Nettisanomat keskiviikkona 01.06.2005.

Pääkirjoitus.
EU:n perustuslaki ja Suomen.

Pertti Manninen.
Keskiviikkona 1. kesäkuuta 2005.

Ranskalaiset sanoivat non. Hollantilaiset äänestävät tänään. Suomalaiset eivät äänestä.

Presidentti Jacques Chirac lupasi kansanäänestyksen ranskalaisille kansallispäivänä 14. heinäkuuta viime vuonna, koska "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan."

J. Chirac a annoncé mercredi au cors de son traditionnel entretien du 14 juillet que les Francais se prononceraient en 2005 par référendum sur la ratification de la Constitution européenne. 2004/07/15/juillet14.htm 

Hollannista en tiedä.

Suomesta tiedän tai kuvittelen tietäväni. Täällä päättäjät ja heidän liehittelijänsä vai kumminpäin se oikein on, eivät uskalla järjestää kansanäänestystä, koska pelkäävät mahdollista “ei“-tulosta.

Täällä mentiin jo niinkin pitkälle, että pääministeri Matti Vanhanen ja puoluejohtaja Paavo Lipponen rupesivat puhumaan ensin perustuslain sijaan perustuslaillisesta sopimuksesta ja lopulta perussopimuksesta ja ihan lopulta sopimuksesta.

SanomaWSOY:n lehdet Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat yhtyivät kuoroon ja nytkin Ranskan perustuslaki-kansanäänestyksen jälkeen puhelevat vielä, välillä tosin, perustuslaillisesta sopimuksesta omaan näppäryyteensä eksyen.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Muut lehdet -palstalla lehti selostaa Ilkka-lehden selostusta Ranskan perustuslaki-äänestyksestä väittäen selostusjohdannossaan Ilkan käsitelleen perustuslaillista sopimusta, ei siis EU:n perustuslakia. Ilkkaa en tavoittanut, joten tämä jää epäselväksi.

Sopimuksesta puhuminen ei tietenkään ole vahinko. Jos Suomen hallitus vielä tuo EU:n perustuslain eduskunnan käsiteltäväksi, niin täytyy päättää millaisessa Suomen perustuslain säätämisjärjestyksessä asia käsitellään.

Oikeastihan se on jo kabineteissa päätetty: Koska kysymyksessä on sopimus, niin siitä vaan mahdollisimman helpossa järjestyksessä, siis yksillä valtiopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä!

***

Ainakin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat olleet katkeria Ranskan vaalituloksesta lakeijat mukaan lukien. Tulosta on vähätelty ja selitetty, että ranskalaiset äänestivät jostakin muusta kuin perustuslaista.

Ilta-Sanomat meni pääkirjoituksessaan vähättelyssään huippuunsa. Se ilmoitti, että EU:n perustuslakia Ranskan vaalituloksen jälkeen vastustaa vain 3.5 prosenttia Euroopan kansalaisista laskien luvun Ranskan väkiluvun suhteesta koko Euroopan väestöön.

Tämäkin lasku oli sillä tavalla omituinen, että jos 55 % vastustaa ja 45 % kannattaa ja äänestysprosentti on 70 %, niin vastustajia Ranskassa oli siis noin 1.3 % Euroopan väkilukuun verrattuna. Lopuksi voisi sanoa, että ei löytyne olosuhteita, joissa yli puolet Euroopan kansalaisista kannattaisivat tai vastustaisivat.

***

Ei kansa ole tyhmää. Jos kansalainen halusi, ettei Turkki liity EU:hun, niin nythän mielipiteen pystyi ilmaisemaan. Perustuslain hyväksymisen jälkeen on määräenemmistöjä ja muuta, valta on jo silloin luisunut pois kansalaisen käsistä! Tämä niille, jotka hokevat, että esim. tämä asia ei kuulu perustuslakiin, EU:hun se ainakin kuuluu!

Nettisanomat. Pääkirjoitus keskiviikkona 01.06.2005. Pertti Manninen.

Kansanäänestyksestä ja äänestäjien motiiveista tähän lopuksi selväjärkinen haastattelupätkä maanantaina 30.06.2005 TV1:ssä (FST:ssä) lähetetystä “360 grader“-ohjelmasta. Kommentin ehkä ansaitsee se, että voiko valtaa luovuttaa EU:lle vain hiukan kysymättä kansalta neuvoa. Sama.

FST. 360 grader.
Måndag 30.05.2005.kl. 20.20. Redaktör: Mette Nordström.
“Välkommen till studio Markku Suksi, professori i offentlig rättighet i Åbo Akademi.  - Tack.”
Seuraavassa tv:n. tekstikäännös, joka on aina hiukan lyhennetty alkuperäisestä puheesta.

“Toimittaja:
Tuleeko Ranskasta nyt varoittava esimerkki Suomelle, kun päätetään kansanäänestyksestä?
Suksi:
Tuskin, päätöshän on jo tehty. Tämä tulos oli odotettu.
Maastrichtin sopimus sai Ranskassa 50,6 %:n tuen. Marginaali oli siis todella pieni.
Tämä oli odotettua, eikä se vaikuta Suomen päättäjiin, etenkin kun on päätetty, että kansanäänestystä ei järjestetä.
Toimittaja:
Onko päätös ehdottoman lopullinen?
Suksi:
Ei ole, mutta paljon pitää tapahtua jotta kansanäänestys pidetään.
Toimittaja:
Pitäisikö kansan saada äänestää EU:n perustuslaista?
Suksi:
Hyvä kysymys. Kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys, koska Suomi luovutti kansallisia valtaoikeuksia EU:lle. Se edellytti kansanäänestystä.
Se ei ehkä nyt ole välttämätöntä. Kansallisia valtaoikeuksia ei nyt luovuteta samassa määrin vaikka yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä lainvalvonta- ja rikosoikeudellinen yhteistyö yhdistetään yleiseen yhteisöoikeuteen. Siinä mielessä valtaa siirretään.
Toimittaja: Ranskassa äänestettiin paljosta muusta kuin perustuslaista mm. Turkin jäsenyydestä, sisäpolitiikasta, Chiracista jne.
Täyttääkö kansanäänestys tehtävänsä?
Suksi:
Täyttää.
Moni asia, josta ranskalaisten sanotaan äänestäneen liittyy Euroopan Unioniin. Ranskassa ajankohtaisia kysymyksiä ovat mm. vanhan teollisuuden tuki, josta EU haluaa luopua, ja talouden yleinen nykyaikaistaminen. Ne liittyvät ainakin epäsuorasti EU:hun ja samalla perustuslakiin.
Toimittaja:
Tuleeko kansanäänestyksiä jatkossa lisää?
Suksi:
Ilmeisesti tulee. Säännöt kansanäänestyksistä ovat lisääntyneet jäsenmaissa kymmenen vuoden aikana. Kuljemme pikkuhiljaa kohti yhä useampia kansanäänestyksiä.
Ne eivät välttämättä koske vain EU:ta vaan myös uusia lakeja.
Toimittaja:
Kiitos tästä.”FST. 360 grader. Måndag 30.05.2005.kl. 20.20. Redaktör: Mette Nordström.
“Välkommen till studio Markku Suksi, professori i offentlig rättighet i Åbo Akademi. Tack.”

Lue myös!

Perustuslaki ja kansanäänestys
Pääkirjoitus. EU:n perustuslaista halutaan kansanäänestystä.
2005/05/10/paakirjoitus.htm

EU ja Turkki.
Torstaina 09.09.2004. Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. "Turkin EU-jäsenyyden edut painavampia kuin haasteet". Täysin kritiikitön ja epämääräistä toimikuntaa esittelemätön kirjoitus Helsingin Sanomissa maanantaina 06.09.2004. Kirjoitus julkaistiin pääkirjoitussivun yläosassa vieraskynä-varauksella. Kirjoittajista kerrottiin seuraavasti: "[Martti] Ahtisaari toimii puheenjohtajana ja [Albnert] Rohan esittelijänä Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia tutkivassa itsenäisessä toimikunnassa." Artikkelista ei kurdi-sanaa löytynyt! Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. Tulossa! 2004/09/09/etusivu.htmTorstaina 09.09.2004. Turkiet. "Under Anna Lindhs ledning drev regeringen en konsekvent linje angående Turkiet" "Den 6 oktober ska EU-kommissionen presentera sin rapport om utvecklingen i Turkiet. Det sägs att inte heller i den här rapporten nämns kurder eller det kurdiska språket. Turkiet har sedan staten bildades förnekat kurderna som en folkgrupp. Med minoriteter i Turkiet menar de att det var enbart de enbart de kristna minoriteterna som erkändes i Lausanne 1923.
EU bör tvinga Turkiet att redogöra för landets samtliga minoriteter och hur man tänker garantera deras rättigheter. Om EU ser mellan fingrarna med minoriteters rättigheter i länder som inträder i unionen kommer det senare inte att finnas något medel för att påverka vad som sker i dessa länder." Aftonbladet söndag 05.09.2004 Emine Onatli: Söndagsrösten. 
http://www.aftonbladet.se/vss/ledare/story/
0,2789,528323,00.html

Muut lehdet.

Keskisuomalainen. Ulkomaat. Tiistaina 31.05.2005.

31.05.2005.

Keskisuomalainen. Ulkomaat. Tiistaina 31.05.2005. Sivun yläosassa:

Päät alkavat putoilla Pariisissa.
Hallitusremontti: Kipeä peruslakiäänestys johtaa ainakin pääministerin eroon. Pariisi. AFP, Reuters.
Kuvateksti: Pääministeri Jean-Pierre Raffarin (oik.) keskusteli hallituksen kabinettipäällikön Michel Boyonin kanssa poistuessaan pääministerin virka-asunnosta.


31.05.2005.

Keskisuomalainen. Ulkomaat. Tiistaina 31.05.2005. Sivun alaosassa:

Perustuslaki sai taakseen lähinnä vain hyvätuloiset.
Ranskalaiset vaativat EU:ta alas norsunluutornistaan. Pariisi. Erja Yläjärvi/ STT.

"Turkki kiduttaa entiseen tahtiin".
Sadat viranomaisten pahoinpitelemät hakevat vuosittain kuntoutukseen. Helsinki. Susanna Jääskeläinen/ STT.
"Turkin ihmisoikeustilanne ei ole parantunut läheskään niin paljon kuin monet viralliset raportit antavat ymmärtää, sanoo Turkin ihmisoikeussäätiön lääkäri Metin Bakkalci. Hänen mukaansa muutamat parannukset, kuten kuolemanrangaistuksen kumoaminen ovat todellisia. Sitä vastoin esimerkiksi kidutukset eivät ole todellisuudessa vähentyneet lainkaan. Helsingissä vierailulla oleva ..." 

Uhreja hoidetaan Suomessa kuntoon.
Turvalliseksi maaksi luokitellusta Turkista tulee jatkuvastiu uusia kuntoutettavia. Helsinki. STT.

etusivulle keskiviikkona 01.06.2005!

Nettisanomat torstaina 26.05.2005.
Ilmeisesti päätoimittaja Erkki Laatikainen:  Isonna kuva!
Nettisanomat tiistaina 24.05.2005.
Karpela vs. Pietilä.
'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi." 
Karpela vs. Pietilä.  
Uhri vai hyväksikäyttäjä. (IS 21.05.2005)
Julkisuudella ratsastaja putosi. (IS 21.05.2005)
Karpela yhä vakavasti sairas. (IS 21.05.2005)
Karpela syyttää Ilta-Sanomia valheellisista jutuista.
Karpelan avoin kirje.   
Tanja Karpela vaikenee virheistä.
Avoin kirje. Ministeri Tanja Karpelalle.
Väärät väitteet Ilta-Sanomissa 21.05.2005.
Linkkejä, aluksi.

etusivulle keskiviikkona 01.06.2005!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Vaikea kuva

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Nettisanomat tiistaina 10. toukokuuta 2005. 

Isonna!

Lue myös!  "Sotaan osallistumisen hurman jälkeen Suomen päättäjät ja ylipäälliköt, vanhat äijät, ovat muuttamassa lakeja niin, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin pakottaa suorasti tai epäsuorasti kaukaisille sotatantereille." Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? 
1999/09/02/
netti0109.htm#natoeite

Lue myös!  Amerikkalaispoliitikoille olisi aivan erilainen päätös lähettää joukkoja sotaan, jos siellä olisi mukana heidän omia poikiaan ja tyttäriään. Näin on enää kuitenkin äärimmäisen harvoin. Sosiologian professori Charles Moskos Northwestern Univeristystä. - Palkkasoturi tähtää yliopiston penkille. Keskisuomalainen maanantaina 15.03.2004. Mika Horelli. 
2004/03/25/etusivu.htm

Kukka äidille sunnuntaina 08.05.2005. Kuva: Pertti Manninen.  Isonna!
Katso myös! Äiti ja lapsi. 
2000/05/11/viikonkuva.htm
Muistikuva Jukka Kajavan kirjoituksesta sen jälkeen kun joku suomalainen europarlamentaarikko-äiti intoili, että hän antaisi poikansa lähteä ilomielin sotaretkelle, jos tämä poika niin itse haluaisi. Kajavan lakoninen toteamus: Onneksi hän ei ole äitini, oma äitini kyllä toppuuttelisi. Muistikuva Pertti Manninen.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

1.1.

Linkki joka numeron etusivulle.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Uusin lehti

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi