01.06.2005.Ranska. Perustuslaki-kansanäänestys.

"Ei kansa ole tyhmää."

Jos kansalainen halusi, ettei Turkki liity EU:hun, niin nythän mielipiteen pystyi ilmaisemaan.

Perustuslain hyväksymisen jälkeen on määräenemmistöjä ja muuta, valta on jo silloin luisunut pois kansalaisen käsistä!

Tämä niille, jotka hokevat, että esim. tämä asia ei kuulu perustuslakiin, EU:hun se ainakin kuuluu!"

Nettisanomat. Pääkirjoitus keskiviikkona 01.06.2005. Pertti Manninen.

Pääkirjoitus.
EU:n perustuslaki ja Suomen.

Pertti Manninen.
Keskiviikkona 1. kesäkuuta 2005.

Ranskalaiset sanoivat non. Hollantilaiset äänestävät tänään. Suomalaiset eivät äänestä.

Presidentti Jacques Chirac lupasi kansanäänestyksen ranskalaisille kansallispäivänä 14. heinäkuuta viime vuonna, koska "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan."

J. Chirac a annoncé mercredi au cors de son traditionnel entretien du 14 juillet que les Francais se prononceraient en 2005 par référendum sur la ratification de la Constitution européenne. 2004/07/15/juillet14.htm 

Hollannista en tiedä.

Suomesta tiedän tai kuvittelen tietäväni. Täällä päättäjät ja heidän liehittelijänsä vai kumminpäin se oikein on, eivät uskalla järjestää kansanäänestystä, koska pelkäävät mahdollista “ei“-tulosta.

Täällä mentiin jo niinkin pitkälle, että pääministeri Matti Vanhanen ja puoluejohtaja Paavo Lipponen rupesivat puhumaan ensin perustuslain sijaan perustuslaillisesta sopimuksesta ja lopulta perussopimuksesta ja ihan lopulta sopimuksesta.

SanomaWSOY:n lehdet Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat yhtyivät kuoroon ja nytkin Ranskan perustuslaki-kansanäänestyksen jälkeen puhelevat vielä, välillä tosin, perustuslaillisesta sopimuksesta omaan näppäryyteensä eksyen.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Muut lehdet -palstalla lehti selostaa Ilkka-lehden selostusta Ranskan perustuslaki-äänestyksestä väittäen selostusjohdannossaan Ilkan käsitelleen perustuslaillista sopimusta, ei siis EU:n perustuslakia. Ilkkaa en tavoittanut, joten tämä jää epäselväksi.

Sopimuksesta puhuminen ei tietenkään ole vahinko. Jos Suomen hallitus vielä tuo EU:n perustuslain eduskunnan käsiteltäväksi, niin täytyy päättää millaisessa Suomen perustuslain säätämisjärjestyksessä asia käsitellään.

Oikeastihan se on jo kabineteissa päätetty: Koska kysymyksessä on sopimus, niin siitä vaan mahdollisimman helpossa järjestyksessä, siis yksillä valtiopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä!

***

Ainakin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat olleet katkeria Ranskan vaalituloksesta lakeijat mukaan lukien. Tulosta on vähätelty ja selitetty, että ranskalaiset äänestivät jostakin muusta kuin perustuslaista.

Ilta-Sanomat meni pääkirjoituksessaan vähättelyssään huippuunsa. Se ilmoitti, että EU:n perustuslakia Ranskan vaalituloksen jälkeen vastustaa vain 3.5 prosenttia Euroopan kansalaisista laskien luvun Ranskan väkiluvun suhteesta koko Euroopan väestöön.

Tämäkin lasku oli sillä tavalla omituinen, että jos 55 % vastustaa ja 45 % kannattaa ja äänestysprosentti on 70 %, niin vastustajia Ranskassa oli siis noin 1.3 % Euroopan väkilukuun verrattuna. Lopuksi voisi sanoa, että ei löytyne olosuhteita, joissa yli puolet Euroopan kansalaisista kannattaisivat tai vastustaisivat.

***

Ei kansa ole tyhmää. Jos kansalainen halusi, ettei Turkki liity EU:hun, niin nythän mielipiteen pystyi ilmaisemaan. Perustuslain hyväksymisen jälkeen on määräenemmistöjä ja muuta, valta on jo silloin luisunut pois kansalaisen käsistä! Tämä niille, jotka hokevat, että esim. tämä asia ei kuulu perustuslakiin, EU:hun se ainakin kuuluu!

Nettisanomat. Pääkirjoitus keskiviikkona 01.06.2005. Pertti Manninen.

Kansanäänestyksestä ja äänestäjien motiiveista tähän lopuksi selväjärkinen haastattelupätkä maanantaina 30.06.2005 TV1:ssä (FST:ssä) lähetetystä “360 grader“-ohjelmasta. Kommentin ehkä ansaitsee se, että voiko valtaa luovuttaa EU:lle vain hiukan kysymättä kansalta neuvoa. Sama.

FST. 360 grader.
Måndag 30.05.2005.kl. 20.20. Redaktör: Mette Nordström.
“Välkommen till studio Markku Suksi, professori i offentlig rättighet i Åbo Akademi.  - Tack.”
Seuraavassa tv:n. tekstikäännös, joka on aina hiukan lyhennetty alkuperäisestä puheesta.