Etsi
tästä sivustosta! |
|
|
Nettisanomat
tiistaina 17. toukokuuta 2005.
Väärää tietoa
verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö
viipyi.
Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat. |
Vaihe 1. |
Kurjenojan tutkimus. Maanantaina 16.05.2005 Pertti Manninen.
Perjantaina 13.05.2005 Ylen uutisissa tulee selostusta
tutkimuksesta, joka on ilmeisen virheellinen. Siinä oli väitetty veronalennusten
maksavan valtiolle vain kymmenesosan alennusmäärästä. Jotenkin näin.
Asiaa oli jo käsitelty illan aikaisemmissa lähetyksissä ja niinpä nauhoitin
varmuuden vuoksi tämän osan uutisista.
Siinä kaiken touhun keskellä mieleeni jäi professori Markus
Jäntin huoli siitä, että väärä tieto on levinnyt päättäjille
ja he toimivat sitten sen mukaisesti. Tutkimuksen tehnyt Veronmaksajien
keskusliiton tutkimuspäällikkö Jaana Kurjenoja jotenkin vältteli virhettä ja toimittajan suoraan
kysymykseen, jossa kysyttiin mikä olisi oikea tulos ja paljonko se sitten
maksoi, Kurjenoja vastasi että tällä hänen tutkimusmenetelmällään siihen
ei saada vastausta.
Lauantaina 14.05 sain työotsikon valmiiksi. “Väärää tietoa
verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö
viipyi.”
Otsikon ajattelin siitä valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan Helsingin Sanomissa julkaistusta haastattelusta
”Työllisyyden hoidosta Tanskan malliin”, jossa hänen keskeisin
väitteensä otsikoita myöten olikin väärä, ja jota Työministeriön kansliapäällikkö
Markku Wallin sitten yritti oikaista, ja jonka oikaisun Helsingin
Sanomat julkaisi niin huomaamattomasti, ettei sitä promillekaan alkuperäisen
kahteen kertaan (pääuutissivulla ja sitten ehkä Kotimaa- tai Taloussivulla)
juttua lukenut nähnyt. Kirjoitin silloin jotain siitä, kuinka väärä
tieto leviää kuin rutto ja kuinka tätä väärää tietoa käytetään sitten
työttömien lyömisessä. Linkki jollekin sivulle tästä! http://www.nettisanomat.com/2004/08/31/annebrunila3.htm
Sunnuntaina 15.05 palasin aiheeseen ja löysin hakukoneella (google)
jotakin. “Kurjenoja“- nimi oli jäänyt mieleen (muistiin). |
Jot 2/2005 |
http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=692&kid=0
“Jot 2/2005
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja: Veronkevennyksen
todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta
Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset
kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä
arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät
huomioidaan.
Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana
Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti
henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina
1980-2003.
Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien
vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004
rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen
suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia
alkuperäisistä arvioista.
Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen
on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän
ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista
maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan,
verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.
Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien
ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.
- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen
kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.
Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä
vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003
12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään.
Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna
2003 kuin 1995.
http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)
Etusivu | Kaikki artikkelit”
|
Vaihe 2. |
Tästä pääsinkin jo alkuperäistekstiin.
näin luulin. Veronmaksajat -sivun haku “kurjenoja” tuotti seuraavaa:
|
Veronmaksajat |
http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3&VID=default&
SID=881209988922387&S=1&C=21812
“Hakutulos
Pääekonomisti Jaana Kurjenoja
Uusi kevennysmalli pienituloisille: ei enää kuntien kukkarolle (8.4.2003)
Veronmaksajien Jaana Kurjenoja selvitti, kenelle työ kannattaa: "Kannustinloukku
nyt työssäkäyvien ongelma" (1.3.2004)
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja kiittelee päätöksiä kotitalousvähennyksestä:
Pimeistä töistä tulee hölmöläisten hommaa
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt
verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla
tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)
VKL:n tutkimukset
Hakutulos, VEROVINKIT
Hakusanalla ei löytynyt uutisia” |
(Vaihe 2.2) |
(Tämän vaiheen ohitin vauhdilla ensimmäisellä lukukerralla ja menin suoraan
itse tutkimukseen). |
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat:
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys
verotuottoihin (7.4.2005) |
http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3856&
VID=default&SID=881209988922387&S=2&A=closeall&C=28354
"EtusivuTutkimus & tilastotVKL:n tutkimuksetTutkimukset 2005Veronmaksajien
pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla
ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin
(7.4.2005)
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat:
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys
verotuottoihin (7.4.2005) Takaisin
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys
myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen
aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen
yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset
verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.
Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan selvityksestä,
joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.
”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva
yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan,
sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä
ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten
pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita
vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.
”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet
verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet
arvonlisäverotuksen tuottoa.”
Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain
tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin
kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin
kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta
alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin
valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen
korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.
Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista
ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien
muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta
laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä
lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin.
Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin
euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden
alkuperäisiä staattisia arvioita.
Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että
henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin
oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi
kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset
ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen
kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona
peräti 49 prosenttia.
Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa,
vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden
rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen
yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten
ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun
ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa
verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron
maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.
Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet
muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen
ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten
vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita,
että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa
erottelemaan muista tekijöistä.*)
”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen
dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset
laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista
näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin
vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin
erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista
tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.
”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus
hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista
huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”
*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton
kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron
verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi.
Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin,
että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen
tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku
ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska
käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi
erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista
tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten
tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten
arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona
lisännyt vaikutus.
Lisätiedot: pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, jaana.kurjenoja_veronmaksajat.fi
(laita viivan tilalle @-merkki).
Tutustu selvitykseen:
(1371kB) Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen
tuotoista 1980-2003 -pdf
Lisää uutisia"
|
Vaihe 3. |
Ja sitten itse tutkimukseen. Se
olikin sitten yllätys. Tutkimus oli otsikoitu seuraavasti: |
|
http://www.veronmaksajat.fi/uploads/pl9u0fxt.pdf
“Verotietoa
42 7.4.2005 2. p. (20.1.2005
1. p.)
Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen
tuotoista 1980-2003
Jaana Kurjenoja.
Graafi: Arvonverolisän tuotto. Palkkaveroprosentti. Milj. e. %.
Veronmaksajat”
|
Vaihe 4. |
Tässä
etusivun graafissa jollakin aikajanalla (ei mainittu) jollakin asteikolla
(ei mainittu) arvonlisäveron tuotto nousee aika jyrkästi kun palkkaveroprosentti
laskee aika jyrkästi. Tutkimusta en sitten nyt enempää lukenut, joten
en ole päässyt vielä siihenkään käsitykseen ymmärtäisinkö sitä.
Alussa olevassa tiivistelmässä on viittaus ja alaviite seuraavasti:
“Tutkielman 1 on tehnyt Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti
Jaana Kurjenoja.
1 Tässä 20.1 julkaistun tutkimuksen täydennetyssä versiossa kappaleen
6.4 tuottolaskelmia on täydennetty.”
Kopioin tutkimuksen etusivun yläosan kuvan.
Sitten ajattelin etsiä hiukan lisää netistä. Ja löytyihän sitä. |
Taloussanomat
Sunnuntaina 15.5.2005 11:38 |
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4182820.asp (linkki toimii
vain 2 viikkoa!)
“Taloussanomat
Sunnuntaina 15.5.2005 11:38
Etusivun uutisia
00.01.1900
kello 00:00
-
Yle: Veroalen vaikutukset perustuvat laskuvirheeseen
Helsinki, 13. 5.
(STT)
Veromaksajien keskusliiton selvitys tuloveron kevennysten kustannuksista
perustuu laskuvirheeseen, kertoi Ylen talousuutiset perjantaina.
Veronmaksajat julkisti tammikuussa selvityksen, jonka mukaan vuonna
1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat
jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Vuosien 1996-2003 veronkevennysten
arvioitiin vähentävän verotuloja 4,8 miljardia euroa. Veronmaksajien
mukaan loppulaskuksi tuli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia
alkuperäisestä arvosta.
Ylen talousuutisten haastattelema Åbo Akademin kansantaloustieteen
professori Markus Jäntti sanoi perjantaina, että
laskemat perustuvat laskuvirheeseen.
Samaa mieltä oli myös Ylen haastattelema Turun yliopiston taloustieteen
professori Matti Wirén.
Jäntin mukaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset eli, kuinka paljon
alennukset rahoittavat itse itsensä, ovat todellisuudessa jääneet
huomattavasti pienemmiksi kuin mitä laskelmissa on annettu ymmärtää.
Veronmaksajissa analyysin tehnyt pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoi perjantai-iltana STT:lle, ettei 475 miljoonan
euron lopputulos ole laskuvirhe vaan se kuvaa verokertymän kasvun
muutosta.
Kurjenoja myöntää, että hän tammikuussa selvityksen julkistamisen
yhteydessä teki liian suoraviivaisia rinnastuksia.
- Olen tehnyt tutkimuksesta toisen painoksen, jossa selitetään, ettei
475 miljoonaa kuvaa kaikkia kustannuksia, mitä mahdollisesti veronkevennyksistä
on tullut. Se kuvaa ainoastaan kasvun muutosta, Kurjenoja sanoo.
Tulosta artikkeli “
|
Vaihe 5. |
JA. |
Farmi-uutiset.
Lehti 2/05 |
http://www.farmi-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=775&kid=0
“Farmi-uutiset. Maaseudun yritystoiminnan tiedotuslehti.
Lehti 2/05
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:
Veronkevennysten todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta
Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset
kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä
arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät
huomioidaan.
Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana
Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti
henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina
1980-2003.
Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien
vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004
rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen
suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia
alkuperäisistä arvioista.
Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen
on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän
ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista
maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan,
verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.
Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien
ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.
- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen
kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.
Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä
vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003
12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään.
Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna
2003 kuin 1995.
http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)
Etusivu | Kaikki
artikkelit “
|
Vaihe 6. |
JA. (Artikkkelissa haastateltu myös Jaana Kurjenojaa). |
Valitut palat. |
http://www2.valitutpalat.fi/p455328.html
“Valitut palat.
Tämä on ryöstö. Miten paljon suomalainen tosiasiassa maksaa veroja? Reino
Rasilainen
...
Mitä me sillä saamme? Valtio ottaa auliisti, mutta antaa kitsaasti.
Jaana Kurjenojan vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimuksessa
Lapsiperheiden verokurimus käy ilmi, että Suomi verottaa lapsiperheitä
erityisen ankarasti eikä edes anna rahoille kansainvälisesti vertaillen
kunnollista vastinetta.
”Suomalainen päivähoito on laadukasta, muttei mitenkään ainutlaatuista”,
Kurjenoja sanoo. ”Maamme lapsilisät ovat vain niukkaa eurooppalaista
keskitasoa.”
Suomi on verottamassa itsensä hengiltä. Harmaa talous kukoistaa, yritykset
ja ammattitaitoinen työvoima siirtyvät vähitellen ulkomaille, kansantalous
rapautuu. ”Maamme verojärjestelmä ei kannusta työntekoon”, Veronmaksajain
Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo. ”Verottaja rankaisee
erityisen ankarasti aktiivisia, eteenpäin yrittäviä palkansaajia.”
(Jutun laskelmissa on otettu huomioon seuraavat palkansaajan maksamat
verot ja veroluonteiset maksut: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero,
sairausvakuutusmaksu sekä palkansaajan työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
Laskelmissa on käytetty vuoden 2003 keskimääräistä kunnallisveroprosenttia
18,03 sekä keskimääräistä kirkollisveroprosenttia 1,3. Lapsilisät
on mainittu, muita tulonsiirtoja ei.)”
|
Vaihe 7. |
JA |
Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu |
http://nweb.waymaker.se/bitonline/2005/04/07/20050407BIT21700/04072170.htm
“Veronmaksajat, tiedote 7.4.2005
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat:
TALOUSKASVULLA JA VEROTUKSEN DYNAAMISILLA VAIKUTUKSILLA TIIVIS YHTEYS
VEROTUOTTOIHIN
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys
myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen
aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen
yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset
verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.
Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan
selvityksestä, joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.
”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva
yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan,
sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä
ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten
pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita
vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.
”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet
verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet
arvonlisäverotuksen tuottoa.”
Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain
tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin
kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin
kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta
alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin
valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen
korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.
Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista
ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien
muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta
laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä
lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin.
Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin
euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden
alkuperäisiä staattisia arvioita.
Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että
henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin
oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi
kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset
ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen
kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona
peräti 49 prosenttia.
Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa,
vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden
rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen
yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten
ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun
ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa
verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron
maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.
Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet
muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen
ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten
vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita,
että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa
erottelemaan muista tekijöistä.*)
”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen
dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset
laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista
näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin
vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin
erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista
tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.
”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus
hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista
huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”
*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton
kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron
verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi.
Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin,
että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen
tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku
ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska
käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi
erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista
tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten
tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten
arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona
lisännyt vaikutus.
Lisätiedot: ekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, jaana.kurjenoja@veronmaksajat.fi
Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu, http://www.waymaker.fi/
Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa:
PDF “
|
Vaihe 8. |
JA. (Jaana Kurjenojan kommentti Ulla Hämäläisen PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN
TUKENA –kolumniin). |
|
(http://www.labour.fi/kolumni/kolkom59.htm )
Jaana Kurjenoja Pääekonomisti, valtiot. tri. Veronmaksajain Keskusliitto
e-mail: Jaana.Kurjenoja@veronmaksajat.fi
KOMMENTTI 23.10.2003
KOMMENTTI ULLA HÄMÄLÄISEN KOLUMNIIN
Kirjoitan aina tutkimusteni tiivistelmät ja loppuluvut siten, että
niistä on helppo katsoa tekemäni johtopäätökset ja tulkinnat. Jos
siis haluaa kommentoida johtopäätöksiäni, ne löytyvät auki kirjoitettuina
tiivistelmästä ja loppuluvusta. Niitä ei tarvitse muodostaa itse minun
suuhuni (tai kynääni), kuten Ulla Hämäläinen on kolumnissaan
tehnyt.
... |
Vaihe 9. |
Tähän tuo
mainittu kolumni, jonka hain tätä nyt kirjoittaessani: |
|
http://www.labour.fi/kolumni/ptkol59.htm
"Ulla Hämäläinen puh. (09) 2535 7346 e-mail: Ulla.Hamalainen@labour.fi
KOLUMNI 20.10.2003
PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA – MISSÄ MENNÄÄN?
Suomalaista päivähoitoa on totuttu pitämään laadukkaana ja kattavana.
Muutama viikko sitten Veronmaksajien keskusliitto julkaisi kuitenkin
tutkimuksen, joka tuli julkisuuteen päivähoidon näkökulmasta hyvin
kielteisessä valossa. Verovaroin kustannettu päivähoitomme ei olekaan
niin hyvää kuin olimme tottuneet ajattelemaan.
Raportissa esitellään päivähoitojärjestelmiä eri maissa. Helposti
vertailtavia lukuja on koottu taulukoihin helposti pureskeltaviksi
paketeiksi. Raportissa päivähoidostamme välittyy kuva, että suomalaisen
päivähoidon kattavuus on heikko, maksut korkeita ja laatukaan ei taida
poiketa muista maista. Uteliaisuus voittaa: on pakko tarkistaa, mistä
oma vääristynyt kuvani suomalaisesta päivähoidosta voi olla peräisin.
Lähteet:
Kurjenoja, J. (2003), Lapsiperheiden verokurimus – Lapsiperheiden
verotus, lapsilisät sekä päivähoito 11 Euroopan maassa, Veronmaksajien
keskusliitto, Verotietoa no. 37
...
|
Vaihe 10. |
Ja joku Kurjenojan tutkimus johti
seuraavaankin: |
"Mikä
on Tieteen linkkitalo? |
http://www.linkkitalo.fi/FVL--About.php?PHPSESSID=1142463fc19e12a656975acb260e3c13
"Mikä on Tieteen linkkitalo?
Kenelle Tieteen linkkitalo on tarkoitettu?
Minkälaisia internetin aineistoja on Tieteen linkkitaloon kuvattu?
Mitkä ovat Tieteen linkkitalon aihealueet?
Kuinka paljon aineistoa Tieteen linkkitalossa on?
Kuka ylläpitää Tieteen linkkitaloa?
Kuinka usein Tieteen linkkitaloa päivitetään?
Mikä on Renardus? Mikä oli Virtuaalikirjasto?
Uutisia
Aineistoehdotukset & Muu palaute
|
Vaihe 11. |
Sitten
ajattelin ilmaisia arkistoja ja Kalevasta löysin. |
Kaleva.plus.talous.
Talous 09:03 20.01.05 |
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=458159
“Kaleva.plus.talous.
Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 15.5.2005
Talous 09:03 20.01.05
Veronmaksajat: Veroale maksoi odotettua vähemmän
Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset
ovat jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Veronmaksajain
keskusliiton selvityksen mukaan veropotti ei supistunut ennakoidusti,
koska veronmaksajia oli aikaisempaa enemmän, ja heidän tulotasonsa
oli aiempaa korkeampi.
Lakiesityksiä laadittaessa vuosien 1996-2003 veronkevennysten arvioitiin
vähentävän verotuloja yhteensä 4,8 miljardia euroa. Laskelmat perustuivat
vuoden 2004 rahan arvoon.
- Tilastollisten analyysien perusteella kevennysten lopullinen suora
kustannus oli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä
arvioista, päättelee liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja
tutkimuksessaan.
Tutkimuksessa on selvitetty henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen
ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1996-2003.
STT"
|
Vaihe 12. |
Sitten Ylen sivuille ja pienen
pähkäilyn jälkeen löytyi: |
YLE24 Sunnuntai 15.05.2005 |
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id11660.html
YLE24
“Katso uusimmat talousuutiset Kuuntele uusimmat talousuutiset
Tekstiversio Sunnuntai 15.05.2005
Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva:
YLE24
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden
kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoinen
tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan
laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.
Tutkijat, muun muassa useat kansantaloustieteen professorit ovat kuitenkin
sitä mieltä, että virheen vuoksi vain näytti siltä, kuin veronkevennykset
olisivat lähes maksaneet itse itsensä.
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ihmetteleekin, miksei merkittävää virhettä ole haluttu
oikaista.
Liitto kertoi tammikuussa veropäivillään, että tehdyt liki viiden
miljardin veronkevennykset ovat olleet erittäin edulliset. Veroale
olisi leikannut verotuloja vain kymmesosan siitä, mitä oli odotettu.
Tulos tuki liiton vaatimia veronalennuksia ja sai laajalti julkisuutta.
Veronmaksajat myöntää nyt kuitenkin itsekin, että on tapahtunut tulkintavirhe.
Pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan käytössä olevalla menetelmällä ei kuitenkaan
toistaiseksi voi suoraan sanoa, mikä oikea tulos olisi.
Viimeksi syksyllä päätettiin 1,7 miljardin euron veronkevennyksistä.
YLE24 “
|
Vaihe 13. |
Yritys katsoa ja kuunnella tyrehtyi kuitenkin tiedon puutteeseen,
linkki vei sivulle, jossa mainittua juttua ei ollutkaan. Muita saman
uutislähetyksen juttuja oli kyllä! |
YLE24 Sunnuntai 15.05.2005 |
“YLE24 UUTISET URHEILU
SÄÄ AJANKOHTAISOHJELMAT ERITYISUUTISET MEDIASALI MOBIILI
Lataa Windows Media / Real Player Usein kysyttyä Palaute
Valitse ohjelmaAamu-tvAlueelliset tv-uutisetA-ohjelmatKulttuuriuutiset/Kult-TVLauantaiseuraMaailmannäyttämölläTalousuutisetTV-OddasatUutisetUutisjututUutismixiUutispäivä/-viikkoViittomakieliset
uutisetYLE news
Uutisvideot ovat nähtävissä ainoastaan Real-muodossa.
Paperityöntekijöiden lakko alkaa (la 14.5.)
Uzbekistanin kapina jatkuu verisenä (la 14.5.)
Lääkärintodistuksia koskevaa käytäntöä selvennetään (la 14.5.)
Ilmavoimat varautuu kansainvälisiin tehtäviin (la 14.5.)
Paperiteollisuuden työtaistelut yritetään välttää (pe 13.5.)
Lakolla olisi tuntuvia vaikutuksia talouteen (pe 13.5.)
Poliisin peitetoiminta laajenemassa (pe 13.5.)
Virolaiset rikollisliigat värväävät työntekijöitä Suomeen (pe 13.5.)
Uzbekistanissa vakavia mellakoita (pe 13.5.)
Rautavaaran Rasputin-ooppera uusintaensi-iltaan (pe 13.5.)
Saksa hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin (to 12.5.)
Suojelupoliisi uuteen syyniin (to 12.5.)
Töölön matkatoimiston johtajat syyttelevät toisiaan (to 12.5.)
USA aloittamassa uudelleen sukkulalennot (to 12.5.)
Kampin liikenneterminaali valmistui (to 12.5.)
Muotikuvan historiasta näyttely Helsingissä (to 12.5.)”
|
Vaihe 14. |
Aluksi en oikein uskonut ja varmemmaksi vakuudeksi pähkäilin lisää ja löysin
tällaisenkin “Talous“-sivun ja linkin, joka taas kerran johti harhaan.
Juttu on jostain syystä kadonnut. |
YLE24 Sunnuntai 15.05.2005 |
“
Etusivu Kotimaa Ulkomaat Talous Maakunnat Sää Urheilu Ympäristö Kulttuuri
Pop 24h Languages
Katso uusimmat talousuutiset Kuuntele uusimmat talousuutiset
Tekstiversio Sunnuntai 15.05.2005
Kesko ostamassa pieniä kauppaketjuja
Julkaistu 14.05.2005, klo 10.29
Kuva: YLE
Suomen suurin vähittäistavarakaupan yritys Kesko suunnittelee pienempien
kauppaketjujen ostoja.
Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki sanoo Turun Sanomien haastattelussa,
että mahdollisia ostokohteita ovat muun muassa Tradeka ja Spar. Halmesmäki
varoittaa myös harmaan talouden lisääntymisestä.
LUE LISÄÄ
USA rajoittaa
Kiinan vaatetuontia
Julkaistu 14.05.2005, klo 07.23 (päivitetty 14.05.2005, klo 15.49)
Kuva: YLE24
Kiinan mukaan USA:n päätös rajoittaa Kiinasta tuotavien tekstiilien
määrää rikkoo kansainvälisiä kauppalakeja. Kiinan kertoo harkitsevansa
vastatoimia WTO:n kauppasäännösten puitteissa. Kiinan tekstiilivienti
on kasvanut rajusti sen jälkeen, kun 30 vuotta voimassa ollut kiintiöjärjestelmä
poistui käytöstä vuoden alussa.
LUE LISÄÄ
Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva:
YLE24
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden
kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoin huomiota
kerännyt tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien
mukaan laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.
LUE LISÄÄ
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
...
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “ |
Vaihe 15. |
Uskottava se oli, juttua ei löytynyt: |
YLE24 Sunnuntai 15.05.2005 |
“
YLE24 UUTISET URHEILU SÄÄ AJANKOHTAISOHJELMAT ERITYISUUTISET MEDIASALI
MOBIILI
Lataa Windows Media / Real Player Usein kysyttyä Palaute
Valitse ohjelmaAamu-tvAlueelliset tv-uutisetA-ohjelmatKulttuuriuutiset/Kult-TVLauantaiseuraMaailmannäyttämölläTalousuutisetTV-OddasatUutisetUutisjututUutismixiUutispäivä/-viikkoViittomakieliset
uutisetYLE news
Uutisvideot ovat nähtävissä ainoastaan Real-muodossa.
Paperityöntekijöiden lakko alkaa (la 14.5.)
Uzbekistanin kapina jatkuu verisenä (la 14.5.)
Lääkärintodistuksia koskevaa käytäntöä selvennetään (la 14.5.)
Ilmavoimat varautuu kansainvälisiin tehtäviin (la 14.5.)
Paperiteollisuuden työtaistelut yritetään välttää (pe 13.5.)
Lakolla olisi tuntuvia vaikutuksia talouteen (pe 13.5.)
Poliisin peitetoiminta laajenemassa (pe 13.5.)
Virolaiset rikollisliigat värväävät työntekijöitä Suomeen (pe 13.5.)
Uzbekistanissa vakavia mellakoita (pe 13.5.)
Rautavaaran Rasputin-ooppera uusintaensi-iltaan (pe 13.5.)
Saksa hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin (to 12.5.)
Suojelupoliisi uuteen syyniin (to 12.5.)
Töölön matkatoimiston johtajat syyttelevät toisiaan (to 12.5.)
USA aloittamassa uudelleen sukkulalennot (to 12.5.)
Kampin liikenneterminaali valmistui (to 12.5.)
Muotikuvan historiasta näyttely Helsingissä (to 12.5.)
på svenska | in english
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “ |
Vaihe 16. |
Mielenkiintoa ei enää voimut pidättää paitsi nälkä. Tankattuani taas muistin
että Turun Sanomien arkisto on maksuton ja jännitin mitä löytäisin.
Tässä samalla ajattelin sitä kuinka esimerkiksi Helsingin Sanomat
on julkaissut jutun ja tietenkin jättänyt oikaisun kertomatta, vaikka
virhe on ollut tiedossa jo kuukauden, Brunilan tapausta muistaen.
Ja mitä? BINGO! Jäntti olikin kertonut nimenomaan
asiasta Turun Sanomissa. Eipä minun enää tarvinnut enempää juttua
kirjoittaa tai paheksua. Tukka nousee pystyyn: |
Turun Sanomat.
Talous 23.4.2005 4:02:07 |
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/
?ts=1,4:4:0:0,4:4:1:1:2005-04-23;4:18:1:0:0,4:297717,1:0:0:0:0
“Turun Sanomat. Sunnuntai 15. toukokuuta 2005 · verkkolehden
11. vuosikerta · päätoimittaja Ari Valjakka
Talous 23.4.2005 4:02:07
TS/Compic
Julkisuus ja tutkimus
Markus Jäntti
Tämän lehden pääkirjoitus julisti alkuvuodesta (22.1.) veronkevennysten
positiivisten vaikutusten olleen oletettua suurempia. Kirjoituksessa
lainattiin Veronmaksajien keskusliiton pääekonomistin Jaana
Kurjenojan tutkimusta.
Kirjoituksen mukaan vuonna 1996 alkaneiden veronkevennysten budjetoitu
kustannusvaikutus, 4,8 miljardia euroa, oli jäänyt vain kymmenesosaan
tästä, 475 miljardiin euroon. Tuo summa löytyikin lähes kaikista näkemistäni
aihetta käsitelleistä jutuista (Taloussanomat, Helsingin Sanomat, Nykypäivä).
Kauppalehden toimittaja ei maininnut summaa, mutta kertoi Kurjenojan
tulosten suuruuden suhteessa budjetoituun veron alenemaan.
Veronmaksajien keskusliitossa oltiin varmaan tyytyväisiä tutkimuksen
saamaan laajaan julkisuuteen. Liiton keskeinen tarkoitus on vaikuttaa
veropolitiikan sisältöön tarjoamalla medialle, päättäjille ja jäsenilleen
verotietoa. Vahvat tulokset VKL:n ajamille veronalennuksille ja tulosten
saama laaja julkisuus edistävät liiton toimintaa ja vahvistavat sen
nauttimaa myönteistä julkisuuskuvaa.
*
Professori Pertti Haaparanta ja tutkimuskoordinaattori
Jukka Pirttilä, jälkimmäinen taannoisen Talousneuvoston veroraportin
asiantuntijasihteeri, kuitenkin tohtivat kyseenalaistaa raportin menetelmät
ja tulokset. Myöhemmin on osoittautunut, että lehtien kovasti korostama
tulos 475 miljoonan euron verotuoton vähenemästä perustui laskuvirheeseen.
VKL:n julkaisemien tulosten mukaan henkilöverotuksen muutos johti noin
3,8 miljardin euron verotulojen vähenemiseen. Arvioitu vaikutus oli
siis huomattavasti lähempänä alunperin budjetoitua.
VKL julkaisi 7.4. tarkennetut verolaskelmat, käytännössä tammikuisen
raportin päivitetyn version. Se tilastollinen malli, jolla verotuoton
alenema oltiin laskettu tammikuussa, esiintyy myös tarkennetuissa laskelmissa
(sivu 37 sekä tammikuun että huhtikuun versiossa).
Euromääräinen arvio on nyt poistettu tekstistä. Lehdistötiedotteessa
on maininta tammikuussa julkaistusta luvusta, mutta sen häviäminen selitetään
vaikeuksilla riittävästi eritellä veronalennusten eri vaikutuksia.
Laskuvirheitä sattuu itse kullekin. Olen tutkimusta tehdessäni pitänyt
hyvänä nyrkkisääntönä, että yhdeksän kymmenestä hätkähdyttävästä tuloksesta
on laskuvirheen syytä. Vaikka vertaisarviointi - käytännössä tutkimustulosten
esittely tutkijayhteisölle - on keskeinen virheiden karsintamekanismi,
on täysin mahdollista, että virheellinen tulos päätyy julkaisuun asti,
vaikka raporttia oltaisiinkin ruodittu tutkimusseminaareissa.
*
Ongelmalliseksi tällaiset, itse kullekin sattuvat tutkimusprosessin
virheet saattavat julkisuuden valokeila. Tulisiko Veronmaksajien keskusliiton
oikaista erikseen Turun Sanomien, Helsingin Sanomien, Nykypäivän, Taloussanomien
ja Kauppalehden raportointi aiheesta? Tulisiko mainittujen tiedotusvälineitten,
jotka ottivat arvion 475 miljoonan euron kustannuksista sangen suopeasti
vastaan, oikaista uutinen?
Ymmärrettävistä syistä eivät ainakaan Turun Sanomat tai Helsingin Sanomat
olleet tähän päivään mennessä julkistaneet oikaisua. Lopputuloksena
tästä kaikesta on se, että lehtiä lukevalle kansalle jää virheellinen
käsitys siitä, miten paljon veronalennukset ovat verotuloja pienentäneet.
Tätä käsitystä vahvistanee se, että ainakin kaksi Valtion taloudellisen
tutkimuslaiton tutkijaa on antanut alkuperäiselle, virheelliselle luvulle
näyttävästi julkisen tukensa.
Veronmaksajien keskusliiton tutkija on arvostellut jyrkin sanoin kriitikoitaan
muun muassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (1/2005) ja Helsingin
Sanomissa (4.2.). Ehkä akateemiset tutkijat ovat hieman saamattomia,
ja ehkä meidän riippumattomuutemme on vain näennäistä. Veronmaksajien
keskusliitto voisi kuitenkin osoittaa omaa intellektuaalista voimakkuuttansa
määrätietoisesti korjaamalla määrätietoisesti levittämänsä, mutta vääräksi
osoittautuneen arvionsa siitä, kuinka halvaksi vuosien 1996-2003 veronalennukset
tulivat.
Jaana Kurjenoja. Veropolitiikka ja verotuotot. Tilastollinen analyysi
henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista
1980-2003. Verotietoa 42 (1. p 20.1.2005; 2. p 7.4.2005)
Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Åbo Akademissa.
Julkaistu 23.4.2005 4:02:07
... |
Vaihe 17. |
No
ajattelin kantaa korteni kekoon ennen jääkiekkomatsia ja purkaa Ylen
uutislähetyksen, ellen ole jo jotakin päälle nauhoittanut!
Uutinen: |
Yle
24 uutiset. TV1.
Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05. |
Yle 24 uutiset. Tv1.
Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05.
“kuvassa ihmisiä. lukijan ääni:
veronalennusten vaikutusta valtiontalouteen on liioiteltu.
valokuva. ihmisiä ja aseita.
Uzbekistanin armeija on hajoittanut kovin ottein maassa puhjenneen
kapinan.
Valokuva (mv). Melleri.
Runoilija arto melleri on kuollut.
Lukija piia
pasanen.
Hyvää myöhäisiltaa
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät ole niin edullisia valtiontalouden
kannalta kuin on väitetty
Uusien laskelmien mukaan veronmaksajain keskusliiton kohuttu tutkimus
veroalen myönteisistä vaikutuksista ei pidä paikkaansa
Liitto myöntää nyt itsekin tulkintavirheen
Kuva: ihmisiä
messuilla, tutkija tutkimus käsissään (käy ilmi myöhemmin ulkonäöstä)
Toimittaja kauko paksula:
Veronmaksajain keskusliitto kertoi tammikuun veropäivillään
että tehdyt lähes viiden miljardin verokevennykset ovat olleet erittäin
edulliset
Veroale on leikannut verotuloja vain kymmenesosan alunperin ennakoidusta
Tulos tuki mainiosti liiton vaatimia veronalennuksia ja sai laajasti
julkisuutta
Kuva: lehti: uutiset.
veronkevennysten kulut jäävät ennakoitua pienemmiksi
Toinen kuva: lehti: Kotimaa. Kevennykset vähentäneet verotuottoja
laskettua vähemmän
Kolmas kuva: lehti. turun sanomat. pääkirjoitukset 22.1.2005. veronkevennysten
positiiviset vaikutukset oletettuja isommat.
Toimittaja paksula:
Tutkijoiden muun muassa useiden kansantaloustieteen professoreiden
mukaan koko tulos perustuu kuitenkin silkkaan laskuvirheeseen joka
sai näyttämään siltä että veronkevennykset olisivat lähes maksaneet
itse itsensä
Kuva. papereiden
selaus
Teksti: markus jäntti. kansantaloustieteen professori
åbo akademi
Jäntti: on hyvin laajalle levitetty se käsitys että nämä veronkevennysten
niin kutsutut dynaamiset vaikutukset eli käytännössä se kuinka suuri
osa näistä veronalennuksista itse itsensä rahoittaa on valtavan isoja
tässä tutkimuksessa
Kun ne oikeasti tai ainakin tämän mallin perusteella nimenomaan mitä
he itse ovat käyttäneet ovatkin sangen pieniä.
Valokuva. matti wirén
Toimittaja paksula:
Myös turun yliopiston taloustieteen professori matti wirén sanoo että
kohuttu tulos perustuu pelkkään laskuvirheeseen ja ihmettelee että
näin merkittävää virhettä ei ole haluttu oikaista
Kuva: tutkimus
ja kädet suurenevat ihmiseen
Toimittaja paksula:
Veronmaksajain keskusliiton tutkimuksen tekijä myöntää tulkintavirheen
eli tutkimuksessa annettu kuva että veroale on lähes maksanut itse
itsensä ei pidä paikkaansa
Ääni: se kuva
oli väärä
Toimittaja paksula: mikä se on se oikea tulos
Se ei ole 475 miljoonaa mutta mikä se on
Kuva: kasvot
Teksti: jaana kurjenoja. pääekonomisti veronmaksajain
keskusliitto
Jaana kurjenoja: mä en pysty sitä sanomaan koska tällä menetelmällä
jota minä oon käyttänyt niin sitä ei pysty erottelemaan
Kuva: kasvot
Markus jäntti. se on vaarallinen jos päättäjien mieliin jää uskomus
siitä että veronalennukset todella on niin halpoja, että veroja voi
alentaa eurolla eikä se maksa kuin kymmenen senttiä.
Kuva: hallitus
säätytalolla rivissä istuen pöytien takana. pääministeri matti vanhanen puhuu (sanoista ei saa selvää). tanja karpela,
tuula haatainen, liisa hyssälä, tuntematon mies, seppo kääriäinen, mauri pekkarinen, jan-erik enestam, matti vanhanen, antti kalliomäki,
takana tuntematon miesesittelijä
Toimittaja paksula: viimeksi syksyllä päätettiin 1,7 miljardin veronalennuksista
Tutkittua tietoa alennuksen vaikutuksista ei siis ole
Lukija pasanen:
sunnuntai-iltana uhkaavassa …
(yle 24 uutiset jatkuu muilla aiheilla.)
Videonauhalta purkanut Pertti Manninen 15.05.2005.
|
Vaihe 18. |
Ja
aina vain asiaa selvitettyäni löysin maamantaina 16.05.2005 vielä jutun osoitteesta:
http://karl.hkkk.fi/~haaparan/
Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf
Siinä |
"Verotutkimuksen vaikeudesta" |
Pertti
Haaparanta. professori Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jukka Pirttilä. erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos
Verotutkimuksen vaikeudesta*
1. Johdanto
Jaana Kurjenoja
(2005) tarttui haastavaan aiheeseen tutkiessaan sitä, kuinka paljon
viime vuosien tuloveroalennukset ovat tulleet maksamaan. Hänen päätuloksensa
on, että vuosien 1996-2003 veronalennusten kustannukset jäävät kymmenesosaan
eli noin 475 miljoonaan euroon ennakoidusta 4,8 miljardista.
Kritisoimme jo
aiemmin (HS 30.1.05) tätä tutkimusta ja ennen muuta sitä seurannutta
uutisointia. Koska sanomalehden yleisönosastossa ei voi esitellä laajasti
näkemyksensä perusteluja, yritämme tässä valottaa tarkemmin kriittisyytemme
syitä.
2. Miten tulisi tutkia?
Peruskysymys on
se, kuinka paljon verotuloja olisi saatu, jos veronkevennyksiä ei
olisi tehty. Tätä verrataan sitten toteutuneeseen verokertymään, ja
erotuksena saadaan veronalennusten kustannukset.
Yksinkertainen
tapa on ajatella, että verotuksella ei ole käyttäytymisvaikutuksia.
Tällöin veronalennuksen hintalappu on suoraan kevennyksen määrä kerrottuna
veropohjan koolla. Jos ajatellaan, että valtion menoja ei samanaikaisesti
muuteta, ja kuluttajat eivät ole täysin ricardolaisia, heidän kulutuskysyntänsä
kasvaa, ja osa alennuksista tulee takaisin muiden verojen tuottona.
Monimutkaisempi,
ja oikea, tapa olisi ensin arvioida verotuksen käyttäytymisvaikutukset:
kuinka työn tarjonta, työmarkkinoille osallistuminen, veronkierto,
investoinnit yms. muuttuvat kun verotusta muutetaan. Paras lähestymistapa
tähän on käyttää huolellisesti koottua mikroaineistoa, jolloin vaikutusten
identifioinnissa voidaan käyttää hyväksi sitä seikkaa, että samanaikainen
veromuutos vaikuttaa eri tavoin eri tahoihin. 1 Tämä tarjoaa mahdollisuuden
puhdistaa tuloksista muut samaan aikaan tapahtuneet makrotason muutokset.
Toinen, täydentävä mahdollisuus on käyttää maiden välistä paneeliaineistoa.
2
Mikroekonometrista
tutkimusta on maassamme tehtykin. Esimerkiksi Laine ja Uusitalo (2001)
perehtyvät kannustinloukku-uudistuksen vaikutuksiin. Alustavia tuloksia
Lapin Sosiaaliturvamaksualennuskokeilun vaikutuksista työn kysyntään
tarjoavat Korkeamäki ja Uusitalo (2005).
Kun käyttäytymisvaikutusten
suuruudesta on käsitys, ne voidaan yhdistää staattiseen analyysiin
tai haluttaessa jopa makromalliin (esimerkiksi Suomen Pankin AINO-malliin),
jolloin saadaan periaatteessa paras mahdollinen kokonaistalouden tason
vaikutusarvo.
3. Kurjenojan työn kritiikkiä
http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf
Kurjenojan tutkimus ei sisällä mitään edellä kuvatun kaltaista analyysiä,
vaan siinä estimoidaan alla olevan tyyppinen malli (s. 37):
...
1. Kurjenoja ei selitä sitä, miksi hän on spesifioinut estimoitavan
yhtälön niin kuin on tehnyt.
…
2. Samoin raportissa selitetään puutteellisesti, kuinka yhtälön avulla
päädytään keskeiseen tulokseen.
…
3. Yhtälön tulkinnaksi raportissa esitetään, että verotuoton alenema
on ennakoitua pienempi siksi, että ansiotaso on noussut, ja veronmaksajia
on siirtynyt ylempiin ja raskaammin verotettuihin tuloluokkiin (s.
38). Mielestämme tämä ei voi olla oikea tulkinta, sillä jos ansiotaso
muuttui, nämä muutokset olivat yhteydessä BKT:n muutoksiin, mutta
yllä oleva luku saatiin olettamuksella, että BKT ei muutu.
…
Lopuksi on selvää, että Kurjenojan estimointeja häiritsee potentiaalisesti
huomattava simultaanisuusongelma. Verot vaikuttavat tietysti myös
BKT:hen. Samalla logiikalla kun verotuotto kasvaa, voidaan veroastetta
laskea. Mitään luotettavia tuloksia ei voi saada, ellei tätä simultaanisuusongelmaa
joillakin tavoin oteta huomioon.
http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf
4. Lopuksi
Koska Kurjenojan
tutkimuksen aihe on niin kiinnostava, media tarttui tuloksiin hanakasti
ja julkaisi ne sellaisinaan (näin esimerkiksi talouslehdet Kauppalehti
ja Taloussanomat, ja MTV3:n ja YLE:n TV2:n talousuutiset, Turun Sanomat,
pääkirjoitus 22.1). Tämä tutkimuksen saama huomio yhdessä siihen liittyvien
tulkinta- ja muiden ongelmien kanssa sai meidät puuttumaan tutkimukseen
ja sen uutisointiin julkisesti.
Vastineessaan
(HS 4.2) Kurjenoja kritisoi meitä siitä, että esitämme kritiikkiä,
mutta emme itse ole tuottaneet tutkimuksia. Se, että tutkimusta ei
paljon Suomessa tehty, on tietysti totta. Poikkeuksia toki on, kuten
edellä mainitut esimerkit osoittavat. Tutkimuksen vähäisyys ei sen
sijaan ole perustelu sille, että ehkä alun perin taustaselvitykseksi,
ei varsinaiseksi tutkimukseksi tarkoitettu työ raportoitiin Veronmaksajien
keskusliiton toimesta näyttävästi julkisuudessa uutena, käänteentekevänä
tutkimuksena aiheesta.
----
* Kiitämme Jaana
Kurjenojaa datasta ja Roope Uusitaloa hyödyllisistä neuvoista. Kaikki
vastuu on toki meidän.
1 Blundell (1995) tarjoaa erinomaisen tällaisen lähestymistavan peruskuvauksen.
2 Koskela, Pirttilä ja Uusitalo (2004) vetävät yhteen tällaisia tutkimuksia
siitä, kuinka verotus vaikuttaa työllisyyteen.
Kirjallisuus
Blundell, R. (1995) “Tax policy reformi - why we need microeconomics?”,
Fiscal Studies, vol 16, 106-125.
Ilmakunnas, S. (1997) “Female labour supply and Word incentives”,
Labour Insitute for Economic Research Studies 68.
Korkeamäki, O. ja R. Uusitalo (2005) “Emplyment effects of a payroll
tax cut - evidence from a regional tax subsidy experiment” VATT, julkaisematon
käsikirjoitus.
Koskela, E., J. Pirttilä ja R. Uusitalo (2004) “verotuksen vaikutus
työllisyyteen”, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2004.
Kuismanen, M. (1998) “Labour supply, unemplyment and income taxation:
An empirical application for Finnish females”, VATT Discussion Papers
145.
Kurjenoja, J. (2005) “Veropolitiikka ja verotuotot. Tilastollinen
analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen
tuotoista 1980-2003”, Veronmaksajat, Verotietoa 42.
Laine, V. ja R. Uusitalo (2001) “Kannustinloukku-uudistuksen vaikutukset
työvoiman tarjontaan”, VATT-tutkimuksia 74.
|
Vaihe 19. |
Siinäpä sekin sitten tuli referoitua
(purettu PDF-muodosta painovirhevarauksin). Kokonaisuudessaan edellä
mainitussa osoitteessa.
Kurjenojan tutkimus. Maanantaina 16.05.2005 Pertti Manninen, nettisanomat.
|
Mukana olivat (ainakin): |
Jaana Kurjenoja, Markus Jäntti, Anne Brunila, Markku
Wallin, Matti Wirén, Reino Rasilainen, Ulla Hämäläinen, Ari
Valjakka, Pertti Haaparanta, Jukka Pirttilä, Piia Pasanen, Kauko Paksula,
Matti Vanhanen, Tanja Karpela, Tuula Haatainen, Liisa Hyssälä,
Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen, Jan-Erik Enestam, Antti
Kalliomäki, Pertti Manninen (kirjuri).
Yle24 Uutiset, Veronmaksajien keskusliitto, Veronmaksajat, VKL, Helsingin
Sanomat, Jot, Taloussanomat, Farmi-uutiset, Valitut palat, Observer
Tiedotepalvelu, labour.fi, Tieteen linkkitalo, Kaleva, Turun Sanomat,
hkkk.fi, nettisanomat.com. |
|
|
Lue myös! |
Lue myös! Väärää tietoa työttömyydestä. Anne Brunila.
Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. Helsingin Sanomat
maanantaina 9. elokuuta 2004.
http://www.nettisanomat.com/2005/05/17/brunila.htm |