Oikeusjuttu - Painajainen.
19.07.2005. Täydelliset tekstit alkuperäisessä
julkaisujärjestyksessä. Linkit dokumentteihin. Nettisanomat
17.05.2001 alkaen.
2001/05/17 - nettisanomat.com - etusivu - velka -
vankeus - armo - pääkirjoitus - pertti manninen - elinkautinen
velkavankeus? - armahdus - ulosottomies - heikkinen - velkaneuvoja -
anttonen - linkit - pankkituki - pankinomistajien tuki - nykyaika - smile
- hymy - yömaja - les bas-fonds - jean renoir- kuvat - viikon kysymys -
avoin - joka torstai - nettisanomat>
Velka,
vankeus vai armo? Pääkirjoitus.
Tavallinen
tapaus? Asunnon
hankinta 1991: Hankintahinta 1.000.000 mk, omaa rahaa 200.000 mk ja lainaa
pankista 800.000 mk. Turvattu työpaikka ja Pankki arvioi
takaisinmaksukyvyn olevan. Sattumukset myöhemmin:
työttömyys, joka jatkuu pitkään. Takaisinmaksukykyä ei ole. Asuntoa ei
saada kaupaksi pakkohuutokaupassa 1996 eikä muutenkaan, lainan korot
pyörivät huimaa vauhtia. Tilanne 2001: Asunto
myydään pakkohuutokaupassa. Hinta 500.000 mk. Lainan pääoma edelleen
800.000 mk, KOROT nyt 1.200.000 mk. Velkaa pankille pakkohuutokaupan
jälkeen 1.500.000 mk. Oma pääoma 200.000 myös häipynyt. Kuka teki väärin? Tietenkin asunnon ostaja, joka
kuvitteli tarvitsevansa asunnon itselleen ja perheelleen. Entä pankki? Se
ei tehnyt väärin, koska se on liikeyritys. Se, että tämä bisnes meni ehkä
huonosti, kuuluu normaaleihin liiketoiminnan riskeihin, jotka katetaan
paremmin sujuneilla toimilla.
Yhteiskunta, tässä tapauksessa Esko Ahon hallitus tuli pankkien ja niiden
omistajien avuksi tukemalla suoraan tai antamalla pääomalainoja, jotta
pankit eivät joutuisi valtion haltuun, jolloin pankkien omistajat olisivat
menettäneet sijoittamansa pääoman. Suomen eduskunta antoi yksimielisesti
(?) kuuluisan pankkitukiponnen, jossa pankkien toiminta luvattiin turvata
kaikissa olosuhteissa! Siis avoin valtakirja minkätahansalaiselle
pankkitoiminnalle! Mikäli asuntovelalliset olisi
pelastettu esimerkiksi niin, että valtio olisi ottanut asunnot haltuunsa
ja antanut tämän osan pankkituesta näin, olisi Suomessa säästytty
sadoiltatuhansilta erilaisilta murhenäytelmiltä. Kaikki eivät jaksaneet
odottaa maallista tuomiota vaan menehtyivät joko oman käden kautta tai
murtuneen terveyden johdosta. Uskomattoman monet
ovat nähneet läheisessä tai hiukan kaukaisemmassa ympäristössään näitä
murhenäytelmiä.
Miten
päättyi? Pankki akordoi eli poisti loppuvelan
ja vapautti näin velallisen elinikäisestä vankeudesta. Velallisen kannalta
myönteiseen lopputulokseen vaikutti tässä tapauksessa pyrkiminen
velkasaneeraukseen ja oikeudenkäynnin lopettaminen ja järjestelyt, joiden
avulla pakkohuutokaupassa asunnosta saatiin jotenkin kelvollinen hinta. Kymmenen vuotta jatkunut velallisen piina loppui eikä
hänen tarvinnut enää jäädä ihmisarvoa alentavaan ja raastavaan
velkasaneeraukseen, jos hän sellaiseenkaan olisi päässyt. Velkasaneeraus
olisi kestänyt seuraavat viisi vuotta ja mahdollisesti senkin jälkeen
vielä kaksi vuotta lisää. Tämä kaksi vuotta helposti unohdetaan,
velkojalla on oikeus hakea ja saada tällainen pidennys. Tämä tapaus on tosi, hiukan yksinkertaistettuna. Tämän
aineiston lähettäjä toivoi tarinansa julkaisemista sopivassa yhteydessä.
Tässä se nyt on ja pysyy. pertti manninen 17.05.01 nettisanomat.com
http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/etusivu.htm#velkavankeusarmo
2001/05/17 - nettisanomat.com - smile from modern
times - john turner - geoffrey parsons - charlie chaplin - hymy - ain' -
elokuvasta nykyaika -suomennos - pertti manninen - nettisanomat.com 17.05.01 - avoin - joka
torstai>
SMILE from MODERN TIMES
Lyric by JOHN
TURNER and GEOFFREY PARSONS Music by CHARLIE CHAPLIN Moderately,
with great warmth
SMILE, thou' your heart is aching, SMILE, even tho' it's breaking, When there are clouds in the sky, you'll get by, If you SMILE
though your fear and sorrow, SMILE and maybe
tomorrow, You'll see the sun come shining thru for you.
Light up your face with gladness, Hide ev'ry trace of sadness. Alto' a tear may be ever so
near, That's the time you must keep on trying, SMILE, what's the use of crying, You'll find that life is still worth while, If you'll just SMILE.
AIN', hymy voimat
antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun
muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo
auringon paistelulle, sulle.
Kasvoillesi onni suo. Suru aina murheet tuo, nyt ne
peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.
Moderately, with great
warmth
AIN' - HYMY suomennos: pertti manninen, 1.0-versio, 17.05.01
http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm
2002/10/17 - nettisanomat.com - etusivu -
roskasanomat - velka ja pankki - jutut 1999-2002 - velka-armahdus - suuri
sovittelu - lasse kangas 50 vuotta - kulkijan tunnelmia - uni - hereillä
- riisuttu velallinen - kuvasarja - kuva - kuvat - pertti manninen -
tiivis sisällysluettelo - seppo haavisto - jorma ojaharju - keijo lehto -
mauno koivisto- säästöpankit - säästöpankki - pankkikonttori - kova
kohtalo - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen -
nettisanomat>
Velka. Isonna!
Velallisia
kulkemassa riisuttuina pankin oven ohi. Kuva ja käsittely Pertti Manninen.
17.10.2002
http://www.nettisanomat.com/2002/10/17/etusivu.htm
<nettisanomat.com -
2003/09/04 - etusivu - Asiakirjoja. - Irak. - Hän
ottaa vastuun - mutta mistä? Han tar ansvar - men för vad? John Pilger. -
Onneksi kaikki eivät pimitä! - Halosen ja Lipposen linjat pahasti
ristissä. Timo Hakkarainen. - Outoa esitutkintaa. Jyrki Virolainen -
Jäähyväiset Lipposelle! Heikki Saari - Sarjakuva! Moe Ranskassa. Matti
Reijonen. - Viikon Sasi. Sasi varoittaa Vanhasesta: Uskonnollinen
uusoikeisto iskee. - 04.09.2003 - joka torstai - kuva - kuvat - pertti
manninen - nettisanomat.>
Asiakirjoja.
30.12.2002. Rikosilmoitus
asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä
asiakirjoissa.
(Atk-suunnittelija Pertti Manninen). Liite. Lausunto valitukseen nro 2/00.
(Kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö) Liitteen liite. Selitys Laura Mannisen
ulosottovalitukseen. (Avustava ulosottomies Raino
Rinne). Liite. Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733 (Pertti Manninen). 09.01.2003. Esitutkinnan päätökset (Tutkinnanjohtaja
Tarmo Lamminaho). 15.01.2003. Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni
avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa
rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja
merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen). Liite:
Korkeimman oikeuden päätös. (Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo). 20.05.2003
Vastaus tutkinta- ja syyteharkintapyyntöön. (Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas). 17.06.2003 (Valtakunnan syyttäjälle) Syyteharkinta
avustava ulosottomies Raino Rinteen
asiakirjaväärennöksen johdosta. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen). 25.08.2003. Pertti Mannisen
kirjoitus. (Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma
Kalske).
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/etusivu.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Rikosilmoitus: Raino
Rinne avustava ulosottomies Jarmo Kivistö kihlakunnanvouti lausunto
- Asiakirjoja. 30.12.2002. Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai
väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. *** -
04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen -
nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
30.12.2002. Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai
väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä
asiakirjoissa.
(Atk-suunnittelija Pertti Manninen). Liite. Lausunto valitukseen nro 2/00.
(Kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö). Liitteen liite. Selitys Laura
Mannisen ulosottovalitukseen. (Avustava ulosottomies Raino Rinne). Liite.
Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733
(Pertti Manninen).
Pertti Manninen … RIKOSPOLIISI ASIA Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän
selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Manninen,
Pertti Juhani ILMOITUKSEN KOHDE Rinne, Raino Avustava
ulosottomies Jyväskylän ulosottovirasto Vapaudenkatu 54, 40101 Jyväskylä Puh. 014 3136392
SELOSTUS Avustava
ulosottomies Raino Rinne on 10.2.2000
kirjallisesti antanut perättömän selityksen äitini Laura Alina Mannisen Jyväskylän
käräjäoikeuteen ulosottovalituksessa nro 2/00. Selityksessä hän
kertoo: “Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta
erityisesti, että kenen hallussa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin
hän ilmoitti ne olleen hänellä itsellään.” Molemmat väitteet ovat vääriä.
Hän ei kysynyt kyseisessä tilaisuudessa mitään, enkä näin muodoin antanut
hänelle väitettyä vastausta.
Äitini nosti myöhemmin
täytäntöönpanoriitakanteen Merita Pankki Oyj:tä vastaan, johon
oikeudenkäyntiin pankki oli nimennyt todistajaksi avustava ulosottomies
Raino Rinteen todistusteemanaan. “Velallisen ilmoitus siitä, missä
haltijavelkakirjat ovat olleet”. Oikeudenkäynti loppui kuitenkin ennen
pääkäsittelyä, koska pankki ja minä teimme akordisopimuksen, jonka
yhtenä ehtona oli oikeudenkäynnin lopettaminen. Lopullinen sopimus
allekirjoitettiin 27.4.2001.
Avustava ulosottomies Raino Rinne on
edelleen 26.4.200 kirjallisesti ilmoittanut nimikirjoituksellaan
vahvistaen kihlakunnan vouti Jarmo Kivistön
allekirjoittamassa muuttokehotuksessa “Tämä muuttokehotus on tänään
annettu tiedoksi Pertti Manniselle ja jätetty siitä hänelle kappale.
Laukaa 26.4.2000.” Ilmoitus on väärä ja perätön. En ollut kyseisenä
päivänä Laukaassa. Elokuussa paperin löydettyäni ihmettelin asiaa. Lähetin
asiasta kyselyn avustava ulosottomies Raino Rinteelle. Hän ei kuitenkaan
suostunut vastaamaan kirjallisesti ja tein kantelun ensin hallintoon ja
lopuksi oikeuskanslerille. Kanteluun antamassaan vastauksessa hän itse
totesi, ettei ole antanut kyseistä muuttokehotusta, vaan on lähettänyt sen
postitse. Kanteluja tutkineet viranomaiset eivät kuitenkaan nähneet mitään
virhettä tai moitittavaa tässä nimikirjoituksessa vahvistetussa väärässä
merkinnässä asiakirjassa. Apulaisoikeuskansleri antoi vastauksen
7.3.2002.
OHEEN LIITETYT ASIAKIRJAT Liitän oheen kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön lausunnon
Jyväskylän käräjäoikeudelle, jonka liitteenä avustava ulosottomies Raino
Rinteen selitys on . Lisäksi liitän oheen 24.3.2000 ja 27.3.200 laatimani
selityksen Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733. Siinä kerron
yksityiskohtaisesti muun muassa edellämainittuun selitykseen liittyvistä
asioista. Ohessa on myös edellä mainittu muuttokehotus.
RANGAISTUSVAATIMUS Vaadin tekoon syyllistyneelle
rangaistusta.
Laukaa 30. joulukuuta 2002. Pertti Manninen Pertti Manninen ---
JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN ULOSOTTOVIRASTO PL 62, 40101 JYVÄSKYLÄ Vapaudenkatu 54 Puh 014-3136 217 faksi 014-3136 271
14.2.2002 SAAPUNUT 14 -02- 2000 715
JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Jyväskylän käräjäoikeus LAUSUNTO VALITUKSEEN NRO 2/00 Lausuntona Laura Mannisen
valitukseen Pertti
Mannisen kiinteistön pakkohuutokaupasta
esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Valitus on tehty määräajassa ja
valittajalla on valitusoikeus asiassa. Asiassa on
kysymys siitä, tulisiko tehty valvonta hyväksyä vai ei. Mikäli saamisen
etuoikeutta osoittavat haltijavelkakirjat ovat olleet velalliseb hallussa,
ei haltijavelkakirjoilla ole arvoa pakkohuutokaupassa. Mikäli
haltijavelkakirjast ovatkin olleet valittajan hallussa ja hänellä on
lisäksi saatava velalliselta, tulee pakkohuutokauppa kumota, koska silloin
kauppahinta ei riitä edes alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen. Asiassa ei ole kyse siitä, onko Laura Mannisella
saatavaa Pertti Manniselta.
Ennen pakkohuutokaupan kuuluttamista on
ulosottomiehen tietenkin tullut selvittää, missä mainitut kolme
haltijavelkakirjaa a 50.000 mk ovat, koska hakijana on etuoikeudeton
velkoja. Mikäli nämä haltijavelkakirjat olisivat olleet lainoitettuna
jonkun hallussa, ei huutokauppaa olisi ryhdytty kuuluttamaan, koska
silloin olisi ollut täysin selvää, ettei hakijalle tule kertymään mitään
suorituksia huutokaupasta.
Avustava ulosottomies Raino Rinne on tiedustellut haltijavelkakirjoja
velalliselta. Velallinen on toimittanut haltijavelkakirjat Rinteelle 13.
taikka 14.12.199 ilmoittaen itsensä niiden haltijaksi. Rinteen tiedustelusta tietämättä ja erillisenä
toimenpiteenä olen itse tiedustellut haltijavelkakirjoja valittajalta
13.12.199, jolloin valittaja on ilmoittanut, etteivät haltijavelkakirjat
ole hänellä.
Muihin esitettyihin seikkoihin totean, että
jalkainvaliditeetillä ei liene tässä asiassa merkitystä ja esim.
puhelinkeskustelun aikana Laura Manninen tuntui ymmärtävän ja tietävän
asiat hyvin. Huutokauppakuulutusta hän ei ole saanut, koska hän ei ollut
velkoja-asemassa ilmoituksensa mukaisesti.
Täytäntöönpanon tila on se, että
kauppahinta on kokonaan maksettu, jolloin hallintaoikeus on siirtynyt
ostajille. Talo on kuitenkin vuokrattu ja lisäksi Pertti Manninen on
muuttanut taloon juuri ennen huutokauppaa. Kauppakirjaa ja lopullista
tilitystä ei tehdä ennen huutokaupan lainvoimaisuutta.
Jarmo Kivistö Jarmo Kivistö Kihlakunnan
vouti
Liitteet: Rinteen
selitys Huutokauppapöytäkirjat Velkojat prosessiosoitteineen
SELITYS LAURA
MANNISEN ULOSOTTOVALITUKSEEN Pertti Manninen on tuonut minulle
henkilökohtaisesti joulukuun 13 tai 14 päivä 1999 kolme kappaletta
haltijavelkakirjoja N:ot 1,2 ja 3/29.1.1993, kukin pääomaltaan 50.000,-
markkaa. Velkakirjojen vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys Laukaan kunnan
Pellosniemen kylässä sijaitsevaan Veikkola RN:o 10:23 nimiseen tilaan. Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti
kenen hallusa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne
olleen hänellä itsellään. Laukaa 10.2.2000 Raino Rinne Raino Rinne Av.
ulosottomies
Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa
00/733.
Kesäkuun 3. päivänä 1999 Laukaan avustava
ulosottomies Raino Rinne teki
ulosottoselvityksen, jossa ilmoitin veloikseni äidilleni n. 80 000 ja
Keski-Suomen osuuspankille n. 300 000 markkaa. Samana päivänä hän
ulosmittasi nyt kysymyksessä olevan kiinteistön ja arvioi sen arvoksi 450
000, jota pidin liian suurena. Rinne sanoi, ettei summalla ole mitään
merkitystä.
Torstaina 9. joulukuuta Rinne soitti
matkapuhelimeeni ja pyysi käymään toimistossa velka-asioitteni
selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa lupasin tulla seuraavalla
viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista perjantaihin kävin hänen
luonaan kolme kertaa.
Ensimmäinen käynti: Rinne kysyi veloistani
äidilleni ja missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en mitenkään osaa
sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen
olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin. Sanoin, että jos ne ovat
minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole järjestyksessä
muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan osuuspankissa
sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä papereitani.
Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä.
Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini
koti Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi
missä konttorissa ja vastasin että Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi,
että äitini kertoman mukaan sinne ei pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota
Rinne ihmetteli.
Kerroin myös, että äitini on tällä hetkellä
niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan mitään
papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt
pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te
sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti.
Lisäksi Rinne tiedusteli äitini
puhelinnumeroa, johon vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että hän on
vanha ja sairas ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan. Rinne
kysyi asuuko hän osoitteessa … Helsingissä, johon vastasin myöntävästi.
Lopuksi hän pyysi tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne
löytyvät.
Toinen käynti: Kävin Laukaan tallelokerossa
katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin kertomaan
Rinteelle toimistoon, etteivät ne olleet lokerossa ja sanoin lähteväni
etsimään niitä Helsingistä ja jos ne eivät löydy niin ne pitää varmaankin
kuolettaa, niin kuin Merita Pankki oli tehnyt kadotettuaan omat
velkakirjansa toisessa asiassa. Rinteen kysyessä velkojen määrää vastasin
edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000.
Vastasin ehkä 150 000, mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten
muuttuneet velkojan kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin
äitini puhelinnumeron ... .
Kolmas käynti: Löysin haltijavelkakirjat
äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin nipun äidilleni ja
rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin hyllyihin hänen
ohjeittensa mukaan.
Palattuani Laukaaseen 16. tai 17.
joulukuuta vein haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne
vastaan, eikä kysynyt tai sanonut yhtään mitään. Kysyin riittävätkö nämä
velan osoittamiseksi. Rinne vastasi, että Kivistö
saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne
selitti sen tarkoittavan varsinaista velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna
äitini luona ja etsiväni sitä sitten silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko
perunkirja, josta velka näkyisi, johon Rinne kysyi mikä perukirja.
Vastasin tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa. Lisäksi
kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska äitini oli kertonut jonkun
soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole
soittanut, vaan se on ollut Kivistö. Pyysin kopiot jättämistäni
velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan
kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä
käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä.
Sen jälkeen kävin uudelleen Helsingissä
jouluna ja löysin äitini kotoa alkuperäisen velkakirjan ja
panttaussopimuksen ja kävin myös Meritan Etelä-Haagan konttorin lokerossa
valtakirjalla etsimässä äitini omistaman Jääkärinkadun asunto-osakkeen
kauppakirjaa, koska ymmärsin, että kysymys on yhä velan oikeellisuuden
osoittamisesta. Lisäksi äitini löysi vanhan päiväkirjansa, josta ilmeni
velan syntyhistoria.
Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen
velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan
ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin otti paperit vastaan ja kirjoitti
niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.
Kahden puhelinsoittoani aikana
kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle joulukuun
loppupuolella puhuimme seuraavista asioista: Olen kysynyt mitä asiakirjoja
tarvitaan velan osoittamiseksi, johon hän vastasi, ettei tämä ole mitään
salatiedettä, vaan haltijavelkakirjat ja velkakirja ja mahdollinen
panttaussitoumus riittävät. Velan suuruuden osoittamisesta hän vastasi,
että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen suuruus. Lisäksi hän sanoi,
että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse. Hän myös kysyi tietoja
talostani, joita kerroin ja mainitsin myös, että joku kuukausi sitten
viereinen remontoimaton 50-luvun talo oli lehti-ilmoituksen mukaan
myynnissä 250 000 markalla ja näyttää siltä, että se on
myyty.
Huutokaupan alusviikolla talon
näyttötilaisuudessa kysyin Rinteeltä joidenkin katsojien läsnäollessa,
mikä on alin hyväksyttävä tarjous ja hän laskeskeli Osuuspankin velan ja
toimituskulujen suuruudeksi yhteensä noin 308 000 markkaa, johon vastasin,
että Kivistölle on toimitettu äitinikin velkakirjat, johon hän ei
vastannut mitään.
Saman viikon perjantaina tammikuun 22.
päivänä, viimeisenä arkipäivänä ennen maanantain asianosaiskeskustelua
soitin Kivistölle ja kysyin ovatko äitini paperit kunnossa ja voiko hän
nukkua yönsä rauhassa, johon Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat
sellaiset kuin niiden kuuluukin olla.
Maanantaina 24. joulukuuta
asianosaiskeskustelussa ja keskustelun päätyttyä tapahtui seuraavaa:
Kivistö luki tarvittavat selostukset ja
totesi paikallaolijat. Olin tilaisuudessa antamassa Kivistölle äitini
ulosotolle osoittaman valvontakirjeen ja kertomassa alakerran
huoneenvuokrasopimuksesta, mutta muuten koin olevani vain jonkunlainen
tarkkailija, joka oli seuraamassa asiainkulkua.
Kivistö selosti valvonnat. Merita Pankki
Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen
vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan
(ilman perusteluja).
Kivistö luki päätöksen, jossa Laura
Mannisen valvonta hylätään luetellen monet lainkohdat, koska
haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen hallussa. Ja luki kohdan
pöytäkirjasta, jossa sanoi soittaneensa Laura Manniselle, joka oli
vastannut, ettei hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat
ole hänen hallussaan.
Hämmästelin päätöstä ja sanoin etten usko
äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu nauhoitettu, johon Kivistö
vastasi ettei hän nauhoita puheluita.
Sanoin että äitini on
kahdeksankymmentävuotias sairas vanhus, johon Kivistö vastasi, että vaikka
olisi satavuotias, niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös
hyväksyy.
Sanoin, etteivät velkakirjat ole olleet
hallussani, vaan olen hakenut ne joulukuussa Helsingistä. Sanoin, että nyt
tapahtuu vääryys ja asiaan ei näytä tulevan selvyyttä ilman
oikeudenkäyntiä.
Kivistö totesi, ettei taloa ole vielä
myyty. Sitten hän kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos hyväksyttäviä
tarjouksia ei tule, johon vastasin, en uskoisi äitini sellaista haluavan,
koska se varmaankin olisi aivan turhaa. Lisäksi Kivistö kertoi, että
vuokralaiset saavat asua kuusi kuukautta ja minä kolme kuukautta
kauppahinnan maksamisesta. Lisäksi yritin saada selvyyttä kenelle
tammikuun vuokra kuuluu.
Keskiviikkona 26. tammikuuta kävin
seuraamassa pakkohuutokauppaa ja tilaisuuden jälkeen pyysin lähetettäväksi
pöytäkirjan itselleni ja äidilleni, johon Kivistö totesi, että hän
lähettää ne minulle ja minun tulee postittaa se äidilleni. Sanoin, etten
tahdo koskea enää äitini papereihin mitenkään, jolloin Kivistö sanoi, että
koska minulla ei ole kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy
pyytää päätöstä häneltä puhelimitse.
Kun pakkohuutokauppapöytäkirjan tuleminen
viipyi, soitin Kivistölle perjantaina 28. tammikuuta hoputtaakseni sen
tulemista. Tässä yhteydessä sanoin, että oikeudenkäynti tappaa äitini,
johon Kivistö vastasi, ettei se kai sitten ole sen arvoista, johon
vastasin, että olen äidilleni sanonut, että hän itse saa päättää asian
jatkamisesta ja minun puolestani asia voidaan unohtaa, enkä sitä sen
enempää haudo. Sanoin, että äitini on kuitenkin koko ikänsä työtä tehnyt
ja elää pienen yrittäjäeläkkeen ja lesken eläkkeen varassa vaatimatonta
elämää. Kun pöytäkirjan tulo yhä viivästyi, lähdin hakemaan sitä
Kivistön toimistosta, josta sen lopulta sain seuraavan viikon alussa.
Tässä yhteydessä kysyin erilaisten vaihtoehtojen seurauksia, jos äitini
valvonta olisi hyväksytty. Kysymykseen enkö olisi saanut toimia äitini
asiamiehenä. Kivistö vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi saman tien,
että kyllä sait, mutta silloin velkakirjat menettivät merkityksensä.
Laukaassa 24 maaliskuuta 2000. Pertti
Manninen.
Edellisen jälkeen mieleen tullutta. Viedessäni panttaussitoumusta ja varsinaista
velkakirjaa pyysin Rinnettä tuurannutta Sundelinia vastaanottamaan paperit
ja sanoin, että Rinne on näitä pyytänyt tuomaan ja haluan saada ne pois
käsistäni, jotteivät ne joutuisi harhateille.
Olen jutellut Kivistön kanssa puhelimessa
ja ihmetellyt, miksi pankki haluaa pakkohuutokauppaa ja kysynyt onko
niillä jonkinlainen shapluuna, johon Kivistö vastasi, että pankki on
maksanut huutokaupan ennakkomaksun.
Juuri ennen pakkohuutokauppatilaisuutta
istuin odotusaulassa sattumalta lopulta korkeimman huudon tehneen
pariskunnan, siis ostajien, kanssa ja kerroin, että äitini velat on
hylätty. Oikeudenkäyntisanaa olen saattanut myös käyttää.
Talon näyttötilaisuudessa oli eräs tuttu
henkilö ja pyysin häntä puhelimitse kysymään Kivistöltä pari päivää ennen
asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli
vastannut, että on täällä niitä velkoja ja tarkka summa selviää vasta
maanantaina.
Kuitenkin Rinne oli siis minulle jo
esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen
hylkäämisen. Käydessäni esittelytilaisuuden jälkeen kysymässä alakerran
nuorenparin tyttöpuoliskolta tammikuun vuokran maksusta, Rinne oli vielä
siellä ja puhui innokkaasti toisen "päähuutajan" kanssa. Korviini tarttui
tosin vain lause, jossa käsiteltiin tämän päähuutajan rakennushanketta
viereiselle tontille ja minun tekemääni valitusta jollekin oikeusasteelle,
eikä tyttökään muista kauppahinnasta puhutun.
Ulosottoselvityksessä ilmoitin velkojeni
suuruudeksi äidille vain 80 000. Alkuperäistä 400 000 olin pienentänyt
tosin 185 000 myydessäni Kirkkonummen puolikkaan äidilleni syyskuussa
1994. Velkaluetteloon ilmoitin jäljellä olevaksi pääomaksi 320 000, koska
em. kauppahinnasta olin ensin vähentänyt korot pois. Ei minulla
Meritankaan veloista ollut juuri muuta käsitystä, että niitä on
helvetillisesti ja korot ovat jo ylittäneet pääoman. Pöytäkirjan
lääninoikeuteen tehdystä lainhakupäätöksestä sain vasta tämän jutun
asianosaiskeskustelusta.
Asianosaiskeskustelussa ja pakkohuutokaupan
jälkeen pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen
tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä
kertaakaan keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet
jotenkin muuten hallussani tai olleet minulla. Ulosottomiehen väite, että
hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut
haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu
päivämäärä on takuulla väärä, koska vein ne kaksi päivää myöhemmin, kun
olin käynyt kertomassa, etteivät ne ole minulla ja lähden Helsinkiin
etsimään niitä. Lokerossa olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja olen
käynyt kertomassa todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä samana
päivänä iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa
käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin
keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle 16.12.
Asiaa miettiessäni vasta muistin, että olin
vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin
pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan
lähettinä.
P.M
Lokerossa käyntipäiviä. 980923, 981214,
990519, 991214, 000317. Lokero avattu 950508.
27.3.2000 8:59
(Korjauksia:
Sundelin po. Sandelin. Maanantaina 24.
joulukuuta po. Maanantaina 24. tammikuuta.)
Pertti Manninen,
rikospoliisi, rikosilmoitus, asiakirjaväärennös, väärä selitys ja
merkintä, avustava ulosottomies Raino Rinne, Laura Alina Manninen, Jyväskylän käräjäoikeus,
ulosottovalitus, nro 2/00, täytäntöönpanoriitakanne, Merita Pankki Oyj,
todistaja, kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö,
muuttokehotus, kantelu, hallinto, oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri,
lausunto, selitys, ulosottoasia 00/73, rangaistusvaatimus. Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto, 14.2.2000,
lausunto, valitus nro 2/00, kiinteistön pakkohuutokauppa, valitus,
valitusoikeus, valvonta, haltijavelkakirat, velallinen, hallussa,
kauppahinta, hyväksyttävä tarjous, pakkohuutokapan kuuluttaminen,
ulosottomies, etuoikeudeton velkoja, haltija, erillinen toimenpide,
jalkainvaliditeetti, puhelinkeskustelu, huutokauppakuulutus,
täytäntöönpanon tila, hallintaoikeus, kauppakirja,, huutokaupan
lainvoimaisuus, kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, Rinteen selitys,
huutokauppapöytäkirjat, velkojat prosessiosoitteineen. Selitys, henkilökohtaisesti, vahvistettu kiinnitys,
Laukaa Pellosniemi Veikkola RN:o 10:23 tila, avustava ulosottomies Raino
Rinne. Ulosottoselvitys, Keski-Suomen osuuspankki,
ulosmittaus, toimisto, velka-asiat, velkakirjat, Laukaan osuuspankki,
tallelokero, Merita Pankki, haltijavelkakirjat, käärevelkakirja,
varsinainen velkakirja, Kivistö, Helsinki, Meritan Etelä-Haagan konttori,
Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirja, päiväkirja, ulosottotoimisto,
panttaussitoumus, avustava ulosottomies Terttu
Sandelin, kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, valvonta, huutokauppa,
toimituskulut, valvontakirje, huoneenvuokrasopimus, Merita Pankki Oyj,
pankkilakimies Minna Kovanen, oikeudenkäynti,
pakkohuutokauppa, pöytäkirja, yrittäjäeläke, lesken eläke, toimisto,
valvonta, asiamies, shapluuna, näyttötilaisuus, velkojen hylkääminen,
päähuutaja, valitus, Kirkkonummi, velkaluettelo, lainhakupäätös,
pöytäkirjat, lähetti, törkeä vale.
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiarikosilmoitus.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Tarmo Lamminaho
esitutkinnan päätökset Asiakirjoja. - 09.01.2003. Esitutkinnan päätökset
(Tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho). - *** JYVÄSKYLÄ/PL/JYTA
R/20569/02, Pertti Manninen, avustava ulosottomies Raino Rinne,
apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, diaarinumero 10021/1/01,
kihlakunnanvouti Kivistö, Länsi-Suomen lääninhallituksen
oikeushallinto-osasto, tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho.- 04.09.2003 -
avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
09.01.2003. Esitutkinnan päätökset
(Tutkinnanjohtaja
Tarmo Lamminaho). JYVÄSKYLÄ/PL/JYTA R/20569/02, Pertti Manninen, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, diaarinumero 10021/1/01,
kihlakunnanvouti Kivistö, Länsi-Suomen
lääninhallituksen oikeushallinto-osasto, tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho.
ESITUTKINNAN
PÄÄTÖKSET
Piiri: JYVÄSKYLÄ PL/JYTA R/20569/02
Sivu 1
Asia: 1 VÄÄRENNYS Tapahtuma-aika: TO 10.02.2000 - KE “6.04.2000 Paikkakunta: LAUKAA Tapauspäätös: ASIA: 1 09.01.2003
LAMMINAHO
TUTKINTAPYYNTÖ Tutkintapyynnön tekijän Pertti
Mannisen mukaan avustava ulosottomies Raino
Rinne on antanut perättömän kirjallisen selityksen Jyväskylän
käräjäoikeudessa käsitellyn ulosottovalituksen yhteydessä. Rinne on 10.2.2000 päiväämässään asiakirjassa
todennut: “Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti, että kenen
hallussa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen
hänellä itsellään.” Mannisen mukaan Rinteen
toteamus ei pidä paikkaansa, vaikka hän on kyllä toimittanut velkakirjat
Rinteelle, mutta Rinne ei kysynyt edellä mainittua asiaa, joten hän ei ole
voinut siihen vastatakaan. Toisen kerran avustava
ulosottomies Rinne on Mannisen mukaan syyllistynyt väärään ja (19poistettu 14.12.2015)
ilmoitukseen 26.4.2000 päivätyssä Manniselle toimitetussa kirjallisessa
muuttokehotuksessa, jossa todetaan: “Tämä muuttokehotus on tänään annettu
tiedoksi Pertti Manniselle ja jätetty siitä hänelle kappale. Laukaa
26.4.2000.” Manninen kertoo, ettei hän kyseisenä päivänä ole ollut
Laukaassa, ja että hän on löytänyt kehotuksen elokuussa. Manninen vaatii Rinteelle rangaistusta. Tutkintapyynnössään Manninen ilmoittaa kannellensa
Rinteestä hallintoon ja oikeuskanslerille, jotka eivät olleet nähneet
Rinteen menettelyissä virhettä tai moitittavaa.
HANKITTU SELVITYS Oikeuskanslerin virastosta toimitettiin Jyväskylän
polisiin 7.3.2002 päivätty apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan vastaus diaarinumero 10021/1/01.
Vastaus on ratkaisu Mannisen tekemään kanteluun, mikä käsittelee
täsmälleen samaa asiaa, jota Manninen pyytää nyt poliisia tutkimaan. Tutkinnanjohtaja Lamminaho kävi puhelinkeskustelut
Mannisen kanssa torstaina 08.01.2003 klo 10.15-10.40 ja avustava
ulosottomies Rinteen kanssa torstaina 08.01.2003 klo
11.10-11.20.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT JA PÄÄTÖS Ei rikosta. Esitutkintaa ei toimiteta. Puhelimessa Manninen uudisti ilmoituksensa ja
vaatimuksensa. Manninen kertoo vieneensä henkilökohtaisesti
haltijavelkakirjat Rinteelle joulukuussa 1999. Mannisen mukaan Rinteen väittämää keskustelua
luovutuksen yhteydessä ei kuitenkaan käyty. Mannisen mukaan paikalla
olivat ainoastaan hän ja Rinne, kun velkakirjojen luovutus tapahtui
Rinteen työhuoneessa. Manninen kertoo
tutkintapyynnössään, että hän oli löytänyt velkakirjat äitinsä
hallitsemista tiloista ja toimittanut ne Rinteelle. Avustava ulosottomies Rinne kertoi puhelimitse
kysyttäessä, että hänellä oli erityinen syy ja peruste kysyä Manniselta,
kenen hallussa velkakirjat olivat olleet. Rinteen mukaan esittämällään
kysymyksellä, hän pyrki selvittämään panttausepäselvyydet, jotka juttuun
ja velkakirjoihin saattoivat liittyä. Apulaisoikeuskanslerin vastauksessa Mannisen
kantelukirjoitukseen todetaan, että kihlakunnanvouti Kivistö on
puhelimitse tiedustellut Mannisen äidiltä, olivatko velkakirjat hänen
hallussaan. Äiti oli todennut Kivistölle, että velkakirjat eivät olleet
hänen hallussaan eikä hänellä ole saatavaa Pertti Manniselta. Avustavan ulosottomiehen Rinteen menettelyyn
kohdistama väite ei vaikuta uskottavalta. Ulosottomiehen virkatehtäviin kuuluu tiedustella
määrättyjä seikkoja automaattisesti puheena olevan tapauksen kaltaisissa
tilanteissa. Näihin tiedusteltaviin seikkoihin kuuluu mm. velkakirjojen
osalta niiden haltija. Rinteen tekemän häädön
tiedoksiantomerkinnän osalta Länsi-Suomen lääninhallituksen
oikeushallinto-osasto on todennut Mannisen kantelukirjeen johdosta, että
Rinne on menetellyt häädön tiedoksiannossa ja muissa asian liittyvissä
toimissa lain mukaisesti ja hyvää ulosottotapaa noudattaen.
Apulaisoikeuskansleri Jonkka ei ole nähnyt oikeushallinto-osaston
ratkaisussa käytetyn harkintavaltaa väärin ja se on ratkaissut asian
harkintavaltansa puitteissa. Edellä kerrotuilla
perusteilla Mannisen ilmoittamassa asiassa ei ole syytä epäillä rikosta
tapahtuneen ja esitutkintaa ei käynnistetä.
Jyväskylä 09.01.2003 Tarmo Lamminaho Tarmo
Lamminaho Tutkinnanjohtaja
Päätöksestä on ilmoitettu _ Asianomistaja _ Rikoksesta
epäilty _Muu Rinne Raino Manninen Pertti Kirje 9.1.2003
TH
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiaesitutkinnanpaatos.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Syyteharkintapyyntö: Raino Rinne
avustava ulosottomies - Asiakirjoja. - 15.01.2003. Syyteharkinta
30.12.2002 tekemässäni avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa
rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja
merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).
- *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen
- nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta
vuodesta 1999. nettisanomat.com
torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
15.01.2003. Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni
avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa
asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä
asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti
Manninen).
Pertti Manninen …
JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN SYYTTÄJÄNVIRASTO ASIA Syyteharkinta 30.12.2002
tekemässäni avustava ulosottomies Raino
Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai
väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. VAATIMUKSEN ESITTÄJÄ Manninen, Pertti Juhani … SELOSTUS Rikosilmoitukseen liittämieni liitteiden lisäksi
laitan oheen avustava ulosottomies Raino Rinteen 3.6.1999 tekemän minua
koskevan ulosottoselvityksen sekä Laura
Mannisen ulosottovalitukseen liittyvän Korkeimman oikeuden
valituslupahakemusta koskevan päätöksen 14.5.2001. Tässä päätöksessä on
jäljennökset käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden pysyväksi jäävästä
päätöksestä. Ohessa on myös Laura Mannisen hovioikeudelle tekemä valitus
ja Merita Pankki Oyj:n vastaus.
Vaasan hovioikeuden päätöksen nojalla Laura
Mannisen nostama täytäntöönpanoriitakanne päättyi hänen, minun ja Merita
Pankki Oyj:n kanssa tekemään akordisopimukseen, jonka yhtenä ehtona oli
oikeudenkäyntien lopettaminen. Näin ollen avustava ulosottomies Raino
Rinteen käräjäoikeudelle tekemää kirjallista lausuntoa ei ole oikeudessa
käsitelty.
Jyväskylän poliisilaitoksen
tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho on suorittanut
9.1.2003 esitutkinnan, jonka päätöksen liitän oheen. pyydän syyttäjää
tutkimaan asian ja ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa
toimenpiteisiin.
Laukaa 15. tammikuuta 2003. Pertti Manninen Pertti
Manninen
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyteharkinta.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Oikeuden päätökset Matti Kuuliala käräjätuomari - Björn Hagman hovioikeuden laamanni, Raimo Risku hovioikeudenneuvos, Mikko Pentti hovioikeudenneuvos Topi Kilpeläinen viskaali - Oikeusneuvokset
Lindholm ja Koskelo,
Marja Räbinä esittelijä Korkein oikeus -
Asiakirjoja. - Liite: Korkeimman oikeuden päätös. (Oikeusneuvokset
Lindholm ja Koskelo). - *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva -
kuvat - pertti manninen - nettisanomat. Lisäys 17.05.2004 : Matti Kuuliala,
käräjäoikeudentuomari.>
Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
Asiakirjoja. Liite: Korkeimman oikeuden
päätös.
(Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo). Korkein oikeus
päätös antopäivä 14.05.2001, Diaarinumero S200/
KORKEIN OIKEUS PÄÄTÖS Diaarinumero S2000/791 Nro 0977 Antopäivä 14.05.2001
HAKIJA Eläkeläinen Laura Aliina Manninen, Helsinki ASIA Ulosottovalitus
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Vaasan hovioikeus 15.6.2000 nro 636
KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS Koska Manninen on 4.4.2001 Korkeimpaan oikeuteen
saapuneessa kirjoituksessaan peruuttanut valituslupahakemuksensa,
lausunnon antaminen siitä raukeaa. Hovioikeuden tuomio jää siis
pysyväksi.
Esittelijä Marja Räbinä Marja
Räbinä Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo.
Esittelijä on ollut oikeussihteeri Räbinä. Toimituskirjan saaja Laura Aliina Manninen Maksutta
AVSKRIFT JÄLJENNÖS
VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 636 Diaarinro U 00/493 15.6.2000
RATKAISU, JOSTA ON VALITETTU Jyväskylän käräjäoikeuden päätös 14.3.2000 nro 1456
(liitteenä) ASIA Ulosottovalitus VALITTAJA Laura Aliina
Manninen, Helsinki VASTAPUOLET
Keski-Suomen Osuuspankki Merita Pankki
Oyj Sisä-Suomen verovirasto Laukaan kunta
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA Valitus Vaatimukset Laura Aliina Manninen (Laura Manninen) on
vaatinut, että käräjäoikeuden päätös ja siinä mainittu pakkohuutokauppa
kumotaan ja hänen valvontansa hyväksytään. Toissijaisesti Laura Manninen
on vaatinut, että huutokauppa määrätään toimitettavaksi uudelleen niin,
että hänelle toimitetaan asianmukainen kuulutus huutokaupasta ja varataan
mahdollisuus uudessa tilaisuudessa valvoa saatavansa ja etuoikeutensa.
Joka tapauksessa asia on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen
käsiteltäväksi.
Perusteet Laura
Mannisella on ollut pätevä panttioikeus kiinteistöön, joten hänen
tekemäänsä valvontaa ei olisi saanut hylätä. Laura Manninen ei ole voinut
käräjäoikeudessa kuulustuttaa halumiaan todistajia eikä esittää
kirjallista näyttöä. Kuulutuksessa on ollut virheitä, koska … ei ole
mainittu velallisena, eikä Laura Manniselle ole lähetetty kuulutusta siten
kuin ulosottolaki määrää.
Vastaus Vaatimukset Merita Pankki Oyj
on vaatinut, että valitus hylätään tai toissijaisesti Laura Manninen
osoitetaan nostamaan täytäntöönpanoriitakanne käräjäoikeudessa. Lisäksi
Merita Pankki Oyj on vaatinut, että Laura Manninen velvoitetaan korvaamaan
sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 3.904 markalla laillisine
korkoineen.
Perusteet Käräjäoikeuden päätös on oikea. Laura Manninen ei ole
myöskään näyttänyt toteen, että hänellä olisi saamisoikeus pojaltaan Pertti Juhani Manniselta (Pertti Manninen).
Käräjäoikeuden kanta SAAMISEN PÄTEVYYDEN RIIDATTOMUUDESTA EI OLE OIKEA.
Koska Merita Pankki Oyj:tä ei ole kuultu ulosottovalituksen
käräjäoikeuskäsittelyssä, sillä on laillinen oikeus riitauttaa
saamisoikeuden olemassaolo vielä hovioikeudessa. Keski-Suomen Osuuspankki, Sis-Suomen verovirasto ja
Laukaan kunta eivät ole antaneet niiltä pyydettyä vastausta. Hovioikeus on pyytänyt kihlakunnanvoudilta
selvityksen täytäntöönpanon tilasta. Kihlakunnan vouti on ilmoittanut,
että hän on jakanut huutokaupasta kertyneet varat Keski-Suomen
Osuuspankille ja Merita Pankki Oyj:lle ja että varat voidaan periä
takaisin, mikäli huutokauppa kumotaan. Kauppakirjaa pakkohuutokaupasta ei
tehdä ennen huutokaupan lainvoimaisuutta.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU Käsittelyratkaisu Laura
Manninen on valituksessaan hovioikeuteen esittänyt kirjallisia todisteita
ja nimennyt henkilötodistajia. Ottaen huomioon
sen, että Laura Manninen on 84-vuotias ja sen, ettei hänellä
käräjäoikeudessa ollut lakimiesapua ja lisäksi sen, että asia on ratkaistu
käräjäoikeudessa kirjalliseesa menettelyssä, hovioikeus katsoo, ettei
voida edellyttää sitä, että Laura Mannisen olisi pitänyt ymmärtää vedota
nyt hovioikeudessa ilmoittamiinsa todisteisiin jo käräjäoikeudessa. Koska
Laura Mannisella näin ollen on katsottava olleen pätevä aihe olla
vetoamatta käräjäoikeuden tähän todisteluun, hovioikeus sallii Laura
Mannisen vedota uuteen todisteluun vasta hovioikeusvaiheessa.
Merita Pankki Oyj on
vastauksessaan hovioikeudelle riitauttanut myös sen, että Laura Mannisella
olisi saamisoikeus Pertti Manniselta. Toimitusmies on 24.1.200 pidetyn
asianosaiskeskustelun pöytäkirjaan merkinnyt Laura Mannisen ilmoittaneen
hänelle, ettei Laura Mannisella ole saatavaa Pertti Manniselta. Toisaalta
Laura Manninen on samassa tilaisuudessa valvonut saataviaan Pertti
Manniselta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus näin ollen katsoo,
että myös saatavan olemassaolo on tullut toimituksessa riitaiseksi. Koska
Merita Pankki Oyj:tä ei ole kuultu käräjäoikeudessa ja asia on siellä
ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, Merita Pankki Oyj:llä on oikeus
riitauttaa myös saamisen olemassaolo. Lainkohdat oikeudenkäymiskaari 25 luku 17 § ja
26 luku 4 §. Tähän ratkaisuun ei saa erikseen
hakea muutosta.
Perustelut Saamis-
ja panttioikeuden riitaisuus Laura Manninen on
tämän ulosottovalituksen yhteydessä esittänyt väittämiensä saamis- ja
panttioikeuden tueksi käräjäoikeuden päätöksessä selostetun kirjallisen
näytön sekä vedonnut hovioikeudessa uuteen kirjalliseen ja suulliseen
todisteluun. Tällä selvityksellä Laura Manninen ei ole tämän
ulosottovalituksen yhteydessä näyttänyt toteen väittämiään saamis- ja
panttioikeutta.
Laura Manninen on kuitenkin esittänyt
todennäköisiä perusteita saamis- ja panttioikeutensa tueksi. Ulosottoasia
on tämän johdosta tullut epäselväksi eikä selvitystä voida hankkia
ulosottomenettelyssä. Tämän vuoksi hovioikeus osoittaa Laura Mannisen
nostamaan täytäntöönpanoriitakanteen käräjäoikeudessa. Vastapuolina ovat
velallinen sekä ne velkojat, jotka ovat saaneet huutokaupasta
varoja.
Huutokauppakuulutuksen oikeellisuus. Asiassa on riidatonta, että
kihlakunnanvouti ei ole lähettänyt huutokauppakuulutusta Laura Manniselle
siten kuin ulosottolain 5 luvun 21 § määrää. Toisaalta riidatonta on
se, että Laura Manninen on saanut tiedon huutokaupasta muuta kautta ja
että hän on valvonut saatavansa etuoikeuksineen. Virhe kuulutuksen
tiedoksiannossa ei ole vaikuttanut huutokauppamenettelyyn. Koska … ei ole enää pakkohuutokaupan toimituksen
aikana omistanut kiinteistöä, häntä ei ole pitänyt mainita kuulutuksessa
velallisena
Tuomiolauselma Ratkaisu huutokauppakuulutuksen osalta. Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöksen
lopputulosta ei muuteta.
Ratkaisu saamis- ja panttioikeuden
riitaisuuden osalta Käräjäoikeuden päätös
kumotaan. Hovioikeus antaa Laura Manniselle osoituksen
täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen jäljempänä selostetulla tavalla.
Samalla asian käsittely hovioikeudessa päättyy. Asian näin käyden Merita Pankki Oyj saa pitää
vastauskulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
Osoitus täytäntöönpanoriitakanteen
nostamiseen Osoituksen saaja Laura Aliina
Manninen Riidan muut asianosaiset Velallinen Pertti Juhani Manninen Velkojat 1) Keski-Suomen
Osuuspankki 2) Merita Pankki Oyj
Riidan kohde Laura
Mannisen saamisoikeus Pertti Manniselta ja panttioikeus huutokaupattuun
kiinteistöön Veikkola RN:o 10:23 Laukaan kunnan Pellosniemen kylä. Lainkohdat Ulosottolaki 9 luku 6-13
§.
Määräaika ja kanteen vireillepano Kanne on pantava vireille toimittamalla haastehakemus
Jyväskylän käräjäoikeuden kansliaan neljän viikon kuluessa osoituksen
tiedoksisaamisesta. Jos osoitus on lähetetty asianosaiselle postitse
tavallisena kirjeenä, hänen katsotaan saaneen tiedon osoituksesta
seitsemäntenä päivänä postituspäivästä lukien. Jos
määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai. itsenäisyyspäivä,
vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, haastehakemus voidaan toimittaa
vielä seuraavana arkipäivänä Määräajan
pidentäminen Käräjäoikeus voi ennen määräajan
päättymistä tehdystä kirjallisesta hakemuksesta pidentää määräaikaa
hyväksyttävästä syystä. Haastehakemuksen
toimittaminen Haastehakemuksen voi toimittaa
käräjäoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin
välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostina. Lähettäminen
tapahtuu lähettäjän vastuulla. Haastehakemuksen on oltava perillä
viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kanslian aukioloaikana (kello
8.00-16.15). Käräjäoikeuden osoite Jyväskylän käräjäoikeus Vapaudenkatu 54 PL 534, 40101
Jyväskylä Telekopio: (014) 313 6249 Sähköposti: jyväskylä.ko@om.fi
Haastehakemuksen sisältö Haastehakemuksessa kantajan (osoituksen saajan) on
ilmoitettava Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:stä ilmenevät tiedot. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus, sitoumus
tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa. Lisäksi
haastehakemukseen liitetään tämä osoitus samoin kuin määräajan
alkamispäivän osoittava tiedoksisaantitodistus siinä tapauksessa, että
osoitusta ei ole luovutettu asianosaiselle tai lähetetty postitse
tavallisena kirjeenä. Viimeksimainituissa tapauksissa määräajan
alkamisajankohta ilmenee tästä osoituksesta. Oikeudenkäyntimaksut Asian
käsittelemisestä käräjäoikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, josta
säädetään tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista annetussa laissa ja asetuksessa. Vireillepanon laiminlyönti Jollei Laura Manninen nosta kannetta osoituksen
mukaisesti yllä mainitussa määräajassa, hän menettää oikeutensa vedota
väitteeseensä tai vaatimukseensa tässä ulosottoasiassa. Täytäntöönpanon keskeyttäminen Hovioikeus ilmoittaa osoituksen antamisesta
ulosottomiehelle, jonka on keskeytettävä täytäntöönpano, kunnes kaksi
viikkoa on kulunut kanteen vireillepanon määräajan päättymisestä.
Täytäntöönpanoa jatketaan, jollei Laura Manninen siihen mennessä ole
esittänyt ulosottomiehelle selvitystä täytäntöönpanoriidan vireillepanosta
ja käräjäoikeuden antamaa keskeytysmääräystä tai ulosottomies ole
saanut käräjäoikeuden ilmoitusta keskeytysmääräyksestä.
MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta
oikeudelta valittamalla vain jos korkein oikeus niillä erityisillä
perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää
valitusluvan. Muutosta ei kuitenkaan saa hakea
siltä osin, kuin hovioikeus on antanut osoituksen
täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika
valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy
14.8.2000.
Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Vaasan
hovioikeudessa elokuun 8. päivänä 2000 Karita
Rintala toimistosihteeri. Asian ovat
ratkaisseet: Hovioikeudenlaamanni Björn Hagman Hovioikeudenneuvos Raimo Risku (valmistelusta
vastannut jäsen) Hovioikeudenneuvos Mikko
Pentti Esittelijä: Viskaali Topi Kilpeläinen Ratkaisu on yksimielinen
LIITE Vaasan
hovioikeuden ratkaisu asiassa U 00/493 JYVÄSKYLÄN
KÄRÄJÄOIKEUS Vapaudenkatu 54 /PL 534, 40101
JJYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS 1456 00/733 14.3.2000
Täytäntöönpanotoimi, joka on valituksen
kohteena Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä
sijaitsevaa tilaa Veikkola RN:o 10:23 koskeva pakkohuutokauppa
26.1.2000 Valittaja Laura
Aliina Manninen, Helsinki Asia
Ulosottovalitus Vireille 9.2.2000
SELOSTUS ASIASTA Taustatiedot Laura Manninen
on pakkohuutokaupassa valvonut saatavanaan -
velkakirjaan perustuvaa saatavaa kiinnityksen tuomin etuoikeuksin - 320.000 markkaa ja erääntynyttä korkoa
151.200 markkaa eli yhteensä 471.200 markkaa sekä - kuluja 1.500 markkaa.
Velallinen Pertti
Manninen on toimittanut ulosottomiehelle kolme 29.1.1993 päivättyä
haltijavelkakirjaa numerot 1-3 á 50.000 mk + á 16 % + á 3.000 markkaa,
joiden maksamisen vakuudeksi on 29.1.1993 vahvistettu kiinnitys
pakkohuutokaupan kohteena olevaan Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä
sijaitsevaan tilaan Veikkola RN:o 10:23.
24.1.2000 toimitetussa
asianosaiskeskustelussa Merita Pankki Oyj on riitauttanut Laura Mannisen
valvonnan, koska haltijavelkakirjat eivät ole olleet Laura Mannisen, vaan
velallisen hallinnassa. Kihlakunnanvouti on tehnyt
seuraavan asianosaiskeskustelun pöytäkirjaan merkityn ratkaisun: Laura/Pertti Mannisen valvonta hylätään, koska
haltijavelkakirjat eli nykyään panttikirjat eivät ole olleet velkojan vaan
velallisen hallussa. Ratkaisu perustuu UL 5:21.1 ja Maakaaren 15:2.1 ja
17:2.1:iin. Merkitään, että toimitusmies on
soittanut 12.12.1999 Laura Manniselle ja tuolloin Laura Manninen ilmoitti,
että hänellä ei ole kyseisiä haltijavelkakirjoja hallussaan eikä myöskään
saatavaa pojaltaan Pertti Manniselta.
Valittajan vaatimus ja vaatimuksen
perusteet Vaatimus: Laura
Manninen on vaatinut, että pakkohuutokauppa kumotaan. Perusteet: Valittaja on
83-vuotias kotiavun ja kotisairaanhoidon varassa elävä jalkainvalidi. Haltijavelkakirjat, joihin panttioikeus perustuu ovat
olleet Laura Mannisen hallussa. Kysymys on ollut siitä, että velallinen
valittajan poika Pertti Manninen on toiminut lähettinä tai asiamiehenä
vieden haltijavelkakirjat ulosottomiehelle. Valittaja ei ole saanut
pakkohuutokauppakuulutusta.
Kihlakunnanvoudin kirjallinen lausunto 14.12.2000 päiväämässään kirjallisessa lausunnossa Jyväskylän kihlakunnanvouti on todennut, että
asiassa on kysymys siitä, tulisiko tehty valvonta hyväksyä vai ei. Mikäli
saamisen etuoikeutta osoittavat haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen
hallussa, ei haltijavelkakirjoilla ole arvoa pakkohuutokaupassa. Mikäli
haltijavelkakirjat ovatkin olleet valittajan hallussa ja hänellä on
lisäksi saatava velalliselta, tulee pakkohuutokauppa kumota, koska silloin
kauppahinta ei riitä edes alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen. Asiassa ei
ole kyse siitä, onko Laura Mannisella saatavaa Pertti Manniselta. Ennen pakkohuutokaupan kuuluttamista on
ulosottomiehen tietenkin tullut selvittää, missä mainitut kolme
haltijavelkakirjaa á 50.00 mk ovat, koska hakijana oli etuoikeudeton
velkoja. Mikäli haltijavelkakirjat olisivat olleet lainoitettuna jonkun
hallussa, ei huutokauppaa olisi ryhdytty kuuluttamaan, koska silloin olisi
ollut täysin selvää, ettei hakijalle tule kertmään mitään surituksia
huutokaupasta. Jalkainvaliditeetillä ei liene
tässä asiassa merkitystä. Huutokauppakulutusta Laura Manninen ei ole
saanut, koska hän ei ole ollut velkoja-asemassa oman ilmoituksensa
mukaisesti.
Asianosaisten
kuuleminen Asia on ratkaistavissa kirjallisessa
menettelyssä tähän mennessä kertyneen aineiston perusteella. Sen vuoksi
muiden asianosaisten kuuleminen ei ole tarpeen asian ratkaisemisen
kannalta. Lisäksi on pelättävissä, että kuulemisesta aiheutuisi
valittajalle oikeudenkäyntikuluja. Näillä perusteilla käräjäoikeus ei
varaa pakkohuutokauppavelalliselle tai velkojille tilaisuutta tulla
kuulluksi ulosottovalituksen johdosta.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Siirtymäsäännökset Maakaaren
voimaanpanosta annetun lain 9 §:n 1 momentin (541/1995) mukaan ennen uuden
maakaaren voimaantuloa kiinnitetty haltijavelkakirja vastaa uudessa
maakaaressa tarkoitettua panttikirjaa. Ulosmittauksen osalta siirtymäsäännös on mainitun
maakaaren voimaanpanosta annetun lain 15 §:n 1 momentissa. Siitä on
pääteltävissä, että mikäli ulosmittaus on tapahtunut 1.1.1997 tapahtuneen
maakaaren voimaantulon jälkeen, saamisen etuoikeus määräytyy uusien
säännöksien mukaan.
Kiinteistöpanttioikeuden syntymisen
edellytykset Yleistä Kiinteistöpanttioikeuden syntyminen edellyttää - kiinnitystä -
panttaussitoumusta - panttikirjan hallinnansiirtoa
sekä - todellista saamisvaadetta. Tässä tapauksessa Laura Manninen on voinut esittää
seuraavat kiinteistöpanttioikeuden perustavat elementit: - selvityksen Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä
sijaitsevaan tilaan Veikkola RN:o 10:23 29.1.1993 vahvistetusta
kiinnityksestä kolmen velkakirjan nrot 1-3, á 50.000 mk + 16 % + á 3.000
mk maksamisen vakuudeksi; - jäljennöksen
10.4.1993 päivätystä panttaussitoumuksesta, jolla Pertti Manninen ja …
ovat pantanneet edellä mainitut kiinnitetyt velkakirjat kaikkien niiden
velkojen ja sitoumusten vakuudeksi, joista Pertti Manninen ja … ovat tai
vastedes tulevat olemaan Laura Manniselle vastuussa; - jäljennöksen 1.11.1991 päivätystä velkakirjasta,
jossa velallisena on Pertti Juhani Manninen ja velkojana Laura Alina
Manninen; velan määräksi on merkitty 400.000 markkaa, koroksi yhdeksän
prosenttia vuotuista korkoa ja viivästyskoroksi 16 prosenttia vuotuista
korkoa; velan on merkitty erääntyvän yhden kuukauden kuluttua
kirjallisesta vaatimuksesta. Käräjäoikeus toteaa,
että näillä asiakirjoilla Laura Manninen on selvittänyt, että
kiinteistöpanttioikeuden syntymisen edellyttämät kiinnitys, panttisitoumus
ja saamisvaade ovat olemassa.
Kiinteistöpanttioikeuden
syntyedellytyksistä epäselväksi jää kihlakunnanvoudinkin toteamin tavoin
ainoastaan haltijavelkakirjojen hallinnansiirtoa koskeva edellytys. Haltijavelkakirjojen hallinnansiirto velalliselta
Pentti Manniselta velkojalle Laura Manniselle: On
riidatonta, että kyseessä olevat haltijavelkakirjat on luovuttanut
ulosottomiehelle velallinen Pertti Manninen eikä velkojaksi ilmoittautunut
Laura Manninen. Edelleen on riidatonta, että
kihlakunnanvoudin tiedustellessa 13.12.1999 haltijavelkakirjoja Laura
Manniselta, tämä on ilmoittanut, etteivät ne ole hänellä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, ettei
velallinen ole siirtänyt kyseessä olevien haltijavelkakirjojen hallintaa
Laura Manniselle eikä tämä siten ole saanut panttioikeutta
pakkohuutokaupan kohteena olleeseen kiinteistöön. Edellä kerrottujen
tosiseikkojen nojalla ratkaisu on tehty käräjäoikeuden kansliassa
toimittamatta suullista käsittelyä.
Huutokauppakuulutus Kihlakunnanvoudin tiedusteltua 13.12.1999
haltijavelkakirjoja Laura Manniselta, tämä on ilmoittanut, etteivät
velkakirjat ole hänellä. Näin ollen Laura Manninen ei ilmoituksensa mukaan
ole ollut velkoja-asemassa. Muut seikat Muilla seikoilla, joihin Laura Manninen on
valituksessaan vedonnut, ei ole vaikutusta asian
ratkaisuun.
LAINKOHDAT Maakaari 15 luku 2 § 1, 17 luku 2 § 1 Laki maakaaren voimaanpanosta 9 § 1, 15 § 1 Ulosottolaki 5 luku 21 §
TUOMIOLAUSELMA Käräjäoikeus
hylkää ulosottovalituksen MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta
valittamalla Vaasan hovioikeuteen. Valitusaika on 30 päivää tästä
päivästä. Tyytymättömyyttä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään
21.3.2000. Tyytymättömyyden ilmoitus Laura Manninen on ilmoittanut hyväksyttävästi
tyytymättömyyttä koko päätökseen Määräpäivä
valituksen tekemiselle 13.4.2000. ALLEKIRJOITUS JA
KÄRÄJÄOIKEUDEN KOKOONPANO Matti Kuuliala Matti
Kuuliala. käräjätuomari
7228/350 mk Laura
Manninen Pertti Manninen lunasti 22.3.00 Tiedoksi: Jyväskylän
kihlakunnan ulosottovirasto Länsi-Suomen
lääninhallitus, Vaasa Länsi-Suomen lääninhallitus,
Turku
Jäljennöksen oikeaksi todistaa Korkeimman
oikeuden ratkaisun antopäivänä Esittelijä Marja Räbinä Marja
Räbinä
ttp://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiakorkeinoikeus.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Sirpa Hautakangas
kihlakunnansyyttäjä. Päätös - 20.05.2003 Vastaus tutkinta- ja
syyteharkintapyyntöön. (Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas). -
*** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat -
pertti manninen - nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
20.05.2003 Vastaus
tutkinta- ja syyteharkintapyyntöön.
(Kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakangas).
JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN SYYTTÄJÄNVIRASTO Kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakangas Vapaudenkatu 54 PL 8, 40101
JYVÄSKYLÄ Puh (014) 313 6211 ja faksi (014) 313
6600 Päivämäärä 20.5.2003 Pertti Manninen … ASIA VASTAUS TUTKINTA- JA SYYTEHARKINTAPYYNTÖÖN ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Pertti Manninen on tutkintapyynnössään poliisille
ilmoittanut, että avustava ulosottomies Raino
Rinne on antanut perättömän kirjallisen selvityksen (päivätty
10.2.2000) Jyväskylän käräjäoikeudessa käsitellyn ulosottovalituksen
yhteydessä. Toisen kerran avustava ulosottomies Rinne on Mannisen mukaan
syyllistynyt väärään (19poistettu 14.12.2015) ilmoitukseen 26.4.2000 päivätyssä
Manniselle toimitetussa kirjallisessa muuttokehotuksessa. Manninen on
vaatinut Rinteelle rangaistusta.
Poliisin päätös 9.1.2003: Jyväskylän poliisilaitos R/20569/02 Asia: Väärennys Tapahtuma-aika: 10.2-26.4.2000 Tapahtumapaikka: Laukaa Tutkinnanjohtaja Lamminaho on esitutkinnan päätöksestä tarkemmin
ilmenevillä perusteilla todennut, ettei Mannisen ilmoittamassa asiassa ole
syytä epäillä rikosta ja ettei esitutkintaa käynnistetä.
Mannisen pyyntö syyttäjälle 15.1.2003: Manninen on pyytänyt syyttäjää tutkimaan asian ja
ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Manninen on
liittänyt pyyntöön avustava ulosottomies Rinteen 3.6.1999 tekemän Mannista
koskevan ulosottoselvityksen. Laura Mannisen
ulosottovalitusta koskevan korkeimman oikeuden valituslupaa koskevan
päätöksen 14.5.2001. Laura Mannisen hovioikeudelle tekemän valituksen sekä
Merita Pankki Oyj:n vastauksen.
SYYTTÄJÄN PÄÄTÖS En pyydä asiassa esitutkintaa tai ryhdy syyte- tai
muihin toimenpiteisiin. Perustelut Poliisi on esitutkinnan päätöksestä ilmenevällä
tavalla ollut yhteydessä puhelimitse Manniseen ja Rinteeseen. Poliisilla
on ollut käytettävissään apulaisoikeuskansleri Jonkan 7.3.2002 päiväämä
vastaus Mannisen samaa asiaa koskevaan kanteluun. Mannisen syyttäjälle
lähettämä kirje ja siihen yllämainitut asiakirjat eivät sisällä asian
ratkaisun kannalta sellaisia uusia tietoja, joiden perusteella asiaa
tulisi arvioida esitutkinnan päätöksestä poikkeavalla tavalla. Tähän
nähden asiassa ei tarvita lisäesitutkintaa tai syyttäjän syyteharkinta-
tai muita toimenpiteitä. Sirpa Hautakangas Sirpa
Hautakangas Kihlakunnansyyttäjä Tiedoksi Raino Rinne Poliisi
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyttajanpaatos.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Syyteharkinta: Raino Rinne
avustava ulosottomies - Asiakirjoja. - 17.06.2003 (Valtakunnan
syyttäjälle) Syyteharkinta avustava ulosottomies Raino Rinteen
asiakirjaväärennöksen johdosta. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen). - ***
- 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen -
nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999. nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
17.06.2003 (Valtakunnan syyttäjälle) Syyteharkinta
avustava ulosottomies Raino Rinteen asiakirjaväärennöksen
johdosta.
(Atk-suunnittelija
Pertti Manninen).
Pertti
Manninen … Valtakunnan
syyttäjälle Asia: Syyteharkinta avustava
ulosottomies Raino Rinteen
asiakirjaväärennöksen johdosta.
Selostus: Avustava ulosottomies Raino
Rinne on 10.2.2000 kirjallisesti antanut perättömän selityksen äitini Laura Aliina Mannisen Jyväskylän käräjäoikeuteen
tekemässä ulosottovalituksessa nro 2/00. Selityksessä hän kertoo:
“Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti, että kenen hallussa
haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen hänellä
itsellään”. Molemmat väitteet ovat vääriä. Hän ei kysynyt kyseisessä
tilaisuudessa mitään, enkä näin muodoin antanut hänelle väitettyä
vastausta.
Laura Mannisen ulosottovalitusta varten
laadin muistion 24.03.2000 nimeltään Selitys Laura Mannisen
ulosottoasiassa 00/733. jota oli tarkoitus käyttää selityksenä tapahtumien
kulusta oikeudenkäynnissä. Laura Manninen käytti kuitenkin
ulosottovalituksen hovioikeusvaiheessa xxMonosesta ja muistiota ei silloin
liitetty oikeudenkäynnin pöytäkirjoihin. Muistion
mukaan joulukuussa 1999 tapahtui seuraavaa: “Torstaina 9. joulukuuta Rinne
soitti matkapuhelimeeni ja pyysi käymään toimistossa velka-asioitteni
selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa lupasin tulla seuraavalla
viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista perjantaihin kävin hänen
luonaan kolme kertaa. Ensimmäinen käynti: Rinne
kysyi veloistani äidilleni ja missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en
mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa
velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin. Sanoin,
että jos ne ovat minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole
järjestyksessä muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan
osuuspankissa sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä
papereitani. Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä. Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini koti
Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi missä
konttorissa ja vastasin että Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi, että
äitini kertoman mukaan sinne ei pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota Rinne
ihmetteli. Kerroin myös, että äitini on tällä
hetkellä niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan
mitään papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt
pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te
sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti. Lisäksi Rinne tiedusteli äitini puhelinnumeroa, johon
vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että hän on vanha ja sairas
ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan. Rinne kysyi asuuko hän
osoitteessa … Helsingissä, johon vastasin myöntävästi. Lopuksi hän pyysi
tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät. Toinen käynti: Kävin Laukaan tallelokerossa
katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin kertomaan
Rinteelle toimistoon, etteivät ne olleet lokerossa ja sanoin lähteväni
etsimään niitä Helsingistä ja jos ne eivät löydy niin ne pitää varmaankin
kuolettaa, niin kuin Merita Pankki oli tehnyt kadotettuaan omat
velkakirjansa toisessa asiassa. Rinteen kysyessä velkojen määrää vastasin
edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000.
Vastasin ehkä 150 000, mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten
muuttuneet velkojan kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin
äitini puhelinnumeron ... . Kolmas käynti: Löysin
haltijavelkakirjat äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin
nipun äidilleni ja rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin
hyllyihin hänen ohjeittensa mukaan. Palattuani Laukaaseen 16. tai 17. joulukuuta vein
haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne vastaan, eikä
kysynyt tai sanonut yhtään mitään. Kysyin riittävätkö nämä velan
osoittamiseksi. Rinne vastasi, että Kivistö
saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne selitti
sen tarkoittavan varsinaista velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna äitini
luona ja etsiväni sitä sitten silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko
perunkirja, josta velka näkyisi, johon Rinne kysyi mikä perukirja.
Vastasin tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa. Lisäksi
kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska äitini oli kertonut jonkun
soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole
soittanut, vaan se on ollut Kivistö. Pyysin kopiot jättämistäni
velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan
kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä
käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä. Sen jälkeen kävin uudelleen Helsingissä jouluna ja
löysin äitini kotoa alkuperäisen velkakirjan ja panttaussopimuksen ja
kävin myös Meritan Etelä-Haagan konttorin lokerossa valtakirjalla
etsimässä äitini omistaman Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirjaa,
koska ymmärsin, että kysymys on yhä velan oikeellisuuden osoittamisesta.
Lisäksi äitini löysi vanhan päiväkirjansa, josta ilmeni velan
syntyhistoria. Palattuani Laukaaseen vein
alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan
ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin otti paperit vastaan ja kirjoitti
niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.”
Täydensin muistiota 27.03.2000
seuraavasti: “Asianosaiskeskustelussa ja pakkohuutokaupan jälkeen
pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta
koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä kertaakaan
keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet jotenkin
muuten hallussani tai olleet minulla. Ulosottomiehen väite, että hän olisi
erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen
hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla
väärä, koska vein ne kaksi päivää myöhemmin, kun olin käynyt kertomassa,
etteivät ne ole minulla ja lähden Helsinkiin etsimään niitä. Lokerossa
olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja olen käynyt kertomassa
todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä samana päivänä
iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa
käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin
keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle 16.12. Asiaa miettiessäni vasta muistin, että olin vienyt
1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin
pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan
lähettinä.”
Rikosilmoitus. Tehdessäni rikosilmoitusta tässä asiassa
tarkoitukseni oli kertoa edellä oleva muistion sisältö tutkintavaiheessa.
Puhelimessa en osannut selittää tätä yksityiskohtaa vaan käsittelin asiaa
liian laajasti.
Syyteharkintapyyntö syyttäjälle. Pyytäessäni syyteharkintaa lähetin liian paljon muuta
materiaalia, en edellämainittua yksityiskohtaista
muistiota.
Ulosottovalituksen oikeuskäsittely. Asiassa ei järjestetty suullista käsittelyä ja
hovioikeuden lainvoimaisessa päätöksessä ei käsitelty nyt kyseessä olevaa
asiaa. Lainvoiman sai vain kihlakunnan vouti Jarmo
Kivistön ristiriitainen menettely Laura Mannisen velan
selvittämisessä.
Kantelut oikeuskanslerille. Kanteluni koskivat häätöön liittyvää
ilmoittamismenettelyä ja sen tutkimista hallinnossa sekä ulosoton
menettelyä eräissä huutokaupan kuulutukseen liittyvissä vaiheissa ja sitä,
että Laura Mannisen oikeudenkäynnissä ei järjestetty suullista käsittelyä.
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on
tutkinut asiat kaikilta muilta osiltaan paitsi nyt kysymyksessä olevalta
osalta. Oikeuskansleri on antanut päätöksensä. Hänellä oli käytössään
edellämainittu laatimani muistio kokonaisuudessaan.
Täytäntöönpanoriitakanne. Vaasan hovioikeus antoi Laura Manniselle
mahdollisuuden nostaa täytäntöönpanoriitakanteen. Merita Pankki Oyj
haastoi avustava ulosottomies Raino Rinteen todistajaksi tähän
oikeudenkäyntiin kertomaan nyt kysymyksessä olevaa haltijavelkakirjojen
vastaanottamista minulta. Laura Manninen, minä ja Merita Pankki Oyj teimme
kuitenkin ennen pääkäsittelyä sopimuksen, jonka yhtenä ehtona oli
oikeudenkäyntien lopettaminen. Näin avustava ulosottomies Raino Rinteen
nyt kysymyksessä olevaa kirjallista selitystä ei ole käsitelty
oikeudessa.
Vaatimus. Pyydän
kunnioittavasti valtakunnan syyttäjää tutkimaan asian ja ryhtymään
tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Laukaassa kesäkuun 17. päivänä 2003 Pertti Manninen Pertti Manninen Liitteet: Vastaus tutkinta- syyteharkintapyyntöön. (Jyväskylän
kihlakunnan syyttäjänvirasto 20.5.2003) Selitys
Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733 (Pertti Manninen 24.3 ja
27.3.2000)
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyteharkintavaltakunnan.htm
2003/09/04 - nettisanomat.com - Jorma Kalske
apulaisvaltakunnansyyttäjä.- Vastaus kirjoitukseen - Asiakirjoja. -
25.08.2003. Pertti Mannisen kirjoitus. (Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma
Kalske). - *** -- Valtakunnansyyttäjänvirasto päätös 25.8.2003
Dnro 347/21/03, Pertti Manninen, Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakangas, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jorma Kalske, Laura Manninen, ylitarkastaja Simo Kolehmainen. - 04.09.2003
- avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta
vuodesta 1999. nettisanomat.com
torstaina 04.09.2003.
Asiakirjoja.
25.08.2003. Pertti Mannisen
kirjoitus. (Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske).
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 25.8.2003 Dnro
347/21/03/
Pertti
Manninen … Pertti Mannisen
kirjoitus Pertti
Manninen on Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamassaan 17.6.2003
päivätyssä kirjoituksessa arvostellut Jyväskylän kihlakunnansyyttäjän Sirpa Hautakankaan 20.5.2003 tekemää päätöstä
olla määräämättä esitutkintaa toimitettavaksi asiassa, jossa poliisi oli
9.1.2003 päättänyt jättää esitutkinnan toimittamatta, koska asiassa ei
ollut syytä epäillä rikosta. Manninen oli tehnyt poliisille
rikosilmoituksen Jyväskylän avustavasta ulosottomiehestä Raino Rinteestä epäillen tämän syyllistyneen
väärennykseen Laura Mannisen ulosottoasian
käsittelyssä ja uudistanut rikosilmoituksensa syyttäjälle
Selvitykset Mannisen
kirjoituksen liitteenä on ollut kantelunalainen kihlakunnansyyttäjä
Hautakankaan päätös ja Mannisen itsensä laatima selvitys
ulosottoasiassa. Kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakangas on antanut pyydetyn selvityksen, jonka liitteenä on ollut muun
muassa poliisin päätös esitutkinnan toimittamatta
jättämisestä.
Ratkaisu Yleisistä
syyttäjistä annetun lain 10 §:n 2 momentin nojalla valtakunnansyyttäjällä
on oikeus ottaa uudelleen ratkaistavaksi asia, jossa kihlakunnansyyttäjä
on päättänyt olla määräämättä esitutkintaa toimitettavaksi.
Valtakunnansyyttäjä käyttää tätä oikeutta esimerkiksi siinä tapauksessa,
että on perusteita epäillä syyttäjän ylittäneen harkintavaltansa tai jos
syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden valvonta
sitä edellyttää. Asiakirjoista saatava selvitys
huomioon ottaen asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt edellä mainittuja tai
muitakaan perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi syytä ottaa
asia uudelleen ratkaistavaksi. Asia jää siten kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakankaan päätöksen varaan. Mannisella on
perustuslain 118 §:n nojalla mahdollisuus itse omalla vastuullaan ajaa
harkintansa mukaisia syytteitä tässä asiassa. Mannisen kirjoitus ei ole antanut aihetta
valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Jorma
Kalske Ylitarkastaja Simo Kolehmainen Simo
Kolehmainen Tiedoksi: Kihlakunnansyyttäjä Sirpa
Hautakangas
Valtakunnansyyttäjänvirasto päätös
25.8.2003 Dnro
347/21/03, Pertti Manninen, Jyväskylän
kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas,
avustava ulosottomies Raino Rinne,
apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, Laura Manninen, ylitarkastaja Simo Kolehmainen.
http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiavaltakunnansyyttaja.htm
2003/11/27 - nettisanomat.com - Torstaina 27.11.2003.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Miksi Pavel tanssi? - avoin - joka torstai
- kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>
Kaupunkikuvan reunasta
löytynyt yksityiskohta, jonka halusin pelastaa. Pertti Manninen. Torstaina 27.11.2003. Pääkirjoitus. Pertti
Manninen. Miksi Pavel tanssi?
Kun olin koulupoika, isäni kertoi minulle
tarinaa venäläisestä nuoresta matruusista, joka oli joutunut putkaan ja
tanssi siellä. Miksi? Laiva, jolla hän palveli oli
uponnut Mustalla merellä ja hänen toverinsa hukkuivat. Ihan kuin Tsehovin novellista, ehkä se olikin
sieltä. Näin vähästä kaikki on kiinni. Miksi minä
en päässyt putkaan, vaan jouduin ilkeilijöiden uhriksi. Eihän tässä kirjoittamaankaan ehdi, kun täytyy
taistella oikeuksistaan, silti häviten? Isäpappa
on jo kymmenen vuotta sitten saanut ansaitsemansa levon. Aina silloin tällöin muistutan teille, että hänen
muistonsa elää. Hän oli tavallinen ihminen, jonka teot eivät ole
valtionarkistoissa. Ne ovat minussa, lapsissani.
Kunpa voisin kirjoittaa enemmän. Torstaina
27.11.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2003/11/27/paakirjoitus.htm
2003/12/04 - nettisanomat.com - Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Miksi Pavel tanssi? - 04.12.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat -
pertti manninen - nettisanomat.>
Kaupunkikuvan reunasta
löytynyt yksityiskohta, jonka halusin pelastaa. Pertti Manninen. Torstaina 04.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti
Manninen. Miksi Pavel tanssi?
Kun olin koulupoika, isäni kertoi minulle
tarinaa venäläisestä nuoresta matruusista, joka oli joutunut putkaan ja
tanssi siellä. Miksi? Laiva, jolla hän palveli oli
uponnut Mustalla merellä ja hänen toverinsa hukkuivat. Ihan kuin Tsehovin novellista, ehkä se olikin
sieltä. Näin vähästä kaikki on kiinni. Miksi minä
en päässyt putkaan, vaan jouduin ilkeilijöiden uhriksi. Eihän tässä kirjoittamaankaan ehdi, kun täytyy
taistella oikeuksistaan, silti häviten? Isäpappa
on jo kymmenen vuotta sitten saanut ansaitsemansa levon. Aina silloin tällöin muistutan teille, että hänen
muistonsa elää. Hän oli tavallinen ihminen, jonka teot eivät ole
valtionarkistoissa. Ne ovat minussa, lapsissani.
Kunpa voisin kirjoittaa enemmän. Torstaina
04.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2003/12/04/paakirjoitus.htm
<nettisanomat - 2004/05/06 -
http://www.nettisanomat.com/2004/05/06/etusivu.htm
Smile- sivu on julkaistu aiemmin 17.05.2001, siis samana päivänä kuin edellä
mainittu pääkirjoitus: Velka, vankeus vai armo!
SMILE from MODERN
TIMES
Lyric by JOHN
TURNER and GEOFFREY PARSONS Music by CHARLIE CHAPLIN Moderately,
with great warmth
SMILE, thou' your heart is aching, SMILE, even tho' it's breaking, When there are clouds in the sky, you'll get by, If you SMILE
though your fear and sorrow, SMILE and maybe
tomorrow, You'll see the sun come shining thru for you.
Light up your face with gladness, Hide ev'ry trace of sadness. Alto' a tear may be ever so
near, That's the time you must keep on trying, SMILE, what's the use of crying, You'll find that life is still worth while, If you'll just SMILE.
AIN', hymy voimat
antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun
muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo
auringon paistelulle, sulle.
Kasvoillesi onni suo. Suru aina murheet tuo, nyt ne
peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.
Moderately, with great
warmth
AIN' - HYMY suomennos: pertti manninen, 1.0-versio, 17.05.01
http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm
<nettisanomat - 2004/05/06 -
Tunnelma sunnuntaina 02.05.2004 klo
05:40. Kuovien sirinä herättää. Kuovi on paikallaan pellolla, katsellen
ympärilleen. Aamusumu on hälvenemässä. Lämpötila 2
astetta plussalla. Varikset lentävät siipiään
räpyttäen. Yksi varis istuu tähystyspuussa
paikallaan. Kuovi alkaa liikkua ja nokkii
harvakseltaan peltoa. Muuten on hiljaista. Järvi on aivan tyyni. Jäät lähtivät viime tiistaina
ja keskiviikkona. Ensin toinen puoli ja sitten toinen. Oli lämmintä ja
sula kasvoi melkein silmissä. Maisema muuttui.
Ilta-aurinkoja olikin kaksi kun kajo heijastui sulasta vedestä. Ensimmäinen uintivana oli elämys. Talvi on jäänyttä
elämää täällä. Varis vaakkuu. Nyt lunta saa etsiä, aivan ohut vana on vielä järven
takana pellon reunalla metsän suojaamana auringon säteiltä. Lämpöä on
päivisin kuitenkin niin että uskon senkin tänään sulavan. Hiljaista on, vain kahvin pulputus rikkoo
hiljaisuuden ja variksen kvaakaisu äkisti. Yksinäinen harakka lentää. Kuuluu vesilinnun kutsu,
en tunnistanut. Sumu hälvenee, aurinko voi kaiken
kirkastaa. Puut ovat vielä ruskeita, joku
vaalea viherrys on jo puhjennut. Muuten vihreys antaa vielä odottaa.
Illalla voi jo olla toisin. Kaksi varista
laskeutuu pellolle, kulkevat hitaasti, silloin tällöin muutaman
siiveniskun hypähtäen paikasta toiseen. Lentävät yhdessä muutaman
kierroksen ja istahtavat, toinen tähystyspuuhun, ei aivan latvaan ja
toinen viereiseen matalampaan, latvaan, vaakkuvat harvakseltaan. Kuovia ei enää näy ja variksetkin lentävät pois. Auringon säteet ylettyvät vastarannalle ja hetken
päästä pellolle. Tuleekin ihan kirkas päivä sumun hälvettyä. Kuovikin taas laskeutuu pellolle paikalleen jääden,
hiukan päätään käännellen, sirittelee lauluaan nokka väpättäen ja
tallustelee hiljakseen peltoa nokkien. Koivujen
silmut ovat paisuneet aukeamistaan odottaen. Pertti Manninen.
Viikko sitten. Sunnuntaina 25.04.2004. Tuokio klo 06.55. Kaksi viikkoa sitten: Sunnuntaina 18.04.2004. Tuokio klo 06.05.
http://www.nettisanomat.com/2004/05/06/etusivu.htm
AIN'
AIN', hymy voimat antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun
muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo
auringon paistelulle, sulle.
Kasvoillesi onni suo. Suru aina murheet tuo, nyt ne
peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.
Suomennos Pertti Manninen
Smile- sivu on
julkaistu aiemmin 17.05.2001, siis samana päivänä kuin pääkirjoitus:
Velka, vankeus vai armo! Kiistellyt laskut on ensimmäisen kerran päivätty
seuraavalle päivälle 18.05.2001!
http://www.nettisanomat.com/2004/06/10/mononenperunk.htm
AIN'
AIN', hymy voimat antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun
muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo
auringon paistelulle, sulle.
Kasvoillesi onni suo. Suru aina murheet tuo, nyt ne
peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.
Suomennos Pertti
Manninen
Smile- sivu
on julkaistu aiemmin 17.05.2001, siis samana päivänä kuin pääkirjoitus:
Velka, vankeus vai armo! Kiistellyt laskut on ensimmäisen kerran päivätty
seuraavalle päivälle 18.05.2001!
2004/06/24 - nettisanomat.com -
2004/06/24 - nettisanomat.com - Rikosilmoitus: Raino Rinne. -
Ulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen
etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi. - Avustava
ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö -
ulosottomiehen toiminnasta tehtiin rikosilmoitus tässä asiassa.
*** - 24.06.2004 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti
manninen - nettisanomat.>
Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja
kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan
90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.
Ikikertut
syksyllä. Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä
hyvältä. Kuva Pertti Manninen. Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai
väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. Nettisanomat.com 04.09.2003. HYMY - AIN'
Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla. Koska oikeudelle esitetty asiakirja ei ole vielä
rikosoikeudellisesti vanhentunut selostan asiaa aikaisemmin julkaistujen
asiakirjojen pohjalta. Seuraavan muistion laadin 24.03.2001 ja 27.03.2001
oikeudenkäyntiä varten, silloin kun kaikki oli vielä muistissa.
Ulosottovalitus käsiteltiin Jyväskylän käräjäoikeudessa ilman suullista
käsittelyä. Päätöksen tästä teki käräjätuomari Matti Kuuliala yhtenä perustelunaan se, ettei
valittajalle tulisi lisää oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen avustava
ulosottomies Raino Rinteen
paikkansapitämätön kirjallinen lausunto sai suhteettoman painoarvon.
Vaasan hovioikeus muutti sitten päätöstä ja lainvoiman saaneessa
päätöksessä todettiin kihlakunnanvouti Jarmo
Kivistön toimineen virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hovioikeus ei
myöskään välittänyt enää mitään siitä perusteesta, jolla vanhuksen
etuoikeutettu vaatimus hylättiin. Näin ollen ulosoton operaatio
vaatimusten hylkäämisestä osoittautui tarkkaan laskelmoiduksi tempuksi. Pertti Manninen. 24.06.2004.
Selitys Laura
Mannisen ulosottoasiassa 00/733. Kesäkuun 3.
päivänä 1999 Laukaan avustava ulosottomies Raino
Rinne teki ulosottoselvityksen, jossa ilmoitin veloikseni äidilleni n.
80 000 ja Keski-Suomen osuuspankille n. 300 000 markkaa. Samana päivänä
hän ulosmittasi nyt kysymyksessä olevan kiinteistön ja arvioi sen arvoksi
450 000, jota pidin liian suurena. Rinne
sanoi, ettei summalla ole mitään merkitystä.
Kommentit: Ulosottoselvitys on ulosottomiehen
vaatimuksesta velallisen selvitys tilastaan. Sen allekirjoittavat sekä
velallinen ja ulosottomies. Lisäksi selvitystä kuuntelee
toimitustodistaja. Ulosoton tiedossa on nyt 03.06.1999 siis se seikka,
että olen velkaa äidilleni.
Torstaina 9. joulukuuta Rinne soitti matkapuhelimeeni ja pyysi käymään
toimistossa velka-asioitteni selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa
lupasin tulla seuraavalla viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista
perjantaihin kävin hänen luonaan kolme kertaa. Ensimmäinen
käynti: Rinne kysyi veloistani äidilleni ja
missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en mitenkään osaa sanoa tarkkaa
summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole
nähnyt niitä vuosikausiin. Sanoin, että jos ne
ovat minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole
järjestyksessä muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan
osuuspankissa sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä
papereitani. Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä. Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini koti
Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi missä konttorissa ja vastasin että
Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi, että äitini kertoman mukaan sinne ei
pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota Rinne
ihmetteli. Kerroin myös, että äitini on tällä
hetkellä niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan
mitään papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt
pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te
sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti. Lisäksi Rinne tiedusteli
äitini puhelinnumeroa, johon vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että
hän on vanha ja sairas ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan.
Rinne kysyi asuuko hän osoitteessa .
Helsingissä, johon vastasin myöntävästi. Lopuksi hän pyysi tuomaan
velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät.
... en mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä
minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä
vuosikausiin ... ... Lopuksi hän pyysi tuomaan
velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät
...
Toinen käynti: Kävin Laukaan
tallelokerossa katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin
kertomaan Rinteelle toimistoon, etteivät ne
olleet lokerossa ja sanoin lähteväni etsimään niitä Helsingistä ja jos ne
eivät löydy niin ne pitää varmaankin kuolettaa, niin kuin Merita Pankki
oli tehnyt kadotettuaan omat velkakirjansa toisessa asiassa. Rinteen kysyessä
velkojen määrää vastasin edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon
Rinne ehdotti 100 000. Vastasin ehkä 150 000,
mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten muuttuneet velkojan
kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin äitini puhelinnumeron
.
... etten osaa sanoa
tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000.
Vastasin ehkä 150 000 ...
Kolmas käynti: Löysin haltijavelkakirjat
äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin nipun äidilleni ja
rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin hyllyihin hänen
ohjeittensa mukaan. Palattuani Laukaaseen
16. tai 17. joulukuuta vein haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne vastaan, eikä kysynyt tai
sanonut yhtään mitään. Kysyin riittävätkö nämä
velan osoittamiseksi. Rinne vastasi, että
Kivistö saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne selitti sen tarkoittavan varsinaista
velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna äitini luona ja etsiväni sitä sitten
silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko perunkirja, josta velka näkyisi, johon
Rinne kysyi mikä perukirja. Vastasin
tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa. Lisäksi kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska
äitini oli kertonut jonkun soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole soittanut, vaan se
on ollut Kivistö. Pyysin kopiot jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan
kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään
päivämäärää tai kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään
kysymystä.
... Pyysin kopiot
jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi
lähellä istunutta kanslistia ottamaan kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai
kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei
esittänyt yhtään kysymystä ...
Sen
jälkeen kävin uudelleen Helsingissä jouluna ja löysin äitini kotoa
alkuperäisen velkakirjan ja panttaussopimuksen ja kävin myös Meritan
Etelä-Haagan konttorin lokerossa valtakirjalla etsimässä äitini omistaman
Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirjaa, koska ymmärsin, että kysymys
on yhä velan oikeellisuuden osoittamisesta. Lisäksi äitini löysi vanhan
päiväkirjansa, josta ilmeni velan syntyhistoria. Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen velkakirjan
ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan ulosottotoimistoon, jossa
Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies
Terttu Sundelin (po. Sandelin) otti paperit vastaan ja kirjoitti
niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.
... Palattuani Laukaaseen
vein alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä
Laukaan ulosottotoimistoon, jossa Rinteen
ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu
Sundelin (po. Sandelin) otti paperit
vastaan ja kirjoitti niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999
...
Kahden puhelinsoittoani aikana
kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle joulukuun
loppupuolella puhuimme seuraavista asioista: Olen
kysynyt mitä asiakirjoja tarvitaan velan osoittamiseksi, johon hän
vastasi, ettei tämä ole mitään salatiedettä, vaan haltijavelkakirjat ja
velkakirja ja mahdollinen panttaussitoumus riittävät. Velan suuruuden
osoittamisesta hän vastasi, että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen
suuruus. Lisäksi hän sanoi, että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse.
Hän myös kysyi tietoja talostani, joita kerroin
ja mainitsin myös, että joku kuukausi sitten viereinen remontoimaton
50-luvun talo oli lehti-ilmoituksen mukaan myynnissä 250 000
markalla ja näyttää siltä, että se on myyty.AIN', hymy voimat antaa.
... Velan suuruuden
osoittamisesta hän vastasi, että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen
suuruus. Lisäksi hän sanoi, että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse
...
Huutokaupan alusviikolla talon
näyttötilaisuudessa kysyin Rinteeltä joidenkin
katsojien läsnäollessa, mikä on alin hyväksyttävä tarjous ja hän
laskeskeli Osuuspankin velan ja toimituskulujen suuruudeksi yhteensä noin
308 000 markkaa, johon vastasin, että Kivistölle on toimitettu äitinikin velkakirjat,
johon hän ei vastannut mitään.
... johon vastasin, että
Kivistölle on toimitettu äitinikin
velkakirjat, johon hän ei vastannut mitään ...
Saman viikon perjantaina tammikuun 22.
päivänä, viimeisenä arkipäivänä ennen maanantain asianosaiskeskustelua
soitin Kivistölle ja kysyin ovatko äitini
paperit kunnossa ja voiko hän nukkua yönsä rauhassa, johon Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat
sellaiset kuin niiden kuuluukin olla.
... Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat
sellaiset kuin niiden kuuluukin olla ...
Maanantaina 24. joulukuuta (korjaus:
tammikuuta) asianosaiskeskustelussa ja keskustelun päätyttyä tapahtui
seuraavaa: Kivistö luki tarvittavat selostukset ja totesi
paikallaolijat. Olin tilaisuudessa antamassa Kivistölle äitini ulosotolle osoittaman
valvontakirjeen ja kertomassa alakerran huoneenvuokrasopimuksesta, mutta
muuten koin olevani vain jonkunlainen tarkkailija, joka oli seuraamassa
asiainkulkua. Kivistö
selosti valvonnat. Merita Pankki Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan (ilman perusteluja). Kivistö luki päätöksen,
jossa Laura Mannisen valvonta hylätään
luetellen monet lainkohdat, koska haltijavelkakirjat ovat olleet
velallisen hallussa. Ja luki kohdan pöytäkirjasta, jossa sanoi
soittaneensa Laura Manniselle, joka oli
vastannut, ettei hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat
ole hänen hallussaan. Hämmästelin päätöstä ja
sanoin etten usko äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu
nauhoitettu, johon Kivistö vastasi ettei hän
nauhoita puheluita. Sanoin että äitini on
kahdeksankymmentävuotias sairas vanhus, johon Kivistö vastasi, että vaikka olisi satavuotias,
niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös hyväksyy. Sanoin, etteivät velkakirjat ole olleet hallussani,
vaan olen hakenut ne joulukuussa Helsingistä. Sanoin, että nyt tapahtuu
vääryys ja asiaan ei näytä tulevan selvyyttä ilman oikeudenkäyntiä. Kivistö totesi, ettei
taloa ole vielä myyty. Sitten hän kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos
hyväksyttäviä tarjouksia ei tule, johon vastasin, en uskoisi äitini
sellaista haluavan, koska se varmaankin olisi aivan turhaa. Lisäksi Kivistö kertoi,
että vuokralaiset saavat asua kuusi kuukautta ja minä kolme kuukautta
kauppahinnan maksamisesta. Lisäksi yritin saada selvyyttä kenelle
tammikuun vuokra kuuluu.
... Merita Pankki Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan (ilman perusteluja) ...
... Kivistö luki
päätöksen, jossa Laura Mannisen valvonta
hylätään luetellen monet lainkohdat, koska haltijavelkakirjat ovat olleet
velallisen hallussa ... ... sanoi soittaneensa Laura Manniselle, joka oli vastannut, ettei
hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat ole hänen
hallussaan ... ... Hämmästelin päätöstä ja sanoin
etten usko äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu nauhoitettu ...
... vaikka olisi
satavuotias, niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös
hyväksyy... ... olen hakenut ne joulukuussa
Helsingistä. Sanoin, että nyt tapahtuu vääryys ja asiaan ei näytä tulevan
selvyyttä ilman oikeudenkäyntiä ... ... Sitten hän
kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos hyväksyttäviä tarjouksia ei tule
... Kommentti: Vaasan
hovioikeuden lainvoimaisen päätöksen mukaan Kivistö on menetellyt ristiriitaisesti
hylätessään valvonnan, koska sitä oli pyydetty kirjallisesti! Katso
asiakirjat!
Keskiviikkona 26. tammikuuta kävin
seuraamassa pakkohuutokauppaa ja tilaisuuden jälkeen pyysin lähetettäväksi
pöytäkirjan itselleni ja äidilleni, johon Kivistö totesi, että hän lähettää ne minulle ja
minun tulee postittaa se äidilleni. Sanoin, etten
tahdo koskea enää äitini papereihin mitenkään, jolloin Kivistö sanoi, että koska minulla ei ole
kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy pyytää päätöstä
häneltä puhelimitse.
... Kivistö sanoi, että koska minulla ei ole
kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy pyytää päätöstä
häneltä puhelimitse ... Kommentti: Vaasan hovioikeuden päätöksen
lainvoimaisen päätöksen mukaan Kivistö on
tehnyt virheen, kun ei ollut lähettänyt äidilleni edes
huutokauppakuulutusta! Katso asiakirjat!
Kun pakkohuutokauppapöytäkirjan tuleminen
viipyi, soitin Kivistölle perjantaina 28.
tammikuuta hopuuttakseni sen tulemista. Tässä yhteydessä sanoin, että
oikeudenkäynti tappaa äitini, johon Kivistö
vastasi, ettei se kai sitten ole sen arvoista, johon vastasin, että
olen äidilleni sanonut, että hän itse saa päättää asian jatkamisesta ja
minun puolestani asia voidaan unohtaa, enkä sitä sen enempää haudo.
Sanoin, että äitini on kuitenkin koko ikänsä työtä tehnyt ja elää pienen
yrittäjäeläkkeen ja lesken eläkkeen varassa vaatimatonta elämää. Kun pöytäkirjan tulo yhä viivästyi, lähdin hakemaan
sitä Kivistön toimistosta, josta sen lopulta
sain seuraavan viikon alussa. Tässä yhteydessä kysyin erilaisten
vaihtoehtojen seurauksia, jos äitini valvonta olisi hyväksytty.
Kysymykseen enkö olisi saanut toimia äitini asiamiehenä. Kivistö vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi
saman tien, että kyllä sait, mutta silloin velkakirjat menettivät
merkityksensä.
... Kysymykseen enkö
olisi saanut toimia äitini asiamiehenä. Kivistö
vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi saman tien, että kyllä sait,
mutta silloin velkakirjat menettivät merkityksensä ...
Laukaassa 24 maaliskuuta 2000. Pertti
Manninen.
Edellisen jälkeen
mieleen tullutta. Viedessäni
panttaussitoumusta ja varsinaista velkakirjaa pyysin Rinnettä tuurannutta Sundelinia (po Sandelinia) vastaanottamaan paperit ja sanoin,
että Rinne on näitä pyytänyt tuomaan ja haluan
saada ne pois käsistäni, jotteivät ne joutuisi harhateille. Olen jutellut Kivistön
kanssa puhelimessa ja ihmetellyt, miksi pankki haluaa
pakkohuutokauppaa ja kysynyt onko niillä jonkinlainen shapluuna, johon Kivistö vastasi, että pankki on maksanut
huutokaupan ennakkomaksun. Juuri ennen
pakkohuutokauppatilaisuutta istuin odotusaulassa sattumalta lopulta
korkeimman huudon tehneen pariskunnan, siis ostajien, kanssa ja kerroin,
että äitini velat on hylätty. Oikeudenkäyntisanaa olen saattanut myös
käyttää. Talon näyttötilaisuudessa oli eräs tuttu
henkilö ja pyysin häntä puhelimitse kysymään Kivistöltä pari päivää ennen
asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli vastannut, että on täällä niitä
velkoja ja tarkka summa selviää vasta maanantaina. Kuitenkin Rinne oli siis
minulle jo esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen
hylkäämisen. Käydessäni esittelytilaisuuden
jälkeen kysymässä alakerran nuorenparin tyttöpuoliskolta tammikuun vuokran
maksusta, Rinne oli vielä siellä ja puhui
innokkaasti toisen "päähuutajan" kanssa. Korviini tarttui tosin vain
lause, jossa käsiteltiin tämän päähuutajan rakennushanketta viereiselle
tontille ja minun tekemääni valitusta jollekin oikeusasteelle, eikä
tyttökään muista kauppahinnasta puhutun.
... pari päivää ennen
asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli vastannut, että on täällä niitä
velkoja ja tarkka summa selviää vasta maanantaina ... ... Kuitenkin Rinne oli siis
minulle jo esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen
hylkäämisen ....
Ulosottoselvityksessä ilmoitin velkojeni
suuruudeksi äidille vain 80 000. Alkuperäistä 400 000 olin pienentänyt
tosin 185 000 myydessäni Kirkkonummen puolikkaan äidilleni syyskuussa
1994. Velkaluetteloon ilmoitin jäljellä olevaksi pääomaksi 320 000, koska
em. kauppahinnasta olin ensin vähentänyt korot pois. Ei minulla
Meritankaan veloista ollut juuri muuta käsitystä, että niitä on
helvetillisesti ja korot ovat jo ylittäneet pääoman. Pöytäkirjan
lääninoikeuteen tehdystä lainhakupäätöksestä sain vasta tämän jutun
asianosaiskeskustelusta. Asianosaiskeskustelussa
ja pakkohuutokaupan jälkeen pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta koski
koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä kertaakaan
keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet jotenkin
muuten hallussani tai olleet minulla. Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti
kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on
törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla väärä, koska vein
ne kaksi päivää myöhemmin, kun olin käynyt kertomassa, etteivät ne ole
minulla ja lähden Helsinkiin etsimään niitä. Lokerossa olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja
olen käynyt kertomassa todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä
samana päivänä iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa
käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin
keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle
16.12. Asiaa miettiessäni vasta muistin, että
olin vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja,
tilasin pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan
lähettinä.
... keskustelu Kivistön
kanssa asiakirjojen tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani:
lähetti, asiamies ... ...
Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin
vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi
kerrottu päivämäärä on takuulla väärä ... ... olin vienyt
1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin
pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan lähettinä
...
P.M Lokerossa käyntipäiviä.
980923, 981214, 990519, 991214, 000317. Lokero avattu 950508. 27.3.2000
8:59
Eräs
pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja
kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan
90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.
Ikikertut syksyllä. Laukaa
02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen. Lue
myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja
merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. Nettisanomat.com 04.09.2003. Avustava
ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti
Jarmo Kivistö asialla.
http://www.nettisanomat.com/2004/06/24/pakkohuutokauppa.htm
nettisanomat - 2004/07/01 -
Luontosanomat Torstaina 01.07.2004. Tunnelma sunnuntaina
27.06.2004 klo 07.25. Pilvistä. Tasaisen
harmaata, hiukan vaaleampaa siellä täällä. Ei sada. Lämpöä 15. Tuulee
hiukan. Vihreys on edelleen valtavaa. Nyt niityllä
on tarkkaan katsoen jotain uutta sinistä ja muutama voikukan ihan kohta
haihtuva valkoinen hauras pallo. Mitään liikettä
ei näy, eikä ääntelyäkään. Aika pysähtynyt tunnelma. Samassa kuitenkin
joku ruskea lintu lentää ruohikkoa viistäen ohitseni. Laitan kahvin porisemaan. Pertti
Manninen.
Oikeussanomat Torstaina 01.07.2004.
Keppossanomat Torstaina 01.07.2004. Viime viikkoisen pääkirjoituksen kirjoittamisen
jälkeen. Keskisuomalainen tänään. Mielipidekirjoitus: "Sinusta tämä
temppu oli epäilemättä tosi hauska ja sait makeat naurut, mutta Mummua ei
naurattanut - eikä naurata minuakaan! Häpeä, kun kiusaat vanhusta!". Ilkeä "kepponen" mummun pyörälle.
http://www.nettisanomat.com/2004/06/24/etusivu.htm
2004/07/01 - nettisanomat -
2004/07/01- nettisanomat.com - Ilkeä "kepponen mummun pyörälle
- Keskisuomalainen torstaina 24.06.2004. Mielipiteet. - 01.07..2004 -
avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>
Ilkeä "kepponen" mummun
pyörälle
88-vuotias isoäitini liikkuu ketterästi ja
näppärästi potkupyörällä, joka mahdollista hänelle itsenäisen asioiden
hoitamisen ja päivittäiset kuntolenkit. Ilman
polkupyörää Mummun elinpiiri kaventuisi huomattavasti eikä omatoimisuus
olisi mahdollista. Saattaisipa olla jopa niin, ettei Mummu pystyisi edes
asumaan yksin ilman potkupyöräänsä. Perjantaina
18.6 aamupäivällä isoäitini asioi Keljonkeskuksen City-marketissa.
Potkupyöränsä hän jätti parkkiin kaupan ulkopuolelle. Suoritettuaan ostoksensa Mummi palasi kasseineen
pyöränsä luokse ja totesi, että joku ystävällinen ihminen oli päästänyt
ilmat pois Mummun menopelin toisesta eturenkaasta. Ilmat oli
kirjaimellisesti päästetty irti renkaasta, sillä venttiili tulppineen oli
revitty irti. Sinä, joka tällaisen sankarillisen
kepposen teit, ajattelitko yhtään, mitä tuollainen pyörä painaa, kun vanha
ihminen joutuu raahaamaan sen kotiin yhdessä ostostensa kanssa)
Ajattelitko yhtään, miten väsyttävää on raahata painavaa pyörää ja
kauppakasseja 3 kilometriä? Ajattelitko yhtään tuota vanhaa rouvaa, jonka
liikkumisen elinehto on potkupyörä, joka ehkä sinun mielestäsi näyttää
hassunkuriselta vehkeeltä? Ajattelitko yhtään, että ehkä sinäkin jonain
päivänä tarvitset tuollaista välinettä liikkumiseen, kun omat jalat eivät
enää kanna? Mieti seuraavan kerran, mitä olet
tekemässä, kun kosket vanhuksen potkupyörään - tai kenen tahansa pyörään!
Sinusta tämä temppu oli epäilemättä tosi hauska ja sait makeat naurut,
mutta Mummua ei naurattanut - eikä naurata minuakaan!
Häpeä, kun kiusaat
vanhusta!
LILLI NYKÄNEN, Tuusula Keskisuomalainen torstaina 24.06.2004.
Mielipiteet
http://www.nettisanomat.com/2004/07/01/ilkeakepponen.htm
nettisanomat - 2004/07/08 -
HYMY - AIN'
AIN', hymy voimat antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun
muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo
auringon paistelulle, sulle.
Kasvoillesi onni suo. Suru
aina murheet tuo, nyt ne peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt
se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän
tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.
Smile. Suomennos Pertti Manninen.
17.05.2001.
http://www.nettisanomat.com/2004/07/08/etusivu.htm
nettisanomat - 2005/03/08 - Kuva: Äiti, 89 vuotta - "Hetkiä Helsingissä." -
Junamatkan kuvia - Tapio Rautavaara 90 vuotta - Kuva-arvoitus. Etsi
lehdistä Tutkivan journalismin yhdistyksen antama vuoden 2004
Lumilapiopalkinto-uutinen. - Kuva: Pertti Manninen. - Nettisanomat
maaliskuussa. - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti
manninen - nettisanomat.com.>
Nettisanomat tänään
tiistaina 08.03.2005.
Äiti, 89 vuotta lauantaina
05.03.2005. "Hetkiä Helsingissä."
Kuvasarja. Pertti Manninen.
Pääkirjoitus. "Sanat eivät
riitä kertomaan..."
http://www.nettisanomat.com/2005/03/08/etusivu.htm
nettisanomat - 2005/03/24 - Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini -
kiirastorstaina 24. maaliskuuta 2005. - Kuva: Juliste elokuvasta
"Matteuksen evankeliumi". Pier Paolo Pasolini 1964. Pääkirjoitus: Tämä
sivu, nämä linkit tiistaina 22.03.2005, tulevaa odottaen. Pertti Manninen.
- Kuva: Pertti Manninen. - Nettisanomat maaliskuussa. - etusivu - avoin -
ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.com.>
Huolensa kullakin. Puhelua. Kiirastorstain aattona,
keskiviikkona 23.03.2005.
“Just ahaa no niin silloin se luki siinä
mutta tota jos nyt käytännössä ajatellaan sitä niin niin siis no kato nää
on nyt semmoisia että pitäs päästä niiden lähteille kattomaan missä
järjestyksessä ne on mitäkin perinyt ja eihän siit mitään tuu selvää ellei
sinne mene nyt sitten joskus ja vaadi kaikki paperit nähtäväkseen ja
yrittää selvittää sen
mutta se mikä mun piti tässä sanoa nyt
tässä helmikuussa ei peritty tuli kirje niin että sitä ei ollut merkitty
atk-rekisteriin ja se jäi sen takia perimättä eli tota minkälainen selitys
tuo on nyt sitten
Ei ei mutta mä tarkotan sitä että eihän
nyt se varmaan mä puhun nyt tästä uudesta
mutta siis että onhan se nyt tietenkin
semmoinen ulosottomies joka on kuukausittain vuosien ajan perinyt
elatusapumaksun niin lykkää sen sitten ei-etuoikeutetulle kun ei löydä
sitä rekistereistä onks niillä sitten minkäänlaista laadunvalvontaa siellä
itellä että niiden pitäis niinkö selvittää jotain
Niin niin että nythän kivistö vastas ja
sitten pyytää ottaan tähän tulevaisuudessa yhteyttä tähän rinteeseen mutta
mutta siis niinkö sä sanoit näistä vois kinata loputtomiin mutta että se
että tota eihän toi nyt kovin hyvää kuvaa anna tota siitä perintätouhusta
siellä
Niin niin jos sanoo ei sekään sehän
näyttää ihan kelvottoman huonolta heh heh heh mutta tämmönen vastaus nää
on hauska kun nää on kirjallisena nää vastaukset mulla tässä nyt
mutta sit siin on kyllä semmoinen kohta
siinä sitten tota kun jos mä lyhkäisesti saan selittää mä löysin kuitin
että on tota multa yks sähkömaksun palautus laitettu tälle tälle pankille
se on ollut kyllä eri ulosottotoimisto mutta kyllä tämäkin on sen tiennyt
tää laukaa niin tota onks siinä tapahtunut nyt virhettä koska tätä
etuoikeutettua on ollut perinnässä
Et osaa se on liian monimutkaista jo joo
kivistö vastas että se ei ole meidän kuitti jyväskylän kuitti mutta se
että tota siis lähinnä yritän sanoa näin että jos ulosottotoimi jossain
toisessa paikassa perii toisessa toimistossa
mutta siinä on huvittaa että kun se on
kuitenkin pöytäkirja tehty täällä laukaassa ja silti se on sitten espoo
ilmeisesti sen tilittänyt tolle pankille ja laukaahan on tiennyt että on
etuoikeutettua niin onks sen nyt mikään
Niin hah hah hah
Niin jos olis näin että espoo tehnyt eikä
olis tiennyt sehän se on tehnyt sen no voisko sen korjata kuitenkin siis
sehän on ollut olosuhteisiin nähden väärä pidätys vaikka ne ei o sitä
tiennyt
No mä pyysin täst selvitystä se vaan
vastas että se on käytetty tota niin se vastaus oli että se kuitti
ensinnäkin ei ole heidän ja toinen oli tää juttu että se on käytetty mutta
kun mun mielestä sitä ei ole käytetty elatusapuun sitä rahasummaa niin
eiks niin ei kai nyt
nyt mulla on semmoinen käsitys mun täytyy
tarkistaa mutta enkä mä nyt ennen pääsiäistä viitti mitään tarkistaa mutta
tota että kivistö on antanut vastauksen joka on väärä no mitä siitä
tehdään sitten
Ja sitten se lopuks toivoo että otettas
yhteyttä rinteeseen eikä häneen no en mä nyt tietenkään jos kivistö on
vastannut jotain väärin niin tottakai mä otan yhteyttä kivistöön heh heh
heh
Mutta toi nyt on niinku sill tavalla
törkeä tää helmikuun perimättä jättäminen se lykkäs sen sille monoselle
tota siis kyllähän se on täytyy olla täysin pirullinen se on kattonut että
hän pystyy sen tekemään tää on mun tulkinta ja sitten hän ja
mutta onneksi tota se lapsen äiti haukku
sen kyllä vähän sivistyneesti kyllä myös että ja kyllä siinä puhelussa
kävi ilmi tota että siellä oli jo päivämääristä kysymys ja rinne on tilittänyt yhdeksän päivää myöhemmin
kuin tota tää se sopimuksen mukaan olis pitänyt maksupäivä olla
No nyt tää lupaa tää kivistö asia
korjataan mutta sen verran voisin kysyä ihan tietoakin että nyt sitten
tota onks nyt kuitenkin näin mun tulkinta on tää että kun se on jäänyt se
helmikuu perimättä niin että totta kai se helmikuu menee nyt ohi ...
Eli että toisin sanoen nyt sitten se
täysmääränen perintä kohdistuu sen aikaa tota eli että siinä tuli tota nyt
vaan semmoinen vuoden etutilitys sitten no voisko sitä pyytää oikasemaan
ainahan pyytää voi mutta
Mutta tota sehän ei o mun asia vaan se on
sen tän mutta kun tämä eihän nyt kukaan viitti tämmöisiä eihän se nyt
lapsen äiti viitti tämmöisiä on se oli jo tyytyväinen kun se saa
maaliskuussa vaikka helmikuu olis jäänyt väliin heh heh heh ja silti on
kauhea riita rahasta lapsen kanssa ja joka kanssa niin mutta okei mutt
kuule kiitos tästä nyt ei täss nyt täytyy sitt vaan jatkaa oikein hyvää
pääsiäistä
Anteeksi joo joo nii sielt ei oo kuulunu
mitään siin oli muistaakseni viidenteentoista päivään tällä karalla no tai
karahan siinä on se vastahenkilö niin tota niinkö vastineen antamisen
mahdollisuus eli nyt että nyt kyllähän sen tietää mitä siinä käy joo hoh
hoh hoh
Joo no kuule nyt kiitos hyvää pääsiäistä
kiitos nyt kaikista edellisistäkin vuosista ei tässä nyt oikein tiedä täss
on niin sekasin välillä no niin kiitos hei (huokaus.)"
(Kertoja: Pertti
Manninen. Mainitut henkilöt: kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, Jyväskylän kihlakunnan
ulosottovirasto, avustava ulosottomies Raino
Rinne, Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto, ... ... ...,
myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki
Oyj.)
Huolensa kullakin. Puhelua. Kiirastorstain aattona,
keskiviikkona 23.03.2005.
23.03.2005.http://www.nettisanomat.com/2005/03/24/etusivu.htm
Jatkuu???
(18.07.2005 pm)
|