POISTOT (HO 19.11.2015)

JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (POISTETTU 03.03.2016 A). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen http://www.12.fi/2005/05/17/kurjenoja.htm



Nettisanomat  17.05.2005

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
nettisanomat.com  talous. politiikka. media. 
 

Uusin lehti

Arkistohaku

Depis

Elokuva

Gallup

Imagine

Kaupunkikuva

Kuvagalleria

Lehdet

Liikunta

Opetus

Perhe

Politiikka

Sota ja rauha

Tv ja radio

Talous

Työtä

Valokuva

Velka

Viikon kuva

 
Etsi tästä sivustosta!

Nettisanomat tiistaina 17. toukokuuta 2005.

Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. 

Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat.

Vaihe 1.
Kurjenojan tutkimus. Maanantaina 16.05.2005 Pertti Manninen.

Perjantaina 13.05.2005 Ylen uutisissa tulee selostusta tutkimuksesta, joka on ilmeisen virheellinen. Siinä oli väitetty veronalennusten maksavan valtiolle vain kymmenesosan alennusmäärästä. Jotenkin näin. Asiaa oli jo käsitelty illan aikaisemmissa lähetyksissä ja niinpä nauhoitin varmuuden vuoksi tämän osan uutisista.

Siinä kaiken touhun keskellä mieleeni jäi professori Markus Jäntin huoli siitä, että väärä tieto on levinnyt päättäjille ja he toimivat sitten sen mukaisesti. Tutkimuksen tehnyt Veronmaksajien keskusliiton tutkimuspäällikkö Jaana Kurjenoja jotenkin vältteli virhettä ja toimittajan suoraan kysymykseen, jossa kysyttiin mikä olisi oikea tulos ja paljonko se sitten maksoi, Kurjenoja vastasi että tällä hänen tutkimusmenetelmällään siihen ei saada vastausta.

Lauantaina 14.05 sain työotsikon valmiiksi. “Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi.”

Otsikon ajattelin siitä valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan Helsingin Sanomissa julkaistusta haastattelusta Työllisyyden hoidosta Tanskan malliin”, jossa hänen keskeisin väitteensä otsikoita myöten olikin väärä, ja jota Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin sitten yritti oikaista, ja jonka oikaisun Helsingin Sanomat julkaisi niin huomaamattomasti, ettei sitä promillekaan alkuperäisen kahteen kertaan (pääuutissivulla ja sitten ehkä Kotimaa- tai Taloussivulla) juttua lukenut nähnyt. Kirjoitin silloin jotain siitä, kuinka väärä tieto leviää kuin rutto ja kuinka tätä väärää tietoa käytetään sitten työttömien lyömisessä. Linkki jollekin sivulle tästä! http://www.nettisanomat.com/2004/08/31/annebrunila3.htm

Sunnuntaina 15.05 palasin aiheeseen ja löysin hakukoneella (google) jotakin. “Kurjenoja“- nimi oli jäänyt mieleen (muistiin).

Jot 2/2005

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=692&kid=0 

“Jot 2/2005
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:  Veronkevennyksen todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät huomioidaan.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1980-2003.

Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004 rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista.

Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan, verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.

Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.

- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.

Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003 12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna 2003 kuin 1995.

http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)

Etusivu | Kaikki artikkelit”

Vaihe 2.

Tästä pääsinkin jo alkuperäistekstiin. näin luulin. Veronmaksajat -sivun haku “kurjenoja”  tuotti seuraavaa:

Veronmaksajat

http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3&VID=default&
SID=881209988922387&S=1&C=21812


“Hakutulos

Pääekonomisti Jaana Kurjenoja
Uusi kevennysmalli pienituloisille: ei enää kuntien kukkarolle (8.4.2003)
Veronmaksajien Jaana Kurjenoja selvitti, kenelle työ kannattaa: "Kannustinloukku nyt työssäkäyvien ongelma" (1.3.2004)
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja kiittelee päätöksiä kotitalousvähennyksestä: Pimeistä töistä tulee hölmöläisten hommaa
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)
VKL:n tutkimukset
Hakutulos, VEROVINKIT
Hakusanalla ei löytynyt uutisia”

(Vaihe 2.2)

(Tämän vaiheen ohitin vauhdilla ensimmäisellä lukukerralla ja menin suoraan itse tutkimukseen).

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)

http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3856&
VID=default&SID=881209988922387&S=2&A=closeall&C=28354
 

"EtusivuTutkimus & tilastotVKL:n tutkimuksetTutkimukset 2005Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005) 
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005) Takaisin 
 
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan selvityksestä, joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.

”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan, sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.

”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet arvonlisäverotuksen tuottoa.”

Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.

Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin. Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden alkuperäisiä staattisia arvioita.

Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona peräti 49 prosenttia.

Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa, vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.

Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita, että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa erottelemaan muista tekijöistä.*)

”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.

”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”

*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi. Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin, että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona lisännyt vaikutus.

Lisätiedot: pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, jaana.kurjenoja_veronmaksajat.fi (laita viivan tilalle @-merkki).

Tutustu selvitykseen:
(1371kB) Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003 -pdf  
Lisää uutisia"

Vaihe 3.

Ja sitten itse tutkimukseen. Se olikin sitten yllätys. Tutkimus oli otsikoitu seuraavasti:

http://www.veronmaksajat.fi/uploads/pl9u0fxt.pdf 

“Verotietoa

42 7.4.2005 2. p. (20.1.2005 1. p.)
Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003

Jaana Kurjenoja.
Graafi: Arvonverolisän tuotto. Palkkaveroprosentti. Milj. e. %.
Veronmaksajat”

Vaihe 4.

Tässä etusivun graafissa jollakin aikajanalla (ei mainittu) jollakin asteikolla (ei mainittu) arvonlisäveron tuotto nousee aika jyrkästi kun palkkaveroprosentti laskee aika jyrkästi. Tutkimusta en sitten nyt enempää lukenut, joten en ole päässyt vielä siihenkään käsitykseen ymmärtäisinkö sitä.
Alussa olevassa tiivistelmässä on viittaus ja alaviite seuraavasti:
“Tutkielman 1 on tehnyt Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
1 Tässä 20.1 julkaistun tutkimuksen täydennetyssä versiossa kappaleen 6.4 tuottolaskelmia on täydennetty.”
Kopioin tutkimuksen etusivun yläosan kuvan.
Sitten ajattelin etsiä hiukan lisää netistä. Ja löytyihän sitä.

Taloussanomat
Sunnuntaina 15.5.2005 11:38

http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4182820.asp (linkki toimii vain 2 viikkoa!)

“Taloussanomat

Sunnuntaina 15.5.2005 11:38
Etusivun uutisia
00.01.1900
kello 00:00
-
Yle: Veroalen vaikutukset perustuvat laskuvirheeseen
Helsinki, 13. 5.
(STT)
Veromaksajien keskusliiton selvitys tuloveron kevennysten kustannuksista perustuu laskuvirheeseen, kertoi Ylen talousuutiset perjantaina.

Veronmaksajat julkisti tammikuussa selvityksen, jonka mukaan vuonna 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Vuosien 1996-2003 veronkevennysten arvioitiin vähentävän verotuloja 4,8 miljardia euroa. Veronmaksajien mukaan loppulaskuksi tuli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisestä arvosta.

Ylen talousuutisten haastattelema Åbo Akademin kansantaloustieteen professori Markus Jäntti sanoi perjantaina, että laskemat perustuvat laskuvirheeseen.

Samaa mieltä oli myös Ylen haastattelema Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Wirén.

Jäntin mukaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset eli, kuinka paljon alennukset rahoittavat itse itsensä, ovat todellisuudessa jääneet huomattavasti pienemmiksi kuin mitä laskelmissa on annettu ymmärtää.

Veronmaksajissa analyysin tehnyt pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoi perjantai-iltana STT:lle, ettei 475 miljoonan euron lopputulos ole laskuvirhe vaan se kuvaa verokertymän kasvun muutosta.

Kurjenoja myöntää, että hän tammikuussa selvityksen julkistamisen yhteydessä teki liian suoraviivaisia rinnastuksia.

- Olen tehnyt tutkimuksesta toisen painoksen, jossa selitetään, ettei 475 miljoonaa kuvaa kaikkia kustannuksia, mitä mahdollisesti veronkevennyksistä on tullut. Se kuvaa ainoastaan kasvun muutosta, Kurjenoja sanoo.

Tulosta artikkeli “

Vaihe 5.

JA.

Farmi-uutiset.
Lehti 2/05

http://www.farmi-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=775&kid=0 
“Farmi-uutiset. Maaseudun yritystoiminnan tiedotuslehti.
Lehti 2/05
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:
Veronkevennysten todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät huomioidaan.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1980-2003.

Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004 rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista.

Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan, verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.

Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.

- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.
Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003 12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna 2003 kuin 1995.

http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)

Etusivu | Kaikki artikkelit “

Vaihe 6.

JA. (Artikkkelissa haastateltu myös Jaana Kurjenojaa).

Valitut palat.

http://www2.valitutpalat.fi/p455328.html
“Valitut palat.
Tämä on ryöstö. Miten paljon suomalainen tosiasiassa maksaa veroja? Reino Rasilainen
...

Mitä me sillä saamme? Valtio ottaa auliisti, mutta antaa kitsaasti. Jaana Kurjenojan vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimuksessa Lapsiperheiden verokurimus käy ilmi, että Suomi verottaa lapsiperheitä erityisen ankarasti eikä edes anna rahoille kansainvälisesti vertaillen kunnollista vastinetta.

”Suomalainen päivähoito on laadukasta, muttei mitenkään ainutlaatuista”, Kurjenoja sanoo. ”Maamme lapsilisät ovat vain niukkaa eurooppalaista keskitasoa.”

Suomi on verottamassa itsensä hengiltä. Harmaa talous kukoistaa, yritykset ja ammattitaitoinen työvoima siirtyvät vähitellen ulkomaille, kansantalous rapautuu. ”Maamme verojärjestelmä ei kannusta työntekoon”, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo. ”Verottaja rankaisee erityisen ankarasti aktiivisia, eteenpäin yrittäviä palkansaajia.”

(Jutun laskelmissa on otettu huomioon seuraavat palkansaajan maksamat verot ja veroluonteiset maksut: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksu sekä palkansaajan työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Laskelmissa on käytetty vuoden 2003 keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 18,03 sekä keskimääräistä kirkollisveroprosenttia 1,3. Lapsilisät on mainittu, muita tulonsiirtoja ei.)”

Vaihe 7.

JA

Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu

http://nweb.waymaker.se/bitonline/2005/04/07/20050407BIT21700/04072170.htm 

“Veronmaksajat, tiedote 7.4.2005

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: TALOUSKASVULLA JA VEROTUKSEN DYNAAMISILLA VAIKUTUKSILLA TIIVIS YHTEYS VEROTUOTTOIHIN

Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan selvityksestä, joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.

”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan, sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.

”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet arvonlisäverotuksen tuottoa.”

Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.

Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin. Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden alkuperäisiä staattisia arvioita.

Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona peräti 49 prosenttia.

Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa, vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.

Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita, että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa erottelemaan muista tekijöistä.*)

”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.

”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”

*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi. Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin, että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona lisännyt vaikutus.

Lisätiedot: ekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, jaana.kurjenoja@veronmaksajat.fi

Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu, http://www.waymaker.fi/
Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa:
PDF “

Vaihe 8.

JA. (Jaana Kurjenojan kommentti Ulla Hämäläisen PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA –kolumniin).

 

(http://www.labour.fi/kolumni/kolkom59.htm )

Jaana Kurjenoja Pääekonomisti, valtiot. tri. Veronmaksajain Keskusliitto
e-mail: Jaana.Kurjenoja@veronmaksajat.fi

KOMMENTTI 23.10.2003
KOMMENTTI ULLA HÄMÄLÄISEN KOLUMNIIN
Kirjoitan aina tutkimusteni tiivistelmät ja loppuluvut siten, että niistä on helppo katsoa tekemäni johtopäätökset ja tulkinnat. Jos siis haluaa kommentoida johtopäätöksiäni, ne löytyvät auki kirjoitettuina tiivistelmästä ja loppuluvusta. Niitä ei tarvitse muodostaa itse minun suuhuni (tai kynääni), kuten Ulla Hämäläinen on kolumnissaan tehnyt.
...

Vaihe 9.

Tähän tuo mainittu kolumni, jonka hain tätä nyt kirjoittaessani:
 

http://www.labour.fi/kolumni/ptkol59.htm 

"Ulla Hämäläinen puh. (09) 2535 7346 e-mail: Ulla.Hamalainen@labour.fi 
KOLUMNI 20.10.2003
PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA – MISSÄ MENNÄÄN?
Suomalaista päivähoitoa on totuttu pitämään laadukkaana ja kattavana. Muutama viikko sitten Veronmaksajien keskusliitto julkaisi kuitenkin tutkimuksen, joka tuli julkisuuteen päivähoidon näkökulmasta hyvin kielteisessä valossa. Verovaroin kustannettu päivähoitomme ei olekaan niin hyvää kuin olimme tottuneet ajattelemaan.
Raportissa esitellään päivähoitojärjestelmiä eri maissa. Helposti vertailtavia lukuja on koottu taulukoihin helposti pureskeltaviksi paketeiksi. Raportissa päivähoidostamme välittyy kuva, että suomalaisen päivähoidon kattavuus on heikko, maksut korkeita ja laatukaan ei taida poiketa muista maista. Uteliaisuus voittaa: on pakko tarkistaa, mistä oma vääristynyt kuvani suomalaisesta päivähoidosta voi olla peräisin.
Lähteet:
Kurjenoja, J. (2003), Lapsiperheiden verokurimus –  Lapsiperheiden verotus, lapsilisät sekä päivähoito 11 Euroopan maassa, Veronmaksajien keskusliitto, Verotietoa no. 37
...

Vaihe 10.

Ja joku Kurjenojan tutkimus johti seuraavaankin:

"Mikä on Tieteen linkkitalo?

http://www.linkkitalo.fi/FVL--About.php?PHPSESSID=1142463fc19e12a656975acb260e3c13

"Mikä on Tieteen linkkitalo?

Kenelle Tieteen linkkitalo on tarkoitettu?
Minkälaisia internetin aineistoja on Tieteen linkkitaloon kuvattu?
Mitkä ovat Tieteen linkkitalon aihealueet?
Kuinka paljon aineistoa Tieteen linkkitalossa on?
Kuka ylläpitää Tieteen linkkitaloa?
Kuinka usein Tieteen linkkitaloa päivitetään?
Mikä on Renardus? Mikä oli Virtuaalikirjasto?
Uutisia
Aineistoehdotukset & Muu palaute

Vaihe 11.

Sitten ajattelin ilmaisia arkistoja ja Kalevasta löysin.

Kaleva.plus.talous.
Talous 09:03 20.01.05

http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=458159 

“Kaleva.plus.talous.

Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 15.5.2005
Talous 09:03 20.01.05

Veronmaksajat: Veroale maksoi odotettua vähemmän

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Veronmaksajain keskusliiton selvityksen mukaan veropotti ei supistunut ennakoidusti, koska veronmaksajia oli aikaisempaa enemmän, ja heidän tulotasonsa oli aiempaa korkeampi.

Lakiesityksiä laadittaessa vuosien 1996-2003 veronkevennysten arvioitiin vähentävän verotuloja yhteensä 4,8 miljardia euroa. Laskelmat perustuivat vuoden 2004 rahan arvoon.

- Tilastollisten analyysien perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista, päättelee liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tutkimuksessaan.

Tutkimuksessa on selvitetty henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1996-2003.
STT"

Vaihe 12.

Sitten Ylen sivuille ja pienen pähkäilyn jälkeen löytyi:

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id11660.html 

YLE24

“Katso uusimmat talousuutiset  Kuuntele uusimmat talousuutiset  Tekstiversio  Sunnuntai 15.05.2005

Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva: YLE24
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)

Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoinen tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.

Tutkijat, muun muassa useat kansantaloustieteen professorit ovat kuitenkin sitä mieltä, että virheen vuoksi vain näytti siltä, kuin veronkevennykset olisivat lähes maksaneet itse itsensä.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ihmetteleekin, miksei merkittävää virhettä ole haluttu oikaista.

Liitto kertoi tammikuussa veropäivillään, että tehdyt liki viiden miljardin veronkevennykset ovat olleet erittäin edulliset. Veroale olisi leikannut verotuloja vain kymmesosan siitä, mitä oli odotettu.

Tulos tuki liiton vaatimia veronalennuksia ja sai laajalti julkisuutta. Veronmaksajat myöntää nyt kuitenkin itsekin, että on tapahtunut tulkintavirhe. Pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan käytössä olevalla menetelmällä ei kuitenkaan toistaiseksi voi suoraan sanoa, mikä oikea tulos olisi.

Viimeksi syksyllä päätettiin 1,7 miljardin euron veronkevennyksistä.
YLE24 “

Vaihe 13.

Yritys katsoa ja kuunnella tyrehtyi kuitenkin tiedon puutteeseen, linkki vei sivulle, jossa mainittua juttua ei ollutkaan. Muita saman uutislähetyksen juttuja oli kyllä!

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

“YLE24 UUTISET URHEILU SÄÄ AJANKOHTAISOHJELMAT ERITYISUUTISET MEDIASALI MOBIILI

Lataa Windows Media / Real Player Usein kysyttyä Palaute
Valitse ohjelmaAamu-tvAlueelliset tv-uutisetA-ohjelmatKulttuuriuutiset/Kult-TVLauantaiseuraMaailmannäyttämölläTalousuutisetTV-OddasatUutisetUutisjututUutismixiUutispäivä/-viikkoViittomakieliset uutisetYLE news

Uutisvideot ovat nähtävissä ainoastaan Real-muodossa.
Paperityöntekijöiden lakko alkaa (la 14.5.)
Uzbekistanin kapina jatkuu verisenä (la 14.5.)
Lääkärintodistuksia koskevaa käytäntöä selvennetään (la 14.5.)
Ilmavoimat varautuu kansainvälisiin tehtäviin (la 14.5.)
Paperiteollisuuden työtaistelut yritetään välttää (pe 13.5.)
Lakolla olisi tuntuvia vaikutuksia talouteen (pe 13.5.)
Poliisin peitetoiminta laajenemassa (pe 13.5.)
Virolaiset rikollisliigat värväävät työntekijöitä Suomeen (pe 13.5.)
Uzbekistanissa vakavia mellakoita (pe 13.5.)
Rautavaaran Rasputin-ooppera uusintaensi-iltaan (pe 13.5.)
Saksa hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin (to 12.5.)
Suojelupoliisi uuteen syyniin (to 12.5.)
Töölön matkatoimiston johtajat syyttelevät toisiaan (to 12.5.)
USA aloittamassa uudelleen sukkulalennot (to 12.5.)
Kampin liikenneterminaali valmistui (to 12.5.)
Muotikuvan historiasta näyttely Helsingissä (to 12.5.)”

Vaihe 14.

Aluksi en oikein uskonut ja varmemmaksi vakuudeksi pähkäilin lisää ja löysin tällaisenkin “Talous“-sivun ja linkin, joka taas kerran johti harhaan. Juttu on jostain syystä kadonnut.

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

“ Etusivu Kotimaa Ulkomaat Talous Maakunnat Sää Urheilu Ympäristö Kulttuuri Pop 24h Languages
Katso uusimmat talousuutiset  Kuuntele uusimmat talousuutiset  Tekstiversio  Sunnuntai 15.05.2005

Kesko ostamassa pieniä kauppaketjuja
Julkaistu 14.05.2005, klo 10.29
Kuva: YLE
Suomen suurin vähittäistavarakaupan yritys Kesko suunnittelee pienempien kauppaketjujen ostoja.
Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki sanoo Turun Sanomien haastattelussa, että mahdollisia ostokohteita ovat muun muassa Tradeka ja Spar. Halmesmäki varoittaa myös harmaan talouden lisääntymisestä.
LUE LISÄÄ

USA rajoittaa Kiinan vaatetuontia
Julkaistu 14.05.2005, klo 07.23 (päivitetty 14.05.2005, klo 15.49)
Kuva: YLE24
Kiinan mukaan USA:n päätös rajoittaa Kiinasta tuotavien tekstiilien määrää rikkoo kansainvälisiä kauppalakeja. Kiinan kertoo harkitsevansa vastatoimia WTO:n kauppasäännösten puitteissa. Kiinan tekstiilivienti on kasvanut rajusti sen jälkeen, kun 30 vuotta voimassa ollut kiintiöjärjestelmä poistui käytöstä vuoden alussa.
LUE LISÄÄ

Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva: YLE24
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoin huomiota kerännyt tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.
LUE LISÄÄ
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
...
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “

Vaihe 15.

Uskottava se oli, juttua ei löytynyt:

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

“ YLE24 UUTISET URHEILU SÄÄ AJANKOHTAISOHJELMAT ERITYISUUTISET MEDIASALI MOBIILI
Lataa Windows Media / Real Player Usein kysyttyä Palaute
Valitse ohjelmaAamu-tvAlueelliset tv-uutisetA-ohjelmatKulttuuriuutiset/Kult-TVLauantaiseuraMaailmannäyttämölläTalousuutisetTV-OddasatUutisetUutisjututUutismixiUutispäivä/-viikkoViittomakieliset uutisetYLE news

Uutisvideot ovat nähtävissä ainoastaan Real-muodossa.
Paperityöntekijöiden lakko alkaa (la 14.5.)
Uzbekistanin kapina jatkuu verisenä (la 14.5.)
Lääkärintodistuksia koskevaa käytäntöä selvennetään (la 14.5.)
Ilmavoimat varautuu kansainvälisiin tehtäviin (la 14.5.)
Paperiteollisuuden työtaistelut yritetään välttää (pe 13.5.)
Lakolla olisi tuntuvia vaikutuksia talouteen (pe 13.5.)
Poliisin peitetoiminta laajenemassa (pe 13.5.)
Virolaiset rikollisliigat värväävät työntekijöitä Suomeen (pe 13.5.)
Uzbekistanissa vakavia mellakoita (pe 13.5.)
Rautavaaran Rasputin-ooppera uusintaensi-iltaan (pe 13.5.)
Saksa hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin (to 12.5.)
Suojelupoliisi uuteen syyniin (to 12.5.)
Töölön matkatoimiston johtajat syyttelevät toisiaan (to 12.5.)
USA aloittamassa uudelleen sukkulalennot (to 12.5.)
Kampin liikenneterminaali valmistui (to 12.5.)
Muotikuvan historiasta näyttely Helsingissä (to 12.5.)
på svenska | in english
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “

Vaihe 16.

Mielenkiintoa ei enää voimut pidättää paitsi nälkä. Tankattuani taas muistin että Turun Sanomien arkisto on maksuton ja jännitin mitä löytäisin. Tässä samalla ajattelin sitä kuinka esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut jutun ja tietenkin jättänyt oikaisun kertomatta, vaikka virhe on ollut tiedossa jo kuukauden, Brunilan tapausta muistaen.
Ja mitä? BINGO! Jäntti olikin kertonut nimenomaan asiasta Turun Sanomissa. Eipä minun enää tarvinnut enempää juttua kirjoittaa tai paheksua. Tukka nousee pystyyn:

Turun Sanomat.
Talous 23.4.2005 4:02:07

http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/
?ts=1,4:4:0:0,4:4:1:1:2005-04-23;4:18:1:0:0,4:297717,1:0:0:0:0


“Turun Sanomat. Sunnuntai 15. toukokuuta 2005 · verkkolehden 11. vuosikerta · päätoimittaja Ari Valjakka
Talous 23.4.2005 4:02:07
TS/Compic

Julkisuus ja tutkimus
Markus Jäntti

Tämän lehden pääkirjoitus julisti alkuvuodesta (22.1.) veronkevennysten positiivisten vaikutusten olleen oletettua suurempia. Kirjoituksessa lainattiin Veronmaksajien keskusliiton pääekonomistin Jaana Kurjenojan tutkimusta.

Kirjoituksen mukaan vuonna 1996 alkaneiden veronkevennysten budjetoitu kustannusvaikutus, 4,8 miljardia euroa, oli jäänyt vain kymmenesosaan tästä, 475 miljardiin euroon. Tuo summa löytyikin lähes kaikista näkemistäni aihetta käsitelleistä jutuista (Taloussanomat, Helsingin Sanomat, Nykypäivä). Kauppalehden toimittaja ei maininnut summaa, mutta kertoi Kurjenojan tulosten suuruuden suhteessa budjetoituun veron alenemaan.

Veronmaksajien keskusliitossa oltiin varmaan tyytyväisiä tutkimuksen saamaan laajaan julkisuuteen. Liiton keskeinen tarkoitus on vaikuttaa veropolitiikan sisältöön tarjoamalla medialle, päättäjille ja jäsenilleen verotietoa. Vahvat tulokset VKL:n ajamille veronalennuksille ja tulosten saama laaja julkisuus edistävät liiton toimintaa ja vahvistavat sen nauttimaa myönteistä julkisuuskuvaa.

*

Professori Pertti Haaparanta ja tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä, jälkimmäinen taannoisen Talousneuvoston veroraportin asiantuntijasihteeri, kuitenkin tohtivat kyseenalaistaa raportin menetelmät ja tulokset. Myöhemmin on osoittautunut, että lehtien kovasti korostama tulos 475 miljoonan euron verotuoton vähenemästä perustui laskuvirheeseen. VKL:n julkaisemien tulosten mukaan henkilöverotuksen muutos johti noin 3,8 miljardin euron verotulojen vähenemiseen. Arvioitu vaikutus oli siis huomattavasti lähempänä alunperin budjetoitua.

VKL julkaisi 7.4. tarkennetut verolaskelmat, käytännössä tammikuisen raportin päivitetyn version. Se tilastollinen malli, jolla verotuoton alenema oltiin laskettu tammikuussa, esiintyy myös tarkennetuissa laskelmissa (sivu 37 sekä tammikuun että huhtikuun versiossa).

Euromääräinen arvio on nyt poistettu tekstistä. Lehdistötiedotteessa on maininta tammikuussa julkaistusta luvusta, mutta sen häviäminen selitetään vaikeuksilla riittävästi eritellä veronalennusten eri vaikutuksia.

Laskuvirheitä sattuu itse kullekin. Olen tutkimusta tehdessäni pitänyt hyvänä nyrkkisääntönä, että yhdeksän kymmenestä hätkähdyttävästä tuloksesta on laskuvirheen syytä. Vaikka vertaisarviointi - käytännössä tutkimustulosten esittely tutkijayhteisölle - on keskeinen virheiden karsintamekanismi, on täysin mahdollista, että virheellinen tulos päätyy julkaisuun asti, vaikka raporttia oltaisiinkin ruodittu tutkimusseminaareissa.

*

Ongelmalliseksi tällaiset, itse kullekin sattuvat tutkimusprosessin virheet saattavat julkisuuden valokeila. Tulisiko Veronmaksajien keskusliiton oikaista erikseen Turun Sanomien, Helsingin Sanomien, Nykypäivän, Taloussanomien ja Kauppalehden raportointi aiheesta? Tulisiko mainittujen tiedotusvälineitten, jotka ottivat arvion 475 miljoonan euron kustannuksista sangen suopeasti vastaan, oikaista uutinen?

Ymmärrettävistä syistä eivät ainakaan Turun Sanomat tai Helsingin Sanomat olleet tähän päivään mennessä julkistaneet oikaisua. Lopputuloksena tästä kaikesta on se, että lehtiä lukevalle kansalle jää virheellinen käsitys siitä, miten paljon veronalennukset ovat verotuloja pienentäneet. Tätä käsitystä vahvistanee se, että ainakin kaksi Valtion taloudellisen tutkimuslaiton tutkijaa on antanut alkuperäiselle, virheelliselle luvulle näyttävästi julkisen tukensa.

Veronmaksajien keskusliiton tutkija on arvostellut jyrkin sanoin kriitikoitaan muun muassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (1/2005) ja Helsingin Sanomissa (4.2.). Ehkä akateemiset tutkijat ovat hieman saamattomia, ja ehkä meidän riippumattomuutemme on vain näennäistä. Veronmaksajien keskusliitto voisi kuitenkin osoittaa omaa intellektuaalista voimakkuuttansa määrätietoisesti korjaamalla määrätietoisesti levittämänsä, mutta vääräksi osoittautuneen arvionsa siitä, kuinka halvaksi vuosien 1996-2003 veronalennukset tulivat.

Jaana Kurjenoja. Veropolitiikka ja verotuotot. Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003. Verotietoa 42 (1. p 20.1.2005; 2. p 7.4.2005)

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Åbo Akademissa.
Julkaistu 23.4.2005 4:02:07
...

Vaihe 17.

No ajattelin kantaa korteni kekoon ennen jääkiekkomatsia ja purkaa Ylen uutislähetyksen, ellen ole jo jotakin päälle nauhoittanut!
Uutinen:

Yle 24 uutiset. TV1.
Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05.

Yle 24 uutiset. Tv1.
Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05.

“kuvassa ihmisiä. lukijan ääni:
veronalennusten vaikutusta valtiontalouteen on liioiteltu.
valokuva. ihmisiä ja aseita.
Uzbekistanin armeija on hajoittanut kovin ottein maassa puhjenneen kapinan.
Valokuva (mv). Melleri.
Runoilija arto melleri on kuollut.

Lukija piia pasanen.
Hyvää myöhäisiltaa
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät ole niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty
Uusien laskelmien mukaan veronmaksajain keskusliiton kohuttu tutkimus veroalen myönteisistä vaikutuksista ei pidä paikkaansa
Liitto myöntää nyt itsekin tulkintavirheen

Kuva: ihmisiä messuilla, tutkija tutkimus käsissään (käy ilmi myöhemmin ulkonäöstä)
Toimittaja kauko paksula:
Veronmaksajain keskusliitto kertoi tammikuun veropäivillään että tehdyt lähes viiden miljardin verokevennykset ovat olleet erittäin edulliset
Veroale on leikannut verotuloja vain kymmenesosan alunperin ennakoidusta
Tulos tuki mainiosti liiton vaatimia veronalennuksia ja sai laajasti julkisuutta

Kuva: lehti: uutiset. veronkevennysten kulut jäävät ennakoitua pienemmiksi
Toinen kuva: lehti: Kotimaa. Kevennykset vähentäneet verotuottoja laskettua vähemmän
Kolmas kuva: lehti. turun sanomat. pääkirjoitukset 22.1.2005. veronkevennysten positiiviset vaikutukset oletettuja isommat.
Toimittaja paksula:
Tutkijoiden muun muassa useiden kansantaloustieteen professoreiden mukaan koko tulos perustuu kuitenkin silkkaan laskuvirheeseen joka sai näyttämään siltä että veronkevennykset olisivat lähes maksaneet itse itsensä

Kuva. papereiden selaus
Teksti: markus jäntti. kansantaloustieteen professori åbo akademi
Jäntti: on hyvin laajalle levitetty se käsitys että nämä veronkevennysten niin kutsutut dynaamiset vaikutukset eli käytännössä se kuinka suuri osa näistä veronalennuksista itse itsensä rahoittaa on valtavan isoja tässä tutkimuksessa
Kun ne oikeasti tai ainakin tämän mallin perusteella nimenomaan mitä he itse ovat käyttäneet ovatkin sangen pieniä.

Valokuva. matti wirén
Toimittaja paksula:
Myös turun yliopiston taloustieteen professori matti wirén sanoo että kohuttu tulos perustuu pelkkään laskuvirheeseen ja ihmettelee että näin merkittävää virhettä ei ole haluttu oikaista

Kuva: tutkimus ja kädet suurenevat ihmiseen
Toimittaja paksula:
Veronmaksajain keskusliiton tutkimuksen tekijä myöntää tulkintavirheen eli tutkimuksessa annettu kuva että veroale on lähes maksanut itse itsensä ei pidä paikkaansa

Ääni: se kuva oli väärä
Toimittaja paksula: mikä se on se oikea tulos
Se ei ole 475 miljoonaa mutta mikä se on

Kuva: kasvot
Teksti: jaana kurjenoja. pääekonomisti veronmaksajain keskusliitto
Jaana kurjenoja: mä en pysty sitä sanomaan koska tällä menetelmällä jota minä oon käyttänyt niin sitä ei pysty erottelemaan

Kuva: kasvot
Markus jäntti. se on vaarallinen jos päättäjien mieliin jää uskomus siitä että veronalennukset todella on niin halpoja, että veroja voi alentaa eurolla eikä se maksa kuin kymmenen senttiä.

Kuva: hallitus säätytalolla rivissä istuen pöytien takana. pääministeri matti vanhanen puhuu (sanoista ei saa selvää). tanja karpela, tuula haatainen, liisa hyssälä, tuntematon mies, seppo kääriäinen, mauri pekkarinen, jan-erik  enestam, matti vanhanen, antti kalliomäki, takana tuntematon miesesittelijä
Toimittaja paksula: viimeksi syksyllä päätettiin 1,7 miljardin veronalennuksista
Tutkittua tietoa alennuksen vaikutuksista ei siis ole

Lukija pasanen: sunnuntai-iltana uhkaavassa
(yle 24 uutiset jatkuu muilla aiheilla.)
Videonauhalta purkanut Pertti Manninen 15.05.2005.

Vaihe 18.

Ja aina vain asiaa selvitettyäni löysin maamantaina  16.05.2005 vielä jutun osoitteesta:

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/
Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf
 
Siinä

"Verotutkimuksen vaikeudesta"

Pertti Haaparanta. professori Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jukka Pirttilä. erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos

Verotutkimuksen vaikeudesta*


1. Johdanto

Jaana Kurjenoja (2005) tarttui haastavaan aiheeseen tutkiessaan sitä, kuinka paljon viime vuosien tuloveroalennukset ovat tulleet maksamaan. Hänen päätuloksensa on, että vuosien 1996-2003 veronalennusten kustannukset jäävät kymmenesosaan eli noin 475 miljoonaan euroon ennakoidusta 4,8 miljardista.

Kritisoimme jo aiemmin (HS 30.1.05) tätä tutkimusta ja ennen muuta sitä seurannutta uutisointia. Koska sanomalehden yleisönosastossa ei voi esitellä laajasti näkemyksensä perusteluja, yritämme tässä valottaa tarkemmin kriittisyytemme syitä.

2. Miten tulisi tutkia?

Peruskysymys on se, kuinka paljon verotuloja olisi saatu, jos veronkevennyksiä ei olisi tehty. Tätä verrataan sitten toteutuneeseen verokertymään, ja erotuksena saadaan veronalennusten kustannukset.

Yksinkertainen tapa on ajatella, että verotuksella ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin veronalennuksen hintalappu on suoraan kevennyksen määrä kerrottuna veropohjan koolla. Jos ajatellaan, että valtion menoja ei samanaikaisesti muuteta, ja kuluttajat eivät ole täysin ricardolaisia, heidän kulutuskysyntänsä kasvaa, ja osa alennuksista tulee takaisin muiden verojen tuottona.

Monimutkaisempi, ja oikea, tapa olisi ensin arvioida verotuksen käyttäytymisvaikutukset: kuinka työn tarjonta, työmarkkinoille osallistuminen, veronkierto, investoinnit yms. muuttuvat kun verotusta muutetaan. Paras lähestymistapa tähän on käyttää huolellisesti koottua mikroaineistoa, jolloin vaikutusten identifioinnissa voidaan käyttää hyväksi sitä seikkaa, että samanaikainen veromuutos vaikuttaa eri tavoin eri tahoihin. 1 Tämä tarjoaa mahdollisuuden puhdistaa tuloksista muut samaan aikaan tapahtuneet makrotason muutokset. Toinen, täydentävä mahdollisuus on käyttää maiden välistä paneeliaineistoa. 2

Mikroekonometrista tutkimusta on maassamme tehtykin. Esimerkiksi Laine ja Uusitalo (2001) perehtyvät kannustinloukku-uudistuksen vaikutuksiin. Alustavia tuloksia Lapin Sosiaaliturvamaksualennuskokeilun vaikutuksista työn kysyntään tarjoavat Korkeamäki ja Uusitalo (2005).

Kun käyttäytymisvaikutusten suuruudesta on käsitys, ne voidaan yhdistää staattiseen analyysiin tai haluttaessa jopa makromalliin (esimerkiksi Suomen Pankin AINO-malliin), jolloin saadaan periaatteessa paras mahdollinen kokonaistalouden tason vaikutusarvo.

3. Kurjenojan työn kritiikkiä

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf

Kurjenojan tutkimus ei sisällä mitään edellä kuvatun kaltaista analyysiä, vaan siinä estimoidaan alla olevan tyyppinen malli (s. 37):
...
1. Kurjenoja ei selitä sitä, miksi hän on spesifioinut estimoitavan yhtälön niin kuin on tehnyt.

2. Samoin raportissa selitetään puutteellisesti, kuinka yhtälön avulla päädytään keskeiseen tulokseen.

3. Yhtälön tulkinnaksi raportissa esitetään, että verotuoton alenema on ennakoitua pienempi siksi, että ansiotaso on noussut, ja veronmaksajia on siirtynyt ylempiin ja raskaammin verotettuihin tuloluokkiin (s. 38). Mielestämme tämä ei voi olla oikea tulkinta, sillä jos ansiotaso muuttui, nämä muutokset olivat yhteydessä BKT:n muutoksiin, mutta yllä oleva luku saatiin olettamuksella, että BKT ei muutu.

Lopuksi on selvää, että Kurjenojan estimointeja häiritsee potentiaalisesti huomattava simultaanisuusongelma. Verot vaikuttavat tietysti myös BKT:hen. Samalla logiikalla kun verotuotto kasvaa, voidaan veroastetta laskea. Mitään luotettavia tuloksia ei voi saada, ellei tätä simultaanisuusongelmaa joillakin tavoin oteta huomioon.

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf 

4. Lopuksi

Koska Kurjenojan tutkimuksen aihe on niin kiinnostava, media tarttui tuloksiin hanakasti ja julkaisi ne sellaisinaan (näin esimerkiksi talouslehdet Kauppalehti ja Taloussanomat, ja MTV3:n ja YLE:n TV2:n talousuutiset, Turun Sanomat, pääkirjoitus 22.1). Tämä tutkimuksen saama huomio yhdessä siihen liittyvien tulkinta- ja muiden ongelmien kanssa sai meidät puuttumaan tutkimukseen ja sen uutisointiin julkisesti.

Vastineessaan (HS 4.2) Kurjenoja kritisoi meitä siitä, että esitämme kritiikkiä, mutta emme itse ole tuottaneet tutkimuksia. Se, että tutkimusta ei paljon Suomessa tehty, on tietysti totta. Poikkeuksia toki on, kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat. Tutkimuksen vähäisyys ei sen sijaan ole perustelu sille, että ehkä alun perin taustaselvitykseksi, ei varsinaiseksi tutkimukseksi tarkoitettu työ raportoitiin Veronmaksajien keskusliiton toimesta näyttävästi julkisuudessa uutena, käänteentekevänä tutkimuksena aiheesta.

----

* Kiitämme Jaana Kurjenojaa datasta ja Roope Uusitaloa hyödyllisistä neuvoista. Kaikki vastuu on toki meidän.
1 Blundell (1995) tarjoaa erinomaisen tällaisen lähestymistavan peruskuvauksen.
2 Koskela, Pirttilä ja Uusitalo (2004) vetävät yhteen tällaisia tutkimuksia siitä, kuinka verotus vaikuttaa työllisyyteen.

Kirjallisuus
Blundell, R. (1995) “Tax policy reformi - why we need microeconomics?”, Fiscal Studies, vol 16, 106-125.
Ilmakunnas, S. (1997) “Female labour supply and Word incentives”, Labour Insitute for Economic Research Studies 68.
Korkeamäki, O. ja R. Uusitalo (2005) “Emplyment effects of a payroll tax cut - evidence from a regional tax subsidy experiment” VATT, julkaisematon käsikirjoitus.
Koskela, E., J. Pirttilä ja R. Uusitalo (2004) “verotuksen vaikutus työllisyyteen”, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2004.
Kuismanen, M. (1998) “Labour supply, unemplyment and income taxation: An empirical application for Finnish females”, VATT Discussion Papers 145.
Kurjenoja, J. (2005) “Veropolitiikka ja verotuotot. Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003”, Veronmaksajat, Verotietoa 42.
Laine, V. ja R. Uusitalo (2001) “Kannustinloukku-uudistuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan”, VATT-tutkimuksia 74.

Vaihe 19.

Siinäpä sekin sitten tuli referoitua (purettu PDF-muodosta painovirhevarauksin). Kokonaisuudessaan edellä mainitussa osoitteessa.
Kurjenojan tutkimus. Maanantaina 16.05.2005 Pertti Manninen, nettisanomat.

Mukana olivat (ainakin):

Jaana Kurjenoja, Markus Jäntti, Anne Brunila,  Markku Wallin, Matti Wirén,  Reino Rasilainen, Ulla Hämäläinen, Ari Valjakka, Pertti Haaparanta, Jukka Pirttilä, Piia Pasanen, Kauko Paksula, Matti Vanhanen, Tanja Karpela, Tuula Haatainen, Liisa Hyssälä, Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen, Jan-Erik  Enestam, Antti Kalliomäki, Pertti Manninen (kirjuri). 

Yle24 Uutiset, Veronmaksajien keskusliitto, Veronmaksajat, VKL, Helsingin Sanomat, Jot, Taloussanomat, Farmi-uutiset, Valitut palat, Observer Tiedotepalvelu, labour.fi, Tieteen linkkitalo, Kaleva, Turun Sanomat, hkkk.fi, nettisanomat.com.

Lue myös!

Lue myös!  Väärää tietoa työttömyydestä. Anne Brunila. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004.
http://www.nettisanomat.com/2005/05/17/brunila.htm
 

nettisanomat
tiistaina 17. toukokuuta 2005.
   etusivulle!

Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi.

Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja:  "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat. Lue!
Yle poisti tämän uutisen katselun nettisivuiltaan! Lue!
Lue myös!   Väärää tietoa työttömyydestä. Anne Brunila. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Lue!

Kuvia.

White House Evacuated. Live.
Leif Salmén. Voiton päivä?
Päivän kuva Hiukan jännittää.
Illan kuva. Punainen ilta.
Monica Zetterlund. 1937-2005.


Kuvia:
Tyttöjä ja muita kuvia.
2005/05/12/etusivu.htm 

Kuvia ja tekstejä.
Kuva. Työttömät nuoret ilmoittautumassa EU:n nopean toiminnan -joukkoihin Helsingin Sanomien innostamina.
2005/05/10/etusivu.htm 
“Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan." 2005/05/10/sinkkiarkut.htm 
Supernova. Kuvitelma mahtipontisesta sotilasparaatista. 2005/05/10/kuvasupernova.htm 
Kuva. Kukka äidille sunnuntaina 08.05.2005. 2005/05/10/kuvakukkaaidille.htm 
Pääkirjoitus. EU:n perustuslaista halutaan kansanäänestystä. 2005/05/10/paakirjoitus.htm 
"Amerikkalaispoliitikoille olisi aivan erilainen päätös lähettää joukkoja sotaan, jos siellä olisi mukana heidän omia poikiaan ja tyttäriään." 2004/03/25/etusivu.htm

 


11.05.2005.
"Live. Power lunch. Breaking NEWS. White House And Capitol Buildind Being Evacuated." Keskiviikkona 11.05.2005 19.18 Suomen aikaa. Kuva: NBC Nordic. Pertti Manninen.


 

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: mailto:nettisanomat@hotmail.com Copyright nettisanomat.com 2005/358. Sivut valmisti Pertti Manninen 17.05.2005,  ensimmäinen versio 16.05.2005. (linkit  17.052005). Vanhempi toimittaja Kuvannut Pertti  Manninen. 
nettisanomat  - 2005/05/17 - Väärää tietoa verotuksesta. Veronmaksajat - Jaana Kurjenoja -  "Veropolitiikka ja verotuotot." -  Erään tutkimuksen anatomia. Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyivät - Pertti Manninen  -  17.05.2005 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat

 

Oikeusjuttu: Tästä kaikki alkoi:  Ulosottomiehen, Raino Rinne, ja  kihlakunnanvoudin, Jarmo Kivistö, operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa  Merita Pankin hyväksi.     Tarkkaselostus!

 
 
(Kirjainkoon suurennus keskiviikkona 2010-01-27. pm)  

 

POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2005: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016. Tekstinetti-kansiossa SanomaWSOY konsernin aineistoa.
Sivuston poistot joulukuu 2015 - helmikuu 2016. Lisäksi torstaina 03.03.2016