12 Lauantai 2007-05-26. N:o 659. Seuraavaan numeroon!
Kunnianloukkaus.
3. Asianomistajan kirjallinen todiste. Hovioikeuden tuomio Asia KUNNIANLOUKKAUS Vastaaja MANNINEN PERTTI JUHANI Asianomistaja MONONEN PEKKA MATTI RAFAEL |
VALOKOPIO ei lv 17 2 530133/03-6 VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1445 Antamispäivä Diaarinro Asianajotoimisto
Elo RATKAISU, JOSTA ON VALITETTU Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 30.8.2002 nro 4851 (liitteenä) ASIA Palvelusopimukseen perustuva velkomus VALITTAJA Pertti Juhani Manninen VASTAPUOLI Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA Valitus Pertti Juhani Manninen on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky:n kanne hylätään. Lisäksi Manninen on vaatinut, että Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäynti kulunsa hovioikeudesta 21,80 eurolla laillisine korkoineen. Vastaus Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky on vaatinut, että valitus aiheettomana hylätään ja Manninen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 1.246,93 euroa laillisine korkoineen. PÄÄKÄSITTELY Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 30.10.2003 siitä laaditun pöytäkirjan mukaisesti. HOVIOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Kuultavat ja todistajat ovat kertoneet asiasta samaan tapaan kuin käräjäoikeudessa. Kertomusten keskeiset osat ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeus on tehnyt todistelusta samat havainnot ja johtopäätökset kuin käräjäoikeus. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole. Tuomiolauselma Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Asianajotsto
18
19 MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 5.1.2004. (Leima) Kaisa
Koivusaari Asian ovat ratkaisseet: hovioikeuden
laamanni Kalervo Auerma Ratkaisu oli yksimielinen.
Liite Vaasan hovioikeuden ratkaisuun Kaava A (Oikeudenkäymiskaari 30:4) VALITUSOSOITUS Sen, joka tahtoo valittaa hovioikeuden ratkaisusta, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka 2) jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi 3) jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on kuusikymmentä (60) päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin. Valittajan on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava Korkeimmalle oikeudelle osoitettu valituskirjelmä viimeistään määräajan päättymispäivänä hovioikeuden kirjaamoon, jonka osoite on Vaasan
hovioikeus / Kirjaamo Valituskirjelmän voi toimittaa hovioikeuden kirjaamoon henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona (06-323 8295) tai sähköpostina (vaasa.ho@om.fi). Sen on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Aukioloaika päättyy kello 16.15. Valituskirjelmään on sisällytettävä lupahakemus ja valitus sekä liitettävä ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin valittaja viittaa perusteinaan. Kirjelmässä on myös mainittava se peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden nojalla valittaja katsoo, että valitusluvan myöntämiseen on lainmukainen peruste. Lisäksi on ilmoitettava hovioikeuden ratkaisu, johon valittaja tahtoo hakea muutosta. Valituksessa on ilmoitettava: 1) miltä kohdin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta; 2) mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valittaja ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa, paitsi milloin valittaja saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Valituskirjelmässä on mainittava valittajan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä hänen tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla asiaa koskevat ilmoitukset saadaan hänelle toimittaa. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava kirjallisesti Korkeimman oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmä on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. Hovioikeus lähettää valituskirjelmän liitteineen sekä asiaa koskevan asiakirjavihon ja jäljennöksen hovioikeuden ratkaisusta Korkeimmalle oikeudelle. Korkein oikeus tarvittaessa pyytää valittajan vastapuolelta kirjallisen vastauksen valitukseen. Valitusasian käsittelystä Korkeimmassa oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on rikosasiassa 100 euroa ja muussa asiassa 200 euroa. Maksuvelvollinen on muutoksenhakija tai hänen sijaansa tullut. Rikosasiassa oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hovioikeuden ratkaisua muutetaan muutoksenhakijan eduksi. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä siltä, jolle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti tai joka muulla laissa säädetyllä perusteella vapautuu maksuvelvollisuudesta. 16.12.2002/EH
1 LIITE SAAPUNUT
TUOMIO
02/4851 30.8.2002 L 01/5194 Kantaja Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa Vastaaja Pertti Juhani Manninen, Laukaa Asia Velkomus, palvelusopimus ym. Vireille 3.10.2001 SELOSTUS RIIDASTA Kantajan vaatimukset Kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle toimeksiantoon perustuvia palkkio- ja kulusaatavia seuraavasti: 1. 31.5.2001 päivätyn laskun nro 1443 mukaan pääomaa 1.213,90 euroa (7.217,50) markkaa ja sille arvonlisäveroa 267,06 euroa (1.587,85 markkaa) eli yhteensä 1.480,96 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 7.6.2001 lukien, ja 2. 31.5.2001 päivätyn laskun nro 1444 mukaan pääomaa 2.064,51 euroa (12.275 markkaa) ja sille arvonlisäveroa 454,19 euroa (2.700,50 markkaa) eli yhteensä 2.518,70 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoinen 7.6.2001 lukien. 3. Lisäksi kantaja on vaatinut vastaajan velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut: avustaja Elon lasku 4.683,24 euroa sekä Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa, molemmat määrät laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Perusteet Vaatimusten 1-kohta Vastaaja Manninen ja hänen äitinsä Laura Manninen ovat antaneet kantajalle toimeksiannon Kirkkonummen kunnan Kauhalan kylässä sijaitsevan Kuusikulma –nimisen tilan RN:o 1:86 pakkohuutokauppaa koskevassa asiassa. Pertti Manninen, jonka veloista pakkohuutokauppa piti toimittaa, omisti tilaan vuokraoikeuden, itse tilan omisti Laura Manninen, joka valvoi pakkohuutokaupassa saataviaan pojaltaan. Kantajan puolelta asiaa oli hoitanut asianajaja Pekka Mononen, joka oli avustanut molempia päämiehiään asiassa. Manniset olivat alusta lähtien antaneet toimeksiannot yhdessä ja lisäksi Pertti Mannisen velkaantuminen ja Laura Mannisen saatavien valvominen ovat nivoutuneet yhteen niin, ettei toimeksiantoja ole voitu toisistaan
2 Erottaa. Pakkohuutokauppaa koskevaan toimeksiantoon liittyvässä laskussa on toimenpiteet ajalta 19.1.2000- 5.4.2001. Ajalta 19.1.-28.3.2000 suoritus on saatu jo aikaisemmin ja ne näkyvät laskussa POIS-merkinnällä. Vaatimusten 2-kohta Laura ja Pertti Manninen olivat 17.5.2000 antaneet kantajalle toimeksiannon täytäntöönpanoriitaa koskevassa asiassa, jossa kantajaksi oli osoitettu Laura Manninen ja vastaajiksi Pertti Manninen, Keski-Suomen Osuuspankki ja Merita Pankki Oyj. Riita oli liittynyt Pertti Mannisen omistamaan ja hänen veloistaan ulosmitattuun Veikkola-nimiseen tilaan RN:o 10:3 Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä. Laura Mannisella oli ollut pojaltaan saatava, josta hän oli saanut pantiksi kolme 50.000 markan määräistä haltijavelkakirjaa. Merita Pankki Oyj oli riitauttanut panttauksen ja asiaa käsittelevä Jyväskylän käräjäoikeus oli myöntänyt Laura Manniselle maksuttoman oikeudenkäynnin. Sittemmin asia oli sovittu Merita Pankin kanssa siten, että Pekka Mononen oli neuvotellut pankin kanssa Pertti Mannisen veloista akordisopimuksen, jolla tämä oli saanut velkojaan pankilta anteeksi 1.800.000 markkaa. Sen jälkeen juttu jäi käräjäoikeudessa sillensä ja Monoselle oli 21.3.2001 maksettu maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella Laura Mannisen avustamisesta palkkiota ja kuluja arvonlisäveroineen yhteensä 23.028,40 markkaa. Käräjäoikeus oli päätöksessään todennut, etteivät Pertti Mannisen Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan liittyvät toimenpiteen voi tulla maksettaviksi Laura Manniselle myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin nojalla. Palkkioista oli myös vähennetty puhelut Pertti Manniselle ja neuvottelut hänen kanssaan, mutta käräjäoikeus oli ottanut huomioon Pertti Mannisen asian liittymisen sovintoratkaisuun palkkiota korottavana tekijänä. Käräjäoikeus on ilmoittanut ne toimenpiteet, jotka eivät ole kuuluneet Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin ja niistä toimenpiteistä kantaja on oikeutetusti laskuttanut päämiehiään erillisillä laskuilla. Laskun 1444 erittelyosassa näkyvät POIS-merkinnällä ne toimenpiteet, joista on saatu korvaus valtion varoista. Koko asiasta Asianajaja Mononen oli hoitanut molempien päämiestensä asiaa yhteisenä asiana ja samaan päämäärään tähdäten. Päämääränä oli saada aikaan akordisopimus Merita Pankki Oyj:n kanssa, minkä vuoksi Laura Manninen oli sitoutunut myymään Kirkkonummen kiinteistönkin, jos siten saadaan enemmän varoja Pertti Mannisen velkojen maksuun. Mononen on hoitanut akordineuvottelut ja hankkinut Pertti Manniselle sopimuksen, jolla tälle oli annettu velkoja anteeksi edellä mainittu määrä. Tosin myös Manninen itse ja velkaneuvojakin olivat neuvotelleet asiasta pankin kanssa. Kaiken kaikkiaan pääosa koko juttukokonaisuudesta on liittynyt Pertti Mannisen velkaantumiseen eikä Manninen ollut yhteydenotoissaan Monoseen eritellyt, milloin on kyse hänen omista ja milloin äitinsä asioista. Vastaajan vastaus Pertti Manninen on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut kantajan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa Suomen valtiolle/Jyväskylän oikeusaputoimistolle 1.932 eurolla, koska Manninen saa yleistä oikeusapua korvauksetta. Oikeusaputoimisto huolehtii itse saatavan perimisestä. Lisäksi Manninen on vaatinut omina kuluinaan oikeusapumaksun 33,64 euroa.
3 Kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen johdosta vastaaja on katsonut asian olleen joka tapauksessa niin sekavan, että kumpikin saisi vastata oikeudenkäyntikuluistaan itse. Perusteet Pertti Manninen ei ole ollut toimeksiantosuhteessa kantajaan kanteessa tarkoitettuna ajankohtina ja kanteessa tarkoitetuissa asioissa. Kantajalla on ollut toimeksiantosuhde Laura Manniseen suurin piirtein kanteessa tarkoitettuna ajankohtana koskien Laukaan kiinteistöön liittynyttä täytäntöönpanoriitaa. Pertti Manninen on hoitanut yhteydenpitoa asianajaja Monoseen äitinsä puolesta sekä toimittanut Monoselle lukuisia asiakirjoja käytettäväksi äitinsä asiassa, mutta Pertti Manninen ei itse ole antanut mitään toimeksiantoa Monoselle omissa asioissaan, vaan on pitänyt ne kokonaan omissa käsissään eikä ole tarvinnut niisä edes lainopillisia neuvoja Monoselta. Täytäntöönpanoriita-asiassa ja siihen liittyvissä asioissa kantajalla ja vastaajalla ei olisi voinutkaan olla toimeksiantosuhdetta, koska vastaaja oli sanotussa jutussa äitinsä vastapuolena. Laukaan kiinteistön pakkohuutokaupan jälkeen vastaaja oli kysynyt neuvoja Pekka Monoselta äitinsä valituksen laatimiseksi. Vastaaja oli maksanut äitinsä laskuja välillä hänen ja välillä omalta tililtään, mutta kyse ei ole ollut yhteisestä toimeksiannosta. Sitä paitsi kaikki tuolloin syntyneet laskut on maksettu ajallaan. Asia ei ole liittynyt Kirkkonummen kiinteistön vuonna 1996 rauenneeseen pakkohuutokauppaan eikä tuolloin ollut tietoa vasta tammikuussa 2001 toimitetusta uudesta pakkohuutokaupasta. Myös käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Monosen tekemästä valituksesta hovioikeudelle lasku on maksettu sovittuna kertakorvauksena. Hovioikeuden päätöksen jälkeen Laura Manninen oli halunnut lopettaa oikeudenkäynnin varojen puuttuessa. Ulosottovalitus oli Monosen osalta ymmärretty loppuneeksi, kun tämä oli lähettänyt hovioikeuden päätöksen Laura Manniselle. Mononen oli esittänyt maksuttoman oikeudenkäynnin mahdollisuutta täytäntöönpanoriidassa ja Mannisten ehtona oli ollut, ettei asiasta aiheudu mitään kuluja. Mononen ei tässä yhteydessä ole hoitanut mitään Pertti Mannisen asiaa tai Mannisten yhteistä asiaa eikä ole saanut sellaisesta toimeksiantoa. Pertti Manninen oli vain antanut äitinsä asian tueksi omalta osaltaan tietoja ja asiakirjoja Monoselle. Mononen ei ole mitenkään osallistunut Laura Mannisen oikeudenkäyntiin kuulumattomaan Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan ja siihen liittyneeseen Laura Mannisen valvontaan. Pertti Manninen oli hakeutuessaan velkajärjestelyyn neuvotellut itse velkaneuvojan välityksellä muun muassa akordin sisältävästä sovintoehdotuksesta Merita Pankki Oyj:lle. Asianajaja Mononen ei osallistunut neuvotteluihin eikä velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen. Manninen oli antanut Monoselle ainoastaan valtakirjan sovintosopimuksen allekirjoittamista varten, vaikkakin valtakirjan sanamuoto on hiukan laajempi. Mononen oli ilmoittanut sopimuksen olevan osa oikeudenkäyntiä, jolloin hänen kulunsa siltä osin korvattaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella.
4 Vastaajan mukaan kantaja on muutellut käräjäoikeuden palkkiopäätöksen jälkeen toimeksiantojen numeroita ja otsikoita yhteisten toimeksiantojen osoittamiseksi. Syyksi siihen, ettei käräjäoikeus ollut hyväksynyt koko laskutusta, vastaaja on katsonut, ettei Mononen ollut riittävästi selvittänyt oikeudelle sitä merkitystä, mikä Pertti Mannisella oli ollut yhteydenpidossa Laura Mannisen ja hänen asiamiehensä välillä sekä asiakirjojen hankinnassa. Koska Mononen ei ole ollut mukana sovintoneuvotteluissa, hän ei ole havainnut, millä tavoin Laura Mannisen kiinteistön myynti on liittynyt Pertti Mannisen vuokraoikeuden pakkohuutokauppaan ja täytäntöönpanoriidan sopimiseen. Edelleen vastaaja on katsonut, että Monosen velvollisuutena olisi ollut erityisesti mainita heille maksuvelvollisuudesta sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät kuuluisi Laura Manniselle myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin. Kantajan lausuma vastaajan kuluvaatimuksesta Kantajalla ei ole ollut huomauttamista vastaajan vaatimuksen määriin. Luettelo todisteista Kirjalliset todisteet 1.
Lasku nro 1443, Henkilötodistelu 1.
Kantajan edustaja asianajaja Pekka Mononen todistelutarkoituksessa,
5 TUOMION PERUSTELUT Riidanalaisiksi kysymyksiksi asiassa ovat jääneet ensinnä se, onko kantajan ja vastaajan välillä ollut sellainen toimeksiantosuhde, jonka perusteella vastaaja olisi maksuvelvollinen ja toisaalta se, onko asianajaja Mononen tehnyt sellaisia Pertti Mannisen asioihin liittyviä toimenpiteitä, joista ei ole maksettu korvausta ja jotka eivät olisi kuuluneet Laura Mannisellen myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin. Näyttö ja näytön arviointi Laskuista nrot 1443 ja 1444 ilmeneviä toimenpiteitä ja laskujen määriä ei sinänsä ole kiistetty, mutta asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, ovatko toimenpiteet liittyneet Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin vaiko siitä erillisiin Pertti Mannisen asioihin. Jyväskylän käräjäoikeuden päätöksestä nro 1720 ilmenee sinänsä se periaate, että maksuton oikeudenkäynti myönnetään tiettyyn asiaan. Päätöksessä ei ole määrällisesti kohtuullistettu asianajaja Monosen laskutusta, vaan kaikkia toimenpiteitä ei ole hyväksytty Laura Mannisen asiaan liittyviksi. Pertti Mannisen Monoselle antaman valtakirjan perusteella Monosella on ollut valtuudet neuvotella Mannisen asioista Merita Pankki Oyj:n kanssa ja todisteet nrot 6-10 osoittavat sinänsä Monosen toimineen Pertti Mannisenkin puolesta. Myös todistaja Karalle oli syntynyt se käsitys, että Mononen toimi Pertti Mannisenkin asiamiehenä eikä sen suhteen taikka Monosen toimenpiteistä ole myöhemminkään ilmennyt erimielisyyttä. Käräjäoikeus katsookin, ettei Mannisen oma kertomus erehtymisestä riitä horjuttamaan valtakirjan sanamuodon perusteella saatavaa käsitystä Monosen valtuuksista asiassa. Asiassa on ollut riidatonta, että Manninen oli itsekin hoitanut asioitaan ja käynyt neuvotteluja, mitä osoittavat muun muassa todisteet 13, 18 ja 21 sekä todistaja Anttosen kertomus. Pekka Monosen kertoman mukaan Manniset ovat olleet tuttuja hänen vaimonsa suvun kautta ja Mononen on hoitanut useita heidän erilaisia asioitaan yli 10 vuoden aikana. Usein on ollut kysymys Pertti Mannisen asioista, joihin Laura Manninen on jotenkin liittynyt. Kysymyksessä on ollut kokonaisvaltainen neuvonta; Mononen on käyttänyt ilmaisua ”toimeksiantojen virta”, jossa pääasiassa Pertti Manninen on kysellyt neuvoja puhelimitse. Pertti Manninen oli ollut yhteydenottajana myös Laura Mannisen saatavan valvonnassa. Monosen mukaan maksuton oikeudenkäynti oli saatu Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan ja käräjäoikeuden päätös palkkiosta on ollut aivan oikea. Mononen oli ollut yhteydessä asian ratkaiseeseen käräjätuomariin ja jättänyt käräjäoikeuden ratkaistavaksi sen, mitkä toimenpiteet voitaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin hyväksyä. Hänen mielestään myös Pertti Manniselle oli tullut selväksi, ettei kaikki voi siihen sisältyä. Mononen on todennut, että Laura Mannisen kiinteistön kauppa oli ollut Pertti Mannisen akordisopimuksen ehtona eikä toisin päin. Mikäli Mononen olisi toiminut asiassa yksin Laura Mannisen asiamiehenä pelkästään hänen etujaan ajaen, tämänkaltainen kuvio olisi aiheuttanut Laura Manniselle vain vahinkoa. Laura Manninen ei ollut hyötynyt asiasta, vaan
6 uhrautunut poikansa hyväksi, jolloin tämä oli vapautunut suuresta määrästä velkojaan. Laskutuksestaan Mononen on todennut merkitsevänsä toimenpiteet päivittäin tietokoneelle ja jos asiakkaalla on auki useita asioita, toimenpiteen kohdistaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi jos yhdessä puhelussa on käsitelty vaikkapa kolmea eri asiaa. Pertti Manninen on kertonut tapahtumista, kuten edellä vastauksen perusteissa on jo selostettu. Mannisen kertoman mukaan asiassa oli sovittu, ettei Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin laiteta mitään ylimääräistä, vaan Pertti Manninen hoitaa itse siihen kuulumattomat toimenpiteet. Akordisopimukseen johtaneen sovintoesityksen hän oli neuvotellut velkaneuvoja Anttosen kanssa. Kaikki puhelut Monoselle olivat liittyneet Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan, samoin kuin Pertti Mannisen omien asiakirjojen toimittaminen Monoselle, joka kyllä oli etsinyt ostajia kiinteistölle. Manninen oli tietoisesti erotellut Monoselle soittamistaan puheluista pois omat asiansa. Mannisen mielestä kaikki akordiinkiin liittyneet toimet ovat itse asiassa olleet osa Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan sopimista. Manninen on kertonut valtakirjansa olleen tarkoitettu vain allekirjoitusta varten ja kiistänyt antaneensa lupaa sähköliittymän siirtämiseen, koska oli itse jo varannut rahat siihen. Manniselle oli vasta 18.5.2001laskujen saavuttua selvinnyt, että Mononen katsoo jotain olevan vielä maksamatta. Todistaja Karan mukaan ensimmäinen sovintoehdotus oli tullut velkaneuvojalta ja sen ensimmäisenä ehtona oli täytäntöönpanoriidan lopettaminen. Kara oli keskustellut asioista Pertti Mannisen kanssa puhelimitse ja Monosen kanssa, joka oli hoitanut pakkohuutokaupan ja siihen liittyvät toimet. Kyseessä oli ollut hankala prosessi, eikä ratkaisua olisi syntynyt sellaisenaan alkuperäisen sovintoehdotuksen mukaisena. Karalle oli tullut se käsitys, että Mononen oli toiminut myös Pertti Mannisen asiamiehenä ja että Pertti Manninen oli hyväksynyt muun muassa sähköliittymän siirron edellyttäen, että pankki maksaa rästit. Karan mielestäMonosella oli ollut asiakokonaisuudessa merkittävä rooli Mannisten asioiden ja intressien nivoutuessa yhteen. Todistaja Anttosen mukaan sovintoesitys pankille oli syntynyt kirjeenvaihdolla Pertti Mannisen kanssa ja teksti oli heidän yhdessä muotoilemaansa. Anttosen tieten Mononen ei ollut osallistunut Pertti Mannisen velkajärjestelyasiaan. Monosen ja Mannisen kertomuksia arvioitaessa käräjäoikeus katsoo, että Monosen kertomusta Pertti ja Laura Mannisen asioiden liittymisestä kiinteästi toisiinsa ja niiden erottelemisen mahdottomuudesta Pertti Mannisen yhteydenotoissa ei ole aihetta epäillä. Ottaen huomioon Mannisen esiintyminen oikeudessa ja hänen keskeiset intressinsä asiakokonaisuudessa käräjäoikeus ei ole pitänyt uskottavana väitettä siitä, että hän olisi kyennyt Monoselle soittaessaan selkeästi erottelemaan ja poissulkemaan omat asiansa äitinsä asioista. Sen vuoksi ja ottaen huomioon asianosaisten pitkähkön neuvontasuhteen on myös ymmärrettävää, ettei Mononen ole kyennyt yksilöimään selkeää toimeksiantoajankohtaa kullekin asialle. Hänen on kuitenkin katsottava antaneen järkevän selityksen myös laskujen numerointien ja otsikoiden muuttumisille omaan laskutuskäytäntöönsä liittyen. Todisteena 23 esitetyssä saatekirjeessä Mononen on selostanut
7 laskujen muodostumista ja sitä, miksi niillä näkyvät myös aiemmat, jo maksetut toimenpiteet. Asioiden yhteydet huomioiden on ollut luonnollista, että siinä vaiheessa kun Laura Manniselle oli myönnetty maksuton oikeudenkäynti täytäntöönpanoriitaan, asianosaisten kesken aiemmin vallinnutta todisteesta 22 ilmenevää laskutuskäytäntöä ei ole jatkettu, vaan on odotettu, mitä toimia maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin voidaan katsoa sisältyvän. Käräjäoikeus katsoo, että esitetty näyttö tukee enemmän kantajan kantaa siitä, että Pertti Mannisen akordisopimus on ollut asiakokonaisuuden keskeisin ydin ja Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan sopiminen on ollut sen alaehtona. Todistaja Karan mukaan Monosen rooli asiassa on ollut merkittävä ja asian lopputulos sekä Pertti ja Laura Mannisen siinä saadut hyödyt huomioiden on pidettävä ilmeisenä, ettei Mononen ole voinut ajaa asiassa pelkästään Laura Mannisen etuja. Monosen läsnäolo ja toimet pakkohuutokauppatilaisuudessa eivät myöskään olisi selitettävissä pelkästään Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan sopimisella, vaan kyseessä on selvästi ollut Pertti Mannisen velkaantumisongelman ratkaisuun tähtäävä toiminta. Vaikka Pertti Manninen on osin hoitanut asioitaan itsekin, hänen on katsottava olevan maksuvelvollinen niistä toimenpiteistä ja neuvonnasta, joita Mononen on hänen hyväkseen tehnyt. Kun laskujen mukaisia toimia ja määriä ei ole kiistetty, Manninen on vastuussa niiden maksamisesta sellaisenaan. Oikeudenkäyntikulut Pertti Manninen on hävinnyt asian ja on oikeudenkäymiskaaren pääsäännön mukaisesti velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Manninen on vedonnut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a §:n mukaiseen asian oikeudelliseen epäselvyyteen oikeudenkäyntikulujen kuittaamiseksi puolin ja toisin. Mainittua lainkohtaa koskevien lain esitöiden (hallituksen esitys 107/1998) mukaan alentamisvaatimukselle on esitettävä yksilöidyt perustelut. Lainkohdan soveltaminen edellyttäisi nimenomaan oikeudellista – ei näytöllistä epäselvyyttä. Hallituksen esityksessä on todettu, että säännös on tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeustilanteissa ja soveltamisen kynnys on asetettava suhteellisen korkeaksi. Manninen ei ole tarkemmin perustellut vaatimustaan oikeudenkäyntikulujen kuittaamisesta asian epäselvyyden perusteella. Edellä näytön arvioinnissa selostetut seikat huomioiden käräjäoikeus katsoo, ettei riitaan ole liittynyt erityistä oikeudellista epäselvyyttä, vaan enemmänkin kysymys on ollut asianosaisten esittämän näytön arvioinnista. Näin ollen voittaneelle osapuolelle on tuomittava täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Kantajan avustajan laskusta ilmeneviä toimenpiteitä on pidetty asiassa tarpeellisina ja niistä muodostuneita oikeudenkäyntikuluja määrältään kohtuullisena. Myös asianajaja Monosen asianosaiskulujen määrää on pidetty kohtuullisena ottaen huomioon hänen ammattiinsa liittyvän asiantuntemuksen asian hoitamisessa. Monosen itse tekemät toimenpiteet olisivat avustajan tekeminä voineet sisältyä hänenkin laskuunsa.
8 TUOMIOLAUSELMA Pertti Manninen velvoitetaan maksamaan Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky:lle: 1. laskun nro 1443 pääomaa 1.213,90 euroa ja arvonlisäveroa 267,06 euroa eli yhteensä 1.480,96 euroa viivästyskorkoineen 7.6.2001 lukien, 2. laskun nro 1444 pääomaa 2.064,51 euroa ja sille arvonlisäveroa 454,19 euroa eli yhteensä 2.518,70 euroa viivästyskorkoineen 7.6.2001 lukien, sekä 3. oikeudenkäyntikulujen korvauksena avustajan palkkio ja kulut 4.683,24 euroa (sisältää arvonlisäveroa 870,18 euroa) sekä Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa), molemmat määrät viivästyskorkoineen 30.9,2002 lukien. Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassaoleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Lainkohdat Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 § ja 8 §. MUUTOKSENHAKU Muutoksenhakuohjeet liitteenä. Harri Heikkilä TYYTYMÄTTÖMYYDEN ILMOITUS Määräajassa on vastaaja Pertti Manninen ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon. Määräpäivä valituksen tekemiselle viimeistään: Irene Lehtonummi Oikein jäljennetyksi todistan Auli Huttunen Liitetty (epäselvä) todistus liite 1 Mirja
Tiainen |
Kunnianloukkaus.
3. Asianomistajan kirjallinen todiste. Hovioikeuden tuomio Asia KUNNIANLOUKKAUS Vastaaja MANNINEN PERTTI JUHANI Asianomistaja MONONEN PEKKA MATTI RAFAEL |
Nettisanomat
Lauantai 2007-05-26. N:o 659. Nettisanomat 2007-05-26 - 3. Asianomistajan kirjallinen todiste. Hovioikeuden tuomio - Vastaaja MANNINEN PERTTI JUHANI - Asianomistaja MONONEN PEKKA MATTI RAFAEL - Jyväskylän käräjäoikeus Asiano: R 05/2307- Nettisanomat Lauantaina 26.05.2007. |
Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 20:36.
Sivuston 1. restaurointi 2011-09-12. Virhelinkkien korjaus, puuttuvien kuvien palautus, Huom. Linjayhteyden virhellisen toiminnan takia osa sivuista on vuonna 2007 jaettu useaksi sivuksi ja osa kuvista on edelleen vaillinaisia alaosastaan. Linkkien palautus on osittain vienyt linkit osottamaan tiedon ensimmäiseen esiintymiskertaan. Maanantaina 2011-09-12 Pertti Manninen. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21.
2012-05-08: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianosaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm |
2012-05-08: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianosaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm |