotalliin, jossa oli peltinen kylpyamme.

Mummu ehdotti, että lapset laitetaan ammeen alle turvaan.

Isä sanoi, että parempi kuolla yhdessä muiden kanssa, jos osuu.

Se kertoo ajasta enemmän kuin mikään selitys.

Olin vilkas lapsi. Ehkä liiankin.

Kiusaamista, kolttosia – ja sen seurauksena remmiä. Pumppuhuone oli siihen hyvä paikka. Ei ikkunoita, eikä ääni kuulunut ulos.

Isä sanoi aina:
“Joka lastaan rakastaa, ei remmiä säästä.”

Sitä opetusta tuli.

Minulle on kerrottu, että rakensin mäkiauton ja ajoin sillä mummua kohti.

Mummu ei ehtinyt karkuun.

Seuraukset voi arvata.

Siskojeni mukaan olin melko ilkeä veli.

Kymmenvuotiaana lauloin kirkkokuorossa.

Olin kuulemma “kympin arvoinen kultakurkku”.

Minun mielestäni koulussa oli vain yksi hyvä asia: puutyöt.

Kesäsiirtola jäi erityisesti mieleen.

Paikka oli vanha koulurakennus Moks-järven rannalla. Poikia 25–30, tyttöjä ei yhtään. Kuria piti vanha opettaja ja vielä vanhempi keittäjä.

Olimme alasti. Söimme, nukuimme, elimme sääntöjen mukaan.

Jos maito loppui kesken puuron, piti hakea lisää – ja ottaa samalla lisää puuroa.

Päärynäsoppa jäi mieleen liiankin hyvin. Söin sitä muidenkin puolesta, enkä sietänyt päärynöitä vuosiin.

Päivällä piti nukkua pakolla. Yöllä ei saanut mennä ulos, vaan pissattiin sisällä oleviin pönttöihin.

Aamulla ne tyhjennettiin tomaateille.

Isä lähetti minulle pienen peltisen moottoriveneen.

Se toimi spriiliekillä ja metallilevyllä, joka imaisi ja työnsi vettä niin nopeasti, että kuului vain surina.

Se oli hieno.

Kunnes opettaja auttoi veitsellä – ja rikkoi sen.

Se otti päähän.

Kirjoitin kotiin ruotsiksi, ettei opettaja ymmärtäisi. Pyysin, että minut haettaisiin pois.

Ei haettu.

Olin siellä loppuun asti.

Kesäsiirtolan jälkeen elämä jatkui eri kouluissa: kaupungissa, Leppävaarassa, Kruununhaassa. Kaikki eivät jääneet mieleen.

Laulaminen jäi.

Hiihdin mieluummin, mutta jouduin kuoroon. Johanneksen kirkossa esiinnyttiin. Se jännitti.

Rippikoulusta muistan vain yhden asian.

Pappi kysyi:
“Mitä meidän on tehtävä, että kuulisimme Jumalan äänen?”

Vieressäni istuva kaveri kuiskasi:
“Höristettävä korvia.”

Vuonna 1949 isä myi auton ja osti tontin Laajalahdesta.

Rakensimme mökin autojen kuljetuslaatikoista. Päivällä suoristin nauloja, illalla rakennettiin.

Rakensin myös omia koijoja – maan päälle ja alle.

Viimeksi maan alle vuonna 1952.

Kirkon ylisillä asuivat mummu ja hänen sisarensa.

Siellä vietettiin häitä ja sieltä lähdettiin viimeiselle matkalle.

Minä kävin pyhäkoulua.

Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Tämä on vasta alkua.

Mutta jo tässä näkyy yksi asia:

minun oli pakko purkaa, rakentaa ja kokeilla.

Ja se ei loppunut tähän.

Jos haluat, seuraavaksi voin: 👉 jatkaa tästä seuraavan luvun (nuoruus → työ → auto) 👉 tai tehdä tästä kirjan lopullisen rakenteen (luvut + otsikot)

Tämä toimii jo nyt todella vahvana avauksena kirjalle.

Jatka koko aineisto, joka nyt on mukana

📘 “Taas yksi torvi retkahti” – Raimo Malkin tarina

(jatkuu: nuoruudesta tekijäksi, tekijästä kertojaksi)

Tämä on vasta alkua.

Mutta jo tässä vaiheessa oli selvää, että paikallaan en pysyisi.

Nuoruus: käsistä päähän

Siinä missä koulussa istuttiin, minä ajattelin tekemistä. Puutyöt kiinnostivat, muut vähemmän. Ei siksi, etten olisi ymmärtänyt, vaan siksi, että ymmärtäminen ei riittänyt. Pitää päästä käsiksi.

Se, että olin purkanut leluja lapsena, ei ollut vaihe. Se oli tapa.

Sama jatkui myöhemmin.

Rakensin koijoja – maan päälle, puuhun ja lopulta maan alle. Viimeinen taisi olla vuonna 1952. Se ei ollut leikkiä, vaan kokeilua: mitä kestää, miten pysyy kasassa, miten ilma kulkee.

Näitä asioita ei opetettu. Ne piti selvittää.

Työelämä: suunnittelija ilman ohjekirjaa

Ajan myötä tie vei työelämään. Helvarille.

Siellä olin suunnittelija.

“Minä olin tärkeä suunnittelija”, sanoin kerran – en rehvastellakseni, vaan siksi, että vastuu oli oikea. Siellä piti osata, ei riittänyt että yritti.

Mutta sama ajatus jatkui: jos jotain ei ole valmiina, se tehdään.

Auto: kun idea ei jätä rauhaan

Sitten tuli auto.

Ei sellainen, joka ostetaan, vaan sellainen, joka tehdään.

Runkoa ei löytynyt sellaisenaan. Osia piti hakea eri paikoista. Yhdestä autosta moottori, toisesta voimansiirtoa. Vetoakseleita lyhennettiin käsin. Kaikki piti sovittaa.

Kori tehtiin itse.

Puusta, kartongista, rimasta. Muoto rakennettiin ensin, sitten päälle lasikuitua. Satoja kiloja massaa, jota hiottiin ja muotoiltiin, kunnes se alkoi näyttää joltain.

Se ei syntynyt nopeasti.

Se syntyi tekemällä – ja tekemällä uudestaan.

Valmis – ja kaikkien nähtävänä

Kun auto valmistui, sitä ei piilotettu.

Sillä ajettiin.

Rautatieaseman parkkipaikalla ihmiset kerääntyivät ympärille. Kysyivät, ihmettelivät. Joku sanoi ääneen:

“Se on ainoa maailmassa.”

Olihan se.

Sattuma tekee tarinan

Yhtenä päivänä, kun olin menossa syömään, näin valokuvaajan auton kimpussa.

Kysyin, tuleeko kuvaa.

Tuli.

Sattuma teki hetkestä tarinan. Auto ei ollut enää vain oma projekti, vaan jotain, mitä muutkin katsoivat.

Katsastus: viisi miestä ja yksi auto

Sitten tuli katsastus.

Viisi miestä kiersi auton ympärillä ja esitti kysymyksiä.

“Missä moottori on kiinni?”

“Kuinka tämä toimii?”

Minä vastasin.

Moottori oli kiinni kumityynyillä. Ratkaisut oli mietitty. Ei teoriassa, vaan käytännössä.

Auto meni läpi.

Se oli voitto.

Laki vastaan tekijä

Myöhemmin tuli toinen todellisuus.

Verot, säännöt, tulkinnat.

Jossain vaiheessa laki muuttui niin, että vastaavasta autosta olisi voinut joutua maksamaan valtavan veron – vaikka se ei olisi edes liikkunut.

Se ei ollut enää tekemisestä kiinni.

Se oli järjestelmästä.

Seuraava ajatus: lentokone

Mutta yksi projekti ei riitä.

Seuraavaksi tuli lentokone.

Ajatus oli yksinkertainen: auto oli monimutkainen. Lentokone voisi olla yksinkertaisempi. Siivet, runko, vähän hyttiä.

Moottori oli jo valmiina – sama Panhardin kone, joka oli ollut autossa.

Rakentaminen alkoi.

Mutta tällä kertaa tuli stoppi.

Viranomaiset sanoivat, ettei saa.

Ei hyväksyntöjä, ei lupia, ei mahdollisuutta jatkaa.

Lentokone jäi tekemättä.

Ei siksi, ettei olisi osannut.

Vaan siksi, ettei saanut.

Armeija: piipitystä ja selviämistä

Armeijassa olin viestimies.

Kahden tunnin vuorot kuulokkeissa, neljä tuntia muuta. Morsetus – “piipitys” – tuli lopulta niin tutuksi, että se oli melkein musiikkia.

Yhtenä yönä nukahdin.

Se oli ongelma.

Ratkaisu löytyi nopeasti: akku oikosulkuun. Akku tyhjä, ei voitu vastata.

Tilanne pelastettu.

Yhteinen valhe – ja yhteinen voitto

Kerran poistuttiin kasarmilta ilman lupaa.

Seuraavana päivänä koko komppania seisoi käytävällä.

“Kuka antoi luvan?”

“Te annoitte.”

Kuulustelut alkoivat. Miehiä erotettiin, kysymyksiä esitettiin. Tarina pysyi samana.

Lopulta ylivääpeli totesi: “Minä taidan tulla vanhaksi, kun en muista.”

Se riitti.

Rangaistus tuli, mutta pieni.

Ja tarina jäi.

Muisti ei ole suora viiva

Kaikki tämä on kirjoitettu pätkissä.

Lisätty myöhemmin.

Unohdettu välillä.

Muistettu uudestaan.

Tämä ei ole siisti kertomus.

Tämä on runko.

Nyt

Nyt minä kerron tätä.

Välillä nauran, välillä muistan väärin, välillä korjaan.

Mutta yksi asia ei ole muuttunut:

tarve tehdä.

Rakentaa.

Kokeilla.

Loppu – vai jatko

“Taas yksi torvi retkahti.”

Se voi kuulostaa virheeltä.

Mutta tässä se tarkoittaa jotain muuta:

että joku yritti.

Ja joskus – onnistui.

Jos haluat, tästä voidaan vielä tehdä:

• 📖 valmis kirjan sisällysluettelo + lukujako
• 🎙️ äänikirjaksi sopiva versio (puhekielisempi, rytmitetty)
• 📰 tai julkaisukelpoinen lehtisarja (osa 1, osa 2, osa 3)

Tämä aineisto kestää oikeasti julkaisemisen.

Tee yhteenveto tästä tekstiosasta ja merkitse päivämäärä, laatija, 8:34

YHTEENVETO TEKSTIOSASTA

Päivämäärä: 19.4.2026
Aika: 8:34
Laatija: Pertti Manninen

Tässä tekstiosassa kuvataan Raimo Malkin varhaisvaiheita lapsuudesta nuoruuteen sekä hänen luonteensa keskeisiä piirteitä. Aineisto on kirjoitettu muistionomaisesti, pätkissä, ja kirjoittaja itse toteaa sen sisältävän päällekkäisyyksiä sekä ajallista epätarkkuutta. Teksti toimii rungon kaltaisena kokonaisuutena, jota voisi täydentää myöhemmin.

Raimo Malk syntyi vuonna 1939 uudenvuodenpäivänä. Hän käsittelee syntymäänsä humoristisesti viittaamalla maailmanlaajuisiin uudenvuoden juhliin. Perhetaustassa korostuu kaksikielisyys: kotona puhuttiin ruotsia ja suomen kieli opittiin koulussa. Perheeseen kuului useita sisaruksia, joiden kanssa kasvuympäristö oli toiminnallinen ja paikoin kurinalainen.

Lapsuudessa ilmenee varhain tekninen uteliaisuus. Malk purki leluja ymmärtääkseen niiden rakenteen, mikä johti usein niiden rikkoutumiseen. Tämä piirre kehittyi myöhemmin rakentelutaidoksi, kun hän sai käyttöönsä rakennussarjoja. Samalla ilmenee vilkas ja ajoittain kuriton luonne, josta seurasi kuritustoimia perheessä.

Kasvuympäristöön kuuluivat konkreettiset kokemukset, kuten eläinten hoito ja kotitaloustyöt, jotka jäivät vahvoina muistikuvina mieleen. Myös sota-aikaan liittyvät kokemukset – evakkomatkat ja pommitusten pelko – ovat osa varhaista muistia.

Koulumuistoissa korostuvat yksittäiset tapahtumat ja henkilöt. Oppiminen ei näyttäydy keskeisenä motivaationa, vaan kiinnostus kohdistuu käytännön tekemiseen, erityisesti käsitöihin ja rakentamiseen. Lauluharrastus nousee esiin yllättävänä vahvuutena, vaikka esiintymistilanteet koetaan jännittävinä.

Keskeinen jakso on kesäsiirtolassa vietetty aika, jota kuvataan ristiriitaisesti: kurinalaisena ja ajoittain epämiellyttävänä, mutta myös kokemuksellisesti merkittävänä. Siellä korostuvat yhteisöllisyys, pakko ja sopeutuminen.

Teksti tuo esiin myös varhaisia rakennusprojekteja, kuten majat ja mökin rakentamiseen osallistumisen, jotka ennakoivat myöhempää teknistä ja luovaa tekemistä.

Kokonaisuutena tämä tekstiosuus piirtää kuvan uteliaasta, kokeilevasta ja käytännönläheisestä lapsesta, jonka toiminnassa näkyvät jo ne piirteet, jotka myöhemmin johtavat teknisiin projekteihin ja omaehtoiseen rakentamiseen.

OSA1

Seuraavasta Raimo Malkin kertoo kohta stooria rakentamastaan autosta ja nythän aloittaa. Ja nyt käännä noita sivuja kerrallaan ja kerro joka kuvasta jotain. Puhu, puhu. Mitä tästä? Ihan puhut rauhassa. No niin, ota nyt eka kuva ja kunnolla. Puhutko? Onko tämä nyt sitten mikä kuva tämä on? Hienoa, ainakin mustat rekkarit. Minä voin olla valmissa. No se selvä, selvä. No niin, seuraavasta. Tossa sanoit, että koneviesti teki sitä ja sitä. Joo, mä olin lähdössä sinulle esintilaisesta syömään ja juomatta. Kun mä lähdin sieltä kohti toria, niin mä näin, että valokuvaaja on auton kimpussa. Ja kun mä pääsin sinne autolle, niin se istui oman autonsa kamerointa ja mä kysyin sitten siltä, että tuleeko joku kuvaa, että mä olen tehnyt ton auton. Niin se tuli äkkiä ulos ja teki ton haam. Stooria. Voi hyvä näkö. Mutta siis ajattele, sattumalta kohtasit valokuvaajan. Käännä vaan sivua. Sitten mä olin kerran rautatieasemalla. Mä istuin autossa rautatieaseman siinä parkkipaikalla. Ihmisiä tuli paljon katsomaan. Mä kuulin, kun ne sanoi, että mitä meni autoon. Se on ainoa maailmassa. Ja kun ne oli lennättänyt, katso, tekemme NALC. Niin siinä ei ollut edes pimeä. Ihanaa. Joo, kyllä. Se sitten tuli aika usein kävin lahden sitä, mä ajoin sieltä ohjakkeet, niin mä näin idän-autosta mua kierrotti. Mä ajoin sitä ohi, kun niissä kamoja seurasi mua. Tässä on jotain talvikuvia. No siinä on Milla, tuleva vaimoni. Tässä on nakkisämpylä, mistä mä otin voimansiirron ja moottorin. Ai niin, toisesta autosta. Joo, tehtä nakkisämpylä. Kun tämä oli melkein nakkisämpylä, niin mä jouduin kaikki kapentamaan, niin kuin vetoakselit poikki ja lyhentämään. Mikä se nakkisämpylä oli? Tämä linja oli nakkisämpylä. Ei mutta siis mikä oli? Parhaat, okei, selvä. Ja sitten tässä on jo peräkomeita. On, mutta siihen aikaan oli autossa näitä peräleviä, mutta ne hävis samat kiekot. Mutta oliko se loppuunsaikka mukisa perälevät? Oli tietyt. Ei, mä leikkasin... Hyvä, no niin, seuraava. No, siinä Milla istuu konepillin päällä ja tuossa on viisi katsastusmiestä. Kerro niistä enemmän. No, peloramma Eki oli duunikaverina mukana ja otti niitä kuvia. Minä pelkäsin ja nämä viisi katsastusmiestä teki kaiken näköisiä hölmöjä kysymyksiä. No minkälaisia? No esimerkiksi, missä on moottori, ketko kiinni ja kaikkea tämmöistä. Katsotaan, mulla oli moottori ja ketko runkosta irti kumityynien varassa, ettei kun kärryä. No joo. No se meni ekalla läpi, paitsi kisa siinä muuttui takaisin. Piti käydä näyttämässä? Ei tarvinnut. Sitten meni kerralla. Sellaista sitten tehtiin kuntitarkastus ja kaikki kerralla. Sitten mä menin Vallemanille tämän jälkeen ja Vallemani sanoi, että mikä se on se liikevaihtovero, että kannattaako sun sen jälkeen vielä rekisteröidä. No sitten mä otin yhteyttä johonkin instanssiin ja siellä tehtiin sitten semmoinen, mitä on uusia osia, mitä on vanhoja osia, sitten tuli ennakko, tämmöinen, että ei tarvitse maksaa jotain veroa. Ja sitten tämä oli ennakkopäätös seuraaville, jotka tekee auton, ettei tarvitse maksaa. Kun se jostain vanhasta tekee niin. Niin, joo. No sitten vuosien mittaa niin tämä laki kuitenkin sitten muuttui sillä tavalla, että Pullman-museossa oli se auto ja se ei ollut hetkekään maantiellä, siihen iskettiin niin valtava vero päälle. Kaveri ei ollut pakko maksaa sitä. Ja se maksoi monta tuhatta tuntia työtä siihen, että se verotettiin. No sitten se oli liikunut yhtään. Aika hyvä. Valtio osasi silloinkin jo kaikki hommat. No, mutta sitten kuitenkin laki muuttui sitten vuosien mittaan. No niin, tässä on seuraava. Tässä on joku muu kirjoitus jostain muualta. Ilmeisesti samasta lehdestä, mutta se oli toinen numero. Aha, just. Suurin piirtein sama. Samastormi. Kun siellä on nuori mies ratissa. Siinä on nuori mies. Mitä sä sille konepelille puuhastelit? Mitä konepelille puuhastelit? Tai kun tälle konelaudalle? Niin. Vanhat mittarit mersusta ja kaikkea senkin lasikuidusta. Kyllä ylle. Niin. Ja sitten siinä oli nappula, millä mä sain säätää virranjakaajaa. Kato kun oli kova pahtana, eikä meinannut jaksaa, että se sitten on liian aikaiseksi. Kato se sai viivettyä viiden jakaa, niin että se menee varmasti yläkuolokohtaan. Kato normaalistihan se sytyttää ennen puolukohtaan. Niin. Autossa. Mutta jos oikein hitaasti syöttää, niin käy se vaan takapäin. Mulle semmonen nappula. No, sekin oli piti keksiä. Tai rakentaa. Niin. No, pakko semmonen nopea hidas jousi. No siinä on sitä lasikuitupuuhaa. 500 kiloa meni, kun mä liisterin ja paperia ja kartonkia ja puuta ja rimaa. Mä tein niinku runnoista. 500 kiloa meni kitsiä, kun mä muotoilin. No on siinä ollut. Kymmenen vuotta nuorempi. Myöhä. Mun duunikaveri teki myylä. Katsomatekosen auton. Se teki väkkisyytettä runolle, että se ei tehnyt runkoa vaan ainuistaan korin. Ja sitten oli keksittyä Tyrexi, niin auton kokonainen palikka kaivettiin tackerisuolta ja säkki lannalla vedettiin sitä. Vau. Joo, ja sitten se... Siihen sitten lasketaan päälle ja sitten vaha päälle ja sitten laminointi. Kun niitä autoja piti tehdä ainakin kaksi kappaletta, kun toinen tunnin kaveri oli myös kiinnostunut, mutta sitten tehtiin vain yksi, koska tämä toinen suunnitteli talon ja se ei enää kiinnostanut. No sitten on vielä, tuossa on jo näitä osia, kerropa siitä. Näiden hyvällisen vaihdevaihtikossa tähän omatekoseen autoon, mutta mä en kerinnyt laittaa sitä siihen, kun me vaihdettiin tämä kirjastus tähän. Silloin tämä auto. Tässä nyt selostan sen verran, että Raivo Malk kertoi tekemästä autosta, joka valmistui 1967. 1965. 1965. Tula oli otettu 1967, joo. Tässä oli stoori. Sitten tässä on toinen kansio, jossa on kaikki paperilla stoorit. Tai siis kirjoitettu. Siinä on selitetty kaikki, mutta siihen palataan sitten myöhemmin. Olisi täällä ihan kauhea. Kuulisin, että tässä on jotain tärkeää reporteria paikalla. No niin, tästä vehkeestä on tullut paljon vähemmän kuin autosta. Mutta nyt me tehtiin kerralla, että sä et saa tehdä. Niin seuraavana tulee lentokonekuvia ja kerro nyt niin kauan kuin tässä aikaa riittää. Niin jotain kerro lentokoneesta. No niin, mä otin sen vanhankin moottorin siitä ja laitoin tähän näin. Ja se oli se niin kuin valmis jossain vaiheessa, se lentokone, vai oli se pelkästään? Se on, mutta mä en koskaan laittanut tätä runkoa tuon sisään. Niin niin, että se oli niin kuin tommosia kappaleina, lähellä oli. Ja täällä mulla on jostain sitten se muottikunta, mäkin vetänyt sitä sinne.

OSA2
Seuraava saarnu, toinen kansio, jossa on 139 sivua tekstiä. Raimo Maakkonen on kirjoittanut vuosien kuluessa, ja ne on nyt laitettu sitten tähän paperille. Etsimme tällä hetkellä sitä alkuperäistä tiedostoa, jos saisimme sen digitaalisessa muodossa tämän stoorin, jos se sattuu löytymään. Hänen sukulaisensa on sen tehnyt. Ja nyt hän kertoo jotain tästä näistä kansioista, jonka ensimmäinen nimi on, herranjumala mikä tämä on, toi oli toi, menee ohi. Niin tälle kansion nimi on Pöllöjen paraatisi vai taas yksi torvi retkahti, ja siinä voidaan valita sitten jompi kumpi siitä otsikosta, mitä ihminen haluaa. Ja Maak jotain kertoo kohta. Paskasta meni karkas. Kalle on paratiisia. Tero ensimmäistä jotenkin alusta. Taas yksi torvi retkatti näkyy olevat toinen otsikko tälle. Mutta tossa on 139 sivua tuossa kansiossa. Olen tämän muisti on kirjoittanut pätkissä silloin tällöin siinä on semmoinen johdos kuin päällekkäisyyksiä on tullut lisäyksiä, kun on tullut jotain mieleen. Myös aikana heittää ja välillä olen edellä ja välillä jäljessä. Paljon asioita, joita en ole tuonut tähän mukaan. Kirjoittaminen on niin hidasta. Tässä on ikään kuin runko. Kun tätä muistiota luin itse, tuli samalla mieleen lisää asioita, tapahtumia ynnä muuta ynnä muuta. Jos tästä kirjoittaisi kattavammin, olisi ehkä hyvä minun puhua nauhalle ja käyttää muistiota runkoina ja lisätä siihen joksia. Ehkä näin toimiessa saisin tästä sujuvammin. Minä Raimo synnyin vuonna 1939 ensimmäisenä päivänä. Vieläkin syntymäpäivääni juhlitaan ympäri maailmaa. Jos et usko, menkää vuoden ekana vaikka eteläsatamaan. Laiva kuudattavat sumutorvia, raketit paukkuvat ja viina virtaa. Kaikilla on kivaa. Minulle tehtiin myös kaksi iskaa kohta puoleen. Kippa kinttuustaa tosi nopea ja juoksi pentuna muun muassa rotan kiinni. Voitti juossu kilpailuja Leppävaarassa nykyisen gallerian kohdalla. Kaksi vuotta vitan jälkeen Maija. Sitten menikin pitkä rupeama, kun tuli skrapavuolla tuula. Minulla ja Tuulalla ikäeroa 18 vuotta. Okei, ja toi oli historiaa, tai siis henkilöhistoriaa. No mites nyt kerran jotain, onks tässä jostain autosta tai sitten on vaikka kuinka paljon. No kerro tuota, siis no ei tarvitse mitään kertoa, mutta siis ota nyt joku sivu sieltä. No katos tossa on hieno tommonen, mikä toi on? Loma ei herunnut. No kun ne ei mennyt morsikirjaimet, ei mennyt tarpeeksi nopeasti päähän, niin koko meidän sakki jouti sitten rangaistukseksi eri puolille. Mä joudun keittiöön, jotkut joutuivat verstalle. No perkele, se on lomaanus. Lukiiko sulla ei? Joo, ei puolla. No voi helvetti. Mä otan myöhemmin tuosta kuvan, onko sulla muutettu kuvia tässä joudussa? Mä en kuule muista. Ei taidakaan. Loma ei herunnut. Voi herranjumala. Mikäs vuosi se oli? No se oli siinä kuvassa. Okei. No nyt, ja joku tekstinpätkä. No joo. Mä otan tästä vähän. Kun kallo on oli saatu piipitystä niin, että se siellä pysyi, oltiin viikosaan vuorokautta teltoissa metsissä. Teltassa meitä oli kolme miestä, lennätti radio ja akut. Ruoka tuotiin autolla. Jokainen piti yhteyttä morsettamalla vuorollaan kaksi tuntia. eli kaksi tuntia kuulokkeissa, neljä tuntia mitä vaan. Muistan, kun yön tuntina kuuntelin piipitystä, toinen piipitti toiselle. Minulla oli kahdeksan sanomaa. Tiesin, että siihen menee suuri piipitys noin kauan. Piippa lepään hiukan lattialla, heräsi aamulla kaverin töniminä. Kuulokkeesta piipitettiin, miksei vastata? Nyt tuli paha paikka. Ennen kuin koiralta kusi loppuun kuin Masilta idea. Pistettiin akku oikosulku. Akku tyhjä, niin sitten vaan raporttikirjaa. Ei voitu vastata, akku tyhjä. Nyt muistu taas tapaus alokasajalta. Meni vessaan, huomasin, että ei vettä tule. Ilmoitin taiteen sääntöjen mukaan päivystävälle alikersantille veden puutteesta. Vastaus oli, alokas paskantakaa reppuun ja kun vettä tulee, kaatakaa se pystyyn. Paskannut reppuun, helaa herra alikersantti vastasi. Kunniaa poistuin. Meni tupiin, jonkin ajan kuluttua alikersantti tuli ja kysyi, en kai vaan paskantanut reppuun. Sotaväessä tehdään niin kauan, kunnes käsketään lopettaa. Kerta vielä olin kokeet ennen siviliä, emme käyttäneet pilleröitä ja muutenkin oli erilainen fiilis. Suurin osa porukasta... Yritin toista luokkaa eli kuuttakymmentä merkkiä minuutissa. Muutama harva riskerasi kahdeksankymmentä merkkiä minuutissa eli ekaa luokkaa. Koulut oli suuri, korvasta korvaan naamat kuin hangon keksi, joka ikinen jätkä veti luokan. Minä sain toisen luokan sähköttä ja paperia. Siihenhän yhdentoista kuukautta koulutus tähtäsi. Kumman kyllä totesimme porukassa viimeisinä päivinä, että yksitoista kuukautta oli liian lyhyt piipitys oli lopussa melkein kuin musiikkia. Vuosien traditio oli, että viimeinen pannari syödään seiskalla. Kun huuto kuului: "Istukaa!" Joku rahikainen pelossa istahti, mutta näheessään toisten masien seisten syövän liittyi rivistöön. Me siis_tieten tahtoen kerjättiin ikävyyksiä, mutta sen kesti, oli vaan jokunen aamu ja ilta. Viimeinen voinnakki oli myös traditio. Se asetettiin veitsen terälle laskeelle, jännitettiin terä ja päästettiin irti. Jos puuha suoritettiin oikein, lensi voinnakki kattoon ja jäi sinne. Niin kuin edelliset ikäluokat myös me kerjäsimme ikävyyksiä. Joudumme pesemään ruokasalin kahta puolta ulko- ja sisältä. Meidän ikäluokkaa ei enää saanut siviiliin lähtiessä henkseleitä mukaan. Syy: Pojat olivat henkseleitä pingotteelleet totti konkurille, siis edelliset ikäluokat. Tällasta tekstiä tämä on. Siinä on vielä jäljellä sitä aikaa. Ota joku toinen. Lue se, lue. Tässä todistetaan, että Raima Malko, syntynyt Rähtä, on ollut yhtiömme palveluksessa. Raima Malko toimi laitesuunnittelijana ja hänen tehtävän

OSA3
Olik joltain vuodelta, Raimo kertoo mitä vuodelta suunnilleen. No sitten pitää niitä katsoa. Varmaan viiskyt vuotta. No 50 vuotta sitten Helvarilla työtä... Tätä keväällä on 75 vuotta siitä, kun mä lopetin amplut. Ja 50 vuotta siitä, kun mä lopetin Helvarilla. Nyt on vähän vuosikymmenet menee. Ja se oli tärkeä suunnittelija. Joo, mä olin tärkeä suunnittelija. Tässä on tota niitä kuvia mun tekemisistä. Niin ja kato meillä jäi sitten seuraava... Justa päästiin kymmenen sivua eteenpäin, seuraavana tulee lentokone. Ihan oikeesti! Mä nauretaan, mutta näin se vaan on. Siellä menee sivua auto ja sen jälkeen alkaa lentokone. Mites lentokoneen jälkeen tulee? Kaiken näköistä. Muotia, muuta joo. Tässä on takaa lentokone. Se ei tullut ihan valmis. Ei tullut, mutta VTT kielsi sen tekemisen. Joo joo. Ei tullut Pitkisen. Tuliko siitä viranomaiset ilmoitti, että ette saa... No ei saada katsoa. Ei ole virallista valmistelua, ei ole virallisia hyväksytty. Omantakoisia ei saanut. No sitten alkoi Ukko tuli samoin. Tuli muita kiireitä. Oli muita kiireitä. Mut siinä olisi ollut vähemmän työtä kuin naua. Niin no se on yksinkertaisempi. No paljon. Liitokoneethan niin se ei tartte olla kuin muutama siivet ja vähän hyttiä. Oliko sinulla se moottori varattu siihen jostain? Mulla oli se Panhardin moottori, minkä otin omatekoisesta autosta. Niin niin, sä olit sitä auton moottoria ottanut. No siitä mä otin sen moottorin. Ja otitkin jo. No sitten noita Panhardilikkuna... Ei mutta... No kun mähän... Auto... Niin sehän romutettiin. Romutettiin. Mikä se oli? Mark I. No se ei auttanut. No se eka autto. No ei se mikään ykkönen ollut. Joo mutta siinä lukee sinun... Reportterit keksi, että se on Mark I. Aika hyvä. No joo. Tämä oli tämmöinen loppukaneetti, kun siinä yritettiin sitä määrittöä vuotta saada selville. Lopetetaan. Kerro lisää vaan. Tässä on vielä kymmenen minuuttia. Joo. Mennetään nettiin sen kohdan, kun me kärhähetettiin. Kontissa. Mitä teitte? Kontissa. Jaa, niin sinä luette uudestaan. Ei kun sitä ei ollut. Se oli se... Viestimiehet ei pysty vastannut, niin akusta pilut. Ei voitu vastata. Joo. Se oli. Juu, se oli sitä. Kyllä kato, sinä muistat, että siellä keksittiin kaikkia selityksiä ja konsteja, ettei jäänyt nalkkiin. Joo. Joo, puntistori on ihan hyvä. Sattu löytyy, mutta otetaan sitten ensi kerralla muuten. Mä en tiedä mitä sä mustat aina keksit, kun ne aina myöheesti lomalla. Ai ai. Ne jäi vielä armeijaan sitten, kun me lähettiin. Jää kaini vähän yypeä. Joo niin jää lopuksi. Joo, joo. No niin. Mutta ne silti laski ja kannatti. Seuraavaksi tulee tämä puntistori. Ei esimerkiksi elokuvissa ehkä olisi kysynyt, mikä leffa siellä meni ynnä muuta ynnä muuta. Huomisessa selityksessä ei saa olla asioita, joita voidaan tarkistaa. Huomenna aamu koitti jännä aamu, pelottava aamu. Koko komppania seisoi käytävällä, käskynjaossa. Sitten kuului viestimiehen Marko Mikkolan komppaniapäällikkö puhutteli. Nyt aloitetaan. Ylivääpeli alkoi. Kuka antoi teille luvan poistua kasarmin alueelta? Vastattiin, että te annoitte. En ole antanut, sanoi ylivääpeli. Kylläkö annoitte, me sanottiin. Odota nyt, ei tämä kauaa kestä. Muutama minuutti vielä. Minuutti. Raimo luki sen loppuun. Sitten yli. Me vastattiin, saammeko? Lät lät ja niin edelleen. Mitä minä vastasin, kysyi vääpeli. Vastasitte, hhm. Sitten ylivääpeli sanoi kuin pohje: kyllä minä taidan tulla vanhaksi, kun en tuollaista muista. No niin, loppu kun jatka vaan. Sitten mentiin pienempään huoneeseen. Siellä yksi kiho kuulusteli meitä. Joku kiho äkkäsi, että kuulustellaan miehet erikseen, etteivät pääse sotimaan. Niin sitten oltiin erikseen kuulusteltavina ja yksi kiho pisti paperille kaikista härskejä kysymyksiä. Oli, kaikki ko naidakse. Vastasin, en saanut herra. Samma Kiho sanoi sitten, käyttäkää seuraavalla kerralla niihin mäkeläisiä naisia, ettei jää ilman. Kuulustelupit kirjat lähetettiin jonnekin myöhemmin, joku Kiho sanoi, jotain mätää tässä jutussa on. Ei kukaan täysjärkinen kulje tytön kanssa vesisateessa tunti tolkulla. Ei, ihan hyvä, ei sen tarvinnut jatkua. Vain mitä siinä seuraava kappale on. Miten tuo jatkui tuossa? Kun kuulustelupirjasta tuli A4-kokoinen, se oli alusta loppuun täyttä pukkua. Kyllä hirvitti, kun oli kirjoitettava omaketi, niin allekirjoitus. Raskauttavien asiainhaarojen vallitessa meni paperi sotatuomioistuimelle. Myöhemmin komppanian käälikkö sanoi, jotain mätää tässä jutussa. Erittäin fiksu havainto, nyt hänkin tiesi, minkä mekin tiesimme, jotain mätää. Tässä projektista tuli nikkatelle ja minulle kolme päivää poistumiskiertoa ja päivystejälle viisi. Tarjosimme päivystejälle sotkussa pulla, kahvit siitä hyvästä, ettei narauttanut meitä. Joo, ajattelen, tuossa oli aika lievästi ilmastu se, kun eilen sattui tulemaan Kubrikin elokuva, jossa ei herranjumala, minkälaista kieltä siellä käytettiin. Tämä suomalainen versio oli paljon parempi. No eikö ylä lähtenyt? Otetaan nämä mukaan, ja tuu ensi kerralla uudestaan. No niin, kun tämä on aivan järkyttävän hauska. Kiitos. Se on tuolla pöydällä. Nyt lopetetaan tähän, tässä lähtee kaikki porukka pois ja niin poispäin, ja palataan joskus.

OSA4
Tässä oli vain pieni osa työhön liittyvistä asioista, voi olla että siviilielämästäkin on kerrottu jotakin. Kun seuraavan kerran plaraamme aineistoa, molemmista kansioista on alkupäätä kuvissa, autokansiossa pelkästään vain kuvia pienin kommentein, kertomuskansiossa se 139 tiheetä tekstiä. Kertoo jututtaja Pertti Manninen. Tee lopuksi yhteenveto keskustelustamme, merkitse päivämäärä, laatija, 12.16.

OSA5
Olen tämän muistion kirjoittanut pätkissä, silloin tällöin. Siinä on sen johdosta päällekkäisyyksiä. On tullut lisäyksiä, kun on tullut jotain mieleen. Myös aikajana heittää. Ja välillä olen edellä, välillä jäljessä. Paljon on asioita, joita en ole tuonut tähän mukaan. Kirjoittaminen on niin hidasta. Tässä on ikään kuin runko. Kun tätä muistiota luin itse, tuli samalla mieleen lisää asioita, tapahtumia ym. ym. Jos tästä kirjoittaisi kattavasti. Olisi ehkä hyvä minun puhua nauhalle käyttäen muistiota runkona ja lisätä siihen oksia. Ehkä näin toimien saisi tästä sujuvamman. Minä Raimo synnyin vuoden 1939 ensimmäisenä päivänä. Vieläkin syntymäpäivääni juhlitaan ympäri maailmaa. Ihan totta. Jos ette usko, menkää vuoden ekana päivänä vaikkapa Eteläsatamaan. Laivat huudattavat sumutorviaan, raketit paukkuvat ja viina virtaa. Kaikilla on kivaa? Minulle tehtiin myös 2 siskoa kohtapuoleen. Ritva kintuistaan tosi nopea. Juoksi pentuna mm. rotan kiinni. Ja voitti juoksukilpailuja Leppävaarassa, nykyisen Gallerian kohdalla. 2 vuotta Ritvan jälkeen Maija. Sitten menikin pitkä rupeama, kun tuli skrapapulla, Tuula. Minulla ja Tuulalla ikäeroa 18 vuotta. Koska Äitini oli ruotsinkielinen Isäni kaksikielinen, puhuttiin kotona ruotsia. Suomen opin kansakoulussa. Minulle on kerrottu olleeni etevä purkamaan leluja. Halusin kuulemma tietää mitä oli sisällä. Kun sain kaikki aina rikki, osti Isä minulle peltisen leluauton. Peltiosien liitännät oli taivutettu. Piti kuulemma olla pomminvarma. Aikani näperreltyäni olin tuonut nähtäville puretun auton ja sanonut ö höh. Sain puisen ja myöhemmin peltisen Mekano -rakentelu sarjan. Pienellä takapihalla oli hiekkakasa ja isällä oli pupuja maasta irti olevissa kopeissa. Silloin tällöin isäni päästi pupusta ilmat pellolle. Isä kyni kanin ja Äiti paistoi. Me kakarat tapeltiin kenen vuoro oli saada syödä munuaiset. Näin jälkikäteen yäk. Vieläkin, kun nenääni tulee kuivan hiekan haju, muistuu ankea sisäpiha mieleen. Koulunkäynnin aloitin Lapinlahdenkatu 10. Kaksi ensimmäistä kouluvuotta olivat pojat ja tytöt yhdessä. Pulpettikaverinani oli Ritva Lehtelä. Kouluruokalassa soppaa syödessämme Ritva Lehtelä kysyi: "Mennäänkö naimisiin?". Minulta oli mennä soppa väärään kurkkuun. Ritva Lehtelän tapasin siskoni Maijan luona. Vuosia oli väliin mahtunut melko tarkkaan 40 v. Lehtelä oli siskoni Maijan tyttären Piian soitonopettaja. Sodan aikana olimme koko perhe junalla matkalla Vaasaan pommituksia paossa. Riihimäen asemalla juna seisoi ja seisoi. Isä meni ottamaan selvää seisomiseen. Siinä odotettiin pikajunaa, joka ajoi ohi. Muistaakseni Isä sanoi, että sillä junalla meidän olisi pitänyt mennä. Samaisella matkalla Maija, joka oli vielä vauva, ripuloi. Olimme muistaakseni makuuvaunussa ja vettä ei tullut, että olisi saanut pestyä kapalot. Hyh hyh mikä döfis. Olimme pommituksia paossa myös Malkarinteen Vernerin talon autotallissa. Autotallissa oli peltinen kylpyamme. Mummu ehdotti, että pistetään amme väärinpäin ja lapset sen alle. Isäni sanoi, että on on parempi, että lapset kuolee muitten mukana, jos tulee, kuin naistuuu 16.42aminen alla 2026 10:35 Muistikuva: pidettiin grammarin neuloja. Minä katselin, kun alja vetoja hartaudella. Kellarikerroksessa oli myös hissin koneistohuone. Se oli sellainen pelottava paikka, kun yhtäkkiä jyrähti kone käymään ja vaijerit rupesi liikkumaan. Pieni kun olin. Olin aika ehtiväinen ja kerkesin kai tekemään pahoja ja kiusaamaan siskojani ym. Senpä takia sain meistä lapsista eniten remmiä. Yksi hyvä paikka missä minua piestiin, oli pumppuhuone, jonne pääsi pannuhuoneesta. Se oli tila, missä ei ollut ikkunoita. Sieltä ei huuto kantautunut. Aina remmiä saadessani Isäni sanoin: Joka lastaan rakastaa ei remmiä säästä, muista tämä, kun sulla on joskus omia lapsia. Seuraavaa tapausta en muista itse, mutta minulle on kerrottu näin: Olin rakentanut jonkinlaisen mäkiauton. Mummu oli kävellyt Malkarinteen pihalla. Minä laskin portilta alas ja sihtasin mummua kohti. Mummu oli yrittänyt turhaan karkuun. Otti vissiin kipeätä ja taas oli minun saatava remmiä. Sitä herkkua ei meillä muutenkaan säästelty. Siskoni ovat myöhemmin kertoneet minun olleen melkoisen ilkeä veli. Kymmenen ikäisenä rääkysin kirkkokuorossa, joka oli Kantoores minooresin prototyyppi. Olin sellainen kympin arvoinen kultakurkku. Kansakoulu tuli ja meni. Eipä siellä muuta kivaa ollu kuin puutyötunnit. Loiskeen Pentti oli samalla luokalla kanssani alakansakoulusta jatkoluokkiin. Olin nyt 8 tai 9 ikäinen. Koulussa kysyttiin ketkä haluavat kesällä kesäsiirtolaan. Minä halusin. Muistan kun bussilla mentiin pieniä teitä ja välillä pysähdyttiin avaamaan veräjiä. Paikka oli vanha koulurakennus Moks-järven rannalla. Meitä poikia oli noin 25-30 tyttöjä 0. Vanha naisopettaja piti meitä kurissa. Toinen aikuinen oli yhtä vanha keittäjätär. Olimme aina alasti. Aamupuuroa syödessäni joskus maitoni loppui ennen puuroa. Hain lisää maitoa, mutta oli otettava samalla lisää puuroa. Ei ollut kivaa. Oli kavereita, jotka eivät tykänneet päärynäsopasta. Kerran pyysin heidän päärynänsä ja nyt minulla olikin niitä paljon. Siitä seurasi se, etten sietänyt päärynöitä vuosiin. Päivällä oli pakko nukkua kaksi ja puoli tuntia. Pakko, vaikka ei tehnyt mieli. Yöllä ei saanut mennä ulkohuoneeseen, vaan pissattiin huoneessa oleviin kahteen valtavaan pönttöön. Aamulla tyhjennettiin tomaatin taimille. Sunnuntaisin saatiin pullaa. Oma lehmä antoi maidon. Olimme opettajan valvonnassa leikkimässä rannalla matalassa vedessä. Uiminen oli kielletty. Tukin päällä, kun istuin, se kiepsahti ja minä mulahdin veteen. Sain arestia. Isäni lähetti minulle pienen peltisen moottoriveneen. Pituus noin 15 cm. Siinä oli keskellä kaksi pientä pyöreää metallilevyä liitetty päällekkäin reunoistaan. Alempi paksumpi, ylempi ohuempi pelti. Alta lähti pienet putket veneen perään. Sprii liekki lämmitti alta metallilevyjä, jolloin ylempi levy laajeni ja nousi kupuralleen, jolloin imaisi levyjen väliin vettä putkea myöten. Kun kylmä vesi kohtasi kupuralevyn, se suoristui painaen veden toista putkea 16.4.2026510:o tapahtuma oli niin nopea, että kuului vain surinaa ja vene liikkui. Kyllä otti päähän, kun kerran moottori ei käynnistynyt ja opettaja avitti veitsellä ja ohutlevyyn tuli halkeama. Se meni rikki. Opettaja särki mun leluni. Byäää. Kirjoitin usein kotiin ruotsin kielellä, ettei maikka olisi ymmärtänyt. Pyysin kirjeissä, että hakisivat pois. Kesäsiirtola kesti kolme kuukautta. Kuukausi ennen loppua perhe kävi minua katsomassa. Kyllä perhe olivat laihoja. Itse olimme lihoneet kuin possut. Isä kertoi myöhemmin, että teki mieli ottaa pois, kun oli nähnyt olosuhteet. Jouduin kuitenkin olemaan loppuun asti. Olen käynyt muutaman kerran katsomassa tätä kesäsiirtolavankilaa. Ehkä kerran kymmenessä vuodessa. Tämä lihottamiskesä taisi olla vuonna 1948. Kolmannella luokalla kävin puoli vuotta kaupungissa ja puoli vuotta Leppävaarassa Harakassa. Erkki ja Sylvi Malkin lapset Ritva ja taisi Untokin olla samalla luokalla kanssani. Asuimme tuolloin Malkarinteellä mummun mökissä. Neljäs kouluvuosi Lapinlahdenkadulla. Viides kouluvuosi Kruunuhaassa. Kuudetta en muista missä kävin koulua. Minulla oli kolmannella luokalla ollessani kiitettävä laulussa. Olimme sunnuntaisin hiihtelemässä Viimoloitten kanssa Laajalahdessa, kun kesken huvin oli matkustettava laulukuoron harjoituksiin. Kyllä otti kaaliin. Lauloimme Johanneksen kirkossa esiintyen muutaman kerran. Luulen, että tästä sai alkunsa Kanttoores Mi rooses. Vai kuinka se lausutaan. Oli hirvittävän kova paikka, kun puoleksi vuodeksi siirryin Leppävaaran kouluun ja jouduin antamaan luokalle näytteen laulussa. Opettaja Antikainen hehkutti, että saadaan kuulla kuinka ja niin poispäin plät plät plät. Minä tummanpunaisena visersin Joulupuu on rakennettu. Rippikoulun kävin Vanhassa kirkossa. Oikeastaan muita muistoja tästä ei ole kuin, kun pappi kysyi: "Mitä meidän on tehtävä, että kuulisimme Jumalan äänen?" Vieressäni istuva kaveri kuiskasi minulle, höristettävä korvia. Isäni myi omistamansa Plymouth henkilöautonsa pois v. 1949. Osti samana vuonna Laajalahdesta rintamamiestontin 5500 m². Autoin kesämökin rakentamisessa. Mökki rakennettiin laatikoista, joissa oli tuotu autoja. Laatikot purettiin, vedettiin naulat irti. Päivisin suorasti naulat. Iltaisin rakennettiin. Palaan tuonnemmalla tämän mökin tarinan. Mökin taakse rakensin oman koijan. Myöhemmin myös puuhun. Teen myös pari maanalaista. Viimeksi maan alle v. 1952. Mummuni asui kahden vanhapiika tyttärensä, Esterin ja Roosen, kanssa Leppävaaran kirkon ylisillä. Minäkin olin monia öitä heillä. Siellä kirkossa moni sukulainnon vihitty avioliittoon. Milla ja minut ja kuvien mukaan sukulaisista ainakin Per-Olofin vanhemmat. Moni sukulaiseni ovat lähteneet sieltä viimeiselle matkalle. Kakarana piti käydä pyhäkoulua. Ei voinut vähempää tuonpuoleiset asiat kiinnostaa. 16.4.2026 10:36

Torstai 16.4.2026. Malk 1. Tee se itse.

MALK 1

Jo kesällä osui eteemme Lahdessa malliesimerkki suomalaisesta yksityisyritteliäisyydestä, laaja-lahtelaisen Raimo Malkin rakentama MALK 1.

Malkın korimuotoilussa ei voi löytää mitään vallitsevaa muotisuuntausta. Kokonaan lasikuidusta rakennettu kori edustaa mielestämme huippua, jota itse valmistettujen autojen joukosta löytää. Ulkonäkö on mielenkiintoinen ja jännittävä.

Yhtä itsenäisesti kuin kori on myös alusta rakennettu. Korin alta löytyy kolmetunnelinen, hitsattu teräspeltiputkirunko. Jousituksesta huolehtivat taas vääntövarret. Pieni erikoisuus on pakoputki, joka on kokonaan ruostumatonta terästä. Moottorina on Panhardin 850-kuutioinen, joka vetää etupyöriä. Sisältä löytyy osia vielä muista autoista, ohjauspyörä Angliasta ja mittarit vanhasta Mersusta.

Syystä kyllä ylpeä omistaja kertoi rakennelleensa autoaan kolmen vuoden ajan vapaa-aikoinaan.

Auto on vastannut täysin siihen kohdistettuja odotuksia. Lasikuitukori tosin oli kesällä osoittanut hieman ratkeamisen merkkejä oven etuosasta, autokin oli tällöin jo puolitoista vuotta vanha. Nyt lienee korikin jo korjattu. Toivotamme omistajalle monta iloista autoilukilometriä ja jatkuvaa intoa rakentelussaan.

N:0 8 - KONEVIESTI - 1967

Syksy -67 Nummella - Milla - Minä allekirjoittanut - Omistin "nakkisämpylän - vielä keskeneräinen -

Olin 21-vuotias kun suunnittelin kuvassa olevan auton.
Auto oli lasikuitukorinen. Rungon tein hitsaamalla putkista ja pellistä.
Pakoputkiston, äänenvaimentimen ja lämmönvaihtimen tein haponkestävästä ruostumattomasta teräspellistä. Samoin etumaski ja ikkunoitten ympärykset.
Hämeenlinnan moottoritiellä ajettiin 155 km/h.

Lehtikirjoitus Tuulilasisssa? Tekniikan maailmassa? noin v. 65.

Elorannan Eki otti kuvia kun jännitin katsastuksessa.

Näihin aikoihin autojen tuontisäännöstely loppui.

MALK 1

Jo kesällä osui eteemme Lahdessa malliesimerkki suomalaisesta yksityisyritteliäisyydestä, laaja-lahtelaisen Raimo Malkin rakentama MALK 1. ...

(Sama teksti jossain toisessa numerossa kuin aikaisempi).

Ahtaat tilat autotallissa.

15 m2 .. sä ... asu ... vuosi

Tein omatekoiseen autooni hydraulisen vaihdelaatikon.

Osien karkaisu Uddeholmilla.

Työkaluhioja Erkki Eloranta hioi osat sopivalla välyksellä yhteen.

Oltiin silloin 25 ... 27 ikäisiä.

Kokeiltiin sorvissa.
En kerinnyt laittaa autooni kun vakuutuksen siirsin klainbussiin ja mentiin Espanjaan,

Äsken näit kuvat autostani jonka tein pienellä omalla rahalla.

Tällaisen auton saa aikaiseksi kun on enemmän rahaa käytössä. Kuva 17 pv. 11. 1957

Suomalaisen pikkuauton prototyyppi valmistunut

Ensimmäisen suomalaisen pienoisauton prototyyppi on nyt yleisön nähtävänä Taidehallissa perjantaina avatussa Teknillisen muotoilun näyttelyssä.
Auto on valmistettu merenkulkuneuvos Antti Wihurin omistuksessa olevassa Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab:ssä, ja tarkoituksena on ollut tutkia auton rakentamisen taloudellisia ja teknillisiä mahdollisuuksia suomalaisissa oloissa.
Tämä "W"-merkillä varustettu koeauto, jolla on jo suoritettu myös koeajoja, on kahdelle hengelle tarkoitettu ja sen moottori on sijoitettu taakse.
Koekappaleen moottori on saksalaista valmistetta, 15-hevosvoimainen ja sen kuutiotilavuus on 300 kuutiosenttimetriä. Kulutus on 4-5 litraa sadalla kilometrillä.
LEHTIKUVA
Kokeiluvaunun sarjavalmistuksesta ei toistaiseksi ole tietoa, mutta jos se joskus aloitetaan, tulee hinta olemaan alle 300.000 mk.

Lisää tekokuita
HELSINGIN SANOMAT "Tieteen kaupunki".

Tässä oli alkua Raimo Malkin kuvakansiosta ja viimeisissä kuvissa hän jo seisoo seuraavaan haasteen kimpussa: Lentokoneen rakentaminen.

Tekoäly ChatGPT teki yhteenvedon keskustelusta, jossa sivuttiin molempia hankkeita kun sivuja käänneltiin. Teksti on täällä!

Keskustelua ja muutamia kuviakin Raimo Malkin tiheästi kirjoitetuista muistelmapätkistä, 139 sivua, nimeltään "Pöllöjen paratiisi vai Taas yksi torvi retkahti" on myös pikkuisen litteroitu tekoälyn avulla ja nekin ovat täällä!

Kuvat 16.4.2026 10:15- 10:35.
Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Kirkkonummi-Siuntion eläkeläisten kerho. Kuvat Pertti Manninen henkeään pidätellen.

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)! Hormuzinsalmesta tullut de facto ydinase. Täällä!

Keskiviikko 15.4.2026. Matkalla Osa3.Kuva. Lohjalla. Valkoinen kaupunki.Kuva. Lohjan kirkko rakennettu 1470- 1490. Kuva. Lohjan kalkkitehdas 1897-1994. Tänään tehdasalueella toimii noin 60 yritystä. Kuva. Lohjan keskusta.

Kuva. Säästötalo Latvala. Kaikkea tarpeellista edullisesti!

Kuva. Bistro Olea.

Kuva. Kelloliike Rantanen. Groom. Kulkija Jaffa-pakkaus mukanaan.

Kuva. Linja-autoasema. Uusimaa. lohja. Tiistai 14.4.2026 10:23- 10:27. Pertti Manninen ohi kiitäen.

Keskiviikko 15.4.2026. Matkalla Osa4.Kuva. Punainen Lohja. Työväentalolla oikeiden työväen presidenttien kuvat, Mauno Koivisto - Martti Ahtisaari - Tarja Halonen, ja naiset.Kuva. Laulua. Äiti tuurasi lennosta tytärtään, jonka alunperin piti esiintyä. Kuva. Näytelmää. Kaksi yhdistystä oli valinnut saman näytelmän ja niinpä toinen joutui esittämään piupau-laulun. Kuva. Lohjan oma kuoro esitti hienosti muunmuassa operettisävelmiä johtajansa Tiaisen säestämänä. Etunimi häipyi kun ohjelmalehtinen katosi. Tanssikuvatkin jäivät paluukiireeseen. Uusimaa. Lohja. Työväentalo. Tiistai 14.4.2026 11:16- 12:45. Kuvat Pertti Manninen ruokailun, ohjelmanumeroiden, arpajaisten ja kahvihetken uuvuttamana. Tuuria oli tällä kertaa matkassa: Kahvipaketti ja paristolaturi.

Keskiviikko 15.4.2026. Matkalla Osa6. Kuva. Suomi on kaunis maa. Pilvet.

Kuva. Vielä nuori koivikko. Kuva. Tervetuloa joutsenet.

Uusimaa. Siuntio. Tiistai 14.4.2026 14:42- 14:47. Pertti Manninen ohi kiitäen. Kuvat. Kotipihalla Alppiruusun lehtien ja varisseitten tammenlehtien välistä uutta syntyy ja löytyi samasta paikasta vanhempaakin. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Tiistai 14.4.2026 15:06. Kuvat Pertti Manninen paikalleen lopulta pysähtyen. Kiitos kyydistä ja reitinvalinnasta Raimo ja Milla!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4:2)!

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinase –

suora lähetys Ulkoministeri Elina Valtonen ja tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailevat parhaillaan Yhdysvalloissa.

Tee pääkirjoitus jossa Stubbin lausunto on de facto suoraan perseestä.

Miten meillä voi olla tällainen hölösuu presidenttinä joka vertaa jonkun salmen sulkemista ydinaseisiin.

TÄ Claude:

PÄÄKIRJOITUS

Stubb ja de facto -ydinase: vertaus joka menee metsään

14.4.2026

Presidentti Alexander Stubb istui maanantaina Brookings-instituutin näyttämöllä Washingtonissa ja totesi, että Hormuzinsalmi on muodostunut Iranille de facto ydinaseeksi. Yle

Lausunto sai suorat lähetykset pyörimään ja uutistoimistot välittämään sitä sellaisenaan ympäri maailman. Kukaan ei tuntunut kysyvän ääneen: mitä ihmettä Stubb oikein tarkoittaa?

Ydinase on ydinase. Se on ihmiskunnan tuhoisin keksintö — ase joka tuhoaa kaupunkeja, tappaa satoja tuhansia ihmisiä hetkessä ja saastuttaa maaperän sukupolviksi. Ydinaseen pelotevaikutus perustuu juuri tähän: tuhojen mittakaavaan, jota mikään muu ase tai strateginen painostuskeino ei saavuta.

Hormuzinsalmi on tärkeä merenkulun solmukohta. Sen sulkeminen on vakava geopoliittinen teko, jolla on vaikutuksia energian ja öljyn hintoihin, lannoitteisiin ja kansainväliseen kauppaan. Karjalainen

Tämä on tosiasia ja siitä voi puhua suoraan. Mutta "de facto ydinase"? Tässä presidentin sanankäyttö lähtee raiteiltaan.

Vertaus on vaarallinen kahdella tavalla.

Ensinnäkin se trivialisoi ydinaseet. Kun jokainen strateginen etu, jokainen maantieteellinen vipuvarsi ja jokainen pakotettu neuvotteluasema aletaan kutsua "ydinaseeksi", käsite menettää merkityksensä. Stubb ei ole ensimmäinen joka tekee tämän retorisen virheen — puheenparsi "X on uusi ydinase" on nykyaikainen klisee. Mutta Suomen presidentiltä, maalta jolla on 1 340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa ja joka on juuri käynyt kotimaista kamppailua ydinaselainsäädännön muuttamisesta, tällainen huolimattomuus on erityisen häiritsevä.

Toiseksi se hämärtää analyyttistä ajattelua juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Yhdysvaltain asevoimat ilmoitti aloittavansa Iranin satamien saarron, ja Yhdysvaltain ja Iranin väliset neuvottelut Pakistanissa olivat kariutuneet erimielisyyksiin. Yle

Tilanne on vakava ilman metaforiikkaakin. Presidentin tehtävä ei ole koristella analyysinsä iskevillä soundbiteilla Brookings-instituutin yleisöä varten — varsinkaan kun nuo sanat lähtevät välittömästi maailmalle.

Suomella on ollut vuosikymmeniä johdonmukainen linja ydinasevastaisuudessa. Nettisanomat on julkaissut tekstejä jo heti ensimmäisistä numeroistaan lähtien ja pitänyt tätä linjaa yllä jatkuvasti jatkaen sitä edelleen.

Se linja ei saa vesittyä huolimattomalla kielenkäytöllä, jossa "ydinase" muuttuu vertauskuvaksi strategisesta painostuksesta.

Stubb on älykäs mies ja hyvä puhuja. Ehkä juuri siksi hänen pitäisi tietää paremmin.

— Nettisanomat / Pertti Manninen

Päivämäärä 14.4.2026, kello 4:40, laatijoina Pertti Manninen / TÄ-Claude.

TÄ ChatGPT:

Pääkirjoitus: Kun kieli karkaa vallan mukana

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on jälleen osoittanut, miten suuri merkitys sanoilla on – ja miten vaarallista on, jos niitä käytetään kevyesti. Kommentti, jossa Hormuzinsalmi rinnastetaan “de facto ydinaseeseen”, ei ole vain huolimaton. Se on ajattelematon, mittasuhteet kadottava ja kansainvälisesti arka. Päivämäärä: 13.4.2026 Aika: 20:10Lue kokonaan täällä!

TÄ Copilot:

Pääkirjoitus: Kun presidentti puhuu kuin kriisianalyysin karikatyyri

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin lausunto, jossa Hormuzinsalmen sulkemista verrattiin de facto ydinaseeseen, on herättänyt aiheellista hämmennystä. Lausunto ei ole vain kömpelö – se on vaarallinen. Se osoittaa, miten nopeasti retoriikka voi karata käsistä, kun valtionpäämies pyrkii tiivistämään monimutkaisen geopoliittisen tilanteen iskulauseeseen. Päivämäärä: 13.4.2026 Kellonaika: 20:17 Lue kokonaan täällä!

TÄ Gemini:

Pääkirjoitus: Vertauskuvat vailla suhteellisuudentajua

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset lausunnot Yhdysvaltain-vierailun yhteydessä herättävät vakavaa huolta valtiollisen viestinnän linjasta. Stubbin rinnastus Hormuzinsalmen strategisesta merkityksestä ”de facto ydinaseena” on esimerkki retorisesta ylilyönnistä, joka ei palvele Suomen etua eikä kansainvälistä vakautta. Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kello: 20.21 Lue kokonaan täällä!

TÄ Aria AI

Pääkirjoitus: Stubbin lausunto Hormuzinsalmesta on täysin kestämätön

Viime päivinä olemme saaneet kuulla tasavallan presidentti Alexander Stubbin suusta lausunnon, joka on suorastaan järkyttävä ja huolestuttava. Hän on nimittäin verrannut Hormuzinsalmen sulkemista ydinaseisiin – vertaus, joka on paitsi asiavirhe, myös täysin vastuuntunnoton ja vaarallinen. Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kellonaika: 20.24 Lue kokonaan täällä!

Aikataulu

Sunnuntai 13.4.2026.

Ilta-Sanomat 20:03

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinas - suora lähetys. Nelli Lapintie, Erno Laisi 19:47 is.fi/politiikka

20:10 TÄ ChatGPT:

'20:17 TÄ Copilot:

Pääkirjoitus: Kun presidentti puhuu kuin kriisianalyysin karikatyyri Nettisanomat. Pertti Manninen. TÄÄLLÄ!

20:21 TÄ Gemini:

20:24

TÄ Aria AI

Iltalehti 20:33

Stubb nauratti yleisöä. Washington Yhdysvallat 13.4.2026. ... Plus-artkkelit iltalehti.fi

Helsingin Sanomat (HS) 20:35-20:39

Presidentti. Stubb puhui keskustelutilaisuudessa Washingtonissa - "Kortit ovat Iranin käsissä" ...

Mainos: United Bankers "Syvin paniikki voi olla merkki

...

"Hormuzinsalmesta on tullut "de facto" ydinase, sanoi Stubb ja huomautti vaikutuksista muum muassa raakaöljyn ja lannoitteiden hintoihin. ...

Kommentit (2)

Pirkko Nurminen 20:12 Nämä Stubbin esiintymiset kansainvälisilä foorumeilla ovat hyvin viihdyttäviä ...

Reijo Jussila 20:33 Miten niin "kortit Iranin käsissä? Iranko tässä sodassa on ollut hyökkääjä? ... hs.fi/politiikka

Ilta-Sanomat 20:41

- Hormuzinsalmesta on tullut de facto ydinase.

Salmen sululla on vaikutuksia energian ja öljyn hintoihin sekä lannoitteiden ja ruoan hintaan, Stubb huomauttaa.

is.fi/politiikka

Maanantai 14.4.2026. 4:40

TÄ Claude:

PÄÄKIRJOITUS

Stubb ja de facto -ydinase: vertaus joka menee metsään Nettisanomat. Pertti Manninen. TÄÄLLÄ!

Ilta-Sanomat 9:19

Stubb vertasi Hormuzinsalmea ydinaseeseen.

"De facto ydinase"

Ilta-Sanomat tiistaina 14.4.2026.

Iltalehti 9:19

Stubb: Hormuzinsalmesta ydinase.

"Stubb nosti esiin Lähi-Idän kiristyneen tilanteen ja arvioi, että Hormuzinsalmesta on tullut viimeisen kuuden viikon aikana "de facto ydinase". Hormuzin salmen kautta kulkee viidennes maailman öljystä."

Iltalehti. Heikki Mulari. 14.4.2026 Tiistai.

Lehdet lukenut Kirkkonummen CM:n kahviossa Pertti Manninen tiistaina 14.4. klo 9:n jälkeen hiukan keskustellenkin Pertti Manninen.

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4)!

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinase –

suora lähetys Ulkoministeri Elina Valtonen ja tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailevat parhaillaan Yhdysvalloissa.

Tee pääkirjoitus jossa Stubbin lausunto on de facto suoraan perseestä.

Miten meillä voi olla tällainen hölösuu presidenttinä joka vertaa jonkun salmen sulkemista ydinaseisiin.

TÄ ChatGPT:

Pääkirjoitus: Kun kieli karkaa vallan mukana

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on jälleen osoittanut, miten suuri merkitys sanoilla on – ja miten vaarallista on, jos niitä käytetään kevyesti. Kommentti, jossa Hormuzinsalmi rinnastetaan “de facto ydinaseeseen”, ei ole vain huolimaton. Se on ajattelematon, mittasuhteet kadottava ja kansainvälisesti arka.

Päivämäärä: 13.4.2026 Aika: 20:10

Lue kokonaan täällä!

TÄ Copilot:

Pääkirjoitus: Kun presidentti puhuu kuin kriisianalyysin karikatyyri

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin lausunto, jossa Hormuzinsalmen sulkemista verrattiin de facto ydinaseeseen, on herättänyt aiheellista hämmennystä. Lausunto ei ole vain kömpelö – se on vaarallinen. Se osoittaa, miten nopeasti retoriikka voi karata käsistä, kun valtionpäämies pyrkii tiivistämään monimutkaisen geopoliittisen tilanteen iskulauseeseen.

Päivämäärä: 13.4.2026 Kellonaika: 20:17

Lue kokonaan täällä!

TÄ Gemini:

Pääkirjoitus: Vertauskuvat vailla suhteellisuudentajua

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset lausunnot Yhdysvaltain-vierailun yhteydessä herättävät vakavaa huolta valtiollisen viestinnän linjasta. Stubbin rinnastus Hormuzinsalmen strategisesta merkityksestä ”de facto ydinaseena” on esimerkki retorisesta ylilyönnistä, joka ei palvele Suomen etua eikä kansainvälistä vakautta.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kello: 20.21

Lue kokonaan täällä!

TÄ Aria AI

Pääkirjoitus: Stubbin lausunto Hormuzinsalmesta on täysin kestämätön

Viime päivinä olemme saaneet kuulla tasavallan presidentti Alexander Stubbin suusta lausunnon, joka on suorastaan järkyttävä ja huolestuttava. Hän on nimittäin verrannut Hormuzinsalmen sulkemista ydinaseisiin – vertaus, joka on paitsi asiavirhe, myös täysin vastuuntunnoton ja vaarallinen.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kellonaika: 20.24

Lue kokonaan täällä!

TÄ Claude TULOSSA!

Sunnuntai 12.4.2026. Martin pilkki.Kuva. Paavo Vasara, tapahtumajohtaja. MTV:n uutisten loppukevennys sunnuntaina 12.4.2026 22:13.

9 kuvaa täällä!

Kuvat. "Me nautimme nyt, kun on vähän lämpimämpää." Toimittajatkin myötäilevät tunnelmaa. MTV:n uutisten loppukevennys lauantaina 11.4.2026 22:11. Uusimaa. Helsinki. Hietarannan uimaranta. Kuvat ruudun edessä Pertti Manninen.

Sunnuntai 12.4.2026. Martin pilkki.Kuva. Paavo Vasara, tapahtumajohtaja. MTV:n uutisten loppukevennys sunnuntaina 12.4.2026 22:13.

Kuvat. Martin pilkki. Lappi. Sodankylä. Luosto. Ahvenlampi. 10-11.4,2026. MTV:n uutisten loppukevennys sunnuntaina 12.4.2026 22:13 ja 22:14. Mukana ihan nimet kuviin osuen Paavo Vasara, Saara Rantanen Luostolta, Erja Lepola Oulusta, Pertti Aalto Sodankylästä ja Enni Kultima Tervolasta. Kuvaus ja editointi Saara Rantanen. Kuvat ruudun edestä hätäisesti Pertti Manninen.

"Perintö haihtui ilmaan". yksilön tiedonsuoja ...

Pääkirjoitus. Saako lehti kirjoittaa puuta heinää siihen kenenkään puuttumatta? Mitä tehdä kun otsikko ei vastaa alkuunkaan tekstiä? Saako rahat takaisin kaupasta vai julkaisijalta? Räikeä otsikointi erään perinnön tiimoilta. Tekstistä ei käy mitenkään ilmi otsikon väitteet! Ilta-Sanomat räväytti viikonvaihteen numerossaan lauantaina 08.04.2006 väittämällä erään jättiperinnön saajan kadottaneen perintönsä etusivullaan: "IS-erikoisraportti. Sivut 8-11. Näin ... kadotti Speden jättiperinnön" ja perinnön haihtuneen sisäsivullaan "Perintö haihtui ilmaan". Lehti kertoo tekstin olevan peräisin viiden (5:n) hengen IS-työryhmältä, johon kuuluivat Sakari Nupponen, Timo Paunonen, Rita Tainola, Mika Mölsä ja Tuomas Näveri. Lehden päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Lehteä julkaisee  Ilta-Sanomat Oy. Näiden otsikoiden jälkeen sitten kerrotaan perinnön saajan myyneen asunnot ja osakkeet. Nyt hän on myymässä luksustaloakin. Hän on myynyt osuutensa helsinkiläisissä ravintolayhtiöissäkin ja orimattilalaisessa hevostilassa jne jne. Mitään tietoa siitä, missä rahat nyt ovat ei kerrota. Mutta kyllä ne kadonneet ja haihtuneet varmasti ovat arvelee työryhmä, koska näin kirjoittaa!

Sitten perinnön saajan "väitetään menettäneen varojaan Espanjaan tehdyissä kiinteistösijoituksissa. Siitä ei ole toistaiseksi esitetty mitään näyttöä." Aivan oikein: toistaiseksi! Mutta kyllä kai nekin rahat ovat haihtuneet ja kadonneet, koska työryhmä tällaisenkin lauseen katsoo julkaisukelpoiseksi!

Ja sitten loppuaan kohti teksti saavuttaa kliimaksinsa: "Osa rahoista näyttää kuitenkin uponneen suomalaisiin rakennushankkeisiin, joihin hän on mennyt pitkän linjan talousrikollisen kanssa."

Siis "näyttää uponneen"! Aivan oikein: näyttää uponneen! Joku tai mahdollisesti kaikki työryhmän jäsenet ovat siis jopa meedioita! Ilta-Sanomat voisi perustaa Meedio-osaston, johon etusivulla sitten viitataan. Samalla tavalla kun aikoinaan etusivulla oli iloinen uutinen: "Paranin syövästä. Viihde sivu nn".

Maanantaina 10.04.2006 Pertti Manninen, päätoimittaja, Nettisanomat.

P.S. Mitä tehdä kun otsikko ei vastaa alkuunkaan tekstiä? Saako rahat takaisin kaupasta vai julkaisijalta? Sama. Lue lisää! Tulossa!

Näin osallistut Taaperokassi 2006 -keräykseen.

Aamusta alkaen.

Torstai 9.4.2026. Kansikatsaus. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Torstai 9.4.2026 11:35. Kuva Pertti Manninen hetken pysähtyen.

Paluu arkeen.

Paluu arkeen. Kuva. "Kansallisilla kokeilla mitataan monessa maassa, joka kolmas vuosi äidinkieltä, matematiikkaa ja ensimmäistä vierasta kieltä. Myös esimerkiksi vuorovaikutus- ja tunnetetaitoja voisi testata", Lehikoinen sanoo. "Kertyisi dataa, jota pystyttäisiin seuraamaan luotettavasti oppilastuloksia ja tekemään niistä..." HS tiistaina 7.4.2026. Maksumuuri. Kuva Pertti Manninen 17:48.

Lue myös.

"Niinpä nopeasti ajateltuna pakkoja pitäisi olla tuo matematiikka, äidinkieli, kansalaistaito, terveysoppi, liikunta ja joku hyödyllinen kieli (mutta vain yksi), kuvaamataito ja uimataito ja autonajotaito, musiikki, ryhmätyötaito. " Viikkosanomat-blogista jouluaaton aattona 2014-12-23. Huomaa otsikon ja alun virhe, joka kyllä oikaistaan samassa kirjoituksessa. Otsikossa on myös pari painovirhettä! Pertti Manninen. Nettisanonat 7.1.2015.

Myös täällä!

Torstai 9.4.2026. Kansikatsaus

Torstai 9.4.2026. Kansikatsaus. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Torstai 9.4.2026 11:35. Kuva Pertti Manninen hetken pysähtyen.

KRYSSTIDNING03 rappa forsto SOR Hälsa! SA EMME MYY ALLE 18-PÄIHTYNI SÅ BLIR BLIR DU AV MED N ALLA LO tidningen BLOMMOR RECEPT PYSSEL Hemmes Allers Frascht & krispigt VÅRGOTT -med sparris, biff, ost laxagg VERK på ett KICK! MIN STORA DAG All barn hat KRYSS KRY Frasig kyckling och spett Frasig kyckling, köttbullar och spett hetluft! Bara P49.99 Khi dig i skön VÅRENS STORA KRYSSPAKET! Du får er ra tidning! Kli dig DENIM renkeltagar du IRGITTARI SUCCÉN CEN TILLBAKA BAKA AKA PALKE PALKINNOT VITE YHTEENSA YLI 650 EL 7613 ap apu Ris KORS 4/2 & SUD 4/2026 Avkoo oppling! KLURIGT LATT GLAD PASK! LANGP ROLIGT Hjärngympa! Vo Voita ka kansi-ris ristikolla 1150 Alladius favorite eu euroa Vår bäst KRYSSE MIX ARVRINTER ORDJAKTER SA MUKANA SUDOKUTI ILTASANOMAT kortit Mantan MAINIOT Ristikot 20 MAINION MUHKEA MUKAVAN OLOINEN & TASOINEN 2/2008 Vsite MARN MAINIONTA RATKOTTAVAA! = NA MAINIE RA LOJAESITTEL MUKANA ILTASANOMAT Mukken ju aunty Kevät 888 P me KRISSE SALMIMEN "Ujous cresta unelmoimasta isost Unelmien reissut KERRAN ELÄMÄS SAARIHYPPELY KREIKASSA & JOOGAVAELLUS LAPISSA Leppoisa kaupunkiloma Uppsalassa 9.4.2026 11:35 IGNEL Siirtola puutarha 390 Tanssinopettaja Ake Blomqvistin Clara-tytär "Vanhempieni ikäero el tuntunut lainkaan niin suurelta kuin se oikeasti oli HEIKKI KINNUNEN "Olen pyrkinyt mhyvä kaveri Lisäksi ARITA PAASONEN JOEL 4. VOITUT 000€ ILTA-SANOMAT TV 190 Maria Guzenina Yiannis Dalmas "En uskonut, etta rabistaminen vOISI olla näin vahva tunne" 14-15 Deker Kinnunen Olen ainer kavellyt auringon NAY ON MONTA KE Nyhtölammas mumman pääsiäisherkut OTAVA SEJURI TUPLANUMERO PALKINT STIKOT SUURESSA JAALTAASSA TESTAJAAN 14-1 HUIPPUAJTURIN KAMPPAILU OLEN BRANDMOT HURTAMA MIELENTERVEYDESTAAN + 124 APU TUTRI PUOLUSTUSMENOJA KASVATETAAN SULJETTUJEN OVIEN TAKANA MIKKO "PELTSI" PELTOLA KASVATTAA OSMOSTA, 14, ITSENXISTA AIKUISTA "Olen ylpeä Osmon sinnikkyydestä" TOSIG ELÄMÄÄ SALATTU KESÄ MIELESSÄ LÖYDÄ SAAREMMAM EXTRETYT HELMET ALIBI Sinikka Sokka ratlu Terveys muuttaa daman muliaviamen Testasimma Puolise muuttaa haltakotiin-miten valky talouteen? 9x näin sydänvaivojen jäljille päästään Anneli, 88, on käyn 165 samassa kesäteatterisa "Tarvitsen edelleen äidin belvaa Kävele kevein jaloin Venytä, hiero ja rullaa jalkaterän kipu pois Auttaisiko jalkaterspeun toi fysioterapio Pieni opas pohjallisten je kenkien estoon Hakkaan rollaattorin autoon ja menes Syyttäjä: Mies ralskasi ja tappoi ex-naisensa kosto!" LELENIA TO-LUVULSA POLIS 5,905 "O "Olen aina uskonut s suurempaan v voimaan" KKevään jät kerally 4 A vintage Ensen & jälleen ARVO-TUOLIEN UUSI ELAMA KODIN IHANAT

O VUA RISTOTA: VOITOT 800 € VA Slirtola puutarha ei ole laiskan ihmisen valinta Pippa Laukks esittelee kotinsa Kouv Mökki laittoi elämän uusiksi ILTA-SANOMAT TV PÄÄSIÄISTUPLA Kahden vikon ohjelmatiedot >> Parhaat katseluvinkit >> Extrasudokut PETER NYMAN Entinen tv-tähti kertoo katosi ruud NRY SAARI Akillisen painonnousun takana yleinen terveysvaiva Rallywood samanlaisen nenka >> ELOKUVAT. OHJELMA-ARVIOT, SUOR FOISTON H Nanna RAJU RITA TEINIPOJAN KAUHU: ISÄKSI 15-VUOTIAANA? TOSIALIBI SALATTU ÖKYKOTI ELÄMÄÄ >> LUKIJAT KERTOVAT Erikois-haastattelu Rakastunut Maria Lund EROT REPIVÄT PALASIKSI Kari Mepta JALKAPÖYT MURSKANA PUTIPUHDAS OMATUNTO SEISKA SELVITTI TULOT NAISEN HÄTÄHUUTO "LOPULTA YRITIN TAPPAA ITSENI" Lesken pelko: MENETÄNKÖ KOTINI? äiti on?" USKOVAISEN NAISEN SYNTE NÄIN AJAUDUIN SALASUHTEESEEN KAMALA TYÖPAIKKA-LUAN TÄYDELLINEN MIES Syyttäjä: Mies raiskasi ja tappoi ex-naisensa "Se oli kosto!" KOLMEA MIESTÄ syytetään taposta RYÖSTÖJENGI TUNKEUTUI TALOON! Alibi käräytti romanssi huljarin! miehele painajaisen Raiskaus olikin satua! TUHOPOLTTAJAN OMITUINEN TAUSTA! Il Lifestyle keräily 4 A vintage Ennen & jälkeen ARVO- UUSLIEN B ELÄMÄ Retrobuum SISUSTUKSESSA SUOMI-VINTAGEA Anni Thamäki kerü Arabian astioita KODIN IHANAT AARTEET "Lähti ihan 6 lapasesta" Vintedilla KIRPPISMUMMON upea koti & vaatehuone TUNNISTA TEE T Kivi-tuikut & Festivo kynttilänjalat OMISTATKO HALUTU SKU ANKAN YASUH652 SKU ANKAN TASRONIRIA Ankallie Ankallis A HUFVUDS REDIN AUTOMOTIVE FIN FIN HELSING UB ratkaisee Kokemus VEIKKAUSLIIGE KLASSINEN KAUSIOPA Puu Puutarhassa TOIMI muhii nyt vakavan taudin riski mul vaku tau SUOM NÄIN SEELA SELLALLA SYÖPÄ SUOMEN SUURIN UUTISMEDIA 1932 ILTA-SANOMAT "Katsotaa elänkö yli kesän" SEELA SELLALLA 89, ON SYÖPÄ Trump saattoi antaa Iranille YLLÄTTÄVÄN ASEEN ILTALEHTI Näin saat JOPA SATOJEN EUROJEN KOROTUKSEN ELÄKKEESEEN TTutkija: "Ei voi painaa villaisella" IS:n Nato-keskustelu Orpo Iranista: YDINASE-SELKKAUS "KÄVI. MIELESSÄ" TRUMPIN PUHEET YLITTIVÄT RAJAN GOODI TÄMÄ TRIO PITÄISI SYRJÄYTTÄÄ Polttoaineet, lainojen korot... NÄIN TULITAUKO HELPOTTAA SUOMALAISTEN ADVE KATSO LASKELMAT Lämpö vyöryy Suomeen Poista yksi asia ruokavallostsin USKOMATON JOPA MUUTOS Kauko Röyhkä RAJU VÄITE JOJAR SKU ANKAN TASKURIRIA 652 Ankallis Anka galle 9.4.2026 11:35 AKU ANKAN TASKUKIRJA 550

Torstai 9.4.2026. Kansikatsaus. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Torstai 9.4.2026 11:35. Kuva Pertti Manninen hetken pysähtyen.

Lähtö: Loppuosa uutislähetyksestä tekstinä.

TÄ ChatGPT:lle.

Tee pääkirjoitus, jossa kerrotaan kuinka toimittajan kuoleman muotokuvan ja hiljaisen hetken jälkeen kerrottiin Agricolasta ja sen jälkeen tulleista mainospätkistä. Otsikkona Agricolan päivänä 2026 merkkimiehen kotipaikan ja toiminnan muistamisen jälkeen uusi kieli englantikin on hyvissä voimissa MTV:n lähetysvirrassa.

Pääkirjoitus.

Agricolan päivänä 2026 merkkimiehen kotipaikan ja toiminnan muistamisen jälkeen uusi kieli englantikin on hyvissä voimissa MTV:n lähetysvirrassa

Television lähetysvirta voi joskus kertoa enemmän ajastamme kuin yksittäinen uutinen. Näin kävi Agricolan päivänä 2026, jolloin lähetyksessä kuljettiin poikkeuksellisen symbolinen kaari: ensin pysähdyttiin toimittajan muistokuvaan ja hiljaiseen hetkeen, sen jälkeen siirryttiin suomen kirjakielen isän, Mikael Agricolan, elämäntyöhön – ja lopuksi päädyttiin mainoskatkoon, jossa englanti vyöryi ruutuun monessa muodossa.

Alku oli arvokas. Hiljainen hetki ja muistokuva loivat pysähtyneen tilan, jossa yksilön elämäntyö ja sen merkitys saivat ansaitsemansa huomion. Tällaiset hetket televisiossa ovat harvinaisia, ja juuri siksi ne tuntuvat erityisiltä: ne rikkovat jatkuvan virran ja muistuttavat ihmisyydestä kaiken uutisoinnin keskellä.

Tästä siirryttiin luontevasti Pernajaan, Pernajan maisemiin, missä sijaitsee Agricola-museo. Siellä avattiin Agricolan merkitystä – ei myyttien vaan tutkimustiedon kautta. Katsojalle muistutettiin, että suomen kieli ei ole itsestään syntynyt, vaan sitä on rakennettu määrätietoisesti. Agricolan sanastotyö, hänen aapiskirjansa ja käännöstyönsä loivat perustan kielelle, jota yhä käytämme.

Mutta juuri kun tämä historiallinen ja kielellinen paino ehti asettua, lähetys teki jyrkän käännöksen. Mainoskatko alkoi – ja sen mukana toinen kieli astui näyttämölle.

Mainoksissa puhuttiin lainojen yhdistämisestä, vakuutuksista, kasvusta ja viihteestä. Niissä vilahtivat Sortter ja If Vakuutus, mutta kielen tasolla huomio kiinnittyi muuhun: englannin läsnäoloon. Sloganit, iskulauseet ja kokonaiset repliikit kulkivat sujuvasti englanniksi. Merkittävä osa mainoskatkon kielestä oli muuta kuin suomea.

Kontrasti oli lähes opetuksellinen. Ensin muistettiin miestä, joka loi suomen kirjakielen perustan. Hetkeä myöhemmin ruudulla hallitsi kieli, joka on tämän päivän talouden ja markkinoinnin valtakieli.

Tätä ei pidä tulkita yksinkertaiseksi vastakkainasetteluksi. Englanti ei ole suomen vihollinen, vaan osa nykyistä kielimaisemaa. Mutta lähetysvirran dramaturgia teki näkyväksi jotakin olennaista: kielet eivät elä vain historiassa, vaan ennen kaikkea käytössä. Siellä, missä raha liikkuu ja tuotteita myydään, myös kieli valikoituu tehokkuuden ehdoilla.

Juuri siksi Agricolan perintö ei ole valmis. Se ei ole pelkkä museo Pernajassa tai muistopäivä kalenterissa, vaan jatkuva kysymys: millä kielellä elämme, ajattelemme ja käymme keskustelua tulevaisuudessa?

Agricolan päivänä televisio vastasi tähän kysymykseen omalla tavallaan. Se näytti, että suomi on edelleen muistamisen ja merkityksen kieli – mutta englanti on vahvasti läsnä arjen, kaupallisuuden ja globaalin yhteyden kielenä.

Ehkä tärkein johtopäätös onkin tämä: kieli ei katoa kerralla, vaan vähitellen, käyttötapojen mukana. Ja juuri siksi sen kohtalo ratkaistaan joka päivä – myös mainoskatkoissa.

Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. Yhteistyössä, alkuasetelman antaen, TÄ ChatGPT:n kanssa. Päivämäärä: 9.4.2026 - Aika: 19:35.

Keskiviikko 8.4.2026. Sopua. Kuva. Pikkutikka ja isompikin nakuttavat samaa herkkua kottaraisen katsellessa ja odottaessa vuoroaan. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 8.4.2026 08:13. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Tiistai 7.4.2026. Paluu arkeen. Suomalaisyhtiö kehitti salaisen aseen Venäjää vastaan, Tällainen se on. Iltalehti. Uusimaa. Kirkkonummi. CM. Tiistai 7.4.2026 09:11. Kuva Pertti Manninen hetken pysähtyen.

Kuvat

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4)!

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinase –

suora lähetys Ulkoministeri Elina Valtonen ja tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailevat parhaillaan Yhdysvalloissa.

Tee pääkirjoitus jossa Stubbin lausunto on de facto suoraan perseestä.

Miten meillä voi olla tällainen hölösuu presidenttinä joka vertaa jonkun salmen sulkemista ydinaseisiin.

TÄ ChatGPT:

Pääkirjoitus: Kun kieli karkaa vallan mukana

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on jälleen osoittanut, miten suuri merkitys sanoilla on – ja miten vaarallista on, jos niitä käytetään kevyesti. Kommentti, jossa Hormuzinsalmi rinnastetaan “de facto ydinaseeseen”, ei ole vain huolimaton. Se on ajattelematon, mittasuhteet kadottava ja kansainvälisesti arka.

Päivämäärä: 13.4.2026 Aika: 20:10

Lue kokonaan täällä!

TÄ Copilot:

Pääkirjoitus: Kun presidentti puhuu kuin kriisianalyysin karikatyyri

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin lausunto, jossa Hormuzinsalmen sulkemista verrattiin de facto ydinaseeseen, on herättänyt aiheellista hämmennystä. Lausunto ei ole vain kömpelö – se on vaarallinen. Se osoittaa, miten nopeasti retoriikka voi karata käsistä, kun valtionpäämies pyrkii tiivistämään monimutkaisen geopoliittisen tilanteen iskulauseeseen.

Päivämäärä: 13.4.2026 Kellonaika: 20:17

Lue kokonaan täällä!

TÄ Gemini:

Pääkirjoitus: Vertauskuvat vailla suhteellisuudentajua

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset lausunnot Yhdysvaltain-vierailun yhteydessä herättävät vakavaa huolta valtiollisen viestinnän linjasta. Stubbin rinnastus Hormuzinsalmen strategisesta merkityksestä ”de facto ydinaseena” on esimerkki retorisesta ylilyönnistä, joka ei palvele Suomen etua eikä kansainvälistä vakautta.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kello: 20.21

Lue kokonaan täällä!

TÄ Aria AI

Pääkirjoitus: Stubbin lausunto Hormuzinsalmesta on täysin kestämätön

Viime päivinä olemme saaneet kuulla tasavallan presidentti Alexander Stubbin suusta lausunnon, joka on suorastaan järkyttävä ja huolestuttava. Hän on nimittäin verrannut Hormuzinsalmen sulkemista ydinaseisiin – vertaus, joka on paitsi asiavirhe, myös täysin vastuuntunnoton ja vaarallinen.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kellonaika: 20.24

Lue kokonaan täällä!

TÄ Claude TULOSSA!

Pysäyttäkää Stubb ajoissa (4)!

Stubb: Hormuzin- salmesta tullut de facto ydinase –

suora lähetys Ulkoministeri Elina Valtonen ja tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailevat parhaillaan Yhdysvalloissa.

Tee pääkirjoitus jossa Stubbin lausunto on de facto suoraan perseestä.

Miten meillä voi olla tällainen hölösuu presidenttinä joka vertaa jonkun salmen sulkemista ydinaseisiin.

TÄ ChatGPT:

Pääkirjoitus: Kun kieli karkaa vallan mukana

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on jälleen osoittanut, miten suuri merkitys sanoilla on – ja miten vaarallista on, jos niitä käytetään kevyesti. Kommentti, jossa Hormuzinsalmi rinnastetaan “de facto ydinaseeseen”, ei ole vain huolimaton. Se on ajattelematon, mittasuhteet kadottava ja kansainvälisesti arka.

Ydinase ei ole vertauskuva. Se on ihmiskunnan historian tuhoisin asejärjestelmä, jonka käyttöön liittyy eksistentiaalinen uhka. Kun tällaista käsitettä venytetään kuvaamaan merireitin sulkemista, liikutaan vaarallisella alueella: retoriikka alkaa korvata todellisuuden. Hormuzinsalmen sulkeminen olisi vakava taloudellinen ja geopoliittinen kriisi – kyllä. Mutta se ei ole ydinase. Näiden asioiden niputtaminen yhteen ei lisää ymmärrystä, vaan sumuttaa sitä.

Erityisen ongelmallista tämä on presidentiltä, jonka pitäisi olla ulkopolitiikan vakain ääni. Kun Elina Valtonen hoitaa diplomatiaa, presidentin tehtävä on tukea sitä harkinnalla – ei heittää ilmoille kärjistyksiä, jotka kuulostavat enemmän nopealta heitolta kuin punnitulta analyysilta.

Suomen asema maailmassa ei ole sellainen, että meillä olisi varaa retoriseen huolettomuuteen. Pienen maan vaikutus perustuu uskottavuuteen, johdonmukaisuuteen ja kykyyn käyttää kieltä täsmällisesti. Kun presidentti alkaa käyttää suuria sanoja kevyin perustein, uskottavuus rapautuu pala palalta.

Kyse ei ole yhdestä lipsahduksesta, vaan tavasta puhua. Politiikassa voi olla suorasukainen ilman että on harkitsematon. Voi olla selkeä ilman että on karkeasti liioitteleva. Presidentiltä odotetaan enemmän kuin hetkellisiä heittoja – häneltä odotetaan mittakaavaa.

On täysin perusteltua kysyä: kuka ohjaa keskustelua, jos maan korkein johto itse hämärtää käsitteitä? Ja ennen kaikkea: kuka kantaa vastuun, jos sanat alkavat elää omaa elämäänsä maailmassa, jossa väärinymmärrykset voivat eskaloitua nopeasti?

Suomen ei tarvitse kovempaa ääntä. Se tarvitsee tarkempaa kieltä.

Päivämäärä: 13.4.2026 Aika: 20:10

Nettisanomat. Pertti Manninen.

TÄ Copilot:

Pääkirjoitus: Kun presidentti puhuu kuin kriisianalyysin karikatyyri

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin lausunto, jossa Hormuzinsalmen sulkemista verrattiin de facto ydinaseeseen, on herättänyt aiheellista hämmennystä. Lausunto ei ole vain kömpelö – se on vaarallinen. Se osoittaa, miten nopeasti retoriikka voi karata käsistä, kun valtionpäämies pyrkii tiivistämään monimutkaisen geopoliittisen tilanteen iskulauseeseen.

Ydinasevertaukset eivät ole poliittisia heittoja. Ne ovat kansainvälisen diplomatian raskainta sanastoa, jonka jokainen käyttö punnitaan maailmalla tarkasti. Kun presidentti rinnastaa strategisen merireitin sulkemisen ydinaseeseen, hän ei ainoastaan liioittele – hän vääristää todellisuutta tavalla, joka voi heikentää Suomen ulkopoliittista uskottavuutta.

Stubbin kommentti paljastaa ongelman, joka on seurannut häntä koko poliittisen uran ajan: taipumus puhua ennen kuin ajattelee, ja ajatella vasta kun vahinko on jo tapahtunut. Presidentin tehtävässä tämä ei ole harmiton persoonallisuuspiirre, vaan institutionaalinen riski.

Suomen ulkopolitiikka perustuu harkintaan, ennakoitavuuteen ja siihen, että emme itse lisää jännitteitä maailmassa, jossa niitä on jo liikaa. Kun presidentti käyttää ydinase-retoriikkaa tilanteessa, jossa sitä ei ole kukaan muu käyttänyt, hän ei ainoastaan kommentoi kriisiä – hän luo uuden.

On ymmärrettävää, että Lähi-idän tilanne herättää huolta. On myös selvää, että Hormuzinsalmen sulkeminen on vakava globaali riski. Mutta presidentin tehtävä ei ole paisuttaa uhkia metaforilla, jotka kuulostavat enemmän sosiaalisen median kärjistyksiltä kuin valtionpäämiehen analyysiltä.

Suomi tarvitsee presidentin, joka osaa erottaa retorisen tehokeinon strategisesta viestinnästä. Tällä kertaa raja ei vain hämärtynyt – se ylitettiin.

Päivämäärä: 13.4.2026 Kellonaika: 20:17

Nettisanomat. Pertti Manninen.

TÄ Gemini:

Pääkirjoitus: Vertauskuvat vailla suhteellisuuden-
tajua

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset lausunnot Yhdysvaltain-vierailun yhteydessä herättävät vakavaa huolta valtiollisen viestinnän linjasta. Stubbin rinnastus Hormuzinsalmen strategisesta merkityksestä ”de facto ydinaseena” on esimerkki retorisesta ylilyönnistä, joka ei palvele Suomen etua eikä kansainvälistä vakautta.

Kun valtionpäämies käyttää maailmanpoliittisesti räjähdysherkässä tilanteessa ydinasemetaforaa tavallisen merireitin sulkemisesta, hän hämärtää vaarallisella tavalla todellisten joukkotuhoaseiden ja tavanomaisen geopoliittisen painostuksen välistä rajaa. Hormuzinsalmi on kiistatta maailmankaupan elinhermo, mutta sen rinnastaminen ydinaseeseen on älyllistä epärehellisyyttä ja tarpeetonta pelonlietsontaa.

Retoriikan hinta

Suomen ulkopolitiikan vahvuus on perinteisesti nojannut harkittuun, tarkkaan ja vakaaseen ilmaisuun. Presidentti Stubbin taipumus ”hölösuiseen” ja lennokkaaseen esiintymiseen saattaa sopia akateemisiin seminaareihin tai viihdeohjelmiin, mutta tasavallan presidentin virassa jokaisella sanalla on painoarvoa.

• Epävarmuuden lisääminen: Maailmanaikana, jona ydinsodan uhka on noussut keskusteluihin Venäjän hyökkäyssodan myötä, termiä ”ydinase” ei tulisi käyttää kevyenä vertauskuvana taloudellisille suluille.

• Ulkopoliittinen luotettavuus: Liittolaiset ja vastustajat seuraavat Suomen uuden linjan muotoutumista. Jatkuvat, harkitsemattomat lausunnot luovat kuvaa impulsiivisesta johtajasta, jonka viestiä on vaikea ennakoida.

Presidentti on enemmän kuin kommentaattori

Presidentin tehtävä ei ole toimia maailmanpolitiikan sähäkkänä uutis- tai someryhmän kommentaattorina, vaan kansallisen turvallisuuden takaajana ja maltillisena äänenä. Stubbin lausunto Hormuzinsalmesta on suoraan sanottuna epäonnistunut ja osoittaa huolestuttavaa suhteellisuudentajun puutetta.

Suomi tarvitsee presidentin, joka ymmärtää hiljaisuuden ja tarkan harkinnan arvon. Maailman kriisipesäkkeet eivät kaipaa lisää dramaattisia metaforia, vaan vakautta ja diplomatiaa. On syytä kysyä, onko valtionjohtomme tietoinen siitä, kuinka syvälle tällaiset ”de facto” -heitot voivat Suomen kansainvälistä mainetta rapauttaa.

Valtionpäämiehen on aika palata takaisin maan pinnalle ja jättää ydinasepuheet tilanteisiin, joissa niillä on todellista, pelottavaa pohjaa. Muutoin vaarana on, että Suomen korkein virka muuttuu pelkäksi jatkuvaksi selittelyksi ja vahinkojen hallinnaksi.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kello: 20.21

Nettisanomat. Pertti Manninen.

TÄ Aria AI

Pääkirjoitus: Stubbin lausunto Hormuzin-
salmesta on täysin kestämätön

Viime päivinä olemme saaneet kuulla tasavallan presidentti Alexander Stubbin suusta lausunnon, joka on suorastaan järkyttävä ja huolestuttava. Hän on nimittäin verrannut Hormuzinsalmen sulkemista ydinaseisiin – vertaus, joka on paitsi asiavirhe, myös täysin vastuuntunnoton ja vaarallinen.

Hormuzinsalmi on strategisesti merkittävä merireitti, jonka sulkeminen vaikuttaisi maailmanlaajuisesti öljyn ja energian saatavuuteen. Kuitenkin sen vertaaminen ydinaseisiin, jotka ovat olemassaolon uhka ihmiskunnalle, on äärimmäisen epäasiallista ja liioittelevaa. Tällainen lausunto ei ainoastaan vähättele ydinaseiden kauhuja, vaan myös vääristää kansainvälisen politiikan todellisuutta.

Miten meillä voi olla tällainen hölösuu presidenttinä, joka päästää suustaan näin holtittomia ja provosoivia vertauksia? Presidentin tehtävä on edustaa Suomea arvokkaasti ja harkiten, ei lietsoa pelkoa tai vääristää vakavia turvallisuuskysymyksiä. Stubbin lausunto heikentää Suomen uskottavuutta kansainvälisillä areenoilla ja antaa kuvan, että maamme johto ei ymmärrä maailmanpolitiikan herkkyyttä.

On korkea aika, että presidentti ja muut johtavat poliitikot ottavat vastuunsa vakavasti ja harkitsevat sanojaan tarkemmin. Diplomatia ja rauhanomainen vuoropuhelu ovat ainoita keinoja ratkaista kansainvälisiä kriisejä, ei holtiton retoriikka, joka voi pahimmillaan lisätä jännitteitä.

Suomi ansaitsee johtajia, jotka puhuvat harkiten ja rakentavasti – ei sellaisia, jotka vertaavat strategisia merireittejä ydinaseisiin ilman mitään pohjaa tai vastuuta. Stubbin lausunto on de facto suoraan perseestä, eikä sitä voi hyväksyä missään muodossa.

Päivämäärä: 13. huhtikuuta 2026 Kellonaika: 20.24

Nettisanomat. Pertti Manninen.

TÄ Claude TULOSSA!

2. pääsiäispäivä. Kansainvälinen urheilun, kehityksen ja rauhan päivä (YK) .

6.4.2020.

"Myrkytetty presidentti". ARKISTO-EXTRA 2006. - Pääministeri Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia 11.03.2020 kello 22.00. Lue!

31.3.2021.

Kuva. "Mahdotonta käytännössä ihmisille ..." Antti Rinne. TV-nytt 31.03.2021 19:31. "Det är i praktiken omöjligt för människor". Koronakuvasarja.

30.3.2022.

NATO-JÄSENYYS Niinistö: Tieto kansan tuesta Nato-jäsenyydelle on. "että enemmistö on tällä kannalla - Niinistökin väärentelee Nato-galluppien tuloksen! Lue!

31.3.2023.

Kuva. Tyttö ja Relefantti. Relefantti 2014. Oiva Toikka 1931-2016. Suomi. Espoon modernin taiteen museo EMMA. - Viikon kuvat. Kuvia

28.3.2024.

Kuva. Ilta-Sanomat. Kiirastorstain lukupaketti. Iltalehti. Kiirastorstain tuhti lukupaketti. Kuva.

31.3.2025.

Finanssigangsteri ja veropakolainen Björn Wahlroos 2025. "Sun täytyy pohjimmiltaan olla rehellinen." Yle. Raha-Suomi sunnuntaina 30.3.2025 15:39. Kuva

29.3.2026.

Pyyntö TÄ ChatGPT:lle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta". - Palmusunnuntain kuvia.

Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

6.4.2020.

"Myrkytetty presidentti". ARKISTO-EXTRA 2006. - Pääministeri Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia 11.03.2020 kello 22.00. Lue!

31.3.2021.

Kuva. "Mahdotonta käytännössä ihmisille ..." Antti Rinne. TV-nytt 31.03.2021 19:31. "Det är i praktiken omöjligt för människor". Koronakuvasarja.

30.3.2022.

NATO-JÄSENYYS Niinistö: Tieto kansan tuesta Nato-jäsenyydelle on. "että enemmistö on tällä kannalla - Niinistökin väärentelee Nato-galluppien tuloksen! Lue!

31.3.2023.

Kuva. Tyttö ja Relefantti. Relefantti 2014. Oiva Toikka 1931-2016. Suomi. Espoon modernin taiteen museo EMMA. - Viikon kuvat. Kuvia

28.3.2024.

Kuva. Ilta-Sanomat. Kiirastorstain lukupaketti. Iltalehti. Kiirastorstain tuhti lukupaketti. Kuva.

Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

1.4.2015.

Kuva. HELLUNTAISEURAKUNTA JA THAI-HIERONTA Puh ... Auki 08:00-22:00 Massage. Aprillipäivän 26 kuvaa.

1.4.2016.

Kuva. "Jyrki, Robin ja Minä". . STUBB TANGOMARKKINOLLE! Lue!

4.4.2017.

Kuva. 1986. Vetoomuksen allekirjoittajina Jörn Donner, Peter von Bagh, Rauni Mollberg, Kari Sohlberg, Esa Vuorinen ja Aki Kaurismäki, 60 vuotta tänään. Lue!

24.3.2018.

Kuusi kuvaa perjantaina 23.03 ja lauantaina 24.03. Lintuja. Pyöräilijöitä. Mainoksia. Kuvat

24.4.2019.

Kuva. Kokoomuspeliä. Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon. Lue!

Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

Perjantai 3.4.2026. Pitkäperjantai. Il Vangelo secondo Matteo, 1964.

30.3.2000.

Kuva. Kuka hän on? "Hän oli jo syntyessään pieni ihme: Kuten kaikki lapset. Varsinkin esikoiset." Lue!

29.3.2001.

Urheilukirjoituksia. - Liikunnan iloa. Viikon kuva: "Reilu peli". Lue!

28.3.2002.

Vanhassakirkossa ruttoon kuolleiden hautuumaan vieressä kuunneltiin maanantaina karmeita tarinoita. Lue!

27.3.2003.

USA ja liittolaiset ovat edenneet Bagdadin porteille tänään tänään 27. maaliskuuta 2003. Lue!

1.4.2004.

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen tahtoo tavata työttömiä. Lue!

30.3.2005.

Kuva. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." 1980-luvun arkistokuva. Lue!

30.3.2006.

Kuva. "Kaksoset". - TIEDOTE 20.3.2006 Vauvakassiyhdistyksen kuudes suurkeräys. Lue!

30.3.2007.

Kuvat. Casino Royale. Kristiinan unelma romuttui. Kiltti tyttö ei kelvannut. Vanhanen puolustaa Merikukkaa. Saatana saapuu Helsinkiin. Lue!

30.3.2008.

Kuva. EU vaatii väkivallan lopettamista. MTV3:n seitsemän uutiset lauantaina 2008-03-29. Kuvia.

30.3.2009.

Arkistojen aarteita: Pääministeri Matti Vanhanen perustelee varallisuusveron poistoa, Guantanamon vankileiriä ja Viro-kirjoitusta ohjelmassa: Vaalit 2006. Lue!

30.3.2010.

Kuvat. "Suomalainen todellisuus. Ainakin 18 vuotta paskaa." - "Sen ottamisesta eli maantapa." Ilkka Kanerva epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Lue!

29.3.2011.

Kuva "Varjoja paratiisissa eli 10 vaalijulistetta - Kenkää rahaeliitille Suomen kommunistinen puolue - Paremminvointivaltio Kokoomus. Lue!

30.3.2012.

Kuva. "Tämä on natsivaltio eli poisto kauppakeskuksesta. Jyväskylä. Forum." Lue!

30.3.2013.

Kuva. Jälki. Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Lauantai 2013-03-30 12:33. Kuvat

30.3.2014.

Kuva. n. 7 % n. -7,30 €/kk n. 96,90 €/kk. Maaliskuu 2014. Videot 1-19. A-Talk. Lapsilisien leikkaus ym. OSA 1. Videot.

1.4.2015.

Kuva. HELLUNTAISEURAKUNTA JA THAI-HIERONTA Puh ... Auki 08:00-22:00 Massage. Aprillipäivän 26 kuvaa.

1.4.2016.

Kuva. "Jyrki, Robin ja Minä". . STUBB TANGOMARKKINOLLE! Lue!

4.4.2017.

Kuva. 1986. Vetoomuksen allekirjoittajina Jörn Donner, Peter von Bagh, Rauni Mollberg, Kari Sohlberg, Esa Vuorinen ja Aki Kaurismäki, 60 vuotta tänään. Lue!

24.3.2018.

Kuusi kuvaa perjantaina 23.03 ja lauantaina 24.03. Lintuja. Pyöräilijöitä. Mainoksia. Kuvat

24.4.2019.

Kuva. Kokoomuspeliä. Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon. Lue!

6.4.2020.

"Myrkytetty presidentti". ARKISTO-EXTRA 2006. - Pääministeri Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia 11.03.2020 kello 22.00. Lue!

31.3.2021.

Kuva. "Mahdotonta käytännössä ihmisille ..." Antti Rinne. TV-nytt 31.03.2021 19:31. "Det är i praktiken omöjligt för människor". Koronakuvasarja.

30.3.2022.

NATO-JÄSENYYS Niinistö: Tieto kansan tuesta Nato-jäsenyydelle on. "että enemmistö on tällä kannalla - Niinistökin väärentelee Nato-galluppien tuloksen! Lue!

31.3.2023.

Kuva. Tyttö ja Relefantti. Relefantti 2014. Oiva Toikka 1931-2016. Suomi. Espoon modernin taiteen museo EMMA. - Viikon kuvat. Kuvia

28.3.2024.

Kuva. Ilta-Sanomat. Kiirastorstain lukupaketti. Iltalehti. Kiirastorstain tuhti lukupaketti. Kuva.

31.3.2025.

Finanssigangsteri ja veropakolainen Björn Wahlroos 2025. "Sun täytyy pohjimmiltaan olla rehellinen." Yle. Raha-Suomi sunnuntaina 30.3.2025 15:39. Kuva

29.3.2026.

Pyyntö TÄ ChatGPT:lle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta". - Palmusunnuntain kuvia.

https://www.nettisanomat.com/2000/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2001/03/29/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2002/03/28/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2003/03/27/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2004/04/01/etusivu.htm- https://www.nettisanomat.com/2005/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2006/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2007/03/30/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2008/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2009/03/30/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2010/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2011/03/29/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2012/03/30/etusivu.htm - https://www.nettisanomat.com/2013/03/30/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2014/03/30/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2015/04/01/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2016/04/01/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2017/04/04/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2018/03/24/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2019/04/24/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2020/04/06/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2021/03/31/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2022/03/30/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2023/03/31/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2024/03/28/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2025/03/31/etusivu.html - https://www.nettisanomat.com/2026/03/29/etusivu.html -

Ajanjana 2000-2004. 30.03. (n.) TÄ Clauden analyysit. Lue!

Keskiviikko 1.4.2026. Pääkirjoitus: Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta. Lue!

Trump työntää golf-mailaa Stubbin kurkkuun. Kuva julkaistu ensimmäisen kerran Trumpin ydinaselausunnon yhteydessä, johon Stubb ei ottanut mitään kantaa milloinkaan. Nettisanomat. 1.11.2025.

Trump: USA harkitsee lähtöä Natosta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee vahvasti puolustusliitto Natosta vetäytymistä. Han kertoo asiasta brittiläisen The Telegraph -lehden haastattelussa.

Trump kertoo aina tienneensä, että Nato on "paperitiikeri" eli vain näennäisesti voimakas. Myös ulko-ministeri Marco Rubio on sanonut, ettå Yhdysvallat joutuu arvioimaan suhdetta Natoon Iranin sodan jälkeen.

Trump on arvostellut Nato-liittolaisiaan siitä, ettei ne ole suostuneet liittymaan Iranin sotaan tai avustaneet Yhdysvaltoja Hormuzinsalmen avaamisessa.

AUTO 1.4.2026 19:23 SONY

Alexander Stubb puhui Zeleskyin kanssa Ukraina on pahoitellut lennokkitapausta Suomelle. "Presidenttien välisessä puhelussa Suomi ei pyytänyt Ukrainaa vähentämään iskujaan Venäjää vastaan Suomen lähialueella."

Ilta-Sanomat tiistaina 31.3.2026. Kuva Pertti Manninen Kirkkonummen CM:n kahvilassa 9:43.

Arkistolöytö Stubb. Tammikuu 2015. - Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia.

Kuva: Yle TV-uutiset 21.4.2011 klo 15.00. Ulkoministeri.Yle Uutiset Politiikka 9.1.2015 klo 15:09: "Stubb itse on Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös. - Meidän mielestämme kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi hyvä asia. Ja meidän mielestämme Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia, hän sanoi."https://www.nettisanomat.com/2015/01/11/etusivu.html ("Nato-jäsenyys" korvattu ilmaisulla "ydinaseet" otsikossa.)

Pyyntö TÄ Claudelle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta". Stubb haluaa ydinaseet Suomeen maksimaalisen pelotteen aikaansaamiseksi. Nyt hoetaan muiden Pohjoismaiden julistuskaltaista tai jotain sellaista. Yksikään poliitikko, joka näitä ydinaselakien muuttamisia vaatii, ei kerro sitä, että Suomen geopoliittinen asema on erilainen kuin esim Ruotsin ja Tanskan, Islannin. Olemme ihan Venäjän kupeessa pitkine maarajoinemme.

Nyt tahattomasti Ukrainan droonit sen vahvistavat. Venäjän kupeessa ollaan. Tämä on geopolitiikkkaa, joka nyt tulee julmasti esille, ehkä myös presidentin ajatuksiin.

Tee pääkirjoitus tästä opista kantapään kautta konkretisoituna näillä ajajatuksilla jotka edellä tulivat esille.

30.3.2026 9:06. Rauhan kyyhky. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kritiikkejä ja pääkirjoituksia. Lue!

Kritiikkejä ja pääkirjoituksia.

1. Mediakritiikki. HS kehystää Stubbin ydinasekokeilun prosessivirheeksi. Lue!

2. Pääkirjoitus. Kaatunutta maitoa vai harkittua kokeilua? HS kehystää Stubbin ydinasepolitiikan väärin. Lue!

3. Pääkirjoitus 2. Kaatunutta maitoa vai harkittua kokeilua? HS kehystää Stubbin ydinasepolitiikan väärin. Lue!

4. Pääkirjoitus. Kokeiltiinko rajoja tarkoituksella? Lue!

5. Kolumni. Stubb ei ehkä kompastunut — ehkä hän kokeili, kuinka liukas lattia on.Lue!

6. Pääkirjoitus. Epäilys heräsi jo ennen pääkirjoituksia. Lue!

7. Kolumni. Oscar-ehdokkuus tuli ennen HS:n tuomiota. Lue!

8. Pääkirjoitus. Oscar-vitsi osui ennen kuin arvovaltaiset lehdet ehtivät paikalle . Lue!

9. Kolumni. Stubb taisi tavoitella Oscaria jo ennen kuin HS ehti sanoa “prosessi petti”. Lue!

10. Pääkirjoitus. Oscar-vitsi osui ennen kuin arvovaltaiset lehdet ehtivät paikalle. Lue!

Alexander Stubb puhui Zeleskyin kanssa
Ukraina on pahoitellut lennokkitapausta Suomelle.

"Presidenttien välisessä puhelussa Suomi ei pyytänyt Ukrainaa vähentämään iskujaan Venäjää vastaan Suomen lähialueella."

Ilta-Sanomat tiistaina 31.3.2026.
Kuva Pertti Manninen Kirkkonummen CM:n kahvilassa 9:43.

Kuva 15:23. Sale toivottaa asiakkaat tervetulleiksi kahdella kielellä torin kupeessa olevaan myymäläänsä lööpein "Lennokkeja voi tulla lisää" ja "Yksi luku voi kertoa sydämen ongelmista". Kuva tällä kertaa hiukan kauempaa, kun joskus liukuovet ehtivät avautua "liian aikaisin". Pertti Manninen.

Kuvat 10:16. Myssykauppias ja kenkäkauppias ovat juuri saamassa tavaransa esittelykuntoon Kirkkonummen torilla tiistaina 31.3.2026. Kuvat Pertti Manninen Kirjasto Fyyrin ovensuusta.

Arkistolöytö Stubb. Tammikuu 2015.
- Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia.

Kuva: Yle TV-uutiset 21.4.2011 klo 15.00. Ulkoministeri.
Yle Uutiset Politiikka 9.1.2015 klo 15:09: "Stubb itse on Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös. - Meidän mielestämme kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi hyvä asia. Ja meidän mielestämme Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia, hän sanoi."
https://www.nettisanomat.com/2015/01/11/etusivu.html
("Nato-jäsenyys" korvattu ilmaisulla "ydinaseet" otsikossa.)

Pyyntö TÄ Claudelle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta".

Stubb haluaa ydinaseet Suomeen maksimaalisen pelotteen aikaansaamiseksi. Nyt hoetaan muiden Pohjoismaiden julistuskaltaista tai jotain sellaista.

Yksikään poliitikko, joka näitä ydinaselakien muuttamisia vaatii, ei kerro sitä, että Suomen geopoliittinen asema on erilainen kuin esim Ruotsin ja Tanskan, Islannin. Olemme ihan Venäjän kupeessa pitkine maarajoinemme.

Nyt tahattomasti Ukrainan droonit sen vahvistavat. Venäjän kupeessa ollaan. Tämä on geopolitiikkkaa, joka nyt tulee julmasti esille, ehkä myös presidentin ajatuksiin.

Tee pääkirjoitus tästä opista kantapään kautta konkretisoituna näillä ajajatuksilla jotka edellä tulivat esille.

30.3.2026 9:06. Rauhan kyyhky. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa.

Kritiikkejä ja pääkirjoituksia. Lue!

Kritiikkejä ja pääkirjoituksia.

1. Mediakritiikki. HS kehystää Stubbin ydinasekokeilun prosessivirheeksi. Lue!

2. Pääkirjoitus. Kaatunutta maitoa vai harkittua kokeilua? HS kehystää Stubbin ydinasepolitiikan väärin. Lue!

3. Pääkirjoitus 2. Kaatunutta maitoa vai harkittua kokeilua? HS kehystää Stubbin ydinasepolitiikan väärin. Lue!

4. Pääkirjoitus. Kokeiltiinko rajoja tarkoituksella? Lue!

5. Kolumni. Stubb ei ehkä kompastunut — ehkä hän kokeili, kuinka liukas lattia on.Lue!

6. Pääkirjoitus. Epäilys heräsi jo ennen pääkirjoituksia. Lue!

7. Kolumni. Oscar-ehdokkuus tuli ennen HS:n tuomiota. Lue!

8. Pääkirjoitus. Oscar-vitsi osui ennen kuin arvovaltaiset lehdet ehtivät paikalle . Lue!

9. Kolumni. Stubb taisi tavoitella Oscaria jo ennen kuin HS ehti sanoa “prosessi petti”. Lue!

10. Pääkirjoitus. Oscar-vitsi osui ennen kuin arvovaltaiset lehdet ehtivät paikalle. Lue!

(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
https://www.nettisanomat.com/2013/03/19/etusivu.html

Maaliskuu. Tasa-arvo

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu. Minna Canth

Ei ole mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena ja miehelle miehenä. Platon

Koska olen mies, minusta voi tulla Paavi. Miguel de Cervantes (1547-1616)

Koska ole mies, minusta ei voi tulla naisten pesutilojen siistijää. Adonis

Päästäkää naiset kerran tasa-arvoiseen asemaan kanssanne, ja siitä lähtien he ovat yläpuolellanne. Cato

En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia - mutta varmaa on, että he eivät ainakaan huonompia ole. Golda Meir

Yhteiskunnallisia edistysaskeleita voidaan mitata vain naissukupuolen yhteiskunnallisen aseman perusteella. Karl Marx

Arkistolöytö Stubb. Tammikuu 2015. - Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia.

Kuva: Yle TV-uutiset 21.4.2011 klo 15.00. Ulkoministeri.Yle Uutiset Politiikka 9.1.2015 klo 15:09: "Stubb itse on Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös. - Meidän mielestämme kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi hyvä asia. Ja meidän mielestämme Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia, hän sanoi."https://www.nettisanomat.com/2015/01/11/etusivu.html ("Nato-jäsenyys" korvattu ilmaisulla "ydinaseet" otsikossa.)

Pyyntö TÄ Claudelle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta". Stubb haluaa ydinaseet Suomeen maksimaalisen pelotteen aikaansaamiseksi. Nyt hoetaan muiden Pohjoismaiden julistuskaltaista tai jotain sellaista. Yksikään poliitikko, joka näitä ydinaselakien muuttamisia vaatii, ei kerro sitä, että Suomen geopoliittinen asema on erilainen kuin esim Ruotsin ja Tanskan, Islannin. Olemme ihan Venäjän kupeessa pitkine maarajoinemme.

Nyt tahattomasti Ukrainan droonit sen vahvistavat. Venäjän kupeessa ollaan. Tämä on geopolitiikkkaa, joka nyt tulee julmasti esille, ehkä myös presidentin ajatuksiin.

Tee pääkirjoitus tästä opista kantapään kautta konkretisoituna näillä ajajatuksilla jotka edellä tulivat esille.

30.3.2026 9:06. Rauhan kyyhky. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva Pertti Manninen ruudun takaa. Kap Verde- Suomi 1-1. (Capo Verde win 4-2 on penalties). 30.3.2026 8:09. Full Time. Cabo Verde 1-1. Finland. #67 Fifa/Coca-Cola World Rankings #75. Kelvin Peres 67' Skyttä 45+4' . Capo Verde win 4-2 on penalties.

Yle Suora-lähetyksestä kuvannut Pertti Manninen.

Kritiikkejä ja pääkirjoituksia. Lue!

Sunnuntai 29.3.2026. Pääkirjoitus: Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta. Lue! Kuva. 9:25. Kottarainenkin on ketterä tarpeen vaatiessa. Kuvia.

Kuvat

Pyyntö TÄ ChatGPT:lle: Tee pääkirjoitus: "Stubbille geopolitiikkaoppia kantapään kautta". Stubb haluaa ydinaseet Suomeen maksimaalisen pelotteen aikaansaamiseksi. Nyt hoetaan muiden Pohjoismaiden julistuskaltaista tai jotain sellaista. Yksikään poliitikko, joka näitä ydinaselakien muuttamisia vaatii, ei kerro sitä, että Suomen geopoliittinen asema on erilainen kuin esim Ruotsin ja Tanskan, Islannin. Olemme ihan Venäjän kupeessa pitkine maarajoinemme.

Nyt tahattomasti Ukrainan droonit sen vahvistavat. Venäjän kupeessa ollaan. Tämä on geopolitiikkkaa, joka nyt tulee julmasti esille, ehkä myös presidentin ajatuksiin.

Tee pääkirjoitus tästä opista kantapään kautta konkretisoituna näillä ajajatuksilla jotka edellä tulivat esille.

Lauantai 28.3.2026. Lintugalleria. Kuva. 8:18. Tintti aloittaa. Kuvia.

Kuvat

Kuvat

Kuva. 10:57. Jula tulee Tokmannin, Jyskin ja Rustan jatkoksi Kirkkonummen Munkinmäkeen. Kuvia

Kuvat

(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. https://www.nettisanomat.com/2013/03/19/etusivu.html

Maaliskuu. Tasa-arvo

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu. Minna Canth

Ei ole mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena ja miehelle miehenä. Platon

Koska olen mies, minusta voi tulla Paavi. Miguel de Cervantes (1547-1616)

Koska ole mies, minusta ei voi tulla naisten pesutilojen siistijää. Adonis

Päästäkää naiset kerran tasa-arvoiseen asemaan kanssanne, ja siitä lähtien he ovat yläpuolellanne. Cato

En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia - mutta varmaa on, että he eivät ainakaan huonompia ole. Golda Meir

Yhteiskunnallisia edistysaskeleita voidaan mitata vain naissukupuolen yhteiskunnallisen aseman perusteella. Karl Marx

Kuva 22:20.

Ydinaseita ei pidä normalisoida.

Hallituksen salassa valmistelema esitys ydinaseiden sallimisesta Suomen alueelle on aiheuttanut turvallisuuspoliittisen kiistan. Tilannetta yritetään paikata ehdottamalla poliittista julistusta, ettei Suomeen sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Kauttakulku olisi mahdollista, ja sodan uhatessa niitä voisi sijoittaakin tänne.

Ongelmana ei kuitenkaan ole menettelytapa vaan itse esityksen sisältö. Liittyessämme Natoon ja solmiessamme Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen meille vakuutettiin, ettei mitään rajoituksia ydinaseiden osalta tarvita, koska ydinenergialaki kieltää ne. Nyt tämä kielto ollaan purkamassa.

Lakiesitys osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä ydinaseiden luonteesta joukkotuhoaseina, joiden käyttö todennäköisesti merkitsisi inhimillisen sivilisaation loppua. Ydinsodan riskin pienentäminen edellyttää, että riippuvuutta ydinaseista vähennetään. Mitä enemmän ja mitä useammassa paikassa ydinaseita on, sitä suurempi on riski, että niitä jonain päivänä käytetään. Ne eivät ole todellakaan vain tavallista isompia pommeja, joiden käytöllä kannattaa uhkailla. Sitähän ydinpelote on – käytämme ydinaseita, jos hyökkäätte. Seuraus olisi yhteinen tuhoutuminen.

Ydinaseiden salliminen Suomessa normalisoi ydinaseet osana Suomen puolustusta ja lisää jännitteitä lähialueilla. Tämä ei lisää Suomen turvallisuutta. Ydinaseiden kielto tulee pitää voimassa.

Kati Juva lääkäri, dosentti, co-presidentti, International Physicians for the Prevention of Nuclear War Helsinki

HS Lukijan mielipide maanantaina 23.3.2026.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 25.3.2026 22:20. Pertti Manninen.

Keskiviikko 25.3.2026. Aamusta iltaan. Kuva. 10:27. Lintu tepastelee sammaleisella kaivonrenkaalla.Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Tiistai 24.3.2026. Aamusta iltaan. Kuva. 8:13. Jokin vilahti. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat.

Maanantai 23.3.2026. Aamusta iltaan. Kuva. 7:25. Pikkutikka nakuttaa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Pertti Manninen ruudun takaa.

Kuvat

Sunnuntai 22.3.2026. Voiton juhlat. 12:58. Women's Long Jump. World Indoor Championships Kujawy Pomorze 26. Ylen suorasta lähetyksestä Pertti Manninen.

Kuvat

Lauantai 21.3.2026. Päivän kuvat. 7:00. Närhi. Kuva Pertti Manninen.

Kuvat

Perjantai 20.3.2026. Päivän kuvat ja pari shottiakin. 8:15. Pikkutikka jaksaa nakuttaa koko päivän aamusta iltaan niin talipalloja kuin puutakin koloa tehdessään. Kuva Pertti Manninen.

Kuvat

(35) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. https://www.nettisanomat.com/2013/03/19/etusivu.html

Maaliskuu. Tasa-arvo

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu. Minna Canth

Ei ole mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena ja miehelle miehenä. Platon

Koska olen mies, minusta voi tulla Paavi. Miguel de Cervantes (1547-1616)

Koska ole mies, minusta ei voi tulla naisten pesutilojen siistijää. Adonis

Päästäkää naiset kerran tasa-arvoiseen asemaan kanssanne, ja siitä lähtien he ovat yläpuolellanne. Cato

En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia - mutta varmaa on, että he eivät ainakaan huonompia ole. Golda Meir

Yhteiskunnallisia edistysaskeleita voidaan mitata vain naissukupuolen yhteiskunnallisen aseman perusteella. Karl Marx

Torstai 19.3.2026. Päivän kuvat. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Liput liehuvat, hiukan on esteitä edessä, vieläkin. Kuva Pertti Manninen.

Kuvat

Keskiviikko 18.3.2026. Päivän kuvat. 8:30-18:02. Vilinää aamusta iltaan. Oksa vain heiluu, lintu lähtenyt on. Orava, kottarainen, kyyhkyt ja pikkutikkakin. Ruudun takaa Pertti Manninen keskiviikkona 18.3.2026.

Kuvat

Tiistai 17.3.2026. Päivän kuvat. 6:59- 14:37. Peurat aamulla. Lehtiä, gigioppia, taidenäyttelyä päivällä. Kuvat tiistaina 17.3.2026 ruudun takaa ja paikallaankin. Pertti Manninen.

Kuvat

Osattiin sitä ennenkin. Arkistosta 2000.

Etusivu torstaina 16. maaliskuuta 2000. Jaakko Pehkoselle tieteellisen tiedon julkistamispalkinto Muut lehdet: Keskisuomalainen 10.3.2000 JYVÄSKYLÄ, Tuula Puranen.

"Jos työtön ei löydä työpaikkaa, hän menettää ansioturvansa." Hurskastelua 2: Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa. nettisanomat.com torstaina elokuun 5. päivänä vuonna 1999. https://www.nettisanomat.com/2000/03/16/etusivu.htm

TÄ Claude: Nettisanomat 16.3.2000 (numero 2000/33) - Juttujen ja kuvien analyysi

Pääjuttu: Jaakko Pehkosen palkinto

Numeron pääaihe on kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkosen saama tieteellisen tiedon julkistamispalkinto Jyväskylän yliopiston vuosijuhlassa 10.3.2000. Palkinto oli 30 000 markkaa.

Lehti siteeraa Keskisuomalaista: Pehkonen on "työmarkkinoiden tutkija, joka on erityisesti paneutunut ajankohtaisiin palkkojen, työn ja työttömyyden kysymyksiin". Hänen kirjoituksiaan on "kiitetty niiden yleistajuisuudesta".

Lehden kriittinen sävy: Nettisanomat esittää palkinnon ironisessa valossa. Otsikossa Pehkonen mainitaan "pitkäaikaistyöttömien kurittajana tunnettuna professorina". Numero kokoaa yhteen aiempia kriittisiä juttujaan Pehkosesta:

• "Hurskastelua 2: Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa" (5.8.1999)
• "Professori Pehkonen ei jätä pitkäaikaistyöttömiä rauhaan: Työttömien syyllistäminen jatkuu" (7.10.1999)

Pehkosen sitaatti: "Työttömyysturva on nykyisessä muodossaan liian passiivinen. Sen kestoa pitäisi lyhentää ja tuki tulisi kytkeä entistä enemmän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin osallistumiseen."

Lehti kontrastoi tätä SDP:n Erkki Viitasen lausunnolla: "Ei heikennetä työttömyyseläkeputkessa olevien asemaa pakottamalla heitä etsimään olemattomia töitä."

Muut jutut ja aiheet

Harjun huminaa: "Kesäpaikka Päijänteeltä osakemerkinnällä!" - linkki erilliseen juttuun.

Asuntoilmoitus: Vuokra-asunto Helsingin keskustan läheltä elokuusta 2000 alkaen. Vuokra 6000 mk/kk + sähkö ~800 mk/kk. 2-3 mh, keittiö, olohuone, sauna, takkahuone, kaksi parveketta.

Työttömyys- ja sosiaalipolitiikka -teema: Numero linkittää useita aiempia juttuja:

• Ministeri Perhon ja Helsingin Sanomien kritiikki työttömistä nuorista
• Opintotukeen liittyvä juttu: "Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä"
• "Nuoria kusetetaan työkkärissä"
• Jyväskylän kaupunginjohtaja: "Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako?"

Urheilu - Formula: Laaja kokoelma Formula-aiheisia linkkejä:

• "Formula - maailman tärkein asia?"
• Formulapomo möi "puolet miljardi-omaisuudestaan keplottelukaupoin"
• "Miksi Schumacher ei ole suosittu Saksassa?"
• Lukijan vastine: "Schumacher Saksassa nyt suositumpi kuin koskaan"
• Hannu Hurme: "En halua olla osana sirkuksessa"

Kulttuuri:

• Charlie Chaplinin Nykyaika (1936) -elokuva nostetaan esiin. Kehote: "Tule mukaan tekemään uusi parempi suomennos!" ja "Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!"
• John Lennonin "Imagine" - kehote paremman suomennoksen tekemiseen

Linkkivinkit:

• Hanami-Web (japanilainen kulttuuri)
• I LUV ASIA WEB
• Ari Rantalan linkkikokoelma

Kuvat ja visuaalinen ilme

Mainoskuva: "Huutotekstilue" -banneri (bannerihuutotekstilue.jpg)

Toimitus-osio: Kuva päätoimittajasta "vauhdissa", kuvannut Mika Hänninen

Viittaukset kuviin:

• Nykyaika-elokuvan kuvat (www.nykyaika.com)
• Valokuvagallerian linkki
• "Viikon merkit" -osio (mainokset)

Tekniset merkinnät: Sivut valmisti Pertti Manninen 15.3.2000. Logon siirto 28.4.2002. Linkit tarkistettu 13.2.2016.

Numeron sanoma

Numero 2000/33 keskittyy voimakkaasti kritisoimaan Pehkosen työttömyyspoliittisia näkemyksiä, vaikka hän sai tiedonjulkistamispalkinnon. Lehti kerää yhteen oman kriittisen linjan ja asettaa sen vastakkain palkinnon kanssa. Tämä on tyypillistä Nettisanomien kriittistä, marginaaliryhmien puolelle asettuvaa journalismia.

TÄ Claude 13.3.2026 12:00.

Osattiin sitä ennenkin. Arkistosta 2000.

Pääkirjoitus Kaksi keskustelua samasta asiasta

Suomessa käydään tällä hetkellä kahta rinnakkaista keskustelua ydinasekysymyksestä. Ne eroavat toisistaan perustavanlaatuisesti.

Maakuntalehtien keskustelu vs. Iltapäivälehtien keskustelu Lue!

2. pääkirjoitus Kun valtamedia antoi tilan demokratialle

MTV3:n uutislähetys 15.3.2026 ja oppositiopuolueen äänen kuuleminen

Journalismin tehtävä ei ole vain kertoa, mitä hallitus päättää. Journalismin tehtävä on myös kertoa, mitä hallituksen päätöksille vastustetaan.

MTV3:n lauantai-illan uutislähetys 15. maaliskuuta 2026 teki jotain, mikä on viime kuukausina ollut harvinaista. Se antoi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan argumenteille tilaa.

Ei vain nimiä ja nopeaa lausahdusta. Vaan tilaa.

Koskelan suora lainaus oli pitkä. Hän sai sanoa asiansa loppuun. Hän sai esittää oikeudellisen argumenttinsa: lainsäädäntö on ensisijainen väline, julkilausuma ei voi kumota lakia.

Tämä on journalismia.

Lue!

Molemmat pääkirjoitukset TÄ Claudelle aiheen antaen, Nettisanomat. Pertti Manninen. TÄ-keskustelut kokonaisuudessaan täällä.

TÄ Clauden kanssa 13.3.2026 käydystä keskustelusta:

Ohessa pätkä MTV3:n Seitsemän uutisista tänään,. Tee yksityiskohtainen analyysi ja pääkirjoitus ydinaseosasta.

...

Pääkirjoitus: Selonteolla ei korvata lakia

Lue!

Jälkikirjoitus: Toisto ja vaikeneminen

Stubbin toisto paljastaa epävarmuuden

Presidentin puheessa toistui lause "muodossa tai toisessa, muodossa tai toisessa". Tämä ei ole sattumaa. Toisto on merkki sisäisestä ristiriidasta. Kun poliitikko toistaa saman lauseen välittömästi, hän etsii vakuuttavuutta.

Lue!

Helsingin Sanomien vaikeneminen

Helsingin Sanomat julkaisi tänään pääkirjoituksen ydinasekysymyksestä. Pääkirjoitus oli samansuuntainen kuin MTV:n uutinen. Se kehysti asian puolueiden väliseksi kiistaksi. Se vähätteli erimielisyyden merkitystä. Se ei sanonut sanaakaan Suomen geopoliittisesta asemasta.

Lue!

Valtamedia voi vähätellä. Presidentti voi toistaa tyhjää retoriikkaa. Hallitus voi kiertää parlamentaarista valmistelua. Nettisanomat jatkaa kirjoittamista.

Koko keskustelu analyysi-osan kanssa täällä.

Perjantai 13.3.2026. Tarjoilu kelpaa.

Kuvat. Pikkutikka ja tintit viimeisten talipallojen kimpussa pitkin päivää.Tänään perjantaina 13.3.2026 10:47 ja 13.21. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Pertti Manninen ruudun takaa.

Torstai 12.3.2026. Lintuja. Kuva. Naakat lentävät harmaudessa. Tänään torstaina 12.3.2026 10:40. Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Tori. Pertti Manninen ihan tähdäten.

Kuvat

Keskiviikko 11.3.2026. Bussipysäkillä. Kuva. Tänään Keskiviikkona 11.3.2026 12:51 kirkkaudessa. Uusimaa. Kirkkonummi. Lapinkylä. Rajontien pysäkki. Hiukan kauempana liikettä huomaten. Pertti Manninen.

Kuvat

Tiistai 10.3.2026. Kontrasteja. Tänään tiistaina 10.3.2026 08:34 harmaata. Uusimaa. Kirkkonummi. Oitmäki. Kuva ohikiitäen Pertti Manninen.

Kuvat

Trumpin kieli – ja toimittajan valinta

Lue!

Maanantai 9.3.2026. Kevään ensimmäinen - Rauhan kyyhky?

Tänään 9.3.2026 08:41 hetken yksi kyyhkynen tapasi koko talven kottaraiset. Uusimaa. Kirkkkonummi. Kauhala. Björkdal. Kuva ruudun takaa toisenkin napaten Pertti Manninen.

Sotaan, lähdemme sotaan! Lähdemme sotaan, kaikilla Jumalan lapsilla on aseita.

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Kansainvälisen naistenpäivän pyöräilyä kirkkaan kirpeänä pakkaspäivänä Suomessa. 08.03.2006 maaliskuun keskiviikkona klo 15.13. Kuva Pertti Manninen, Jyväskylä. Koko numero, 6 artikkelia ja 8 kuvaa.

Presidentti Tarja Halonen naistenpäivän aattona 2026.
Kansainvälinen naistenpäivä 2026. Pirkko Lehtinen.
Lue!

Arkisto 2.12.2024 ... Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme "ENSISIJAINEN ISKUJEN KOHDE"
https://www.nettisanomat.com/2024/12/02/etusivu.html

TÄ-Claude ANALYSOI HÄKKÄSEN YDINASE-LAUSUNNON. UUTISLÄHETYS TORSTAINA 5.3.2026 20:30.

Analysoi seuraava yle tv-Uutisten torstaina 5.3.2026 20:30, alku, jossa kerrotaan ydinaselain muuttamisesta.

Lue!

Eilisen kuva: "Näin Trumpin hyökkäys vaikuttaa sinuun". Uusimaa. Kirkkonummi. Keskusta. Sale. Torstai 5.3.2026 13:35. Pertti Manninen hiukan tai vähän enemmänkin hosuen kassajonossa.

Lue!

Kuovi aamulla, lordi iltapäivällä ... ja ranskattaren hymy. 20 vuotta sitten 19.5.2006. Kuvat. "Pitkänokka tepastelee pellolla varhain aamulla ruokaa etsien maastoon sulautuen".

"TV5MONDE esittää iltapäivän uutislähetyksen lopuksi euroviisujen karsintaa". 

Finland - Winner 2006 - 292 points 21.05.2006 toukokuun sunnuntaina klo 00.56- 01.06 . Ylen kuvista välittänyt ja värittänyt Pertti Manninen. 32 kuvaa. Kuvasarja.

Valkohäntäpeura jatkaa matkaansa käytyään linnunruokaa napsimassa. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Keskiviikko 4.3.2026 15:44. Kuva Pertti Manninen boostia lisäten.

Kuvat

Kansainvälinen villin luonnon päivä (YK)

Kirjastossa ja sen nurkilla. Kuvasarja. Uusimaa. Kirkkonummmi. Keskusta. Kirjasto Fyyri. Naakat eteläoven edessä tiistaina 3.3.2026 10:26. Kuva Pertti Manninen.

Kuvat

Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä. Päivä on saamelaisten liputuspäivä. Saamelaisten lipussa on punaista, vihreää, keltaista ja sinistä.

"Pohjoisessa on ankarat pakkaset". Yksi kuva 57:stä. Kuva julkaistu ensimmäisen kerran 12.2.2012.

Hiljentykää, keskittykää, NYT! Kuva. Yleisurheilun halli-SM. Espoo. Naiset 60 m välierät. Kuvia Ylen lähetyksestä Pertti Manninen lauantaina 28.2.2026.

Kuvat

"Pöllö lumessa". Hiihdon maailmancup. Sprintit. Falun Ruotsi. Kuvat Ylen lähetyksestä Pertti Manninen Lauantaina 28.2.2026 17:59.

Kuvat

"Kirjaston tytöt".

Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Torstai 2013-02-28. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

Kuvat

Finland  - Winner 2006 -   292 points
21.05.2006 toukokuun sunnuntaina klo 00.56- 01.06

.

Ylen kuvista  välittänyt ja värittänyt Pertti Manninen.

Teksit 5.3.2026.

Ovat pyhimykset repaleina syntisten yössä
Ilman opastavaa valoa ovat karitsat eksyksissä
Ukkosen lailla seinät romahtaa ja kivet vieriä saa
Rockin tuomiopäivässä pitää sielu paljastaa
Salamat voimallaan väärät profeetat maahan iskee
Kuun kohotessa merkkiä odotamme
ja ihmeissämme nousemme
Rock 'n' Roll enkelit tuo hard rock hallelujaan
Rock 'n' Roll enkelit tuo hard rock hallelujaan
Jumalan luomakunnassa yliluonnollisen korkealle kohoaa
Tosiuskovaiset toki pelastetaan
Täytyy veljien ja siskojen pysyä uskossaan
Tuomiopäivänä rockin uskalikot voittaa
Harlekiineista hyvät uudet kuninkaat saa
Salamat voimallaan väärät profeetat maahan iskee
Salamat voimallaan väärät profeetat maahan iskee
Kuun kohotessa merkkiä odotamme
Rock 'n' Roll enkelit tuo hard rock hallelujaan
Rock 'n' Roll enkelit tuo hard rock hallelujaan
Demonit ja enkelit ovat yhdessä tulleet katsomaan
Rock 'n' Roll enkelit tuo hard rock hallelujaan
Jumalan luomakunnassa yliluonnollisen korkealle kohoaa
On siivet selässä sarvet päässä
On hampaat terävät ja silmät punaiset
En ole ihan enkeli en edes langennut enkeli
Liity siis meihin tai on osoitteesi helvetti
Hard Rock hallelujaa!

Kuvat isonnettu ja allekkaistettu sekä teksit lisätty torstaina 5.3.2026.

Alkuperäinen osoitteessa
https://nettisanomat.com/2006/05/21/etusivu.html#finland

Energian säästöä. Galilein lämpömittari näyttää 17 astetta huoneessa, joka kovilla pakkasilla viilennetään. Kuva Pertti Manninen perjantaina 30.1.2026 11:29 kotona.

Energiaa ...

Energiaa tintille. Siemen-rasvapötkö antaa energiaa niin tinteille kuin välillä käpytikalle ja joskus kottaraisellekin, joka yrittää siinä roikkua, useimmiten kuitenkin maassa syömässä pudonneita murusia. Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Perjantai 30.1.2026 11:42 ruudun takaa. Kuva Pertti Manninen.

Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi.
3 Moos 19:18

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Matt 7:12

Tse Kung kysyi: "Onko olemassa yhtä sanaa, jonka voisin ottaa elämänohjeekseni?" Kungfutse vastasi: "Sana on SHU, vastavuoroisuus: Älä tee toiselle sitä, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi".
Keskustelut 15:23

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi!

Älä koskaan tee toisille sitä, mikä kiduttaisi itseäsi.
Panchatantra

Älkää toivoko kenellekään asioita, joita ette toivoisi itsellenne.
Poimintoja Bahá'u'lláh'n kirjoituksista 66

Kukaan teistä ei ole uskova, ennenkuin rakastaa lähimmäistään yhtä paljon kuin itseään.
an-Nawawin 40:s Hadith 13

Rakkautensa kokoinen jokainen on, Rakkautensa kokoinen jokainen on.
Tommy Taberman

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (2)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan.
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Tää ystävyys ei raukene

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?
Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?
For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

1.1. Auld Lang Syne

Should auld acquaintance be forgot and never brought to mind?Should auld acquaintance be forgot and days of auld lang syne?For auld lang syne, my dear, for auld lang syne,we’ll take a cup of kindness yet for auld lang syne

Kuvia Charles Chaplinin elokuvasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.

Kulkuri kuuntelee kauempaa hiljaisesti kuuluvaa laulua, kun vieraat eivät saapuneetkaan juhlapöytään.

Tää ystävyys ei raukene

Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.

Vihdoinkin lunta, hiukan tiistaina 30.12.

Uusimaa. Kirkkonummi. Lindal. Tiistai 30.12.2025 12:21. Kuva Pertti Manninen hiukan ruudun takaa.

Puussa ja maassa.
Tintti puussa ja kottarainen ruokintapaikalla.
Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala. Björkdal. Sunnuntai 30.11.2025 13:24 ja 14:32. Kuvat Pertti Manninen ruudun takaa.

Torstaina 30.10.2025.

8:30 Energiaa.
8:35 Energian siirtoa 1 ja 2.
8:37 Joutsenetkin saavat osansa lämmöstä.
10:41 Molemmat hyötyvät torikaupasta, asiakas ja myyjä.

Uusimaa. Kirkkonummi. Kauhala - Oitmäki. Espoo. Mankki. Kirkkonummi. Keskusta. Tori ja ikkunaton kirjasto, Finlandia-palkinnolla palkittu. Kuvat Pertti Manninen.

Lukijan kuva.

"Perhonen molemmin puolin". Kuvat lähetti Erika N. lauantaina 27.9.2025 20:38 ja 20:42.

- Onko ulkopuolella, hieno kuva.
- Joo ulkopuolella, et tuo on mahapuoli.
- Siitä vaan tunnistamaan!

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

Arkisto 2003.

5. - Moe työvoimatoimistossa  Matti Reijonen. - nettisanomat.com torstaina 02.10.2003.  1 2 3 4

2003

Elokuvat voivat toimia rikoksen tekijöiden esikuvina, sanoo mediatutkija. Väkivallan katsominen syö tunteita. "Viihteen tuottama tunnetulva turruttaa suuriin tunteisiin ja sitä kautta myötäelämisen kyky vähenee." .
Anu Mustonen, psykologian tohtori ja mediatutkija Jyväskylän yliopistosta. Suur-Jyväskylän lehti 23.04.2003. Lue!

Valmistuminen

Elinehto

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
Elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommy Taberman

Nämä sanat ensimmäisen kerran luettuani olen aina tarpeen tullen, niin lakkiaisissa kuin rippijuhlissa, kirjoittanut ne onnittelukorttiin ...
Varsinkin valmistusjuhlien aikaan nuorilta kysytään usein, miksi he haluavat tulla isona. Osho, eräs 1900 luvun suurimpia henkisiä mestareita, on todennut: "Ei tarvitse tulla miksikään - sinun on vain oivallettava, kuka olet siinä kaikki."
Arto Manninen

(58) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Kesäkuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi